Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?

Sitä että syön lasten vanukkaat.

Olen hotwife, tosin aika pienellä liekillä, vielä. Toistaiseksi nautiskelen elämästä mieheni ja toisinaan hänen parhaan kaverinsa seurassa. Olen melko tiukasti kaapissa tämän asian kanssa.

Jostain syystä minut kuvitellaan "tasoani" älykkäämmäksi ja ehkä siksi konservatiivisemmaksi, kuin olenkaan. Todellisuudessa olen hyvin suvaitsevainen ja inhimillisyys kuuluu ihmisyyteen. En mitenkään peittele suvaitsevaisuuttani, mutta se vain on joillekin ihmisille yllätys.

Poltan tupakkaa, melko paljonkin, noin 10 tupakkaa päivässä. Saan tasaisin väliajoin kuulla: "Ethän sä näytä edes röökimuijalta", "Ethän sä edes haise"

Vierailija kirjoitti:

Että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Sama täällä. Huvittavinta tässä on, että työpaikalla mua pidetään tyyliin maailman tasapainoisimpana ja mitä hienoimpana ihmisenä =D Kaikki ihmettelee, miksei mulla ole miestä ja lapsia, kun olen niin loistava tyyppi. Hauska, herkkä, älykäs, kaunis ja luova. 

Totuus: ei ystäviä, en ole seurustellut koskaan; pelkään ihmissuhteita koska kukaan ei mua kuitenkaan jaksa pidemmän päälle koska välillä touhuan hulluna kaikkea yötä päivää ja välillä olen masentunut ja ärtyisä.

Siinä missä saatan valvoa 2 yötä putkeen, saatan välillä myös nukkua 12 tuntisia öitä. Kuka sellaista vuoristorataa katsoo?

Lisäksi minulla on alkoholin liikakäyttö-ongelma, mitä ei sitäkään varmaan kukaan uskoisi tällaisesta kiltistä uskovaisesta tytöstä.

Koko historia.Tuhannet erikoiset omituiset asiat.

Osastohoidot,kamankäyttö,itsetuhoiset teot,paikat missä oon asunut,ihmiset keitä oon tuntenut ja muut mitä Ei Voi Kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Sama täällä. Huvittavinta tässä on, että työpaikalla mua pidetään tyyliin maailman tasapainoisimpana ja mitä hienoimpana ihmisenä =D Kaikki ihmettelee, miksei mulla ole miestä ja lapsia, kun olen niin loistava tyyppi. Hauska, herkkä, älykäs, kaunis ja luova. 

Totuus: ei ystäviä, en ole seurustellut koskaan; pelkään ihmissuhteita koska kukaan ei mua kuitenkaan jaksa pidemmän päälle koska välillä touhuan hulluna kaikkea yötä päivää ja välillä olen masentunut ja ärtyisä.

Siinä missä saatan valvoa 2 yötä putkeen, saatan välillä myös nukkua 12 tuntisia öitä. Kuka sellaista vuoristorataa katsoo?

Lisäksi minulla on alkoholin liikakäyttö-ongelma, mitä ei sitäkään varmaan kukaan uskoisi tällaisesta kiltistä uskovaisesta tytöstä.

Mä uskon, Jumalaan ja nukun aina jotain 10-12tuntia! Ja välillä valvon mutten tee mitään. Nii..

Osaan tarvittaessa vetää isonkin miehen maahan. Näytän hirmu kiltiltä ja harmittomalta "kirjastontädiltä", mutta oon harrastanut kamppailulajeja koko ikäni. Kerran oon tätä taitoa joutunut oikeassa elämässä käyttämään, kun opiskelijabileissä tuiki tuntematon jätkä ei jättänyt mua rauhaan ja lopulta ahdisti mut seinää vasten ja alkoi käpälöimään eikä päästänyt mua pois, kun pyysin lopettamaan ja sanoin, että vedän sua turpaan jos et lopeta just nyt. Ei lopettanut vaan koetti kiskoa mun farkkuja alemmas ja seuraavaksi ko. hemmo löysi itsensä lattialta.

