25 neliön yksiö, mahdollisuus vai riski?

Asuin parikymppisenä noin puolitoista vuotta 27 m2 yksiössä. Musta se oli ihan kiva asunto nuorelle ihmiselle opiskeluajaksi. Asunnossa oli jopa vaatehuone.

Eteinen oli tosi pieni ja avauti ikään kuin suoraan asuntoon. Siellä ei ollut kuin sellainen hattuhylly, jossa naulakkokoukut alapuolella. Ei suuresti haitannut, kun pienessä asunnossa vaatehuone oli lähellä.

Keittiö oli sellainen keittosyvennys, jonka toisessa päässä pieni baaripöytä ja sen alle mahtui baarijakkara. Hyvin sai syötyä siinä ja mahtui jotain kokkailemaan. 

Sitten mulla oli 120 cm leveä sänky, jossa muhkeat peitot ja tyynyt eli toimitti myös sohvan virkaa. Yksi isohko nojatuoli ja rahi sekä kaksi tarjoiluvaunua, joista toisen päällä telkkari (tämä siis 90-luvulla, jolloin tarjoiluvaunut oli vielä kovaa huutoa). 

Asunnossa oli vaaleat pinnat ja koko kämpän levyinen parveke eli oli hyvin valoisa. Melkein joka viikonloppu oli myös jotain yövieraita, jotka mielellään tuli vieraaseen kaupunkiin hummaamaan viikonlopuksi.

Jos asunnossa on hyvä pohja ja se on valoisa, niin voi oikeasti olla ihan ok väliaikaiseksi. Ei pelkän koon takia kannata tyrmätä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se yksin menee. Itse asuin 40 neliöisessä yksiössä kun aloitin opinnot, mutta kun poikaystävä muutti luokseni niin tila kävi ahtaaksi ja oli pakko muuttaa isompaan (nyk. 83 neliötä)

Kahdelle? Ahdas? 40 neliöö?

Olen asunut 22m2 yksiössä enkä kyllä kaunistele, ihan perseestä se oli. Kyllä siellä selvisi ja poikaystäväkin käytännössä asui siellä 9kk, mutta kutuvaiheessa se ei haitannut. Iso ongelma oli toki myös tavaran määrä. En silti enää ikinä muuttaisi alle 30m2 asuntoon edes yksin kuin pakon edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se yksin menee. Itse asuin 40 neliöisessä yksiössä kun aloitin opinnot, mutta kun poikaystävä muutti luokseni niin tila kävi ahtaaksi ja oli pakko muuttaa isompaan (nyk. 83 neliötä)

Kahdelle? Ahdas? 40 neliöö?

No ajatella että ison yksiön kokoinen kämppä tuntuu pieneltä kahdelle!

Tästä keskustelusta muodostui nopeasti "kuka pystyy asumaan ahtaimmin" kehuskeluketju.

AP:lle ,saa olla onnellinen että nykypäivänä on edes asunto ,edes jonkunlainen

Ihan hyvän kokoinenhan se on. Sinne vain paljon hyllyjä/seinähyllyjä jotta tavarat mahtuu hyvin. 

tommosessa hiiren kolossa mahu ees kunnolla panee

Asuin opintojen alkuvaiheessa 25,5 m2 yksiössä. Ihan mukava asunto se siihen elämäntilanteeseen oli, mutta tavaraakin oli vastaavasti aika vähän. Paljon määräytyy sen mukaan, mikä on pohjaratkaisu ja huonekorkeus; omassa tapauksessa hukkaneliöitä tuli pitkästä eteiskäytävästä. Tuohon neliömäärään mahtui yksi hylly, 140cm parisänky, työpöytä ja tv-taso. Ei puhettakaan että ruokapöytää olisi mahtunut. Huonoja puolia oli jääkaapin läheisyys (hurina) ja että kämppä näytti helposti sotkuiselta. Nykyään valitsisin 32m2 yksiön.

Asunut nyt 8v eron jälkeen 28 neliön yksiössä. Remppasin tähän kunnon keittiön ja keittiön päälle parven, joten ihan hyvin mahtuu isohko sohva, sohvapöytä, pieni työpiste ja muu tarpeellinen eikä tunnu ahtaaltakaan. Toisaalta en ole hamsterityyppiä joten tavaraa on tosi vähän.

M39

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on jo tilava. Oma tyttäreni asuu 16 neliön yksiössä.

En nyt tiedä miksi viestiäni alapeukutettiin, mutta opiskelevalla tyttärelläni ei ollut paljon vaihtoehtoja. Opiskelija-asuntolan soluihin on kovat jonot ja tällaisen pienen yksiön sitten sai helpommin, kun ovat hinnaltaan kalliimpia. Asumme Keski-Euroopassa. Itse asuin 26-neliöisessä opiskeluaikani ja se tuntui jo kodilta, ei kämpältä :)

En ymmärrä miksi olisi riski asua jossain tietynkokoisessa asunnossa?

