Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.

Vierailija kirjoitti:

Mä en silti ihan ymmärrä miksi Raijan piti puukottaa itseään reiteen, eiks olis helpompaa heti kättelyssä elää onnellista elämää täysipäisen miehen kanssa tai ainakin lähteä jos mies onkin henkisesti sairas ja kiusaa? Oliko Raija jotenkin masokisti? Mietipä, että tämä kaikki olisi vältetty jos Raija olisi tajunnut lähteä ajoissa.

Nettikiusaaja trollaa taas.

En jaksaisi tuollaista päivääkään. Mutta olennainen kysymys kuuluu, miksi olet moisen nainut? Ei tuo varmastikaan ole vasta myöhemmin kehittynyt ominaisuus, vaan mies on aina ollut tuollainen.

Ja vähän jäin ihmettelemään tuota, että liikut koiran kanssa ulkona ja sinun pitää tuolla lailla tiedottaa reitti ja vieläpä viestitellä miehelle töihin, että olet TURVALLISESTI kotona?! Oletko diabeetikko tms. ja siksi pelkäät liikkumista kodin ulkopuolella? En ymmärrä alkuunkaan.

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, minusta ihminen on typerä ellei pysty käyttämään harkintaa ja turvautuu väkivaltaan tai aggressiiviseen käytökseen. En pidä sitä oikeutettuna ellei ole kyse hengissä säilymisestä, itsensä tai toisen ihmisen hengen suojelusta.

Toki tämä ketju olisi hauskempi jos kaikki vaan kertoisivat tarinoita kuinka ovat vetäneet kiusaajamiehiään raikuvasti korville. Se vain ei ole oikeutettua, hyväksyttävää käytöstä ja siitä voi mennä kuulo pysyvästi.

Katsos kun pointti on juuri se, että pelle on tehnyt ne samat tylsät jekut jo 99 kertaa ja sitä on pyydetty lopettamaan jo ainakin 99 kertaa. Silti se jatkaa. Mielestäni sitä voi pitää kiusaamisena. Ei myöskään ole mikään ihme, jos jekuttelujen kohde jossain vaiheessa kilahtaa ja heittää vaikka kaljapullon seinään. 

.

Jopas on typerä ja ajattelematon etten sanoisi harkitsematon kommentti. Ymmärrätkö, että kiusatunkin teoilla on seuraukset? Kaljapullo ei lennäkään seinään vaan heittäjän ote lipsahtaa ja pullo lentää miestäsi päähän, avohaava, taju pois, kaatuminen, pää auki, silmä puhki, tai lasinsirpaleet repivät silmän, pullo kimpoaa seinästä ja osuu heittäjään - mistä sinä tiedät mitä tapahtuu kun toimit raivon vallassa ja harkitsemattomasti.

Tämä palstan naisten typeryys on käsittämätön. On muka ihan jees toimia harkitsemattomasti kun nyt sitten kilahtaa. Olen työssäni paikannut niin paljon vahinkoja, että ymmärrystä harkitsemattomuutern = vastuuttomuuteen ei enää löydy.

Kiusaaminen on oma valinta ja se tehdään aina omalla vastuullaan. Ei voi luottaa aina siihen, että toinen osapuoli vaan hyväksyy sen hiljaa tai reagoi hillitysti. Ja hei, huumoriahan se vastareaktiokin vaan on!

Tämän palstan pellejen ja heidän puolustelijoiden typeryys on kyllä jotain ihan käsittämätöntä.

.

Olet tyhmä. Jos joku koskettaa kylkeäsi kylmällä olutpullolla niin et voi lyödä häntä sillä pullolla päähän. Ihmisellä on oikeus puolustaa itseään mutta oikeudessa käsitellään hätävarjelun aste. Tervemenoa käräjille, typeryydestä sakotetaan.

"Suomen lain mukaan oikeushyvien kuten hengen, koskemattomuuden, omaisuuden tai kotirauhan puolustamisen kannalta on oikeutettua turvautua hätävarjeluun. Ylimitoitettu hätävarjelu on kuitenkin rangaistavaa, ellei sen välttäminen ollut tilanne huomioon ottaen kohtuuttomasti vaadittu, tai puolustaja toimi hyväksyttävästi erehdyksessä."

Sulla on kyllä jotain pahasti vinossa pääkopassa. Täällä on vain yksi kirjoittaja kertonut oikeasti aggressiivisesta reaktiostaan ja muut on puhuneet lähinnä huutamisesta ja samalla mitalla antamisesta, mutta sun päässä kaikki noi on yhtä kuin kilahtelu, mikä taas on yhtä kuin lyöminen pullolla päähän, sirpaleet silmissä ja hätävarjelun liioittelu.

Mene nyt vähän itseesi.

.

Minulla on ketjun perusteella käsitys, että usean ihmisen mielestä on hyväksyttävää vastata kiusaamiseen väkivallalla tai aggressiolla. En ole samaa mieltä. En hyväksy kiusaamista. En hyväksy kiusatun aggressiivista reaktiota. Mielestäni ihmisen on käytettävä harkintaa ja tilanteesta on lähdettävä pois.

