Lue keskustelun säännöt.
Aivan absurdi tilanne. Ostettiin tontti ja rakennettiin talo lapsiperheiden suosimalle alueelle.
25.05.2017 |
Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.
Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.
No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.
Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.
Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D
Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?
Kommentit (754)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu perhe osti omakotitalon ja ensimmäisenä aamuna uudessa kodissa ovikello soi ja naapurin 3v ilman housuja, tutti suussa tuli häätämään, menkää pois, tää on Koohosten talo.
Tuo oli kyllä ihana asuinalue lapsille, pieni metsäinen alue, jossa ehkä kymmenen omakotitaloa, kaikissa lapsia, niin tutuillakin. Lapset ja kotieläimet kulkivat talosta taloon kuin melukylässä.
Parasta kun asuinalueelle sattuu saman henkisiä ihmisiä.
Ehkä pitäisi suunnitteluvaiheessa kertoa, tällä alueella asumme tarkasti omissa oloissa, tällä alueella vietämme iloisia kyläjuhlia aamuun, tällä alueella satsaamme upeisiin puutarhoihin jne.Oi olisi ihana asua tuollaisessa paikassa :) grillin tuoksu houkuttelisi naapurit paikalle ja grillattaisiin porukalla, lapset leikkivät yhdessä milloin kenenkin pihalla eikä ketään valita.
Onhan tuo ihan ok, jos sopii kaikille, mutta ketään ei pidä velvoittaa siihen, että pitää hyväksyä ne naapureiden lapset tai eläimet omalla pihallaan. Ja kyllähän tuo ideaalina kuulostaa ihan kivalta, mutta voisin kuvitella, että käytännössä helposti tulee kuitenkin ongelmia. Enkä esimerkiksi itse antaisi koirieni juoksennella ympäriinsä vslvomatta, vaikka se naapureille sopisikin. Kuulostaa aika vastuuttomalta, koska voivat jäädä auton alle ym. Sitäpaitsi epäilen, että onko oikeasti olemassa sellaisia naapureita, joille on ihan jees, että mun isto koirani käy vääntämässä jättip*skat niiden lasten hiekkalaatikkoon tms :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Kuulostaa myös eräältä O:lla alkavalta kaupungilta. Samaisessa kaupungissa tapahtunutta: Perheenäiti oli tyytymätön siihen, että tontin viereen oli kaavoitettu kävelytie, jonka asemassa oli jo olemassa oleva polku (kaava tehty ennen talon rakentamista). Perheenäiti kasasi polun täyteen ruoho- ja lehtijätettä. Käytti sitä myös lasten ulkoiluvälineiden säilytyspaikkana.
Kai sen voi kirjoittaa että kyse ilmeisesti Oulusta. Ja jos on kyse Oulusta, niin tuo toinen kirjoittaja on oikeassa, osalla niistä on oikeus vesialueeseen, osalla ei. Eli tavallaan sosialisoidaan kaupungin toimesta se yksityinen omaisuus. Toki osa on ominut puolestaan kaupungin maita. Reiluinta olisi kun jokainen pysyisi omalla tontillaan, oli sitten yksityinen henkilö tai kaupunki.
No kaupungissa asumisessa on se vaara, että kaupunki voi pilkkahintaan lunastaa varsinkin keskeiset alueet yksityisiltä. Vaikka omistat tontin kaupungista, niin ei se ole sen kummempi kuin vuokrattu tonttikaan. Yhteiskunnalla on oikeus tiettyyn rajaan asti sosialisoida hyväosaisten omaisuutta. Korvaus pitää maksaa, mutta se ei tietenkään ole suuri silloin, kun kyse on yleisestä hyvästä, jonka katsotaan ajavan yksityisen ihmisen omistusoikeuden edelle.
En ole tiennytkään että vain hyväosaisilta voidaan omaisuutta sosialisoida? Ainakin meidän mummolta vietiin mökki ja tontti, ja en nyt menisi hyväosaiseksi mummoa sanomaan. Kuka sen määrittää millainen ihminen on hyväosainen?
Vierailija kirjoitti:
...."heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista."
Kun arvioin tarinan todenperäisyyttä, kiinitän huomiota tällaisiin omituisiin heittoihin. Ai kuinka niin ette kiinnittäneet asiaan huomiota?
Naapuri: "Meidän lapset leikkii tässä kummulla."
