Lue keskustelun säännöt.
Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään naiselle, kertoo asiantuntija iltiksessä
17.05.2017 |
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/201705162200133676_lz.shtml
Nykymies hännystelee ja peesailee naista ja piiloutuu naisen mielipiteiden taakse. Nykymies ei uskalla sanoa omaa mielipidettään, ei osaa olla suoraselkäinen. Siksi parisuhteet heikkenee ja seksuaalinen jännite niistä hiipuu. Naiset haluaisivat, että mies olisi Mies ja ottaisi kantaa, mutta mies vässyköi. Omankin kokemukseni mukaan näin on. Vaikka anelisin polvillani, että mies sanoisi oman (oikean) mielipiteensä johonkin asiaan eikä vain myötäilisi minua ja minun mielipidettä niin ei, miehestä ei saa mitään irti. Pah.
Kommentit (1120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkonen, puhut typeriä.
Todellisuudessa nainen kaipaa rinnalleen tasa-arvoista miestä. Ei diktaattoria, muttei vässykkääkään.
Ei sen kummempaa. Siis ihmistä, joka arvostaa puolisoaan, muttei kuvittele, että puolison arvostaminen ja rakastaminen tarkoittaisi, ettei saa olla mitään mieltä mistään tai omata minkäänlaista oma-aloitteisuutta.
Päinvastoin: tasa-arvoinen ihminen kykenee olemaan itsenäinen ja antamaan muillekin saman oikeuden. Tasa-arvoista ihmistä ei loukkaa se, että puoliso on eri mieltä jostakin asiasta - hänen itsetuntonsa ei vaadi ikuista oikeassaolemista.
Miehillä on nykyään taipumus heittäytyä vaimojensa lapsiksi. "äiti, tuu pyyhkii....!" -asenne on yleinen. Kotona ei oteta mitään vastuuta mistään, ei oma-aloitteisesti tartuta mihinkään. Ja mielipiteitäkään ei vaivauduta miettimään, kas kun nekin on helppo ulkoistaa vaimolle.
Höpö höpö. Nainen ei osaa pysyä vallankäytössä kohtuudessa. Jos nainen saa valtaa, hän käyttää sitä hyväkseen häikäilemättömästi ja alistaa miestä jos vain suinkin kykenee.
Niinkö? Miksi mies sitten alistuu naisen vallan alle? Miksi mies ei ota itselleen valtaa kotiasioista?
Miehet haluaa vallan (niissä miellyttävissä asioissa, ei tiskaamisessa eikä vaipanvaihdossa) ilman vastuuta, mutta eivät ole vielä keksineet tapaa miten se tehdään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Johtusko se siitä, että miehiltä ei yleensä paremmin kysellä mielipiteitä tai sit niillä ei ole painoarvoa. Nää "kunnolliset ja terveet" parisuhteet ei välttämättä sitä ole, kun aletaan tonkimaan pintaa syvemmältä. Kaikki vaan näyttää ulospäin hyvältä.
Toiseks tää on aika jännä kuvitelma naisilta, että täällä kirjoittelisi miehistä vaan se pohjasakka. Näinkö paljon arvostetaan miehiä vai yrittääkö naiset väistellä totuutta tällä keinoin?
Erottuuhan tässä trollaavat provoilevat naisvihaajat, keskenkasvuiset pojat ja miehiksi jo kasvaneet aikuiset - joita keskustelun miehistä on vain muutama.
.
Sinäkin yleistät pahasti - melko vähän kokemusta parisuhteista ja naisista?
Katos mentiin henkilökohtaisuuksiin ja vähättelyyn. On kokemusta ihan riittävästi. Mites se otsikko menikään?
Enpä tiedä onko se kiinni niinkään uskalluksesta. Naisen kanssa vaan harvoin voi käydä mitään järkevää keskustelua, koska naiset eivät toimi loogisesti, vaan menevät täysin tunteidensa mukaan. Siten on helpompi vain olla välittämättä, jolloin ei tarvitse jatkuvasti riidellä. Kun nainen on tunnekuohuissaan, niin ottaa etäisyyttä ja tekee omia juttujaan ja viettää naisen kanssa aikaa silloin kun tämä on hyvällä tuulella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies vaikka sanoo, että hänen mielestään rajut pikapanot, anaaliseksi, kolmen kimppa ja parinvaihto voisivat tuoda virkistystä heidän seksielämäänsä, niin.... PIIP, PIIP, HÄLYTYS,HÄLYTYS: VÄÄRÄ MIELIPIDE!"