Samoin olen nähnyt ikäviä ja surullisia tilanteita kun harkinta on pettänyt. Yksikin lyönti voi aiheuttaa kuoleman. Raivopäisiä huitojia riittää tässä maailmassa niin miehiä kuin naisia. Joten, pidän johdonmukaisesti kannastani kiinni. On tehtävä oikeat ratkaisut, väärillä ratkaisulla voi olla turhan kovat seuraukset sekä kiusatulle että kiusaajille.

Minä puolestani näen työssäni liian usein tapauksia, joissa on tönitty, tökitty ja kiusattu "ihan vaan läpällä". Osa näistä pellejen uhreista ei kävele enää koskaan.

Pidän kannastani kiinni: kiusaaminen ei ole mikään pakko tai perusoikeus.

Olen samaa mieltä, kiusaaminen ei ole mikään pakko tai perusoikeus. Olen myös sitä mieltä ettei kiusaamiseen vastata aggressiolla tai väkivallalla. Sinä olet siis tästä eri mieltä? Onnea valitsemallasi elämänpolulla.

Onnea myös sinulle valitsemallasi tiellä. Toivon myös, että treenaat luetun ymmärtämistä ja mietit tarkkaan, ovatko nuo "olutpullo naamaan" fantasiat välttämättömiä.

Kun puhutaan vakavasti asioista että kiusaaminen ei koskaan ole oikeutettua ja kiusaamiseen ei ole myöskään oikeutettua vastata aggressiivisella käytöksellä tai väkivallalla niin on vastuutonta pelleillä "luetun ymmärtämisellä" ja "olutpullo naamaan fantasialla", tästä ei ole ollut kommenteissani kysymys. Väkivalta kaikessa muodossa on väärin.

Kaikessa ei ole kysymys siitä, että kuka voittaa av-väittelyn. Kaikessa ei ole kysymys sinun egosi hyvinvoinnista. Kaikessa on kysymys siitä mikä on oikein ja mikä on väärin, moraalista. Väittelet mielelläsi keskustelussa niin, että sinun kommenttisi "voittaa" ja saa peukkuja jee! mutta et ymmärrä sitä isompaa kuviota elämässä, väkivaltaan turvautuessaan kaikki häviävät. Jos sinulla on mahdollisuus poistua tilanteesta niin käytä se.

En tiennytkään, että tässä oli kyse jostain av-väittelyn voittamisesta. Jos haluat keskustella aiheesta vakavasti, niin älä nimittele muita keskustelijoita. Yritä hyväksyä, että kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä ja toimi sinun moraalisääntöjesi mukaan. Miksi nuo peukut ovat sinulle niin tärkeitä, että olet ihan käynyt laskemassa ne? Pysyn kannassani vaikken saisi yhtään peukkua. Tottakai väkivaltaan turvautuessa kaikki häviävät. Mutta joskun sen väkivallan aloittajan kannattaa miettiä ottaako riski hävitä pahemmin, onko,se kiusaaminen todella sen arvoista.

Sinut on punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sanoin, että kiusaaminen ei ole koskaan oikeutettua ja kiusaamiseen ei ole myöskään oikeutettua vastata aggressiivisella käytöksellä tai väkivallalla.

Sinä vastaat etteivät kaikki ole samaa mieltä eivätkä kaikki toimi minun moraalini mukaisesti. Kukin puhukoon omasta puolestaan eli sinun moraalisi hyväksyy väkivallan. Ihminen voi vaikuttaa vain omiin tekoihinsa niin viisaampi väistää.

Vierailija kirjoitti:

Mä en silti ihan ymmärrä miksi Raijan piti puukottaa itseään reiteen, eiks olis helpompaa heti kättelyssä elää onnellista elämää täysipäisen miehen kanssa tai ainakin lähteä jos mies onkin henkisesti sairas ja kiusaa? Oliko Raija jotenkin masokisti? Mietipä, että tämä kaikki olisi vältetty jos Raija olisi tajunnut lähteä ajoissa.

Raija oli hyvä ja empaattinen ihminen ja yritti viimeiseen asti sietää ja ymmärtää kiusaajamiestään ja toivoa parempaa tulevaisuutta, kunnes kuppi viimein  meni nurin. Kokemus oli ikävä, mutta toisaalta Raija osaa nyt todella arvostaa täyspäistä miestään ja hyvää elämäänsä, ja on onnellisempi kuin koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, minusta ihminen on typerä ellei pysty käyttämään harkintaa ja turvautuu väkivaltaan tai aggressiiviseen käytökseen. En pidä sitä oikeutettuna ellei ole kyse hengissä säilymisestä, itsensä tai toisen ihmisen hengen suojelusta.

Toki tämä ketju olisi hauskempi jos kaikki vaan kertoisivat tarinoita kuinka ovat vetäneet kiusaajamiehiään raikuvasti korville. Se vain ei ole oikeutettua, hyväksyttävää käytöstä ja siitä voi mennä kuulo pysyvästi.

Katsos kun pointti on juuri se, että pelle on tehnyt ne samat tylsät jekut jo 99 kertaa ja sitä on pyydetty lopettamaan jo ainakin 99 kertaa. Silti se jatkaa. Mielestäni sitä voi pitää kiusaamisena. Ei myöskään ole mikään ihme, jos jekuttelujen kohde jossain vaiheessa kilahtaa ja heittää vaikka kaljapullon seinään. 

.