Sinä: ------------------------. (= aha, ovat siis joskus leikkineet, vaikka puhuu nykyajasta. En reagoi. )
Ihania tällaiset palstasalapoliisit :'D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin mieheni kanssa hänen omistamassaan vanhassa isossa kartanossa, jonka pihalle ihmiset tulivat korien kanssa hakemaan omenia, luumuja jne. Ymmärrän lasten omenavarkaudet, mutta hämmensi kyllä aikuisten toiminta ja oli myös näitä vastaanväittäjiä kun kerroimme, että ks. on yksityisalue.
Sitäkin kummallisempaa oli ajoittaiset omistushaluiset kommentit, joita talosta sai kuulla. Esim. otin taksin juna-asemalta kotiin ja koko taksimatkan kuski selitti miten hänen äitinsä tuttava on asunut ks. kartanossa ennen sotia ja talo on sitä kautta heidän perheelleen hyvin tärkeä, koska hänen äitinsä on käynyt siellä leikkimässä muutaman kerran. Tarinaa riitti koko matkalle siitä miten upea, arvokas ja heidän perheelle rakas kartano on kyseessä.
Minulla on aivan sama kokemus. Joka kesä pihaan pyrähtää jopa bussilastillinen väkeä,jotka ihan vain ohikulkiessaan päättivät tulla katsomaan kartanoa, jossa joku esiäiti asui evakkona. Halutaan sisään katsomaan salia, jossa mummi on nukkunut ja kun muistutan, että evakot eivät asuneet salissa lainkaan, saan kuulla olevani ikävä ihminen. Vessaan pitäisi päästä, kun on tultu pitkä matka ja silloin ohjaan ulkohuoneeseen, siellähän se esiäitikin evakkona kävi, eikö hän ole muistanut kertoa? Todella monella on muistoja tästä talosta ja jostain syystä kukaan ei muistele keittiötä tai edes ns. tupahuonetta, kaikki muistot liittyvä ns. parempiin huoneisiin.
Pistä pääsymaksukyltti näkyvästi esiin. WC-maksu myös erikseen siihen. Riittävän kallista, niin jos saisi olla rauhassa. Ellei sitten puolipanoksella tehdä tiliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Kuulostaa myös eräältä O:lla alkavalta kaupungilta. Samaisessa kaupungissa tapahtunutta: Perheenäiti oli tyytymätön siihen, että tontin viereen oli kaavoitettu kävelytie, jonka asemassa oli jo olemassa oleva polku (kaava tehty ennen talon rakentamista). Perheenäiti kasasi polun täyteen ruoho- ja lehtijätettä. Käytti sitä myös lasten ulkoiluvälineiden säilytyspaikkana.
Kai sen voi kirjoittaa että kyse ilmeisesti Oulusta. Ja jos on kyse Oulusta, niin tuo toinen kirjoittaja on oikeassa, osalla niistä on oikeus vesialueeseen, osalla ei. Eli tavallaan sosialisoidaan kaupungin toimesta se yksityinen omaisuus. Toki osa on ominut puolestaan kaupungin maita. Reiluinta olisi kun jokainen pysyisi omalla tontillaan, oli sitten yksityinen henkilö tai kaupunki.
No kaupungissa asumisessa on se vaara, että kaupunki voi pilkkahintaan lunastaa varsinkin keskeiset alueet yksityisiltä. Vaikka omistat tontin kaupungista, niin ei se ole sen kummempi kuin vuokrattu tonttikaan. Yhteiskunnalla on oikeus tiettyyn rajaan asti sosialisoida hyväosaisten omaisuutta. Korvaus pitää maksaa, mutta se ei tietenkään ole suuri silloin, kun kyse on yleisestä hyvästä, jonka katsotaan ajavan yksityisen ihmisen omistusoikeuden edelle.
En ole tiennytkään että vain hyväosaisilta voidaan omaisuutta sosialisoida? Ainakin meidän mummolta vietiin mökki ja tontti, ja en nyt menisi hyväosaiseksi mummoa sanomaan. Kuka sen määrittää millainen ihminen on hyväosainen?