Okei, eli yhdessä ollaan, ja ollaan ilmeisesti sovittu että seksiä ei harrasteta muiden kanssa. Mieskään ei halua että naisensa panee vieraita miehiä. Sitten aletaan ehdottelemaan parinvaihtoa ja kolmansia pyöriä. Onpa tosiaan jännä jos asia ei saa kannatusta. Kolmas pyöräkin varmaan pitäisi olla toinen nainen, eikä mies ;)
Sun reaktiosi on juuri tyypillinen esimerkki, miten käy. Mies ilmaisi mielipiteensä, jonka sinä tulkitsit heti ehdotukseksi. Monet miehet ovat oppineet, että ei kannata sanoa omaa mielipidettään, koska siitä ei seuraa mitään hyvää.
Tuollainen mielipide on kyllä samalla toivomus seksielämän laadusta. Mielestäni se pitää ilmaista nopeasti suhteen alkuvaiheessa, silloin siitä voi keskustella mielipiteen tasolla. Kuten kaikki seksielämää koskevat mielipiteet ja mieltymykset. Minä kyllä jättäisin miehen, jos saisin tietää että hän haaveilee ihan erilaisesta seksistä, miksi ihmeessä haluaisin sitoutua tai sitoa itseeni sellaisen ihmisen, jota en edes haluaisi tyydyttää seksuaalisesti? On olemassa naisia joille tuo sopii ja jotka itsekin nauttivat tuollaisesta suhteesta. Sellaisen kanssa kannattaa sitten sitoutua.
Mitähän se mies sanoisi, jos hänen vaimonsa ja lastensa äiti ilmaisee kiinnostuksensa seksimatkasta Gambiaan, ihan vaan mielipiteenään? Ja on olemassa miehiä, jotka siitä kiihottuvat ja joiden mielestä se todella piristää seksielämää, mutta kannataisihan se varmistaa ennen avioliittoa ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?Vaikka ilmiö onkin ehkä yleisempi miehillä kuin naisilla, ei se silti ole täysin sukupuolisidonnainen. On myös naisia, jotka eivät pidä riitelystä. Ja naisissa on varsin paljon niitä, jotka ihastuttuaan ja rakastuttuaan haluavat mahdollisimman pian muuttaa miehen kanssa yhteen. Tälläkin palstalla saa hyvin usein lukea naisten kirjoituksia, kuinka mies ei halua vielä muuttaa yhteen. Ja kirjoittajalle naiset kilvan vastaavat, että no ei se mies sitten ole sinuun rakastunut, jätä se, ansaitset parempaa. Vaikka tosiasiassa mies nimenomaan haluaisi tutustua ensin kunnolla ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua tähän naiseen vai ei. Naiset kokevat tuhlaavansa aikaansa, jos mies ei ole hyvin nopeasti valmis sitoutumaan. Eli juuri naiset katsovat ihastustaan ruusunpunaisten silmälasien läpi, hyväksyvät tämän mielipiteet esim lasten hankinnasta täysin ja ajattelevat, että kyllä mies vielä muuttuu. Ja kun ei muutu, kysellään kavereilta ja palstalaisilta, millä saisi käännettyä miehen pään missäkin asiassa.
Jaa. Minä olen ainakin naisena noissa ketjuissa ihmettelemässä, jos jonkun mielestä tuollaisen takia pelkästään pitäisi mies jättää. Riippuu tietysti tilanteesta, jos on seurusteltu 6 vuotta ja yhteenmuutto on miehelle kauhistus, niin kyllä siinä voi jo miettiä, mitä siellä on takana. Mutta parin kuukauden jälkeen en kyllä tuollaista ymmärrä.
Noo, palstalla on paljon keskenkasvuisia pojankloppeja, jotka vielä kokemattomina lähinnä pelkääbät naisia. Muutama kokemus tytöistä (alle 21) vasta takana. Media lisäksi vääristää heidän odotuksiaan.
No minä olen 41v ja jätin juuri hiljan seurustelukumppanini ilkeilyn ja henkilökohtaisuuksiin menevän vittuilun vuoksi. Ei uskonut kun sanoin, että minä en siedä moista käytöstä yhtään. Itse en riidellessäkään ilkeile, enkä vittuile, joten en siedä sitä kumppaniltakaan. Viimeisen riidan jälkeen sanoin, että se oli tässä ja lähdin. Minä pärjään kyllä yksin, mutta nainen ei näköjään. Sen verran kovasti pyytelee takaisin. Ei muuten kiinnosta.
