Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Heinähangoilla. Ne olivat puuriukuja joiden varaan niitetyt heinät aseteltiin kuivumaan.
Se on kyllä haasia. Heinähanko on kaksipiikkinen työväline jolla heinät nostellaan, siis hangotaan seipäille tai haasioille kuivumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heinähangoilla. Ne olivat puuriukuja joiden varaan niitetyt heinät aseteltiin kuivumaan.
Onkohan näiden sanojen käytössä alueellista eroa? Itse olen oppinut, että heinähangoilla heiniä nosteltiin heinäseipäille eli puuriu'uille, joissa oli reikiä tappeja varten.
Tämä on kiva ketju, kiitos, Ap ja kaikki osallistujat (paitsi haukkujat)!
"Hanko" on pitkävartinen, ponneton kaksipiikkinen talikko ( voi olla myös kolmipiikkinen ), jota käytetään heinän seivästykseen ja karjan ruokintaan. Heinähanko.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisista homoista, transsukupuolista, lesboista, asekuaalisesta ja muista poikkeavista ihmisistä käytettiin ennen nimitystä sodomiitit.
Käytetään edelleen! Nimenomaan homoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri luin vanhaa Vernen kirjaa ja siinä seikkaili n.... n... no, se kuitenkin, ja se sana oli silloin vielä täysin neutraali vaikka nykyään kovaa viduilua ja poisto tulee.
SE sana on suomenkielessä EDELLEEN täysin normaali ja neutraali!
Ei anneta periksi woke-wokelle!
Sinun mielipiteesi ei muuta sitä faktaa, että tuota sanaa pidetään yleisesti erittäin loukkaavana, halventavana ja syrjivänä.
Miksi pidät n**keri-sanaa loukkaavana? Mitä sinulla on n**kereitä vastaan? Mitä pahaa n**kerit ovat tehneet sinulle?
Oletko sinä sellainen RASISTI?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairasautoa kutsutaan lähes aina englanninkielisellä nimellään ambulanssi. Vielä 1980-luvulla sairasauto oli suomeksi. Hautausauton oikeampi nimitys on saattoauto, sillä saatetaan vainaja viimeiselle matkalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halatti oli vielä 70-luvulla ihan ymmärrettävä vaatekappaleen nimi. Jääköhän legginsitkin joskus tulevaisuudessa historian hämärään?
Eikö se ollut halaatti ?
Mikä vaatekappale se sitten on? Kyselee 70-luvulla syntynyt.
Venäjän halat = kaapu / aamutakki / kylpytakki.
No ei. Halaatti on enemmänkin vain pitkä, tilava vaatekappale, usein sellainen, joka ei ole auki edestä. Lähellä sanaa kaftaani. Kuten pappien pitkät vaatteet tai ripille pääsevien alba.
Halaatti sanaa on mielestäni sitten käytetty vähän halventavasti jostain vanhoista, löysistä, roikkuvista vaatekappaleista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jyväjemmari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakluuni, kommuuti, nisu, leeta, hällä, piironki
suom: kaakeliuuni tai pönttöuuni, pieni kaappi, pulla, pitko, hella, lipasto
Eikö nisu ole vehnä? Raamatussa puhutaan nisunjyvästä, ei se voi olla pullanjyvä...
Nisu = vehnä sekä viljana että leipomuksena. Pulla.
Nisu on kaikki valkeasta vehnästä tehdyt tuoreena syötävät leipomukset (vaalea leipä, pulla, yms. kahvileipä) Vastakohtana oli tietysti se rukiista tehty tumma leipä, jota säilytettiin pitkään ja sitten kuivana ennen syötiin.
Kun pohjalaiset kovan ruisleivän syöjät aikoinaan lähtivät Ameriikkaan siirtolaisiksi, he kirjoittivat uuden kotimaan vauraudesta Suomeen etenkin muistaen kertoa kuinka "nisua" sai syödä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halatti oli vielä 70-luvulla ihan ymmärrettävä vaatekappaleen nimi. Jääköhän legginsitkin joskus tulevaisuudessa historian hämärään?