Jopas on typerä ja ajattelematon etten sanoisi harkitsematon kommentti. Ymmärrätkö, että kiusatunkin teoilla on seuraukset? Kaljapullo ei lennäkään seinään vaan heittäjän ote lipsahtaa ja pullo lentää miestäsi päähän, avohaava, taju pois, kaatuminen, pää auki, silmä puhki, tai lasinsirpaleet repivät silmän, pullo kimpoaa seinästä ja osuu heittäjään - mistä sinä tiedät mitä tapahtuu kun toimit raivon vallassa ja harkitsemattomasti.

Tämä palstan naisten typeryys on käsittämätön. On muka ihan jees toimia harkitsemattomasti kun nyt sitten kilahtaa. Olen työssäni paikannut niin paljon vahinkoja, että ymmärrystä harkitsemattomuutern = vastuuttomuuteen ei enää löydy.

Kiusaaminen on oma valinta ja se tehdään aina omalla vastuullaan. Ei voi luottaa aina siihen, että toinen osapuoli vaan hyväksyy sen hiljaa tai reagoi hillitysti. Ja hei, huumoriahan se vastareaktiokin vaan on!

Tämän palstan pellejen ja heidän puolustelijoiden typeryys on kyllä jotain ihan käsittämätöntä.

.

Olet tyhmä. Jos joku koskettaa kylkeäsi kylmällä olutpullolla niin et voi lyödä häntä sillä pullolla päähän. Ihmisellä on oikeus puolustaa itseään mutta oikeudessa käsitellään hätävarjelun aste. Tervemenoa käräjille, typeryydestä sakotetaan.

"Suomen lain mukaan oikeushyvien kuten hengen, koskemattomuuden, omaisuuden tai kotirauhan puolustamisen kannalta on oikeutettua turvautua hätävarjeluun. Ylimitoitettu hätävarjelu on kuitenkin rangaistavaa, ellei sen välttäminen ollut tilanne huomioon ottaen kohtuuttomasti vaadittu, tai puolustaja toimi hyväksyttävästi erehdyksessä."

Sulla on kyllä jotain pahasti vinossa pääkopassa. Täällä on vain yksi kirjoittaja kertonut oikeasti aggressiivisesta reaktiostaan ja muut on puhuneet lähinnä huutamisesta ja samalla mitalla antamisesta, mutta sun päässä kaikki noi on yhtä kuin kilahtelu, mikä taas on yhtä kuin lyöminen pullolla päähän, sirpaleet silmissä ja hätävarjelun liioittelu.

Mene nyt vähän itseesi.

.

Minulla on ketjun perusteella käsitys, että usean ihmisen mielestä on hyväksyttävää vastata kiusaamiseen väkivallalla tai aggressiolla. En ole samaa mieltä. En hyväksy kiusaamista. En hyväksy kiusatun aggressiivista reaktiota. Mielestäni ihmisen on käytettävä harkintaa ja tilanteesta on lähdettävä pois.

Samoin olen nähnyt ikäviä ja surullisia tilanteita kun harkinta on pettänyt. Yksikin lyönti voi aiheuttaa kuoleman. Raivopäisiä huitojia riittää tässä maailmassa niin miehiä kuin naisia. Joten, pidän johdonmukaisesti kannastani kiinni. On tehtävä oikeat ratkaisut, väärillä ratkaisulla voi olla turhan kovat seuraukset sekä kiusatulle että kiusaajille.

Minä puolestani näen työssäni liian usein tapauksia, joissa on tönitty, tökitty ja kiusattu "ihan vaan läpällä". Osa näistä pellejen uhreista ei kävele enää koskaan.

Pidän kannastani kiinni: kiusaaminen ei ole mikään pakko tai perusoikeus.

Olen samaa mieltä, kiusaaminen ei ole mikään pakko tai perusoikeus. Olen myös sitä mieltä ettei kiusaamiseen vastata aggressiolla tai väkivallalla. Sinä olet siis tästä eri mieltä? Onnea valitsemallasi elämänpolulla.

Onnea myös sinulle valitsemallasi tiellä. Toivon myös, että treenaat luetun ymmärtämistä ja mietit tarkkaan, ovatko nuo "olutpullo naamaan" fantasiat välttämättömiä.

Kun puhutaan vakavasti asioista että kiusaaminen ei koskaan ole oikeutettua ja kiusaamiseen ei ole myöskään oikeutettua vastata aggressiivisella käytöksellä tai väkivallalla niin on vastuutonta pelleillä "luetun ymmärtämisellä" ja "olutpullo naamaan fantasialla", tästä ei ole ollut kommenteissani kysymys. Väkivalta kaikessa muodossa on väärin.

Kaikessa ei ole kysymys siitä, että kuka voittaa av-väittelyn. Kaikessa ei ole kysymys sinun egosi hyvinvoinnista. Kaikessa on kysymys siitä mikä on oikein ja mikä on väärin, moraalista. Väittelet mielelläsi keskustelussa niin, että sinun kommenttisi "voittaa" ja saa peukkuja jee! mutta et ymmärrä sitä isompaa kuviota elämässä, väkivaltaan turvautuessaan kaikki häviävät. Jos sinulla on mahdollisuus poistua tilanteesta niin käytä se.

