Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni kiusasi minua, kun olin teini. En nyt sen tarkemmin lähde erittelemään kiusaamisen laatua, mutta se oli luonteeltaan nöyryyttävää, epäkunnioittavaa ja rajoja rikkovaa. Useita kertoja suutuin hänelle ja pyysin huutaen lopettamaan - silti kiusaava käytös ei loppunut. Äiti ei puuttunut asiaan mitenkään. 

Aikuisiällä olen ymmärtänyt isän käytöksen kiusaamiseksi mutta en ymmärtänyt, mistä se voisi johtua. Monet tässä ketjussa ovat kirjoittaneet, että härnääjäpellellä on ollut turvaton kasvuympäristö. Luullakseni tämä on totta isäni kohdalla. Härnääjä hakee huomiota ja yrittää saada muut reagoimaan, tai jotain sellaista. Mutta koska hän ei ymmärrä huumorin rajoja tai fyysisen koskemattomuuden käsitettä, nuo vitsit menevät pahasti mönkään. Tuntuu ikävältä ja epäreilulta, että minä jouduin noiden loukkaavien temppujen kohteeksi. Jos parisuhteessa puoliso pelleilee toisen kustannuksella ja kiusaa, silloin aikuinen kiusattu osaa ehkä tehdä asialle jotain: voi yrittää puhua asiasta, hakeutua parisuhdeterapiaan, ottaa eron... Sen sijaan teininä minä en oikein ymmärtänyt kokemaani eikä minulla ollut sanoja sille. En osannut reagoida muuten kuin suuttumalla (mikä sinänsä oli täysin ymmärrettävä reaktio, koska näköjään tajusin, että minua kohdellaan väärin ja minulla on oikeus rajoihin). Ehkä isä olisi lopettanut, jos olisin itkenyt? 

Erityisen väärältä tuntuu tuo, että äiti ei reagoinut mitenkään. Veikkaan, että isän käytöksen ja äidin välinpitämättömyyden takia tunsin jonkinlaista turvattomuutta. Minulla oli tuohon aikaan muitakin ongelmia, koin mm. melko ikävää koulukiusaamista. Ilmapiiri kotona oli sellainen, etten viitsinyt kertoa koulukiusaamisesta kotona. Jäin monen asian kanssa melko lailla yksin. 

Kiitos tästä ketjusta. Sain tästä paljon ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia.

Että naiset: älkää tehkö lapsia kidutettaviksi tällaisiin pellesuhteisiin, jos ja kun ette pysty noita kiusaajamiehiä /henkistä-  ja fyysistä väkivaltaa tekeviä miehiänne jättämään. Lapsi on vielä turvattomampi kuin te - ja kun äitikinkatsoo päältä ja siunaa väkivallan.

Tai sitten taustalla ei ole mitään traumaa, jotkut vaan on huumoriltaan tollasia. Sairaan ärsyttävää. En vois kuvitellakaan eläväni moisen kanssa. Naamallepiereskelijän kanssa sen sijaan voisin. Niin me ollaan erilaisia

Vierailija kirjoitti:

Pakkoko se on olla suhteessa, jossa ei ole kunnioitusta vaan pelleilyä. Mikä tässä nyt on ongelma?

No kun ne rakastaa niin pirusti tulla kidutetuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kauhavan Sanomat: Perheenäti Raija oli jo useita vuosia joutunut puolisonsa kiusaamisen kohteeksi, miehellä oli tapana saunailtoina hipaista vaimoaan kylmällä oluttölkillä kylkeen. Lopulta Raija joutu turvaamaan oman käden oikeuteen. Yhtenä saunailtana Raija meni kylpytakissa pihalle puhkomaan kostoksi miehensä autonrenkaat.

Juuri kun Raija oli kyykistynyt puukon kanssa auton viereen niin mies hiipi Raijan taakse ja tuikkasi häntä muka vitsillä sormilla kylkiluihin. Raija säikähti, nousi ylös ja yritti puukottaa miehensä. Raija ei tiennyt, että oikeaoppisesti täytyy puukolla lyödä alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin. Puukko osui vahingossa Raijan omaan reiteen ja Raija on nyt sairauslomalla. Toivotamme Raijalle ja hänen perheelleen pikaista hätiköityä paranemista!