Huono-osaisilla on mökki ja tontti? No ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun kollega on jo yli viisikymppinen ja heillä on jo lapsenlapsia. He rakensivat miehensä kanssa omakotitalon uudelle alueelle. Pihalla oli trampoliini, keinu ja hiekkalaatikko lastenlasten viikonloppuvierailija varten. Alueen lapset alkoivat käyttää pihaa kuin omaansa, eivätkä vanhemmat edes saaneet hommaa kuriin, vaikka kollega siitä monta kertaa sanoi. Kollegan mies tekee vuorotyötä ja kärsi kauheasti siitä, kun yritti yövuoron jälkeen nukkua ja heräsi aina siihen kun joku naapurin lapsista hyppi trampalla tai kolisteli keinuilla. Tupaatuliaisissa kohoteltin maljoja ykköset päällä takapihalla, kun pihan läpi rynni lauma lapsia, joista osa jäi hyppimään trampalle. Naapurit vain naureskelivat omilla pihoillaan.
Talvella parkkipaikalta kolattu lumi toimi lasten liukurimäkenä ja aamulla huolellisesti kolatut lumet oli monesti myllätty pitkin parkkipaikkaa päivän aikana.
Tilanne meni niin sietämättömäksi, että he myivät talon heti kahden vuoden jälkeen ja ostivat uuden vanhemmalta alueelta kadun päästä.
Joten uskon tämän kyllä.
Ihan järkkyä. Minä olisin varmaan rakentanut aidan ja/tai hommannut vielä jonkun kunnon vahtikoiran pihalle päivystämään. Itselläni on melko ärhäkkä koira, joka ei yhtään tykkää lapsista, joten aika vauhdit tulisi, jos joku pihalle yrittäisi ;) Toki piha on aidattu.
Kiintoisa aihe. Muutimme noin puoli vuotta sitten rivariin, jonka takapihalta on parikymmentä metriä järven rantaan. Tontti rajautuu niin, että rannan tuntumassa kulkee yleinen polku. On kaavoitettu virkistysalueeksi tai jotain muuta sellaista.
Ei mitään. Virkistyä saa ja kulkea ihan rauhassa. Tiesimmehän tuon asuntoa hankkiessamme. Kuitenkin: ei tarvitse jokaisen piskin paskantaa juuri meidän takapihallemme. Ne koirat lasketaan vapaiksi juuri sillä seisomalla, kun päästään liki asumustamme. Ponin kokoiset turret sontivat myötäänsä sinne tänne.
Suklaata on vissisti tarjolla koko kesä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Kuulostaa myös eräältä O:lla alkavalta kaupungilta. Samaisessa kaupungissa tapahtunutta: Perheenäiti oli tyytymätön siihen, että tontin viereen oli kaavoitettu kävelytie, jonka asemassa oli jo olemassa oleva polku (kaava tehty ennen talon rakentamista). Perheenäiti kasasi polun täyteen ruoho- ja lehtijätettä. Käytti sitä myös lasten ulkoiluvälineiden säilytyspaikkana.
Kai sen voi kirjoittaa että kyse ilmeisesti Oulusta. Ja jos on kyse Oulusta, niin tuo toinen kirjoittaja on oikeassa, osalla niistä on oikeus vesialueeseen, osalla ei. Eli tavallaan sosialisoidaan kaupungin toimesta se yksityinen omaisuus. Toki osa on ominut puolestaan kaupungin maita. Reiluinta olisi kun jokainen pysyisi omalla tontillaan, oli sitten yksityinen henkilö tai kaupunki.
No kaupungissa asumisessa on se vaara, että kaupunki voi pilkkahintaan lunastaa varsinkin keskeiset alueet yksityisiltä. Vaikka omistat tontin kaupungista, niin ei se ole sen kummempi kuin vuokrattu tonttikaan. Yhteiskunnalla on oikeus tiettyyn rajaan asti sosialisoida hyväosaisten omaisuutta. Korvaus pitää maksaa, mutta se ei tietenkään ole suuri silloin, kun kyse on yleisestä hyvästä, jonka katsotaan ajavan yksityisen ihmisen omistusoikeuden edelle.
En ole tiennytkään että vain hyväosaisilta voidaan omaisuutta sosialisoida? Ainakin meidän mummolta vietiin mökki ja tontti, ja en nyt menisi hyväosaiseksi mummoa sanomaan. Kuka sen määrittää millainen ihminen on hyväosainen?
Huono-osaisilla on mökki ja tontti? No ei ole.
Noita mökkejähän nyt saa joka toinen perintönä, ei tarvitse olla hyväosainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me rakennettiin mökki metsäiselle palstalle ja nyt mökkialueen mummot käyvät edelleen terassin portaiden vierestä keräämästä suppilovahveroita.
Kun kysäisin, että mitäköhän rouva tekee niin sanoi että tämä on hänen sienipaikkansa ollut jo 15 vuotta.
