Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Heinähangoilla. Ne olivat puuriukuja joiden varaan niitetyt heinät aseteltiin kuivumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä nykypäivän englannin ylivalta ärsyttää ja varsinkin nuorempien tapa vääntää tutut ilmiöt englanniksi tai anglismeiksi, vaikka niille olisi hyvä suomenkielinen ilmaus olemassa.
Karkeloida on hieno sana, jota voisi käyttää enemmän
Harvoin kuulee puhuttavan kintuista. Kinttupolkukin oli ennen käytössä. Siis joku kävelypolku.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin kuulee puhuttavan kintuista. Kinttupolkukin oli ennen käytössä. Siis joku kävelypolku.
Totta. Kintuut ovat siis jalat. Kintut on kipeet kun jalkoja särkee -))!
Isääni kutsuttiin pärinäpojaksi ja äitiäni pärinäsussuksi, kun ajelivat löysä-äänisellä moottoripyörällä joskus 50-luvun lopussa.
Ennen puhuttiin kiitojunista, ja samaa nimitystä voisi käyttää myös nykyisistä pitkälle toistasataa menevistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnikka sanaa käytetään vielä Tampereen eteläpuolellakin mutta ei enää aivan etelässä.
Stadin slangi on sivistystä osata ees jonkin verran esim. Pläägät, kengät, spaddu, tupakki, spåra , raitiovaunu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stadin slangi on sivistystä osata ees jonkin verran esim. Pläägät, kengät, spaddu, tupakki, spåra , raitiovaunu...
Riku ja Tunna on viljelleet slangia, jota he ovat itse nuoruudessaan 80-90 -luvulla oppineet. Yllätyksekseen sitä ei enää tämän päivän stadilaisnuoriso ymmärrä.
Jakson slangiläppä alkaa kohdasta 21:33 Tuomari Nurmion biisillä ja haastattelulla, ja sitten tämä sukupolvien ymmärryskuilu alkaa kohdasta 28:33.
Vierailija kirjoitti:
Heinähangoilla. Ne olivat puuriukuja joiden varaan niitetyt heinät aseteltiin kuivumaan.
Onkohan näiden sanojen käytössä alueellista eroa? Itse olen oppinut, että heinähangoilla heiniä nosteltiin heinäseipäille eli puuriu'uille, joissa oli reikiä tappeja varten.
Tämä on kiva ketju, kiitos, Ap ja kaikki osallistujat (paitsi haukkujat)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karva ooppeli joka tarkoittaa hevosta.
"Nakerot ovat suimineet sinki hapikon kommakon." (Tämä oli yläasteen äidinkielen tunnilla, kun eri murteita ja muinaissuomea käsiteltiin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hilkka. Nykyään samanlaisia hattuja myydään vauvoille nimellä bonnet, kun kuulemma ei ihmiset ymmärtäisi suomennosta.
Mielenkiintoista, itselle tulee bonnet -sanasta ensin mieleen Brittien käyttämä sana auton konepellistä, Jenkeissä sanotaan samasta asiasta "hood". Samoin takakontti on Briteissä boot ja Jenkeissä trunk.
Miksi tuota enklantia sotketaan nykyään joka paikkaan?
Jossain päin Suomea päiväruokaa ei maalla ennen sanottu lounaaksi vaan "puoliseksi", se syötiin ehkä yhden maissa iltapäivällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuroosi/neuroottinen katosi kielestä, kun pään ongelmia ruvettiin hoitamaan vain lääkkeillä. Ennen vanhaan kun ongelmista puhuttiin psykiatrin kanssa, päättämättömyyttä, jahkailua ja saamattomuutta (siis neuroosia) hoidettiin keskustelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Karjalaiset vanhempani käyttivät pullapitkosta sanaa eltta tai pullaeltta.
Jospa tuo sana oli "lenta" tai "lentu"?
"Lenta" = ven. "nauha / palmikko" - palmikoitu pullapitko siis. Isäni käytti pullapitkosta joskus sanaa "lentu".
Vierailija kirjoitti:
Jossain päin Suomea päiväruokaa ei maalla ennen sanottu lounaaksi vaan "puoliseksi", se syötiin ehkä yhden maissa iltapäivällä.
Puolista käytetään meillä Hämeessä tuossa yhteydessä kyllä.
Miten "lounas" tähän liittyy? Lounashan on ilmansuunta!
"Maalla"! H*lvetin hell-sink-iläinen! Senkin statin kunti!
Vierailija kirjoitti:
"Nakerot ovat suimineet sinki hapikon kommakon." (Tämä oli yläasteen äidinkielen tunnilla, kun eri murteita ja muinaissuomea käsiteltiin).
"Suimia" on kyllä venättä, "syödä".
Vierailija kirjoitti:
Stadin slangi on sivistystä osata ees jonkin verran esim. Pläägät, kengät, spaddu, tupakki, spåra , raitiovaunu...
"Statin slanki" on puhevika!
Vierailija kirjoitti:
Miksikä muuten teidän kotiseudulla pyörän tavaratelinettä kutsutaan?
Tästä oli pienoinen kohtaus miehen kanssa viime viikonloppuna. Puhuin ritsistä, eikä ollenkaan ymmärtänyt mitä tarkoitan. Suuttui sitten viimein kun tajusi, ja yritti väittää, että tarakka se on ja on aina ollut.
Savossa ainakin on nimitetty tarakaksi. En minäkään olisi ymmärtänyt mikä on ritsi ennen tätä viestiä.
Aika kuluu vitkaan.
Asiat tapahtuvat vitkalleen.
Siis hitaasti.