Jos osaisit kertoa mikä sinua riivaa puolustamaan kiusaajia, maailma kehittyisi paremmaksi kun kaltaisesi opittaisiin laittamaan kuriin.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten taustalla ei ole mitään traumaa, jotkut vaan on huumoriltaan tollasia. Sairaan ärsyttävää. En vois kuvitellakaan eläväni moisen kanssa. Naamallepiereskelijän kanssa sen sijaan voisin. Niin me ollaan erilaisia

Mitä ihmeen merkitystä sillä on, missä sinulla menee raja. Jokaisen raja menee tai pitäisi mennä siinä, että ei tee tai anna tehdä itselleen sitä, mikä tuntuu pahalta. Vaikka se olisi vain kahvin kaataminen kuppiin valmiiksi mistä toinen hermostuu, sitä ei tehdä jos toinen on pytänyt monesti että ei tee niin. Aivan sama, miten mitätön asia se jonkun random tyypin mielestä on. Jos se on syystä tai toisesta ongelma, kumppanin on sitä kunnioitettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni kiusasi minua, kun olin teini. En nyt sen tarkemmin lähde erittelemään kiusaamisen laatua, mutta se oli luonteeltaan nöyryyttävää, epäkunnioittavaa ja rajoja rikkovaa. Useita kertoja suutuin hänelle ja pyysin huutaen lopettamaan - silti kiusaava käytös ei loppunut. Äiti ei puuttunut asiaan mitenkään. 

Aikuisiällä olen ymmärtänyt isän käytöksen kiusaamiseksi mutta en ymmärtänyt, mistä se voisi johtua. Monet tässä ketjussa ovat kirjoittaneet, että härnääjäpellellä on ollut turvaton kasvuympäristö. Luullakseni tämä on totta isäni kohdalla. Härnääjä hakee huomiota ja yrittää saada muut reagoimaan, tai jotain sellaista. Mutta koska hän ei ymmärrä huumorin rajoja tai fyysisen koskemattomuuden käsitettä, nuo vitsit menevät pahasti mönkään. Tuntuu ikävältä ja epäreilulta, että minä jouduin noiden loukkaavien temppujen kohteeksi. Jos parisuhteessa puoliso pelleilee toisen kustannuksella ja kiusaa, silloin aikuinen kiusattu osaa ehkä tehdä asialle jotain: voi yrittää puhua asiasta, hakeutua parisuhdeterapiaan, ottaa eron... Sen sijaan teininä minä en oikein ymmärtänyt kokemaani eikä minulla ollut sanoja sille. En osannut reagoida muuten kuin suuttumalla (mikä sinänsä oli täysin ymmärrettävä reaktio, koska näköjään tajusin, että minua kohdellaan väärin ja minulla on oikeus rajoihin). Ehkä isä olisi lopettanut, jos olisin itkenyt? 

Erityisen väärältä tuntuu tuo, että äiti ei reagoinut mitenkään. Veikkaan, että isän käytöksen ja äidin välinpitämättömyyden takia tunsin jonkinlaista turvattomuutta. Minulla oli tuohon aikaan muitakin ongelmia, koin mm. melko ikävää koulukiusaamista. Ilmapiiri kotona oli sellainen, etten viitsinyt kertoa koulukiusaamisesta kotona. Jäin monen asian kanssa melko lailla yksin. 

Kiitos tästä ketjusta. Sain tästä paljon ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia.

Minusta tuo isän käytös on tuomittavaa. Liian usein miespuolisen ihmisen käytökseen etsitään syitä ja ymmärretään. Ja nainen tuomitaan kun ei estänyt ja puuttunut.

Ikävien ihmisten käytös johtuu jostain, tietenkin. Ja se, että he purkavat pahan olonsa muihin, tekee heistä ikäviä ihmisiä. Kunnon ihmiset eivät tee niin.

Kyllä, minustakin isäni käytös oli erittäin tuomittavaa. Hänen lapsuutensa kasvuympäristö selittänee hänen käytöstään jonkin verran (se selvisi minulle tämän ketjun myötä), mutta aikuisena ihmisenä hänen olisi pitänyt tajuta, ettei toisia ihmisiä kohdella siten. Mielestäni äiti tavallaan osallistui tuohon kiusaamiseen, koska ei puuttunut asiaan. 

Tiedän melko vähän isäni lapsuudesta ja nuoruudesta. En osaa sanoa, oliko heillä tapana kiusata ja nöyryyttää. Mikäli oli, isän olisi pitänyt lopettaa tuo kiusaamisen kierre. 

