Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?

Oon ihan sairaan obsessiivinen ja uponnut syvälle kaikenlaisiin todellisuuden rakenteeseen liittyviin eri vaihtoehtoteorioihin flat earthia myöten. Todellisuudentajuni on varmaan välillä hiponut psykoosia ja olen eristänyt itseni muista ihmisistä, koska olen syvästi uskonut että mulla on tavallaan jokin korkeampi tarkoitus olla täällä "herättämässä" muita. Olen kuitenkin ilman apua ja lääkitystä päässyt harhaisesta ajattelustani irti ja oppinut suhtautumaan leikillisemmin ja kevyemmin folioteorioihin. Ja miettinyt paljon niiden merkitystä kokijalleen. Koko aihe liittyen vaihtoehtoteorioiden vaikutukseen yksilössä ja näiden yksilöiden muodostamissa ryhmissä on älyttömän mielenkiintoinen, kuinka erilaisten totuuksien etsijöistä ja puhujista tulee oikeassa elämässä passiivisia ja aggressiivisia sulkeutuneita yleisvihaisia mörköjä, jotka unohtaa itsensä ja kaiken mikä on tärkeää koska tuntuu siltä, että vihdoin elämässä on jotain järkeä, kun oot löytänyt sellaisen tietyn rungon, jota kaikki sun näkemä ja kokema vaan vahvistaa ja miten mieli alkaa toimia pyrkien vaan näkemään harhakuvan totuudesta kirkkaammin ja selkeämmin. Ymmärrän hyvin, että on jopa vähän kunniakysymys olla "palaamatta takaisin" sieltä kaninkolosta, mikä on todella yleisesti käytetty lausahdus noissa piireissä. 

Ei se mahdu! Minä repeän!!

Poikaystävän kotona näyttelen erikoista, hyvä ja hieno tapaista, jotain erityistä  kaunotarta, rikkaan perheen siistiä erikoistytärtä ja naapurintyttöä, suosittua, luotettavaa erikoisosaajaa, rehellistä kaikkien kaveria jne...

Enkä niinku oikeesti ole mitään noista edellisistä vaan räkääni syövä näyttelijä.

Kaiken huipuksi poikaystävän vanhemmat ja sisarukset tietävät taustani ja näyttelyni mutta näyttelen sittenkin, koska en osaa mitään ja olen oppinut vaan nättelemään jotain muuta kun oikeesti olen.

Jotkut sanovat että muistutan narsistia ja jotain psykopaattia.

Olenko järjetön?

Olen työtön, juon ja liikun epämääräisissä porukoissa. Mutta käytän todella kalliita alusvaatteita :D

Olen yli satakiloinen läski. Lempiruokiani ovat salaatti, nigiri-sushi sekä vihersmoothiet. 

Vierailija kirjoitti:

Totuus on että raha ei tee onnelliseksi.

Raha tekee ostamisen mahdolliseksi.

Totuus on ja samalla suuri salaisuus on että minulla on paljon rahaa.

Elän vaatimattoman näköistä elämää ja teen paljon töitä.

Tuntuu hyvältä kun ihmiset kuiskivat ja määrittelevät puheissaan minut vähävaraiseksi. Minulta ei puutu mitään.

Haluan rahallisen rikkauteni pitää suurena salaisuutena. Oikeasti elän onnellista elämää, on terveyttä, ihanat läheiset, hyvä työ, työn kautta paljon sosiaalisia hetkiä, harrastuksia, kaikkea on mitä itse haluankin olevan ja kaikkea voin tehdä mitä itse haluan.

Mielenkiintoinen tarina, kiitos sen jakamisesta! Tulee kuitenkin mieleen tilastot joiden mukaan onnellisuuden kokemus kasvaa noin 70 000 euron (!) vuosituloihin asti, minkä jälkeen vuositulojen kasvu ei enää kasvata onnellisuuta. Tienaan itse reilusti alle puolet tuosta ja koko ajan tuntuu että "v-ttu kun olisi kerrankin tarpeeksi rahaa arjen pyörittämiseen". Omasta lähtökohdastani tämä vaikuttaa kauniisti sanottuna mielenkiintoiselta...

Olen ihan vapaaehtoinen ottamaan vastaan törkeän rahasumman jos joku haluaa todistaa minulle että olen yhtä surkeassa tilassa kuin nykyään jos tuloni yli kaksinkertaistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen pidetty työkaveri, johtuen siintä että kuuntelen muita.