Naisen peruste vittuilulle oli, "Kaikki naiset näin tekevät". No, sanoin siihen, että mun on parempi olla sitten yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä iltiksen jutussa tarkoitettu, että nykymiehen pitäisi koko ajan jauhaa naiselleen mielipiteitään trumpista, vegaaniudesta, pölykapseleista, kynsilakoista jne. Vaan että miehen pitäisi uskaltaa sanoa mielipiteensä yhteisistä asioista. Kuten yhteiset lomamatkat, lastenhankinta, yhteinen tulevaisuus, yhteinen seksi jne.
Mies voi hyvin sanoa, että häntä ei kiinnosta lomamatkat lainkaan. Mutta tyytykö nainen siihen, että ei sitten matkusteta tai hän matkustaa jonkun muun kuin miehensä kanssa? Ettei vaan käy niin, että jossain vaiheessa nainen alkaa narista, kun TAAAAAAS tämäkin loma menee kotona kököttäessä, miksei me voitais lähteä edes Tallinnaan? Ja sitten nainen ottaa asian uudestaan ja uudestaan puheeksi, joten mies luovuttaa ja sanoo, että hyvä on, lähdetään Tallinnaan. Miehen mielipiteellä ei siis ole nytkään mitään väliä, tärkeintä on, että mies antaa naiselle periksi siten, että nainen on tyytyväinen.
Meillä ainakin tuo keskustelu käytiin jo seurustelun alussa. Mieskin onneksi tykkää matkustamisesta, vähemmän kuitenkin kuin minä, ja hänelle se on ihan ok, että matkustan yksin niihin kohteisiin, jotka häntä eivät kiinnosta. Muuten emme varmaan yhdessä voisi ollakaan.
Eivätkö ihmiset oikeasti puhu tällaisista asioista ennen kuin perustavat perheen tai sitoutuvat ylipäänsä vakavasti?
Vastaus kysymykseesi löytyy kommentista 595. Eli kyllä puhutaan. Mutta kun vuosia kuluu, toinen muuttaakin mielensä. Minä ihmettelen niitä naisia, jotka jo nuorina tietävät 100%:n varmasti, mitä mieltä ovat jostain asiasta myös 10 tai 20 vuoden päästä. 18-vuotiaana olin täysin varma, että en halua lapsia. 25-vuotiaana minusta tuli äiti. Ja ei, en tullut äidiksi vastoin omaa tahtoani tai kenenkään painostuksesta. 25-vuotiaana en ollut ikinä edes nähnyt tietokonetta. Jos minulta olisi silloin kysytty, aionko joskus elämässäni ostaa osakkuuden it-alan yrityksestä, olisi varmasti vastannut, että no en todellakaan. 45-vuotiaana kuitenkin tein niin. Olisiko minun pitänyt jättää lapsi tekemättä tai osakkuus ostamatta vain siksi, että joskus vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin olin ollut eri mieltä?
Miten paljon tämän osakkuuden ostaminen häiritsi puolisoasi, tuliko teille ero?
Kyse ei taaskaan ole tuosta vaan siitä, että jos tietyt asiat pitää puhua läpi jo ennenkuin aloittaa parisuhteen, niin sillä puhumisella ei ole mitään merkitystä, jos toinen kuitenkin muuttaa myöhemmin mielensä. Kuten tuolla todettu, että suhteen alussa mies sanoo, että ei halua lapsia ja nainen sanoo, että ei hänkään halua. Hyvä, parisuhde voi alkaa. Eletään yhdessä, otetaan yhteinen asuntolaina jne ja sitten tulee päivä, jolloin nainen onkin muuttanut mielensä ja haluaa lapsen. Ja sitten se on joko ero tai lapsi, mies saa valita. Mies ei olisi ehkä alkanut ollenkaan parisuhteeseen tämän naisen kanssa eikä ainakaan ottanut yhteistä asuntolainaa, jos olisi jo alussa tiennyt, että nainen sittenkin haluaa lapsen, vaikka väitti muuta.
Juuri näin. Tuota tapahtuu koko ajan. Nainen niin sanotusti muuttaa sääntöjä myöhemmin. Kun suhteeseen aletaan niin sovitaan asiat mutta myöhemmin nainen rupeaa haluamaan ihan muuta.
Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että näitä sääntömuutoksia ei välttämättä muistat kertoa miehelle, vaan ne tulee ihan puun takaa.
Meillä on ollut viimeinen vuosi ensimmäisen kerran moneen vuoteen kun emme ole käyneet muualla kuin Tallinnassa. Ja voi sitä helvetin ulvontaa kun naisen mielestä ei koskaan käydä missään...
Muutenkin alkanut sanomaan että minusta on tullut outo viimeisten muutaman vuoden aikana. Eikö kyseessä ole ollut mistään muusta kuin siitä, että olen sanonut oikeasti mielipiteeni asioista enkä ole enää viitsinyt myötäillä häntä.