En tiennytkään, että tässä oli kyse jostain av-väittelyn voittamisesta. Jos haluat keskustella aiheesta vakavasti, niin älä nimittele muita keskustelijoita. Yritä hyväksyä, että kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä ja toimi sinun moraalisääntöjesi mukaan. Miksi nuo peukut ovat sinulle niin tärkeitä, että olet ihan käynyt laskemassa ne? Pysyn kannassani vaikken saisi yhtään peukkua. Tottakai väkivaltaan turvautuessa kaikki häviävät. Mutta joskun sen väkivallan aloittajan kannattaa miettiä ottaako riski hävitä pahemmin, onko,se kiusaaminen todella sen arvoista.

Sinut on punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sanoin, että kiusaaminen ei ole koskaan oikeutettua ja kiusaamiseen ei ole myöskään oikeutettua vastata aggressiivisella käytöksellä tai väkivallalla.

Sinä vastaat etteivät kaikki ole samaa mieltä eivätkä kaikki toimi minun moraalini mukaisesti. Kukin puhukoon omasta puolestaan eli sinun moraalisi hyväksyy väkivallan. Ihminen voi vaikuttaa vain omiin tekoihinsa niin viisaampi väistää.

Missä vaiheessa sanoin hyväksyväni väkivallan? Sinulla on ollut ilmeisesti liian kiire peukkujen laskemisessa ja punnitusten tekemisessä, ettet ole ymmärtänyt lainkaan lukemaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, minusta ihminen on typerä ellei pysty käyttämään harkintaa ja turvautuu väkivaltaan tai aggressiiviseen käytökseen. En pidä sitä oikeutettuna ellei ole kyse hengissä säilymisestä, itsensä tai toisen ihmisen hengen suojelusta.

Toki tämä ketju olisi hauskempi jos kaikki vaan kertoisivat tarinoita kuinka ovat vetäneet kiusaajamiehiään raikuvasti korville. Se vain ei ole oikeutettua, hyväksyttävää käytöstä ja siitä voi mennä kuulo pysyvästi.

Katsos kun pointti on juuri se, että pelle on tehnyt ne samat tylsät jekut jo 99 kertaa ja sitä on pyydetty lopettamaan jo ainakin 99 kertaa. Silti se jatkaa. Mielestäni sitä voi pitää kiusaamisena. Ei myöskään ole mikään ihme, jos jekuttelujen kohde jossain vaiheessa kilahtaa ja heittää vaikka kaljapullon seinään. 

.

Jopas on typerä ja ajattelematon etten sanoisi harkitsematon kommentti. Ymmärrätkö, että kiusatunkin teoilla on seuraukset? Kaljapullo ei lennäkään seinään vaan heittäjän ote lipsahtaa ja pullo lentää miestäsi päähän, avohaava, taju pois, kaatuminen, pää auki, silmä puhki, tai lasinsirpaleet repivät silmän, pullo kimpoaa seinästä ja osuu heittäjään - mistä sinä tiedät mitä tapahtuu kun toimit raivon vallassa ja harkitsemattomasti.

Tämä palstan naisten typeryys on käsittämätön. On muka ihan jees toimia harkitsemattomasti kun nyt sitten kilahtaa. Olen työssäni paikannut niin paljon vahinkoja, että ymmärrystä harkitsemattomuutern = vastuuttomuuteen ei enää löydy.

Kiusaaminen on oma valinta ja se tehdään aina omalla vastuullaan. Ei voi luottaa aina siihen, että toinen osapuoli vaan hyväksyy sen hiljaa tai reagoi hillitysti. Ja hei, huumoriahan se vastareaktiokin vaan on!

Tämän palstan pellejen ja heidän puolustelijoiden typeryys on kyllä jotain ihan käsittämätöntä.

.

Olet tyhmä. Jos joku koskettaa kylkeäsi kylmällä olutpullolla niin et voi lyödä häntä sillä pullolla päähän. Ihmisellä on oikeus puolustaa itseään mutta oikeudessa käsitellään hätävarjelun aste. Tervemenoa käräjille, typeryydestä sakotetaan.

"Suomen lain mukaan oikeushyvien kuten hengen, koskemattomuuden, omaisuuden tai kotirauhan puolustamisen kannalta on oikeutettua turvautua hätävarjeluun. Ylimitoitettu hätävarjelu on kuitenkin rangaistavaa, ellei sen välttäminen ollut tilanne huomioon ottaen kohtuuttomasti vaadittu, tai puolustaja toimi hyväksyttävästi erehdyksessä."

Sulla on kyllä jotain pahasti vinossa pääkopassa. Täällä on vain yksi kirjoittaja kertonut oikeasti aggressiivisesta reaktiostaan ja muut on puhuneet lähinnä huutamisesta ja samalla mitalla antamisesta, mutta sun päässä kaikki noi on yhtä kuin kilahtelu, mikä taas on yhtä kuin lyöminen pullolla päähän, sirpaleet silmissä ja hätävarjelun liioittelu.

Mene nyt vähän itseesi.

.

Minulla on ketjun perusteella käsitys, että usean ihmisen mielestä on hyväksyttävää vastata kiusaamiseen väkivallalla tai aggressiolla. En ole samaa mieltä. En hyväksy kiusaamista. En hyväksy kiusatun aggressiivista reaktiota. Mielestäni ihmisen on käytettävä harkintaa ja tilanteesta on lähdettävä pois.