Häntä ei tosiaan häirinnyt että istuin kahvilla mökin portailla siinä viiden metrin päässä.
Mummin sisko asui Sodankylässä. Ihmiset jättivät autonsa tien varrelle ja tulivat keräämään heidän pihaltaan lakkoja. Osa ihmisistä ei ymmärrä olevansa juntteja.
Sodankylä onkin ihan omaa luokkaansa. Jonkin aika sitten oli kunnan fb-ryhmässä käynnissä keskustelu, jossa pohdittiin sitä onko ok paskattaa koiransa toisen pihalla ja vielä jättää ne paskat siihen. Yllättävän moni oli sitä mieltä, että on.
O tempora o mores. Meillä stadissa saadaan joskus naapurivälirikko jo sillä, että koira pissaa nälkävuodenpituiselle nurmikolle, eikä ehdi lenkkipolulle ensin. Kakkapussi aina mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisiin kolhooseihin ei kannata muuttaa lainkaan. Täällä Etelä-Pohjanmaalla on voimassa periaate, että tontti on siinä kohtaa sopivan kokoinen, kun naapurin kämppää ei näe eikä kuule. Tätä periaatetta kannattaisi noudattaa muuallakin Suomessa.
No jotkut nyt haluaa (tai on pakko töiden, opiskeluiden yms takia) asua pk-seudulla ja täällä tollainen ei nyt vaan onnistu. Tai ehkä jossain Espoo/Vantaa/Kauniainen syrjäisimmillä alueilla saattaa jopa tuo tilanne olla ettei naapureita ole lähellä, mutta harvemmin. Et vissiin ihan ymmärrän elämän reaaliteetteja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me rakennettiin mökki metsäiselle palstalle ja nyt mökkialueen mummot käyvät edelleen terassin portaiden vierestä keräämästä suppilovahveroita.
Kun kysäisin, että mitäköhän rouva tekee niin sanoi että tämä on hänen sienipaikkansa ollut jo 15 vuotta.
Häntä ei tosiaan häirinnyt että istuin kahvilla mökin portailla siinä viiden metrin päässä.
Mummin sisko asui Sodankylässä. Ihmiset jättivät autonsa tien varrelle ja tulivat keräämään heidän pihaltaan lakkoja. Osa ihmisistä ei ymmärrä olevansa juntteja.
Sodankylä onkin ihan omaa luokkaansa. Jonkin aika sitten oli kunnan fb-ryhmässä käynnissä keskustelu, jossa pohdittiin sitä onko ok paskattaa koiransa toisen pihalla ja vielä jättää ne paskat siihen. Yllättävän moni oli sitä mieltä, että on.
O tempora o mores. Meillä stadissa saadaan joskus naapurivälirikko jo sillä, että koira pissaa nälkävuodenpituiselle nurmikolle, eikä ehdi lenkkipolulle ensin. Kakkapussi aina mukana.
Joo, meidän alueen fb-ryhmässä (stadissa) oli viime talvena sota siitä, kun joku oli antanut koiransa nostaa koipea lumikinokseen, joka ilmeisesti oli jonkun tontin laidalla, jalkakäytävän vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Paitsi että osa tuon kyseisen kaupungin tonteista todella ulottuu rantaan asti ja niissä on oikeus vesialueisiin. Ongelma tulee siitä, että osalla on tontti "yli rantaviivan", osalla ei ja nyt menee paljon aikaa siihen kun tutkitaan, kenelle pitää maksaa maan "takavarikoimisesta" ja kenelle ei.
No tuo nyt ei taas mitekään liity siihen, että kaupungin maat otetaan käyttöön luvatta, se ei ole oikein. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät lukemaansa, niin ei olisi näitä jankuttajia.
Miten itse tulkitset seuraavan lauseen "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Siinä kun sanotaan selkeästi, että rannan asukkaat haluavat vetää virkistysreitin kaupungin maille.
Miksi sinun mielestäsi kaupungilla on oikeus vetää reitti yksityismaalle, jos yksityinen ei saa tehdä samaa kaupungin maalle?