Harmi vaan että tietynlaisen mielipiideuskottavuuden hankkimiseen piti rakentaa yksi talo ja oli pakko kajota minun salaisiin säästöihin joilla pitkäksi mennyt kämppä (joskin vain 4%) pystyttiin finalisoimaan. Sama homma hänen mussutuksensa elintavoistani, verikokeiden tulokset vierekkäin ja kumma juttu kun olinkin niiden perusteella terveempi kuin hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?Vaikka ilmiö onkin ehkä yleisempi miehillä kuin naisilla, ei se silti ole täysin sukupuolisidonnainen. On myös naisia, jotka eivät pidä riitelystä. Ja naisissa on varsin paljon niitä, jotka ihastuttuaan ja rakastuttuaan haluavat mahdollisimman pian muuttaa miehen kanssa yhteen. Tälläkin palstalla saa hyvin usein lukea naisten kirjoituksia, kuinka mies ei halua vielä muuttaa yhteen. Ja kirjoittajalle naiset kilvan vastaavat, että no ei se mies sitten ole sinuun rakastunut, jätä se, ansaitset parempaa. Vaikka tosiasiassa mies nimenomaan haluaisi tutustua ensin kunnolla ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua tähän naiseen vai ei. Naiset kokevat tuhlaavansa aikaansa, jos mies ei ole hyvin nopeasti valmis sitoutumaan. Eli juuri naiset katsovat ihastustaan ruusunpunaisten silmälasien läpi, hyväksyvät tämän mielipiteet esim lasten hankinnasta täysin ja ajattelevat, että kyllä mies vielä muuttuu. Ja kun ei muutu, kysellään kavereilta ja palstalaisilta, millä saisi käännettyä miehen pään missäkin asiassa.
Jaa. Minä olen ainakin naisena noissa ketjuissa ihmettelemässä, jos jonkun mielestä tuollaisen takia pelkästään pitäisi mies jättää. Riippuu tietysti tilanteesta, jos on seurusteltu 6 vuotta ja yhteenmuutto on miehelle kauhistus, niin kyllä siinä voi jo miettiä, mitä siellä on takana. Mutta parin kuukauden jälkeen en kyllä tuollaista ymmärrä.
Mutta ymmärrät varmaan sen, ettää vaikka olisi seurusteltu viisi vuotta ja kumpikin edelleen sitä mieltä, että lapsia ei hankita, nainen voi siitä huolimatta alkaa haluta lapsia, kun biologinen kello alkaa tikittää? Ja nainen haluaa lasta niin kovasti, että hän on valmis ottamaan eron, mikäli puoliso ei edelleenkään halua lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIES sanoo aivan varmasti mielipiteensä, mutta ongelmana on se, että naiset saavat osallistua lasten kasvatukseen ja ovat tehneet pojistamme naisia.
Jälleen asia mikä voidaan laskea naisten suuriin saavutuksiin.Ai nytkö yhtäkkiä miehet haluavat sankoin joukoin jakamattomaan kasvatusvastuuseen? Ohhoh, enpäs ole tällaisesta ilmiöstä kuullutkaan. Minä kun luulin, että naiset ovat kautta aikojen ja kulttuurien olleet päävastuussa kasvatuksesta, koska miehiä ei keskimäärin vaan kiinnosta.
Luulla voit aivan mitä haluat, mutta totuutta se ei muuta.
Mitä ihmeen totuutta? Että miehet ovat aiemmin hoitaneet ja kasvattaneet lapset yksin? Olisi kiva saada edes jotain perusteluja noille täysin poskettomille våitteillesi.
Jännä huomata, et kun nainen turhautuu, niin yleensä vedetään tollanen överi ja aletaan provosoida.
Luepa nuo aiemmat viestit. Tuolla oli selvällä suomenkielellä väitetty, että ongelma on naisten osallistuminen lasten kasvattamiseen. Kun miesten halukkuus ottaa päävastuu kasvatuksesta kyseenalaistettiin, koska miehet eivät ole milloinkaan historiassa vapaaehtoisesti näin tehneet eikä tällaisesta innokkuudesta ole tänäkään päivänä minkäänlaisia merkkejä ilmassa, ei väitteille ole pyynnöistä huolimatta löytynyt enää yhtään asia-argumenttia tueksi vaan vastaukset on tasoa "mutku mä oon oikeessa" ja "sä oot ihan tyhmä".
Ei taida olla paljon varaa provoa huudella.
Niin kasvattamisesta, hoitamisesta ei puhuttu sanallakaan.
Ei kasvattaminen ja hoitaminen ole kaksi eri asiaa. Hoidettaessa kasvatetaan samalla koko ajan.