Samoin olen nähnyt ikäviä ja surullisia tilanteita kun harkinta on pettänyt. Yksikin lyönti voi aiheuttaa kuoleman. Raivopäisiä huitojia riittää tässä maailmassa niin miehiä kuin naisia. Joten, pidän johdonmukaisesti kannastani kiinni. On tehtävä oikeat ratkaisut, väärillä ratkaisulla voi olla turhan kovat seuraukset sekä kiusatulle että kiusaajille.

Minä puolestani näen työssäni liian usein tapauksia, joissa on tönitty, tökitty ja kiusattu "ihan vaan läpällä". Osa näistä pellejen uhreista ei kävele enää koskaan.

Pidän kannastani kiinni: kiusaaminen ei ole mikään pakko tai perusoikeus.

Olen samaa mieltä, kiusaaminen ei ole mikään pakko tai perusoikeus. Olen myös sitä mieltä ettei kiusaamiseen vastata aggressiolla tai väkivallalla. Sinä olet siis tästä eri mieltä? Onnea valitsemallasi elämänpolulla.

Onnea myös sinulle valitsemallasi tiellä. Toivon myös, että treenaat luetun ymmärtämistä ja mietit tarkkaan, ovatko nuo "olutpullo naamaan" fantasiat välttämättömiä.

Kun puhutaan vakavasti asioista että kiusaaminen ei koskaan ole oikeutettua ja kiusaamiseen ei ole myöskään oikeutettua vastata aggressiivisella käytöksellä tai väkivallalla niin on vastuutonta pelleillä "luetun ymmärtämisellä" ja "olutpullo naamaan fantasialla", tästä ei ole ollut kommenteissani kysymys. Väkivalta kaikessa muodossa on väärin.

Kaikessa ei ole kysymys siitä, että kuka voittaa av-väittelyn. Kaikessa ei ole kysymys sinun egosi hyvinvoinnista. Kaikessa on kysymys siitä mikä on oikein ja mikä on väärin, moraalista. Väittelet mielelläsi keskustelussa niin, että sinun kommenttisi "voittaa" ja saa peukkuja jee! mutta et ymmärrä sitä isompaa kuviota elämässä, väkivaltaan turvautuessaan kaikki häviävät. Jos sinulla on mahdollisuus poistua tilanteesta niin käytä se.

En tiennytkään, että tässä oli kyse jostain av-väittelyn voittamisesta. Jos haluat keskustella aiheesta vakavasti, niin älä nimittele muita keskustelijoita. Yritä hyväksyä, että kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä ja toimi sinun moraalisääntöjesi mukaan. Miksi nuo peukut ovat sinulle niin tärkeitä, että olet ihan käynyt laskemassa ne? Pysyn kannassani vaikken saisi yhtään peukkua. Tottakai väkivaltaan turvautuessa kaikki häviävät. Mutta joskun sen väkivallan aloittajan kannattaa miettiä ottaako riski hävitä pahemmin, onko,se kiusaaminen todella sen arvoista.

Sinut on punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sanoin, että kiusaaminen ei ole koskaan oikeutettua ja kiusaamiseen ei ole myöskään oikeutettua vastata aggressiivisella käytöksellä tai väkivallalla.

Sinä vastaat etteivät kaikki ole samaa mieltä eivätkä kaikki toimi minun moraalini mukaisesti. Kukin puhukoon omasta puolestaan eli sinun moraalisi hyväksyy väkivallan. Ihminen voi vaikuttaa vain omiin tekoihinsa niin viisaampi väistää.

Missä vaiheessa sanoin hyväksyväni väkivallan? Sinulla on ollut ilmeisesti liian kiire peukkujen laskemisessa ja punnitusten tekemisessä, ettet ole ymmärtänyt lainkaan lukemaasi.

.

Kiemurtelet kuin mato koukussa. On paljon helpompi muistaa mitä on sanonut kun puhuu totta. En hyväksy kiusaamista. En hyväksy kiusatun aggressiivista reaktiota. Mielestäni ihmisen on käytettävä harkintaa ja tilanteesta on lähdettävä pois.

Voi sinua. Et siis löytänyt viestiä missä sanoisin hyväksyväni väkivallan. Olisi helpompi olla vakavasti otettava jos ymmärtäisi lukemansa.

Ketju lässähti, kiitos jankkaajan. Hei hei.

Pojat on poikia ja miehet miehiä. On olemassa aikuisia miehiä, jotka ovat edelleen poikia. On olemassa nuoria poikia, jotka ovat jo valinneet polun tulla mieheksi. Pojat ja miehet ovat molemmat tärkeitä. Heidän panoksensa ihmissuhteisiin on hieman erilainen ja on tärkeää avata noita eri vaiheita, jotta myös kumppanina pystyt ymmärtämään ja mahdollisesti jopa tukemaan miehiä (ja poikia). Myös on hyvä huomata eroavaisuudet, mikäli haluat miehen pojan sijaan tai toisinpäin.

Ennen kuin luet tekstin, ymmärräthän, että kummassakaan ei ole mitään väärää. Miehen on tärkeää käydä pojan vaiheet läpi, jotta hän pystyy sen avulla ymmärtämään niiden eron ja toimia saatujen oppien mukaisesti. Viittaan pojalla ja miehellä lähinnä piirteisiin, tekoihin ja ilmentymiin, eikä sillä ole suoranaisesti tekemistä iän kanssa. Pohdin näitä teemoja syvällisemmin lokakuussa julkaistavassa elinvoimaisen miehen kirjassa.