555

Taitaa olla tietyn tyyppiset ihmiset, joiden kohdalle osuu tuollaiset parisuhteet. Valtataistelua ja pakko olla oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla tietyn tyyppiset ihmiset, joiden kohdalle osuu tuollaiset parisuhteet. Valtataistelua ja pakko olla oikeassa.

Minusta pikemminkin vaikuttaa siltä, että ketjuun omia kokemuksiaan kirjoittaneet haluaisivat tasavertaisen parisuhteen aikuisen ihmisen eikä pelleilijän kanssa. Ei valtataistelua vaan molemminpuolista kunnioitusta. 

Valtataistelu tapahtuu pellen puolelta. Yliote on pellen mielessä saavutettu kun nainen ei muuta voi kuin "hyväksyä" sen että pelle suihkuttaa naisensa kasvoille kaasumaista ulostetta. Sitten ihmetelläään että miksi tuli ero vaikka kaikki oli oikein mainiolla tolalla.

Kai se on tietty ihmistyyppi, joka jää huonoon parisuhteeseen ja ottaa kaiken paskan niskaan, voi huonosti, ahdistuu, päivästä toiseen, ja vuosikaupalla eikä vaan saa aikaiseksi lähteä. Vähän niin kuin hiha palaa mutta katsoo toiseen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Kai se on tietty ihmistyyppi, joka jää huonoon parisuhteeseen ja ottaa kaiken paskan niskaan, voi huonosti, ahdistuu, päivästä toiseen, ja vuosikaupalla eikä vaan saa aikaiseksi lähteä. Vähän niin kuin hiha palaa mutta katsoo toiseen suuntaan.

Tässäkö pellen ajatusmaailmaa? Alistaa hauskan varjolla ja samalla halveksii alistettavaansa? Pystyy myöntämään kuvion anonyymina avpalstalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se on tietty ihmistyyppi, joka jää huonoon parisuhteeseen ja ottaa kaiken paskan niskaan, voi huonosti, ahdistuu, päivästä toiseen, ja vuosikaupalla eikä vaan saa aikaiseksi lähteä. Vähän niin kuin hiha palaa mutta katsoo toiseen suuntaan.

Tässäkö pellen ajatusmaailmaa? Alistaa hauskan varjolla ja samalla halveksii alistettavaansa? Pystyy myöntämään kuvion anonyymina avpalstalla?

En kuulu tuohon ihmistyyppiin, joka on jotenkin avuton ettei osaa tunnistaa milloin asiat on hyvin ja milloin huonosti, tämä pelleily ei kosketa minua mitenkään läheisesti. Ketjun tarinoissa tyytyväisiä ovat vain naiset, joiden ex on pelle ja muilla naisilla on vaikeaa. Ei ole mitään rakettitiedettä päätellä mistä on kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se on tietty ihmistyyppi, joka jää huonoon parisuhteeseen ja ottaa kaiken paskan niskaan, voi huonosti, ahdistuu, päivästä toiseen, ja vuosikaupalla eikä vaan saa aikaiseksi lähteä. Vähän niin kuin hiha palaa mutta katsoo toiseen suuntaan.

Tässäkö pellen ajatusmaailmaa? Alistaa hauskan varjolla ja samalla halveksii alistettavaansa? Pystyy myöntämään kuvion anonyymina avpalstalla?

En kuulu tuohon ihmistyyppiin, joka on jotenkin avuton ettei osaa tunnistaa milloin asiat on hyvin ja milloin huonosti, tämä pelleily ei kosketa minua mitenkään läheisesti. Ketjun tarinoissa tyytyväisiä ovat vain naiset, joiden ex on pelle ja muilla naisilla on vaikeaa. Ei ole mitään rakettitiedettä päätellä mistä on kysymys.

Ne, jotka ovat kirjoittaneet tähän ketjuun elämästä pellemiehen kanssa, nimenomaan tunnistavat ja tietävät että heidän parisuhteessaan ei ole kaikki hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se on tietty ihmistyyppi, joka jää huonoon parisuhteeseen ja ottaa kaiken paskan niskaan, voi huonosti, ahdistuu, päivästä toiseen, ja vuosikaupalla eikä vaan saa aikaiseksi lähteä. Vähän niin kuin hiha palaa mutta katsoo toiseen suuntaan.

Tässäkö pellen ajatusmaailmaa? Alistaa hauskan varjolla ja samalla halveksii alistettavaansa? Pystyy myöntämään kuvion anonyymina avpalstalla?