Ei se ole kasvattamista ettei isä tulee joskus harvoin ja jyrähtää jostain yksittäisestä asiasta. Ainakin se on erittäin pieni osa sitä kasvattamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Vaikka ilmiö onkin ehkä yleisempi miehillä kuin naisilla, ei se silti ole täysin sukupuolisidonnainen. On myös naisia, jotka eivät pidä riitelystä. Ja naisissa on varsin paljon niitä, jotka ihastuttuaan ja rakastuttuaan haluavat mahdollisimman pian muuttaa miehen kanssa yhteen. Tälläkin palstalla saa hyvin usein lukea naisten kirjoituksia, kuinka mies ei halua vielä muuttaa yhteen. Ja kirjoittajalle naiset kilvan vastaavat, että no ei se mies sitten ole sinuun rakastunut, jätä se, ansaitset parempaa. Vaikka tosiasiassa mies nimenomaan haluaisi tutustua ensin kunnolla ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua tähän naiseen vai ei. Naiset kokevat tuhlaavansa aikaansa, jos mies ei ole hyvin nopeasti valmis sitoutumaan. Eli juuri naiset katsovat ihastustaan ruusunpunaisten silmälasien läpi, hyväksyvät tämän mielipiteet esim lasten hankinnasta täysin ja ajattelevat, että kyllä mies vielä muuttuu. Ja kun ei muutu, kysellään kavereilta ja palstalaisilta, millä saisi käännettyä miehen pään missäkin asiassa.
Jaa. Minä olen ainakin naisena noissa ketjuissa ihmettelemässä, jos jonkun mielestä tuollaisen takia pelkästään pitäisi mies jättää. Riippuu tietysti tilanteesta, jos on seurusteltu 6 vuotta ja yhteenmuutto on miehelle kauhistus, niin kyllä siinä voi jo miettiä, mitä siellä on takana. Mutta parin kuukauden jälkeen en kyllä tuollaista ymmärrä.Mutta ymmärrät varmaan sen, ettää vaikka olisi seurusteltu viisi vuotta ja kumpikin edelleen sitä mieltä, että lapsia ei hankita, nainen voi siitä huolimatta alkaa haluta lapsia, kun biologinen kello alkaa tikittää? Ja nainen haluaa lasta niin kovasti, että hän on valmis ottamaan eron, mikäli puoliso ei edelleenkään halua lapsia?
Mistä sinä nyt nuo lapset vedit? Minä puhuin yhteen muuttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan paljonkin naisia, jotka sanovat, etteivät halua lapsia, mutta sitten haluavatkin? Vai onko siinä joku väärinymmärrys, että nainen on tarkoittanut, että ei vielä halua lapsia. Mutta jos tosi nuorena mennään yhteen, niin onhan se tietysti ymmärrettävää, että mieli muuttuu niiltä teinivuosilta.
Minun exä sanoi seurustelun alkuvaiheessa, että lapsiluku on täynnä, eikä halua enempää lapsia. Minä menin vasektomiaan, että ehkäisyasiat tulisi selkeemmäksi, niin sain kuulla "mitäs jos mulle vielä tuleekin vauvakuume" ja puheet yhteisestä lapsesta alkoivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan paljonkin naisia, jotka sanovat, etteivät halua lapsia, mutta sitten haluavatkin? Vai onko siinä joku väärinymmärrys, että nainen on tarkoittanut, että ei vielä halua lapsia. Mutta jos tosi nuorena mennään yhteen, niin onhan se tietysti ymmärrettävää, että mieli muuttuu niiltä teinivuosilta.
On niitä paljon. Mutta vielä enemmän on niitä jotka haluavat enemmän lapsia kuin on sovittu. Sovitaan kahdesta lapsesta ja sitten myöhemmin nainen haluaakin 3 tai 4 lasta.
Joko mies suostuu tai tulee ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...
Onko tämä jokin yllätys?Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.
Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?Vaikka ilmiö onkin ehkä yleisempi miehillä kuin naisilla, ei se silti ole täysin sukupuolisidonnainen. On myös naisia, jotka eivät pidä riitelystä. Ja naisissa on varsin paljon niitä, jotka ihastuttuaan ja rakastuttuaan haluavat mahdollisimman pian muuttaa miehen kanssa yhteen. Tälläkin palstalla saa hyvin usein lukea naisten kirjoituksia, kuinka mies ei halua vielä muuttaa yhteen. Ja kirjoittajalle naiset kilvan vastaavat, että no ei se mies sitten ole sinuun rakastunut, jätä se, ansaitset parempaa. Vaikka tosiasiassa mies nimenomaan haluaisi tutustua ensin kunnolla ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua tähän naiseen vai ei. Naiset kokevat tuhlaavansa aikaansa, jos mies ei ole hyvin nopeasti valmis sitoutumaan. Eli juuri naiset katsovat ihastustaan ruusunpunaisten silmälasien läpi, hyväksyvät tämän mielipiteet esim lasten hankinnasta täysin ja ajattelevat, että kyllä mies vielä muuttuu. Ja kun ei muutu, kysellään kavereilta ja palstalaisilta, millä saisi käännettyä miehen pään missäkin asiassa.