Poika vai mies?

Poika on epävarma omasta olemisestaan. Hän keskittyy pääasiassa itseensä, antamalla itselleen ja ottamalla muilta. Mies on itsevarma, samalla myöntäen keskeneräisyytensä ja rehellisesti katsoen asioita, joissa hän voi kasvaa ja kehittyä. Hän keskittyy suurempaan ”tehtävään” kuin omaan itseensä, kuitenkaan koskaan hukkaamatta omaa hyvinvointiaan, olemistaan ja itsensä huoltamista.

Poika pitää kumppanin epävarmana, hän pyrkii hallitsemaan, manipuloimaan tai pitämään sinut pelossa. Hän lähestyy maailmaa usein pelon tai tyrannimaisuuden kautta, jolla hän yrittää kontrolloida ulkoista maailmaa, myös ihmissuhteitaan. Myös tyrannien taustalla on pelko, jota nämä pojat edustavat.

Siinä missä poika kertoo sinulle, että et riitä, mies tietää, että riität ja osoittaa myös sen sanojen lisäksi teoillaan. Hän nostaa sinua myös ylöspäin, ilman pidättelyjä ja alistamista, koska hän ei koe sinun kasvuasi uhkaksi, vaan mahdollisuudeksi. Mies ei pelottele sinua uhkailullaan mutta pystyy tarpeen tullen kertomaan rehellisesti missä sinun mahdollisuutesi kasvuun ovat suurimmat. Hänellä ei ole tarvetta manipuloida, kuten ei ole myöskään tarvetta mielistellä ja jättää sanomatta asioita, jotka on sanottava.

jatkuu...

Pojat keksivät tekosyitä, ihan niin kuin kouluaikoina, syytellen muita ja pyrkien pelastumaan tilanteesta hinnalla millä hyvänsä. Pojat häviävät tilanteista usein nuorempana fyysisesti paikan päältä, vanhempana emotionaalisesti. Poikana hänen kykynsä eivät vielä riitä ottamaan vastuuta ja kannattelemaan tilaa, jossa haasteet voidaan käsitellä. Näin hän ei pysty myöskään luomaan turvallista tilaa naiselleen kohdata haasteita.

Mies myöntää virheensä ja mokansa. Hän pystyy katsomaan asioita suoraan, missä hän on ”epäonnistunut” ja oppimaan tästä. Koska mies pystyy olemaan rehellinen, hän pystyy ottamaan vastuun, kantamaan oman elämänsä ja näin tekemään korjausliikkeet sitä kautta. Hän luo myös turvallisempaa ympäristöä muille ihmisille näin tehdessään. Erityisen tärkeää tämä on oman kumppanin ja lasten kanssa.

Poika keskittyy siihen mitä hän voi saada. Erityisesti mitä hän voi saada nyt ja heti tässä tilanteessa. Keskittyminen menee vahvasti oman mielihyvän ja tarpeiden täyttämiseen, usein keinolla millä hyvänsä. Hänen kykynsä nähdä maailmaa on vielä vahvasti omassa itsessään, niinpä moni ihmeellinen asia jää häneltä huomaamatta. Tämä piirre näyttäytyy myös hänen ihmissuhteissaan, hänen huomionsa ollessa siinä, mitä hän voi saada muilta ihmisiltä.

Mies keskittyy myös siihen mitä hän itse saa, samalla kuitenkin huomioiden sen mitä hän voi antaa. Mies pyrkii näkemään asiat, mitä hän voi antaa tässä hetkessä ja ennen kaikkea pitkässä juoksussa ihmisille. Hän tietää oman arvonsa, eikä koe tarpeelliseksi olla sitä todistelemassa muille. Näin mies pystyy pitämään katseensa tämän hetken toiminnoissa, jotka tähtäävät enemmän isompaan kuvaan, ihmissuhteiden kasvuun sekä yhteisön hyvinvointiin. Jälleen kerran mies pitää huolta omista perustarpeistaan, koska hän ymmärtää oman palautumisen, levon ja uudistumisen merkityksen.

Siinä missä poika kysyy ”mitä voin saada tästä?” mies kysyy ”mitä voin antaa tähän hetkeen?”.

Vierailija kirjoitti:

"Jos menisin ja pieraisisin hänen päälleen me käytäisiin erittäin vakava keskustelu suhteen jatkosta. Kyseessä on totaalisesti toisen kunnioittaisen puute ja sitä on turha selittää millään huumorilla. En kaipaa enkä halua duudsoneita kotiin."

Anteeksi, pakko kommentoida, ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia ja teillä on hyvä, toisianne kunnioittava parisuhde..

..mutta repesin nauruun kun ajattelin, että meillä pieruhuumorista käytäisiin "erittäin vakava keskustelu suhteen jatkosta". Hohohohoho, ei meinaan pysyisi naama pokerilla siinä keskustelussa.

Mummo sanoi että "Joka pierusa piettää se tahallaa ittellee vaiva saattaa.” No sanoin miehelle, että älä turhaan pinnistele, suolikaasut on normaalia ihmiseloa, tulee vaan maha kipeäksi pinnistelemällä. Ja sitten ihan puhtaasti vapaudentunteesta mies pieraisi ja autossa. No ei ihan mitä tarkoitin mutta nauruksi se meni. Luonnollinen suhtautuminen asioihin ei tarkoita kunnioituksen puutetta.