Ei tässä ole kyse tulkinnasta, kaavoituksellisissa lupa-asioissa harvoin onneksi tarvitsee tulkita. Rautalangasta vääntäen: Kukaan ei saa rakentaa mitään yksityisomisteiselle maalle eikä yksityinen saa rakentaa luvatta kaupungin maille. Kaupungilla tosin on usein lunastusoikeus jos maan lunastaminen palvelee kaupunkilaisten etua. On esimerkiksi ihan normaalia, että kun kaavoitetaan uusi asuinalue vanhalle alueelle, niin niiden vanhojen asukkaiden tonteista joudutaan pakkolunastamaan maata,että saadaan kevyenliikenteenväylä, katuvalot ja viemäröintijärjestelmä kuntoon.
Ihan kevyin perustein hommaan ei kuitenkaan lähdetä, esimerkiksi kuvailemassasi tapauksessa jos tontilla on rantaoikeus, niin yksi vaihtoehto on tehdä kyseisestä kohtaa kevyenliikenteenväylä vesirajan puolelle ajamalla täyttömaata siihen. Mikään laki ei tätä estä, mutta sen verran kallista se on, että harvoin siihen ryhdytään.
En jatka tästä enempää tässä ketjussa, menee aiheen vierestä.
OT, kummallisen sitkeitä ovat puolustelemaan touhujaan nämä tontinvaltaajat?!
Kyllä kyse on tulkinnasta, koska "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Kaupunki on yksikkömuodossa, asukkaat ja verbi monikossa. Tällöin virkistysreittiä eivät lauseen mukaan ole rakentamassa kaupunki vaan rannan asukkaat.
Toiseksi kaavoituksellisissa lupa-asioissa tulkintaa käytetään hyvin paljon, jopa enemmän kuin muissa lupa-asioissa. Antaahan kaupunki joskus jopa rakennusluvan naapurin maalle. Vaikka joutuukin sen sitten perumaan, jos naapuri aiheesta huomauttaa.
Kyllä mä tulkitsin niin, että kaupunki sen virkisysreitin haluaa rakentaa. Ja jos se verbi olisi tuossa lauseessa yksikössä, koko lause kuulostaisi järjettömältä.
Ohis
Tulkitset väärin, koska jos jaat tuon kahdeksi päälauseeksi muuttamatta verbiä yksikköön, niin tekijänä ovat asukkaat, ei kaupunki. Ei voi sanoa, että "kaupunki halusivat vetää virkistysreitin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Paitsi että osa tuon kyseisen kaupungin tonteista todella ulottuu rantaan asti ja niissä on oikeus vesialueisiin. Ongelma tulee siitä, että osalla on tontti "yli rantaviivan", osalla ei ja nyt menee paljon aikaa siihen kun tutkitaan, kenelle pitää maksaa maan "takavarikoimisesta" ja kenelle ei.
No tuo nyt ei taas mitekään liity siihen, että kaupungin maat otetaan käyttöön luvatta, se ei ole oikein. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät lukemaansa, niin ei olisi näitä jankuttajia.
Miten itse tulkitset seuraavan lauseen "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Siinä kun sanotaan selkeästi, että rannan asukkaat haluavat vetää virkistysreitin kaupungin maille.
Miksi sinun mielestäsi kaupungilla on oikeus vetää reitti yksityismaalle, jos yksityinen ei saa tehdä samaa kaupungin maalle?
Ei tässä ole kyse tulkinnasta, kaavoituksellisissa lupa-asioissa harvoin onneksi tarvitsee tulkita. Rautalangasta vääntäen: Kukaan ei saa rakentaa mitään yksityisomisteiselle maalle eikä yksityinen saa rakentaa luvatta kaupungin maille. Kaupungilla tosin on usein lunastusoikeus jos maan lunastaminen palvelee kaupunkilaisten etua. On esimerkiksi ihan normaalia, että kun kaavoitetaan uusi asuinalue vanhalle alueelle, niin niiden vanhojen asukkaiden tonteista joudutaan pakkolunastamaan maata,että saadaan kevyenliikenteenväylä, katuvalot ja viemäröintijärjestelmä kuntoon.
Ihan kevyin perustein hommaan ei kuitenkaan lähdetä, esimerkiksi kuvailemassasi tapauksessa jos tontilla on rantaoikeus, niin yksi vaihtoehto on tehdä kyseisestä kohtaa kevyenliikenteenväylä vesirajan puolelle ajamalla täyttömaata siihen. Mikään laki ei tätä estä, mutta sen verran kallista se on, että harvoin siihen ryhdytään.
En jatka tästä enempää tässä ketjussa, menee aiheen vierestä.
OT, kummallisen sitkeitä ovat puolustelemaan touhujaan nämä tontinvaltaajat?!