Kun keskustelen muitten kanssa niin annan ihmisten puhua itsestään, välillä heitän pienen kysymyksen. Tällä taktiikalla pystyn itse miettimään omiani ja olemaan paljastamatta mitään itsestäni.

Teen samaa :D toimiva kikka

Vierailija kirjoitti:

Teen isoja päätöksiä hetken mielijohteesta joskus vain jännityksen ja "pakan sekoittamisen" takia. Jätän poikaystäväni, myyn asuntoni, vaihdan työpaikkaa, koulua... milloin mitäkin. En tiedä teenkö koskaan mitään pitkäkestoisesti.

Tämä kuulostaa hieman kaksisuuntaiselta mielialahäiriöltä..

Minä olen humanoidi. Sitä eivät vielä ole tajunneet kovin monet, olen myös enkeli aina tarpeen vaatiessa. Näytän tavalliselta vanhalta kauniilta rouvalta.

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanotaan kaikkialla että olen helposti lähestyttävä, hauska ja jopa "karismaattinen", ja että minulle on hyvä puhua kun aina kuuntelen ja ymmärrän.

Oikeasti olen aivan saat anan kyllästynyt ihmisiin ja pidän itseäni lähes kaikkia älykkäämpänä ja sydämellisempänä. Koko ihmiskunta tuntuu toivottoman vieraalta ja toivon että joko se kuolee tai minä kuolen enkä joudu enää ikinä tekemisiin kenenkään kanssa. Olen ahdistunut, masentunut ja itsetuhoinen.

Hei, kuinka voin tänään auttaa? :)

Pidät itseäsi kaikkein sydämellisempänä mutta ajattelet ihmisistä noin? Voin kertoa, et ole. Olet katkera ja vihainen ja näet ihmisissä vain pahaa, kun et ole tarpeeksi sydämellinen kuuntelemaan vilpittömästi ja auttamaan ihmisiä ympärilläsi keskustelemaan jostain paremmasta. "Kuuntelet", mutta teet sen vain jotta sinusta pidettäisiin, koska kuitenkin välität imagostasi ja siitä mitä nämä halveksimasi ihmiset sinusta ajattelee. Eli näytät kuuntelevalta ja olet sosiaalisesti älykäs.

En saata uskoa että olisit aina törmännyt vain hirveisiin ihmisiin, niinkuin viestissäsi annat ymmärtää.

Olen oikeasti kettu ;

Olen ajatellut usein itsetuhoisia ajatuksia.

Joudun katetroimaan kun käyn vessassa. Synnynnäinen vika lantiossa.

Minulta löytyy useita mielenterveys häitiöitä, olen todella huonossa jamassa tällö hetkellö

Mensan testeissä 178 ei paljon helpottanut. Olen 29v mies. Olen pettynyt elämääni enkä tiedä mitä tekisin.

Elin mahtavan lapsuuden. Olen ihmisille todella ilkeä lähikohtasesti. Rakkaisatani pidän hyvää huolta.

Olen eläkkeellä. Ulkopuolelta mitään näistä tiedä kuin pari. Em tiedä mitä elämäni enään tekisin.

M 29

Minulta siis löytyy Vakava dissosiaatiohäiriö ja menetän suurikian tapahtumia elämästä. Tämä on hirveää.

Olin kolmantena pyöränä pariskunnalle.

Olen nuoruudessani istunut linnassa petoksesta. Nyt elän asiallisen virkanaisen elämää.

Minulla on rattijuopumustuomio. Olen joskus harjoittanut harmaata taloutta. Olen viettänyt juoppoputkassa kerran yhden yön.

M 29 kirjoitti:

Minulta siis löytyy Vakava dissosiaatiohäiriö ja menetän suurikian tapahtumia elämästä. Tämä on hirveää.

Oho. Täällä on muitakin, minulla myös dissosiaatiohäiriö. Lisäksi toinen puoli rakensi itselleen uuden identiteetin, valeminän.

Olen erittäin empaattisen, kiltin ja rauhallisen oloinen, mutta tiukan paikan tullen voin toimia kylmästi. Olen irtisanonut 4 henkilöä, olen vienyt riita-asian oikeuteen asti (ja voittanut), olen tuonut työnantajalleni rahaa miljoonan luokkaa omilla ansioillani kahdessa vuodessa.