Jaa. Minä olen ainakin naisena noissa ketjuissa ihmettelemässä, jos jonkun mielestä tuollaisen takia pelkästään pitäisi mies jättää. Riippuu tietysti tilanteesta, jos on seurusteltu 6 vuotta ja yhteenmuutto on miehelle kauhistus, niin kyllä siinä voi jo miettiä, mitä siellä on takana. Mutta parin kuukauden jälkeen en kyllä tuollaista ymmärrä.
Noo, palstalla on paljon keskenkasvuisia pojankloppeja, jotka vielä kokemattomina lähinnä pelkääbät naisia. Muutama kokemus tytöistä (alle 21) vasta takana. Media lisäksi vääristää heidän odotuksiaan.
Voi luoja. Tässä on taas oikein malliesimerkki palstan naisten "keskustelu"-taidoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies vaikka sanoo, että hänen mielestään rajut pikapanot, anaaliseksi, kolmen kimppa ja parinvaihto voisivat tuoda virkistystä heidän seksielämäänsä, niin.... PIIP, PIIP, HÄLYTYS,HÄLYTYS: VÄÄRÄ MIELIPIDE!"
Okei, eli yhdessä ollaan, ja ollaan ilmeisesti sovittu että seksiä ei harrasteta muiden kanssa. Mieskään ei halua että naisensa panee vieraita miehiä. Sitten aletaan ehdottelemaan parinvaihtoa ja kolmansia pyöriä. Onpa tosiaan jännä jos asia ei saa kannatusta. Kolmas pyöräkin varmaan pitäisi olla toinen nainen, eikä mies ;)
Sun reaktiosi on juuri tyypillinen esimerkki, miten käy. Mies ilmaisi mielipiteensä, jonka sinä tulkitsit heti ehdotukseksi. Monet miehet ovat oppineet, että ei kannata sanoa omaa mielipidettään, koska siitä ei seuraa mitään hyvää.
Tuollainen mielipide on kyllä samalla toivomus seksielämän laadusta. Mielestäni se pitää ilmaista nopeasti suhteen alkuvaiheessa, silloin siitä voi keskustella mielipiteen tasolla. Kuten kaikki seksielämää koskevat mielipiteet ja mieltymykset. Minä kyllä jättäisin miehen, jos saisin tietää että hän haaveilee ihan erilaisesta seksistä, miksi ihmeessä haluaisin sitoutua tai sitoa itseeni sellaisen ihmisen, jota en edes haluaisi tyydyttää seksuaalisesti? On olemassa naisia joille tuo sopii ja jotka itsekin nauttivat tuollaisesta suhteesta. Sellaisen kanssa kannattaa sitten sitoutua.
Mitähän se mies sanoisi, jos hänen vaimonsa ja lastensa äiti ilmaisee kiinnostuksensa seksimatkasta Gambiaan, ihan vaan mielipiteenään? Ja on olemassa miehiä, jotka siitä kiihottuvat ja joiden mielestä se todella piristää seksielämää, mutta kannataisihan se varmistaa ennen avioliittoa ja lapsia.
Mutta jos se ei ole mielipide vielä suhteen alkuvaiheessa? Jos se mielipide syntyy vasta sitten, kun suhde ja seksi on arkipäiväistynyt, kaikki muut temput ja kikkakuutoset jo kokeiltu? Ja sitten nainen haluaa tietää miehen mielipiteen, millä pariskunnan seksielämää voisi piristää? Jos on jo kokeiltu kaikki, mitä nainen on valmis kokeilemaan, niin ei ehkä kannata kysyä miehen mielipidettä.
No mitä niiden naisten sitten pitäisi tehdä, jos ajan myötä ajatusmaailman alkavat eroamaan ratkaisevasti. Esim naisen mieli muuttuu lapsien takia tai puhumattomuus alkaa kyllästyttää ja ahdistaa tai miehen tavat alkavat ärsyttää. Jos jäät suhteeseen, syytetään nipottamisesta, jankuttamisesta ja uhriutumisesta, mutta erotakaan ei sitten saa. Eikö ihminen saa muuttua, muuttaa mieltään, ärsyyntyä? Kun kerran valitset jonkun, siihen sitten täytyy mukisematta tyytyä ikuisesti?