Et ole sitten lukenut ketjua. Tämä pieremisjuttu meni niin että mies työnsi perseensä sohvalla istuvan vaimonsa naamalle ja pieraisi siihen . Kun vaimo kyllästyneenä toistuviin tämän tyylisiin pieraisuhin teki kerran saman, niin mies suuttui. Onko luonnollista? Tykkäisitkö?

Poika ei uskalla vielä rakastaa, vaan hän pitää ihmissuhteissaan periaatetta ”annan vasta kun sinä annat”. Hän ei kykene vielä antamaan rakkautta, koska ei ole sitä vielä itsessään sisällä kokenut. Hänen ajatuksensa rakkaudesta liittyy omistamiseen, hallitsemiseen ja ottamiseen, ilman takaisin antamista. Usein hän pitää tätä ajattelua täysin oikeutettuna, naiset ovat objekteja, joilta voi ottaa sen mitä haluaa. Poika ei täytä naista koskaan rakkaudella, joka ruokkisi naista sisältä päin. He jättävät tyhjäksi, sillä pojat eivät vielä osaa täyttää muita (eivätkä itseään) suuremmalla rakkaudella.

Mies pystyy rakastamaan, myös tuntemaan haavoja, tuskaa ja kipua, joita avautuminen on voinut aiheuttaa. He ovat usein tulleet satutetuiksi myös itse (niin kuin he itse satuttivat poikana) ja kokeneet myös tuskaa sydämessään. Poika tekisi päätelmän, että rakkaus satuttaa, ei kannata siis rakastaa. Mies näkee, että rakkaus ei itsessään satuta, vaan sen hylkääminen ihmissuhteissa.

Rakkaus ei lopu, ainoastaan valitsemme lopettaa sen kokemisen

Vaikkakin kipu on todellista, mies tietää ja on opetellut taidot, jolla sydän jälleen avataan. Hän pystyy palamaan rakkauden tilaan, avoimena olemiseen, siltikin että hän tietää siihen liittyvän kivun mahdollisuuden. Mies ymmärtää, että ainoa tapa rakastaa on olla avoimena ja antaa kaikkensa. Hänen on hylättävä pelkästään itsensä ajattelu, koska vain silloin hän pystyy antamaan kaikkensa.

Poikia ei kannata tuomita, se on tärkeä vaihe mieheksi kasvaessa. Kuitenkin on hyvä naisena (kumppanina) pitää huoli omista rajoista sekä itsensä kunnioittamisesta, jotta emme satuta itseä turhaan. Mieheksi ei kasveta suoraan, pojan vaiheet ovat elintärkeitä. Kuitenkin joskus on päästettävä pojan käyttäytymismalleista irti ja avauduttava uudelle kasvulle kohti miehisyyttä.

Tämä vaatii uudistumista, opettelua, itsensä hyväksymistä ja roolimalleja sekä paljon asioiden käytännössä harjoittelua. Prosessi kestää aikansa, joten mitään kiirettä ei ole. Riittää vain kun teet valinnan lähteä tuolle polulle. Maailma tarvitsee enemmän miehiä, jotka uskaltavat rakastaa vahvalla miehisellä olemuksellaan. Anna itsellesi aikaa, hyväksy polkusi vaihe, kumppanina ole kärsivällinen sekä luota polkuusi. Voimia, rakkautta ja antoisia kohtaamisia itsesi kanssa.

Pakkoko se on olla suhteessa, jossa ei ole kunnioitusta vaan pelleilyä. Mikä tässä nyt on ongelma?

Mun mielestä niin moni tapaus tässä ketjussa on silkkaa kiusaamista ja vallankäyttöä naamioituna pelleilyksi. Mulla oli samantyyppinen ystävä jonka käytännön pilat olivat jälkeenpäin ajateltuna kiusaamista ja johtivat vaaratilanteisiin.

(Kerran löi yllättäen raipalla hevosta jolla ratsastin jonka seurauksena tää hevonen heitti mun alas selästä, ja monta monta MONTA vastaavaa tilannetta, joita en silloin tajunnut melko vinksahtaneiksi tavoiksi osoittaa "ystävyyttä".)

Arvostakaa itseänne, ap ja muut. Ette ansaitse tuollaista käytöstä. Elämä on liian lyhyt haaskattavaksi idiootteihin. Tsemppiä.

Osa käy tosi hitaalla, kiusaamistilanteet jatkuu ja jatkuu eikä vaan osaa päästää irti. Jäädään mieluummin selvitteleen, että on väärin kiusata ja muuta sinä kiusaaja tilannetta kuin että lähtee suhteesta ja muuttaa itse tilanteen. Onko se vastuun ottaminen itse niin vaikeaa?

Ja ihme juttu, ensin se on niin ahdistavaa ja väärin ja sietämätöntä kun kiusataan mutta kun sanotaan että lets go sitte niin eikun muuten on kaikki hyvin mutta pikkuisen huumorintajuissa eroa. Vätykset.

On passiivis-aggressiivista käytöstä. T. Psykoterapeutti

Vierailija kirjoitti:

Jonkun pitäisi tehdä elokuva tällaisesta tyypistä.

Isäni Toni Erdmann, on hyvä elokuva.