Syön mielialalääkettä ahdistuneisuushäiriöön sekä paniikkihäiriöön. Nyt elämä tasaista lääkkeen ansiosta. Työkaverit eivät tiedä, läheiset kyllä. Olen sosiaalinen perheenäiti.

Että mulla on ollut ongelmia alkoholin kanssa. En koskaan juonut kun lapset oli hereillä, enkä ollut Alkon takia pois töistä tai jättänyt lapsia aamulla hoitamatta. Mutta nyt kun olen ollut vuoden verran juomatta, huomaan että olen kyllä parempi äiti (paremmalla tuulella, kun saan nukuttua). Onneksi lapset vielä sen verran pieniä, että eivät ehtineet tajuta. Raskausaikoina en koskaan juonut, joten heillä ei alkosta johtuvia ongelmia onneksi.

Ollaan aika rikkaita, meillä on tuottavaa omaisuutta yli miljoonan arvosta. Mulla olisi varaa kaikkiin niihin kosmetologeihin, merkkivaatteisiin ja mersuihin mitä muut ostaa velaksi. Vaan käytetään ne mieluummin muuhun, pääosin hommataan lisää sijoituksia. Kuljen kuluneissa vaatteissa, en meikkaa ja lapsillekin ostan kaiken kirpputoreilta tai alennusmyynneistä. Käydään miehen kanssa palkkatöissä, koska ei osata ”olla vaan” vaikka voitaisi elellä ihan mukavasti pääomatuloilla.

Olen sarjapettäjä. Tätä on jatkunut vuosikausia. lisäksi vielä useampi rinnakkainen parisuhde.

Pelkään olevani ylimielinen.

Pidän ihmisen parhaana hyveenä nöyryyttä, suvaitsevaisuutta ja kiltteyttä. Ylimielisyys on oksettavaa.

Tämä on kauheaa, toivon keksiväni ratkaisun, identiteettikriisi meneillään.

Paha masennus täälläkin. Lääkitys, terapia. On perhe (ongelmia kyllä) ja siis lapsia, arvostettu työ, korkea koulutus, sutjakka ulkonäkö, supliikki luonne. Joka päivä vituttaa helvetisti.

Olen piilojuoppo. Ns. highly functioning alcoholic. Käyn töissä ja hoidan hommani 100% ja minua pidetään kunnollisena ja luotettavana sekä töissä että siviilissä, mutta juon lähes joka päivä kotona (asun yksin) töiden jälkeen sen verran, että tulee kiva nousuhumala. Viikonloppuisin pe ja la kunnon kännit. Eikä kukaan tiedä, elleivät sitten naamasta arvaa. Alkaa nelikymppiset olla käsillä muutaman vuoden sisään, ja koko aikuisikäni aikana suurin onnistunut tipattomuus putki on ollut 16 päivää. Saapa nähdä milloin menee maksa.

Olen salilla säännöllisesti käyvä mies ja vedän maasta alle oman painoni.

Vierailija kirjoitti:

Olen piilojuoppo. Ns. highly functioning alcoholic. Käyn töissä ja hoidan hommani 100% ja minua pidetään kunnollisena ja luotettavana sekä töissä että siviilissä, mutta juon lähes joka päivä kotona (asun yksin) töiden jälkeen sen verran, että tulee kiva nousuhumala. Viikonloppuisin pe ja la kunnon kännit. Eikä kukaan tiedä, elleivät sitten naamasta arvaa. Alkaa nelikymppiset olla käsillä muutaman vuoden sisään, ja koko aikuisikäni aikana suurin onnistunut tipattomuus putki on ollut 16 päivää. Saapa nähdä milloin menee maksa.