Eikö se ollut halaatti ?
Mikä vaatekappale se sitten on? Kyselee 70-luvulla syntynyt.
Venäjän halat = kaapu / aamutakki / kylpytakki.
No ei. Halaatti on enemmänkin vain pitkä, tilava vaatekappale, usein sellainen, joka ei ole auki edestä. Lähellä sanaa kaftaani. Kuten pappien pitkät vaatteet tai ripille pääsevien alba.
Halaatti sanaa on mielestäni sitten käytetty vähän halventavasti jostain vanhoista, löysistä, roikkuvista vaatekappaleista.
Arab. "kaftan" on suomeksi "kaapu", venäjäksi "halat".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväjemmari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakluuni, kommuuti, nisu, leeta, hällä, piironki
suom: kaakeliuuni tai pönttöuuni, pieni kaappi, pulla, pitko, hella, lipasto
Eikö nisu ole vehnä? Raamatussa puhutaan nisunjyvästä, ei se voi olla pullanjyvä...
Nisu = vehnä sekä viljana että leipomuksena. Pulla.
Nisu on kaikki valkeasta vehnästä tehdyt tuoreena syötävät leipomukset (vaalea leipä, pulla, yms. kahvileipä) Vastakohtana oli tietysti se rukiista tehty tumma leipä, jota säilytettiin pitkään ja sitten kuivana ennen syötiin.
Kun pohjalaiset kovan ruisleivän syöjät aikoinaan lähtivät Ameriikkaan siirtolaisiksi, he kirjoittivat uuden kotimaan vauraudesta Suomeen etenkin muistaen kertoa kuinka "nisua" sai syödä joka päivä.
"Patonki" = "ranskanpulla".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukki sanoi kahvipöydässä "otahan seksiä". Tarkoitti keksiä..oisko karjalasta kajahtanut, en ole muilta kuullut.
Karjalassa on puhuttu noin, eikä seksillä tässä asiayhteydessä viitattu pornoon.
Tulee ruotsinkielestä.
Vrt. kök (keittiö) äännetään suunnilleen tsöök.
Ei tule. Keksi on ruotsiksi kex ja äännetään ihan tavallisella k-kirjaimella.
Tuon edellisen ukin tarkoitus on olla vitsikäs. Ikivanha vitsi oli tarjota sinkkua ja seksiä eli kinkkua ja keksiä (varmaan ruotsin sanan skinka ääntäminen oli se vitsi, eli pyrittiin hienostelemaan).
Sana sinkku henkilönä, joka ei ole parisuhteessa, oli vielä tuntematon silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukki sanoi kahvipöydässä "otahan seksiä". Tarkoitti keksiä..oisko karjalasta kajahtanut, en ole muilta kuullut.
Karjalassa on puhuttu noin, eikä seksillä tässä asiayhteydessä viitattu pornoon.
Tulee ruotsinkielestä.
Vrt. kök (keittiö) äännetään suunnilleen tsöök.
Ei tule. Keksi on ruotsiksi kex ja äännetään ihan tavallisella k-kirjaimella.
Tuon edellisen ukin tarkoitus on olla vitsikäs. Ikivanha vitsi oli tarjota sinkkua ja seksiä eli kinkkua ja keksiä (varmaan ruotsin sanan skinka ääntäminen oli se vitsi, eli pyrittiin hienostelemaan).
Sana sinkku henkilönä, joka ei ole parisuhteessa, oli vielä tuntematon silloin.
Juuri näin! Kyse oli vitsistä, höpsö!
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on aktiivisessa sanavarastossa ja ilman mitään pilkettä silmäkulmassa "einehtiä". Kai tuon nyt melkein kaikki vielä ymmärtää mutta harvemmin tulee käytettyä.