Minun isäni kiusasi minua, kun olin teini. En nyt sen tarkemmin lähde erittelemään kiusaamisen laatua, mutta se oli luonteeltaan nöyryyttävää, epäkunnioittavaa ja rajoja rikkovaa. Useita kertoja suutuin hänelle ja pyysin huutaen lopettamaan - silti kiusaava käytös ei loppunut. Äiti ei puuttunut asiaan mitenkään. 

Aikuisiällä olen ymmärtänyt isän käytöksen kiusaamiseksi mutta en ymmärtänyt, mistä se voisi johtua. Monet tässä ketjussa ovat kirjoittaneet, että härnääjäpellellä on ollut turvaton kasvuympäristö. Luullakseni tämä on totta isäni kohdalla. Härnääjä hakee huomiota ja yrittää saada muut reagoimaan, tai jotain sellaista. Mutta koska hän ei ymmärrä huumorin rajoja tai fyysisen koskemattomuuden käsitettä, nuo vitsit menevät pahasti mönkään. Tuntuu ikävältä ja epäreilulta, että minä jouduin noiden loukkaavien temppujen kohteeksi. Jos parisuhteessa puoliso pelleilee toisen kustannuksella ja kiusaa, silloin aikuinen kiusattu osaa ehkä tehdä asialle jotain: voi yrittää puhua asiasta, hakeutua parisuhdeterapiaan, ottaa eron... Sen sijaan teininä minä en oikein ymmärtänyt kokemaani eikä minulla ollut sanoja sille. En osannut reagoida muuten kuin suuttumalla (mikä sinänsä oli täysin ymmärrettävä reaktio, koska näköjään tajusin, että minua kohdellaan väärin ja minulla on oikeus rajoihin). Ehkä isä olisi lopettanut, jos olisin itkenyt? 

Erityisen väärältä tuntuu tuo, että äiti ei reagoinut mitenkään. Veikkaan, että isän käytöksen ja äidin välinpitämättömyyden takia tunsin jonkinlaista turvattomuutta. Minulla oli tuohon aikaan muitakin ongelmia, koin mm. melko ikävää koulukiusaamista. Ilmapiiri kotona oli sellainen, etten viitsinyt kertoa koulukiusaamisesta kotona. Jäin monen asian kanssa melko lailla yksin. 

Kiitos tästä ketjusta. Sain tästä paljon ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia.

Toivottavasti olisit erään tuntemani samanlaisen ääliön nainen. Aina pitää vääntää vitsiä joka perkeleen asiasta ja kännissä se vain korostuu. Olisi sille mulkulle ihan oikein jos jäisi yksin.

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni kiusasi minua, kun olin teini. En nyt sen tarkemmin lähde erittelemään kiusaamisen laatua, mutta se oli luonteeltaan nöyryyttävää, epäkunnioittavaa ja rajoja rikkovaa. Useita kertoja suutuin hänelle ja pyysin huutaen lopettamaan - silti kiusaava käytös ei loppunut. Äiti ei puuttunut asiaan mitenkään. 

Aikuisiällä olen ymmärtänyt isän käytöksen kiusaamiseksi mutta en ymmärtänyt, mistä se voisi johtua. Monet tässä ketjussa ovat kirjoittaneet, että härnääjäpellellä on ollut turvaton kasvuympäristö. Luullakseni tämä on totta isäni kohdalla. Härnääjä hakee huomiota ja yrittää saada muut reagoimaan, tai jotain sellaista. Mutta koska hän ei ymmärrä huumorin rajoja tai fyysisen koskemattomuuden käsitettä, nuo vitsit menevät pahasti mönkään. Tuntuu ikävältä ja epäreilulta, että minä jouduin noiden loukkaavien temppujen kohteeksi. Jos parisuhteessa puoliso pelleilee toisen kustannuksella ja kiusaa, silloin aikuinen kiusattu osaa ehkä tehdä asialle jotain: voi yrittää puhua asiasta, hakeutua parisuhdeterapiaan, ottaa eron... Sen sijaan teininä minä en oikein ymmärtänyt kokemaani eikä minulla ollut sanoja sille. En osannut reagoida muuten kuin suuttumalla (mikä sinänsä oli täysin ymmärrettävä reaktio, koska näköjään tajusin, että minua kohdellaan väärin ja minulla on oikeus rajoihin). Ehkä isä olisi lopettanut, jos olisin itkenyt? 

Erityisen väärältä tuntuu tuo, että äiti ei reagoinut mitenkään. Veikkaan, että isän käytöksen ja äidin välinpitämättömyyden takia tunsin jonkinlaista turvattomuutta. Minulla oli tuohon aikaan muitakin ongelmia, koin mm. melko ikävää koulukiusaamista. Ilmapiiri kotona oli sellainen, etten viitsinyt kertoa koulukiusaamisesta kotona. Jäin monen asian kanssa melko lailla yksin. 

Kiitos tästä ketjusta. Sain tästä paljon ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia.

Minusta tuo isän käytös on tuomittavaa. Liian usein miespuolisen ihmisen käytökseen etsitään syitä ja ymmärretään. Ja nainen tuomitaan kun ei estänyt ja puuttunut.

Ikävien ihmisten käytös johtuu jostain, tietenkin. Ja se, että he purkavat pahan olonsa muihin, tekee heistä ikäviä ihmisiä. Kunnon ihmiset eivät tee niin.