Mulla sama, mutta olen kyllä vielä parikymppisenä ollut pitkäänkin juomatta. Maksa-arvot nousi viime vuonna, mutta sain ne laskemaan normaaleiksi ihan vähän juomista vähentämällä, mikä ihmetyttää itseänikin. Kaikki kaverit juo, niin vaikeahan sitä on lopettaa. Toki se lähtee itsestä, mutta yritä siinä raitistua, kun koko ajan soitellaan ja tarjotaan. Kaveritkaan ei siis tajua, että juon päivittäin.

Eli ollaan siis epäsosiaalisia, murheellisia ja valmiita hautaan, muttei hiiskuta tästä kellekään ja kituutetaan menemään kunnes kuollaan alkoholiin? Eipä uskoisi suomalaisesta.

Minua pidetään usein vakavana tosikkona, koska olen niin ujo ja hiljainen vähänkin tuntemattomien seurassa. Todellisuudessa rakastan huumoria ja höpsöttelyä, ja tutussa porukassa tykkään pälpättää kaikenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vihaan yhteiskunnan elätettävinä olevia lapsiperheitä, varsinkin sellaisia joissa on useita lapsia. Vanhemmat työttömiä/työkyvyttömiä, ei rahaa tai muutakaan omaisuutta, laskuja ei kyetä maksamaan tai ruokkimaan perhettä. Silti pukataan lisää kersoja maailmaan. Pitäisi olla laitonta moinen touhu. Laitonta saisi olla myös masennuksen takia työelämästä poisjääminen, niskasta kiinni ja sorvin ääreen mars. Johan se masennuskin paranee kun tulotaso kohenee.

Itse näin masentuneena voin sanoa (koska tämä päivä kuuluu niihin itselleni armollisempiin päiviin) että ei se ole aina noin yksinkertaista. Masennus voi johtua niin monesta asiasta. Monella on se olo että ei kumminkaan pystyisi antamaan työpaikalle mitään hyvää koska on niin huono niin ei edes yritä. Joitakin pelottaa työhaastattelut. Jotkut eivät osaa tehdä hakemuksia koska eivät osaa sanoa itsestään mitään positiivista ja tuntee että valehtelee (ja joutuu hankaluuksiin kun totuus paljastuu).

Mullakin on sellainen olo että ei musta ole mihinkään, ja että haaskaan vaan kaikkien aikaa kun ramppaan kuntoutuksessa ja psykiatrisilla mutta kyllä nekin sanoi että työ saattaa vaan pahentaa asiaa jos ei ensin hoida itseään edes johonkin kuntoon. Silloin kun olin töissä, pidin työstä vaikka se oli simppeliä. Kaipaan töitä ja jonkinlaista rytmiä.

Menin myös lääkäriin tarkistuttamaan fyysisen kuntoni, ja yritän miettä vaihtoehtoja. Molemmat vanhempani yrittivät itsemurhaa (ja toinen onnistui) joten päätin että itse yritän porskuttaa eteenpäin, vaikka riittämättömyyden tunteeni kertoo minulle koko ajan "tahtisi on liian hidas, olet paska ihminen". Kokoajan on sellainen tunne että mitäköhän muut ajattelee kun en ole töissä.

Tämä itseasissa sopii tähän keskusteluun muutenkin koska monet eivät ymmärrä/tiedä kuinka arvottomana pidän itseäni, näkevät vain sen tyypin joka on ihan mukava ja nauraa hauskoille jutuille.

Olen aikoinaan läpäissyt Mensan testit. Kenellekään en ole siitä puhunut julkisesti.

En muista menneisyydestäni juuri mitään. Pahinta tässä on se, että muistamattomuus kipuaa junan lailla kiinni. Kauhistuttaa, jos en esim. muista huomenna mitä tänään tapahtui.

Syy tälle on trauma. Olen nuori.

Olen suorastaan seksin papitar. Kiltiltä naapurintytöltä ulkoisesti näytän.