Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Hämmenyin, kun tuttu ei tajunnut, mitä tarkoitti "siellä ei ollut pullaa saati kakkua tarjolla".
kyllä ne on niin visuja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skoijata.
Kuka arvaa?
On ruotsia. Skoja = huijata. Skojare = huijari.
Minä olen kuullut tästä version koijata/koijari.
Tuo on "suomennettu" versio.
Savossa: tilavaatteet=vuodevaatteet, olla pihassa= olla kotona
Ruotsista tulleita sanoja: kompiaiset=karkit, kooli=pesuvati, likka=tyttö...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halatti oli vielä 70-luvulla ihan ymmärrettävä vaatekappaleen nimi. Jääköhän legginsitkin joskus tulevaisuudessa historian hämärään?
Eikö se ollut halaatti ?
Mikä vaatekappale se sitten on? Kyselee 70-luvulla syntynyt.
Venäjän halat = kaapu / aamutakki / kylpytakki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jyväjemmari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakluuni, kommuuti, nisu, leeta, hällä, piironki
suom: kaakeliuuni tai pönttöuuni, pieni kaappi, pulla, pitko, hella, lipasto
Eikö nisu ole vehnä? Raamatussa puhutaan nisunjyvästä, ei se voi olla pullanjyvä...
Nisu = vehnä sekä viljana että leipomuksena. Pulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skoijata.
Kuka arvaa?
On ruotsia. Skoja = huijata. Skojare = huijari.
Käää k, ten boints-))!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hilkka. Nykyään samanlaisia hattuja myydään vauvoille nimellä bonnet, kun kuulemma ei ihmiset ymmärtäisi suomennosta.
Mielenkiintoista, itselle tulee bonnet -sanasta ensin mieleen Brittien käyttämä sana auton konepellistä, Jenkeissä sanotaan samasta asiasta "hood". Samoin takakontti on Briteissä boot ja Jenkeissä trunk.
Niin, sanakirja löytää kaksi merkitystä sille sanalle. Hilkka tai konepelti. Varmaan asiayhteydestä selviää kummasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukki sanoi kahvipöydässä "otahan seksiä". Tarkoitti keksiä..oisko karjalasta kajahtanut, en ole muilta kuullut.
Karjalassa on puhuttu noin, eikä seksillä tässä asiayhteydessä viitattu pornoon.
Tulee ruotsinkielestä.
Vrt. kök (keittiö) äännetään suunnilleen tsöök.
Mun miehellä on aktiivisessa sanavarastossa ja ilman mitään pilkettä silmäkulmassa "einehtiä". Kai tuon nyt melkein kaikki vielä ymmärtää mutta harvemmin tulee käytettyä.
Yksi tuttu perhe käyttää kaikissa asiayhteyksissä sanaa suvi kesän sijasta. Asuivat yli kymmenen vuotta ulkomailla pääosin ennen internetin valtakautta, joten olisiko siitä tullut tuo että lapsillekin tarttui vanhahtavaa suomea sanavarastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalmo = kuollut, ruumis
Alunperin kielessämme oli vain yksi sana, "ruumis", tarkoittamaan sekä elävää että kuollutta ruumista.
Suomenuskon ( alkuperäisen uskontomme ) mukaan nimittäin ruumis heikkenee ja sairastuu, kun "löyly" ( = sielu ) hiipuu. Kun löyly loppuu kokonaan, niin ruumis kuolee. Tuolloin siinä voi olla jäljellä vielä "itse" ja "luonto". "Luonto" määrää, millaisia ihmisiä me olemme - ts. millainen "luonteemme" on. Perisielu "itse" ei häviä, vaan se siirtyy seuraavaan sukuun syntyneeseen lapseen. Tästä syystä annamme lapselle edelleen mielellämme kuolleen vaarin tai mummon tai ennen heitä eläneen suvun jäsenen nimen. Sanotaan, että ihminen elää niin kauan, kun joku hänet nimeltä muistaa. Perinteemme eroavat näin monien muiden kansojen ajattelusta ja tämä on heijastunut myös kieleemme.
Sota-aikana, 40-luvun alussa heräsi kysymys siitä, pitäisikö kielessämme olla eri sana tarkoittamaan elävää ja kuollutta ruumista ja niinpä aiheesta järjestettiin kysely. Sen tuloksena:
1. "Kalmo" on 40-luvulla luotu sanake ( = keksitty sana ), joka merkitsee kuollutta ruumista. Johdettu sanasta "kalma" = "kuolema". ( Vrt. kalmisto = nyk. "hautausmaa". Vanhoina aikoina ennen kristinuskon tuloa ei käytetty sanaa "hautausmaa", sillä tavallisimmin vainajat tuolloin poltettiin ).
2. "Keho" on samassa yhteydessä luotu sanake, joka merkitsee elävää ruumista. Se on johdettu eestinkielen samaa merkitsevästä sanasta "keha".
Työskentelen sairaalassa hoitajana emmekä koskaan käytä sanaa ruumis muuta kuin kuolleesta puhuttaessa. Puhumme kehosta tai vartalosta, se kuulostaa paljon paremmalta varsinkin jos potilas on kuuloetäisyudellä.
Vierailija kirjoitti:
Kihveli = rikkalapio
Kihveli on pelkkä lapio. Rikkalapio yhtäällä putukihveli ja toisaalla rikkasihveli.
Vierailija kirjoitti:
Miksikä muuten teidän kotiseudulla pyörän tavaratelinettä kutsutaan?
Tästä oli pienoinen kohtaus miehen kanssa viime viikonloppuna. Puhuin ritsistä, eikä ollenkaan ymmärtänyt mitä tarkoitan. Suuttui sitten viimein kun tajusi, ja yritti väittää, että tarakka se on ja on aina ollut.
Esim. Helsingissä pakkari
Tämä on typeryyden huippu. Lapset kestävät kyllä kuulla outoja sanoja ja oppia uutta. Onko kyse kuitenkin vain siitä, että aikuinen ei kestä?