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan paljonkin naisia, jotka sanovat, etteivät halua lapsia, mutta sitten haluavatkin? Vai onko siinä joku väärinymmärrys, että nainen on tarkoittanut, että ei vielä halua lapsia. Mutta jos tosi nuorena mennään yhteen, niin onhan se tietysti ymmärrettävää, että mieli muuttuu niiltä teinivuosilta.
No ainakin minun entinen vaimoni sanoi, että ei halua lapsia, mutta kyllä minä hänestä näin, että hän niitä halusi. Ilmeisesti sanoi noin vain, koska koitti vakuutella, että ei niitä halua, koska itse en lapsia halunnu. Puoli vuotta eron jälkeen oli paksuna ja meni uudestaan naimisiin. Eli ilmeisesti halu lapsen saamiseen oli kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIES sanoo aivan varmasti mielipiteensä, mutta ongelmana on se, että naiset saavat osallistua lasten kasvatukseen ja ovat tehneet pojistamme naisia.
Jälleen asia mikä voidaan laskea naisten suuriin saavutuksiin.Ai nytkö yhtäkkiä miehet haluavat sankoin joukoin jakamattomaan kasvatusvastuuseen? Ohhoh, enpäs ole tällaisesta ilmiöstä kuullutkaan. Minä kun luulin, että naiset ovat kautta aikojen ja kulttuurien olleet päävastuussa kasvatuksesta, koska miehiä ei keskimäärin vaan kiinnosta.
Luulla voit aivan mitä haluat, mutta totuutta se ei muuta.
Mitä ihmeen totuutta? Että miehet ovat aiemmin hoitaneet ja kasvattaneet lapset yksin? Olisi kiva saada edes jotain perusteluja noille täysin poskettomille våitteillesi.
Jännä huomata, et kun nainen turhautuu, niin yleensä vedetään tollanen överi ja aletaan provosoida.
Luepa nuo aiemmat viestit. Tuolla oli selvällä suomenkielellä väitetty, että ongelma on naisten osallistuminen lasten kasvattamiseen. Kun miesten halukkuus ottaa päävastuu kasvatuksesta kyseenalaistettiin, koska miehet eivät ole milloinkaan historiassa vapaaehtoisesti näin tehneet eikä tällaisesta innokkuudesta ole tänäkään päivänä minkäänlaisia merkkejä ilmassa, ei väitteille ole pyynnöistä huolimatta löytynyt enää yhtään asia-argumenttia tueksi vaan vastaukset on tasoa "mutku mä oon oikeessa" ja "sä oot ihan tyhmä".
Ei taida olla paljon varaa provoa huudella.
Niin kasvattamisesta, hoitamisesta ei puhuttu sanallakaan.
Ei kasvattaminen ja hoitaminen ole kaksi eri asiaa. Hoidettaessa kasvatetaan samalla koko ajan.
Ei se ole kasvattamista ettei isä tulee joskus harvoin ja jyrähtää jostain yksittäisestä asiasta. Ainakin se on erittäin pieni osa sitä kasvattamista.
Huoh. Onhan ne nyt ihan selvästi kaksi eri asiaa. Nyt ei puhuta kukista, vaan ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies vaikka sanoo, että hänen mielestään rajut pikapanot, anaaliseksi, kolmen kimppa ja parinvaihto voisivat tuoda virkistystä heidän seksielämäänsä, niin.... PIIP, PIIP, HÄLYTYS,HÄLYTYS: VÄÄRÄ MIELIPIDE!"
Okei, eli yhdessä ollaan, ja ollaan ilmeisesti sovittu että seksiä ei harrasteta muiden kanssa. Mieskään ei halua että naisensa panee vieraita miehiä. Sitten aletaan ehdottelemaan parinvaihtoa ja kolmansia pyöriä. Onpa tosiaan jännä jos asia ei saa kannatusta. Kolmas pyöräkin varmaan pitäisi olla toinen nainen, eikä mies ;)
Sun reaktiosi on juuri tyypillinen esimerkki, miten käy. Mies ilmaisi mielipiteensä, jonka sinä tulkitsit heti ehdotukseksi. Monet miehet ovat oppineet, että ei kannata sanoa omaa mielipidettään, koska siitä ei seuraa mitään hyvää.
Mutta jos se nainen ei lämpene miehen mielipiteelle, niin miehellä on taas syytä parkua, kun hänen mielipidettään ei huomioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee mieluummin niinkuin nainen tahtoo, jottei tulisi riitaa ja sen seurauksia...Onko tämä jokin yllätys?