Kyllä kyse on tulkinnasta, koska "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Kaupunki on yksikkömuodossa, asukkaat ja verbi monikossa. Tällöin virkistysreittiä eivät lauseen mukaan ole rakentamassa kaupunki vaan rannan asukkaat.
Toiseksi kaavoituksellisissa lupa-asioissa tulkintaa käytetään hyvin paljon, jopa enemmän kuin muissa lupa-asioissa. Antaahan kaupunki joskus jopa rakennusluvan naapurin maalle. Vaikka joutuukin sen sitten perumaan, jos naapuri aiheesta huomauttaa.
Kyllä mä tulkitsin niin, että kaupunki sen virkisysreitin haluaa rakentaa. Ja jos se verbi olisi tuossa lauseessa yksikössä, koko lause kuulostaisi järjettömältä.
Ohis
Tulkitset väärin, koska jos jaat tuon kahdeksi päälauseeksi muuttamatta verbiä yksikköön, niin tekijänä ovat asukkaat, ei kaupunki. Ei voi sanoa, että "kaupunki halusivat vetää virkistysreitin".
No ei niin, mutta minäpä en nyt takerru yhteen pieneen verbiin, vaan tarkastelen koko lausetta. Tulkintani on, että "haluaisivat" viittaa kaupunkiin eli kaupungin päättäjiin ja siksi se verbi on - virheellisesti kylläkin - monikossa. Ja ylipäänsä miksi ihmeessä ne asukkaat haluaisivat vetää sen virkistysreitin siitä pihojensa editse tai jopa poikki, etenkin kun joidenkuiden tontti ulottuu ilmeisesti joko laillisesti tai omalla luvalla sinne rantaviivaan asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me rakennettiin mökki metsäiselle palstalle ja nyt mökkialueen mummot käyvät edelleen terassin portaiden vierestä keräämästä suppilovahveroita.
Kun kysäisin, että mitäköhän rouva tekee niin sanoi että tämä on hänen sienipaikkansa ollut jo 15 vuotta.
Häntä ei tosiaan häirinnyt että istuin kahvilla mökin portailla siinä viiden metrin päässä.
Mummin sisko asui Sodankylässä. Ihmiset jättivät autonsa tien varrelle ja tulivat keräämään heidän pihaltaan lakkoja. Osa ihmisistä ei ymmärrä olevansa juntteja.
Sodankylä onkin ihan omaa luokkaansa. Jonkin aika sitten oli kunnan fb-ryhmässä käynnissä keskustelu, jossa pohdittiin sitä onko ok paskattaa koiransa toisen pihalla ja vielä jättää ne paskat siihen. Yllättävän moni oli sitä mieltä, että on.
Tämä. Ja niillä kelkoilla on pakko päästä sieltä mistä haluaa ja aina on menty. Uusi talo vanhan kelkkareitin päälle, eiköhän porukka vedä sitten 10 cm päästä takapihan kuistia kyltistä huolimatta, vaikka uusi kelkkareitti 30 metrin päässä. Ei ainakaan pensaita kannata istuttaa, ensi talvena on hieman metallisempaa yllätystä luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olis kamalaa asua jollain "asuinalueella" kaupungin nurkalla, hyi olkoon! Muuttakaa hyvät ihmiset maalle, täällä on tilaa kaikille. Ei haittaa meitä naapureiden lapset, koirat, kissat, hevoset jne. Eikä meidän elämänmeno naapureita. Kaikki mahtuu ja jos yksi leikkipaikka menee rakentamisen alle, niin vielä 50 jää. Meillä on tässä puolen hehtaarin tontti + saman verran metsää ja hehtaari peltoa. Ei valittamista.
Kun tätä ketjua lukee, niin huomaa, että aika moni tapaus on nimenomaan maaseudulla tapahtunut. Ainakin kaikki sienestys/marjastus/rantojen käyttö yms. tuntuu olevan ihan muualta kuin kaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Paitsi että osa tuon kyseisen kaupungin tonteista todella ulottuu rantaan asti ja niissä on oikeus vesialueisiin. Ongelma tulee siitä, että osalla on tontti "yli rantaviivan", osalla ei ja nyt menee paljon aikaa siihen kun tutkitaan, kenelle pitää maksaa maan "takavarikoimisesta" ja kenelle ei.
No tuo nyt ei taas mitekään liity siihen, että kaupungin maat otetaan käyttöön luvatta, se ei ole oikein. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät lukemaansa, niin ei olisi näitä jankuttajia.