En kuulu tuohon ihmistyyppiin, joka on jotenkin avuton ettei osaa tunnistaa milloin asiat on hyvin ja milloin huonosti, tämä pelleily ei kosketa minua mitenkään läheisesti. Ketjun tarinoissa tyytyväisiä ovat vain naiset, joiden ex on pelle ja muilla naisilla on vaikeaa. Ei ole mitään rakettitiedettä päätellä mistä on kysymys.

Ne, jotka ovat kirjoittaneet tähän ketjuun elämästä pellemiehen kanssa, nimenomaan tunnistavat ja tietävät että heidän parisuhteessaan ei ole kaikki hyvin. 

Niin, entä sitten? Pitäisikö tehdä jotain muuta järkevämpää? Mua ihmetyttää miksi ihmiset eivät ota vastuuta omasta elämästään, välttelevät päätöksiä ja vain jäävät ihmettelemään asioita siihen huonoon parisuhteeseen. Aika passiivista touhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se on tietty ihmistyyppi, joka jää huonoon parisuhteeseen ja ottaa kaiken paskan niskaan, voi huonosti, ahdistuu, päivästä toiseen, ja vuosikaupalla eikä vaan saa aikaiseksi lähteä. Vähän niin kuin hiha palaa mutta katsoo toiseen suuntaan.

Tässäkö pellen ajatusmaailmaa? Alistaa hauskan varjolla ja samalla halveksii alistettavaansa? Pystyy myöntämään kuvion anonyymina avpalstalla?

En kuulu tuohon ihmistyyppiin, joka on jotenkin avuton ettei osaa tunnistaa milloin asiat on hyvin ja milloin huonosti, tämä pelleily ei kosketa minua mitenkään läheisesti. Ketjun tarinoissa tyytyväisiä ovat vain naiset, joiden ex on pelle ja muilla naisilla on vaikeaa. Ei ole mitään rakettitiedettä päätellä mistä on kysymys.

Ne, jotka ovat kirjoittaneet tähän ketjuun elämästä pellemiehen kanssa, nimenomaan tunnistavat ja tietävät että heidän parisuhteessaan ei ole kaikki hyvin. 

Niin, entä sitten? Pitäisikö tehdä jotain muuta järkevämpää? Mua ihmetyttää miksi ihmiset eivät ota vastuuta omasta elämästään, välttelevät päätöksiä ja vain jäävät ihmettelemään asioita siihen huonoon parisuhteeseen. Aika passiivista touhua.

Noh, kaikkia ei ole siunattu tunneälyllä, ei siinä mitään. Ihmettelemistä varmasti riittää.

Ai että mulla on huonosti asiat, mies kiusaa ja valtataistelee, mua ahdistaa vuodesta toiseen, en kestä, tää on ihan kauheeta, voi voi vali vali

No mikset jätä sitä?

Ai mitä? Miksi ihmeessä, meillähän on muuten hyvin, sillä nyt on outo huumorintaju mutta muuten kaikki on hyvin. Viime viikollakin kuule

Ja sitä rataa. Ei vaan jaksa enää kiinnostaa.

Kaikkia ei ole siunattu älyllä, siitä ne ongelmat johtuu.

Ainakaan sellaista ei ole siunattu älyllä, joka kuvittelee että parisuhteet ovat älyyn perustuvia ja sillä ratkaistavia. Itse en katsoisi pelleä tai ainkin kuvittelen niin, mutta ei mulla ole mitään vaikeuksia ymmärtää miten niin voi käydä ja miten monenlaisten pohdintojen äärelle siinä voi joutua. Harvalla meistä on täydellinen parisuhde.

Ihmisten ongelmat ovat älyllä ratkaistavissa niin eiköhän parisuhdeongelmat mene siinä samalla. Älyllä erotat faktat siitä kaikesta tunnevirrasta ja voit tehdä päätökset. Järki ja tunteet, jos tunne vie ongelmiin niin käytä järkeä. Sanoohan se jo järkikin. Tunteet on vaan kemiaa ja ohimeneviä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ongelmat ovat älyllä ratkaistavissa niin eiköhän parisuhdeongelmat mene siinä samalla. Älyllä erotat faktat siitä kaikesta tunnevirrasta ja voit tehdä päätökset. Järki ja tunteet, jos tunne vie ongelmiin niin käytä järkeä. Sanoohan se jo järkikin. Tunteet on vaan kemiaa ja ohimeneviä.

Annas kun arvaan, olet sinkku 😃.