Normaalissa parisuhteessa riidan seuraus on useinmiten sovinto, molempia tyydyttävä kompromissi ja usein myös erittäin tyydyttävä sovintoseksi. Terveessä ja normaalissa parisuhteessa riidat puhdistavat parhaimmillaan ilmaa ja pahimmillaankin aiheuttavat vain sen, että molempia kaduttaa ja molemmat pyytävät toisiltaan anteeksi. Ei sellaisen ihmisen kanssa kannata olla parisuhteessa, joka kohtelee puolisoaan niin kaltoin, että tämän pitää riitaa välttääkseen alistua toisen määräysvallan alle.Minusta tämä ketju on huolestuttava. Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavat miehet eivät ole normaalissa parisuhteessa edes olleet enkä voi välttyä ihmettelemästä, että mistä se johtuu. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on läjäpäin tasapainoisia, kunnollisia ja terveeseen parisuhteeseen kykeneviä tavallisia naisia ja miehiä. Miten ihmeessä tälle palstalle on osunut näin paljon miehiä, jotka ovat ryhtyneet suhteisiin vain jonkinlaisten naispuolisten tyrannien kanssa? Eikö siihen kumppaniin enää viitsitä tutustua ennen sitoutumista? Vai perustetaanko nykyään perhekin samalla kaavalla kuin Tinderissä etsitään mätsejä, eli lähes kokonaan ulkonäön perusteella?
Vaikka ilmiö onkin ehkä yleisempi miehillä kuin naisilla, ei se silti ole täysin sukupuolisidonnainen. On myös naisia, jotka eivät pidä riitelystä. Ja naisissa on varsin paljon niitä, jotka ihastuttuaan ja rakastuttuaan haluavat mahdollisimman pian muuttaa miehen kanssa yhteen. Tälläkin palstalla saa hyvin usein lukea naisten kirjoituksia, kuinka mies ei halua vielä muuttaa yhteen. Ja kirjoittajalle naiset kilvan vastaavat, että no ei se mies sitten ole sinuun rakastunut, jätä se, ansaitset parempaa. Vaikka tosiasiassa mies nimenomaan haluaisi tutustua ensin kunnolla ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua tähän naiseen vai ei. Naiset kokevat tuhlaavansa aikaansa, jos mies ei ole hyvin nopeasti valmis sitoutumaan. Eli juuri naiset katsovat ihastustaan ruusunpunaisten silmälasien läpi, hyväksyvät tämän mielipiteet esim lasten hankinnasta täysin ja ajattelevat, että kyllä mies vielä muuttuu. Ja kun ei muutu, kysellään kavereilta ja palstalaisilta, millä saisi käännettyä miehen pään missäkin asiassa.
Jaa. Minä olen ainakin naisena noissa ketjuissa ihmettelemässä, jos jonkun mielestä tuollaisen takia pelkästään pitäisi mies jättää. Riippuu tietysti tilanteesta, jos on seurusteltu 6 vuotta ja yhteenmuutto on miehelle kauhistus, niin kyllä siinä voi jo miettiä, mitä siellä on takana. Mutta parin kuukauden jälkeen en kyllä tuollaista ymmärrä.
Mutta ymmärrät varmaan sen, ettää vaikka olisi seurusteltu viisi vuotta ja kumpikin edelleen sitä mieltä, että lapsia ei hankita, nainen voi siitä huolimatta alkaa haluta lapsia, kun biologinen kello alkaa tikittää? Ja nainen haluaa lasta niin kovasti, että hän on valmis ottamaan eron, mikäli puoliso ei edelleenkään halua lapsia?
Mistä sinä nyt nuo lapset vedit? Minä puhuin yhteen muuttamisesta.
Sinä kommentoit minun kommenttiani, jossa puhuin yhteenmuutosta ja siitä, miten nainen yhteenmuuton jälkeen alkaakin haluta lapsia, vaikka yhteenmuuttaessaan onkin hyväksynyt sen, että mies ei halua lapsia. Ja kun on asuntolainat yms yhteiset jo hankittu, miehen pitäisikin muuttaa mielensä lastenhankinnasta tai muussa tapauksessa tulee ero. Jos mies haluaisi olla varma, että nainen ei lasta halua, miehen pitäisi odottaa yhteenmuuttoa siihen asti, että nainen on niin vanha, että ei enää voi saada lapsia.
Itseasiassa suurin osa alta 40 vuotiaista naisista on tuollaisia mistä täällä kerrotaan. Siksi ammattilaisetkin rupeavat olemaan huolissaan asiasta.
Tosin se ei koske vain suomalaisia naisia vaan se on levittäytynyt läpi teollisuusmaiden.