Miten itse tulkitset seuraavan lauseen "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Siinä kun sanotaan selkeästi, että rannan asukkaat haluavat vetää virkistysreitin kaupungin maille.
Miksi sinun mielestäsi kaupungilla on oikeus vetää reitti yksityismaalle, jos yksityinen ei saa tehdä samaa kaupungin maalle?
Ei tässä ole kyse tulkinnasta, kaavoituksellisissa lupa-asioissa harvoin onneksi tarvitsee tulkita. Rautalangasta vääntäen: Kukaan ei saa rakentaa mitään yksityisomisteiselle maalle eikä yksityinen saa rakentaa luvatta kaupungin maille. Kaupungilla tosin on usein lunastusoikeus jos maan lunastaminen palvelee kaupunkilaisten etua. On esimerkiksi ihan normaalia, että kun kaavoitetaan uusi asuinalue vanhalle alueelle, niin niiden vanhojen asukkaiden tonteista joudutaan pakkolunastamaan maata,että saadaan kevyenliikenteenväylä, katuvalot ja viemäröintijärjestelmä kuntoon.
Ihan kevyin perustein hommaan ei kuitenkaan lähdetä, esimerkiksi kuvailemassasi tapauksessa jos tontilla on rantaoikeus, niin yksi vaihtoehto on tehdä kyseisestä kohtaa kevyenliikenteenväylä vesirajan puolelle ajamalla täyttömaata siihen. Mikään laki ei tätä estä, mutta sen verran kallista se on, että harvoin siihen ryhdytään.
En jatka tästä enempää tässä ketjussa, menee aiheen vierestä.
OT, kummallisen sitkeitä ovat puolustelemaan touhujaan nämä tontinvaltaajat?!
Kyllä kyse on tulkinnasta, koska "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Kaupunki on yksikkömuodossa, asukkaat ja verbi monikossa. Tällöin virkistysreittiä eivät lauseen mukaan ole rakentamassa kaupunki vaan rannan asukkaat.
Toiseksi kaavoituksellisissa lupa-asioissa tulkintaa käytetään hyvin paljon, jopa enemmän kuin muissa lupa-asioissa. Antaahan kaupunki joskus jopa rakennusluvan naapurin maalle. Vaikka joutuukin sen sitten perumaan, jos naapuri aiheesta huomauttaa.
Kyllä mä tulkitsin niin, että kaupunki sen virkisysreitin haluaa rakentaa. Ja jos se verbi olisi tuossa lauseessa yksikössä, koko lause kuulostaisi järjettömältä.
Ohis
Tulkitset väärin, koska jos jaat tuon kahdeksi päälauseeksi muuttamatta verbiä yksikköön, niin tekijänä ovat asukkaat, ei kaupunki. Ei voi sanoa, että "kaupunki halusivat vetää virkistysreitin".
Pärjäät sä nyt varmasti siellä näillä annetuilla tiedoilla? Jaxuhali. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Paitsi että osa tuon kyseisen kaupungin tonteista todella ulottuu rantaan asti ja niissä on oikeus vesialueisiin. Ongelma tulee siitä, että osalla on tontti "yli rantaviivan", osalla ei ja nyt menee paljon aikaa siihen kun tutkitaan, kenelle pitää maksaa maan "takavarikoimisesta" ja kenelle ei.
No tuo nyt ei taas mitekään liity siihen, että kaupungin maat otetaan käyttöön luvatta, se ei ole oikein. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät lukemaansa, niin ei olisi näitä jankuttajia.
Miten itse tulkitset seuraavan lauseen "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Siinä kun sanotaan selkeästi, että rannan asukkaat haluavat vetää virkistysreitin kaupungin maille.
Miksi sinun mielestäsi kaupungilla on oikeus vetää reitti yksityismaalle, jos yksityinen ei saa tehdä samaa kaupungin maalle?
Ei tässä ole kyse tulkinnasta, kaavoituksellisissa lupa-asioissa harvoin onneksi tarvitsee tulkita. Rautalangasta vääntäen: Kukaan ei saa rakentaa mitään yksityisomisteiselle maalle eikä yksityinen saa rakentaa luvatta kaupungin maille. Kaupungilla tosin on usein lunastusoikeus jos maan lunastaminen palvelee kaupunkilaisten etua. On esimerkiksi ihan normaalia, että kun kaavoitetaan uusi asuinalue vanhalle alueelle, niin niiden vanhojen asukkaiden tonteista joudutaan pakkolunastamaan maata,että saadaan kevyenliikenteenväylä, katuvalot ja viemäröintijärjestelmä kuntoon.