Yksi tuttu perhe käyttää kaikissa asiayhteyksissä sanaa suvi kesän sijasta. Asuivat yli kymmenen vuotta ulkomailla pääosin ennen internetin valtakautta, joten olisiko siitä tullut tuo että lapsillekin tarttui vanhahtavaa suomea sanavarastoon.
Suomen yleiskieli laitettiin 1800-luvulla kasaan sekoittamalla länsimurteiden ja itämurteiden sanoja. Siksi monelle asialle on (ainakin) kaksi eri sanaa. Kesä on itämuoto, suvi länsimuoto. Ero on siis murteissa. Yleiskielen sana on kesä, mutta sana suvi esiintyy virallisissa muodoissa myös, kuten sanassa suviseurat.
Länsi vs. itä:
- suvi vai kesä
- vihta tai vasta
- ehtoo tai ilta
jne...
Vierailija kirjoitti:
Juice lauloi "Kun ennen oli häät, niin aidaksilla tappeli klopit...". Siis millä tappelivat?
Varmaan ihan nyrkeillä nuo nuoret miehet (klopit) tappelivat.
Eräs ei ollut ennen kuullut, että joillakin on kotona eteishalli. Ei tuntunut tietävän millainen tila on kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalmo = kuollut, ruumis
Alunperin kielessämme oli vain yksi sana, "ruumis", tarkoittamaan sekä elävää että kuollutta ruumista.
Suomenuskon ( alkuperäisen uskontomme ) mukaan nimittäin ruumis heikkenee ja sairastuu, kun "löyly" ( = sielu ) hiipuu. Kun löyly loppuu kokonaan, niin ruumis kuolee. Tuolloin siinä voi olla jäljellä vielä "itse" ja "luonto". "Luonto" määrää, millaisia ihmisiä me olemme - ts. millainen "luonteemme" on. Perisielu "itse" ei häviä, vaan se siirtyy seuraavaan sukuun syntyneeseen lapseen. Tästä syystä annamme lapselle edelleen mielellämme kuolleen vaarin tai mummon tai ennen heitä eläneen suvun jäsenen nimen. Sanotaan, että ihminen elää niin kauan, kun joku hänet nimeltä muistaa. Perinteemme eroavat näin monien muiden kansojen ajattelusta ja tämä on heijastunut myös kieleemme.
Sota-aikana, 40-luvun alussa heräsi kysymys siitä, pitäisikö kielessämme olla eri sana tarkoittamaan elävää ja kuollutta ruumista ja niinpä aiheesta järjestettiin kysely. Sen tuloksena:
1. "Kalmo" on 40-luvulla luotu sanake ( = keksitty sana ), joka merkitsee kuollutta ruumista. Johdettu sanasta "kalma" = "kuolema". ( Vrt. kalmisto = nyk. "hautausmaa". Vanhoina aikoina ennen kristinuskon tuloa ei käytetty sanaa "hautausmaa", sillä tavallisimmin vainajat tuolloin poltettiin ).
2. "Keho" on samassa yhteydessä luotu sanake, joka merkitsee elävää ruumista. Se on johdettu eestinkielen samaa merkitsevästä sanasta "keha".
Työskentelen sairaalassa hoitajana emmekä koskaan käytä sanaa ruumis muuta kuin kuolleesta puhuttaessa. Puhumme kehosta tai vartalosta, se kuulostaa paljon paremmalta varsinkin jos potilas on kuuloetäisyudellä.
Vartalo ja keho ovat kuitenkin hieman eri asia kuin ruumis. Emme esim. puhu vartalollisesta tai kehollisesta työstä vaan kyllä se on ruumiillista työtä eikä sekään viittaa haudankaivajien hommaan (välttämättä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli = rikkalapio
Kihveli on pelkkä lapio. Rikkalapio yhtäällä putukihveli ja toisaalla rikkasihveli.
Nuo ovat jotain murteita. Kyllä kihvelin merkitys on sama kuin rikkalapio.
Kaikenlaisista homoista, transsukupuolista, lesboista, asekuaalisesta ja muista poikkeavista ihmisistä käytettiin ennen nimitystä sodomiitit.