Ihan kevyin perustein hommaan ei kuitenkaan lähdetä, esimerkiksi kuvailemassasi tapauksessa jos tontilla on rantaoikeus, niin yksi vaihtoehto on tehdä kyseisestä kohtaa kevyenliikenteenväylä vesirajan puolelle ajamalla täyttömaata siihen. Mikään laki ei tätä estä, mutta sen verran kallista se on, että harvoin siihen ryhdytään.
En jatka tästä enempää tässä ketjussa, menee aiheen vierestä.
OT, kummallisen sitkeitä ovat puolustelemaan touhujaan nämä tontinvaltaajat?!
Kyllä kyse on tulkinnasta, koska "Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille." Kaupunki on yksikkömuodossa, asukkaat ja verbi monikossa. Tällöin virkistysreittiä eivät lauseen mukaan ole rakentamassa kaupunki vaan rannan asukkaat.
Toiseksi kaavoituksellisissa lupa-asioissa tulkintaa käytetään hyvin paljon, jopa enemmän kuin muissa lupa-asioissa. Antaahan kaupunki joskus jopa rakennusluvan naapurin maalle. Vaikka joutuukin sen sitten perumaan, jos naapuri aiheesta huomauttaa.
Kyllä mä tulkitsin niin, että kaupunki sen virkisysreitin haluaa rakentaa. Ja jos se verbi olisi tuossa lauseessa yksikössä, koko lause kuulostaisi järjettömältä.
Ohis
Tulkitset väärin, koska jos jaat tuon kahdeksi päälauseeksi muuttamatta verbiä yksikköön, niin tekijänä ovat asukkaat, ei kaupunki. Ei voi sanoa, että "kaupunki halusivat vetää virkistysreitin".
No ei niin, mutta minäpä en nyt takerru yhteen pieneen verbiin, vaan tarkastelen koko lausetta. Tulkintani on, että "haluaisivat" viittaa kaupunkiin eli kaupungin päättäjiin ja siksi se verbi on - virheellisesti kylläkin - monikossa. Ja ylipäänsä miksi ihmeessä ne asukkaat haluaisivat vetää sen virkistysreitin siitä pihojensa editse tai jopa poikki, etenkin kun joidenkuiden tontti ulottuu ilmeisesti joko laillisesti tai omalla luvalla sinne rantaviivaan asti?
Jeps juuri näin, kiitti kaveri. :) Minulla on akateemisesta urastani huolimatta luki-ja kirjoitushäiriö ja saan aikamoisen työn tehdä, että kirjoituksistani saa selkoa, mutta kieltämättä tulee jäätyä aika usein pilkunnussijoiden hampaisiin tälläkin palstalla. :P
Onkohan nää ketjussa vänkääjät niitä, joista tässä ketjussa on kyse..? :D Vaikea kuvitella, että nämä jankkaajat olisivat niitä niin kutsuttuja tolkun ihmisiä, jotka
a) eivät rakenna toisten maille
ja
b) eivät oikaise naapurin pihan poikki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olis kamalaa asua jollain "asuinalueella" kaupungin nurkalla, hyi olkoon! Muuttakaa hyvät ihmiset maalle, täällä on tilaa kaikille. Ei haittaa meitä naapureiden lapset, koirat, kissat, hevoset jne. Eikä meidän elämänmeno naapureita. Kaikki mahtuu ja jos yksi leikkipaikka menee rakentamisen alle, niin vielä 50 jää. Meillä on tässä puolen hehtaarin tontti + saman verran metsää ja hehtaari peltoa. Ei valittamista.
Kun tätä ketjua lukee, niin huomaa, että aika moni tapaus on nimenomaan maaseudulla tapahtunut. Ainakin kaikki sienestys/marjastus/rantojen käyttö yms. tuntuu olevan ihan muualta kuin kaupungista.
Jyväskylässä Galleria Becker teetti aidan kun niiden nurmikon läpi oli yliopiston vanha polku. Mäkin menin muutaman kerran vielä niiden pensaiden ja aitojen läpi kun ei muistanut ja oli jo esteen kohdalla.
Voimia kaikille teille jotka joudutte tuollaisten ihmisperseiden ja heidän lastensa naapureiksi! t:kerrostalon asukas joka lakkasi haaveilemasta omakotitalosta