Ihan passeli koko yksin asuvalle opiskelijalle tuo 25m2.

Mikä riski se nyt olisi? Jos sinulla ei ole rahaa isompaan asuntoon, asut sitten sellaisessa, mihin on. Olkoon se sitten 25-neliöinen tai alle. Helsingissä tuo on ihan tavallinen yksiön koko.

Jos taas mennään mukavuuskysymyksiin, niin minulla on ainakin preferenssit vaihtuneet elämän aikana hurjasti. Parikymppisenä piti asua lähellä keskustaa, eikä asunnon koolla ollut juuri merkitystä. En viettänyt kotona yhtään enempää aikaa, kuin oli tarpeen. Lähinnä kävin siellä nukkumassa, suihkussa ja vaihtamassa/pesemässä vaatteita.

Pienin asuntoni oli 22-neliöinen yksiö, jossa oli 120-senttinen sähky, joka toimi myös sohvana, avattava kirjoituslipasto + tuoli, pieni kirjahylly sekä kahden hengen ruokapöytä tuoleineen. Hyvin pärjäsi.

Nykyään viihdyn kotona ihan eri tavalla, enkä enää asu yksin. Rahaakin on enemmän, minkä vuoksi koti on nykyään eri kokoluokkaa. Yksiötä on enää ikävä silloin, kun rupean siivoamaan tätä nykyistä yli 200-neliöistä asuntoa.

Pienen asunnon etu isompaan on myös se, ettei ylimääräistä tavaraa tullut haalittua. Elämä pysyi yksinkertaisena ja minimalistisena. Ajan saattoi käyttää juuri siihen, mihin halusinkin, eli opiskeluun, hauskanpitoon ja yleiseen nuoruudesta nauttimiseen. :-)

Monet eri asumisen vaiheet elämässä on ihan hyviä kokea. Tavallaan jopa vähän sääli jos on parikymppisenä jo omakotitalo. Minusta opiskelijaelämä pienessä yksiössä on kiehtova elämänvaihe, jota on kiva muistella jälkeenpäin. Yrittäisin saada keskustasta vaikka pienemmänkin kuin tuon, eikä mistään radanvarren lähiöstä.

Mä asuin opiskeluaikana pitkään 24 neliön yksiössä, ja sehän oli vallan mainio ratkaisu. Asuntoon mahtui kaikki tarpeellinen, ja niukasta budjetista ei tarvinnut maksaa enempiä neliöitä. Oli kyllä myös mukava taloyhtiö, kivat naapurit ja luotettava vuokranantaja.

Riippuu huoneiston pohjasta. Jos yksiö on neliömallia, jossa keittiö on yhdellä seinällä ja kylppäri on iso, menee kalustaminen vaikeaksi.

Asuin pitkän aikaa yksin juuri 24m2 yksiössä, jossa huonetilan lisäksi oli eteinen, pieni keittokomero, 120cm sängyn kokoinen alkovi ja kylpyhuone, johon mahtui pesukone. Kun koti oli hyvällä paikalla, ei kodista puuttunut yhtään mitään.

Ei mitään vikaa, mulla mahtuu hyvin parisänky, sohva ja tv-taso. Pesuhuone on valitettavasti niin pieni ettei sinne pyykinpesukonetta mahdu, mutta muuten tänne mahtuu elämään oikein hyvin.

Samankokoisessa asunnossa asun, tuntuu neliöitään tilavammalta pohjaratkaisunsa vuoksi, vaikka varsinaisesta huoneesta löytyy sänky, työpöytä, ruokapöytä, tuoleja, 2 kirjahyllyä ja jääkaappi. Lemmikit ja poikaystäväkin on hyvin mahtunut mukaan, jälkimmäinen tosin ei asu luonani vakituisesti.

Kannattaa tosin huomioida onko asunnossa minkäänlaista säilytystilaa valmiina. Esim. vaatekomeroita ei tietenkään lasketa neliöihin, mutta tuovat hyvin säilytystilaa, samoin varastokoppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se yksin menee. Itse asuin 40 neliöisessä yksiössä kun aloitin opinnot, mutta kun poikaystävä muutti luokseni niin tila kävi ahtaaksi ja oli pakko muuttaa isompaan (nyk. 83 neliötä)

Kahdelle? Ahdas? 40 neliöö?

Riippuu pohjasta ja tavaramäärästä. Itse olen asunut poikaystään kanssa 38 neliöisessä asunnossa jossa oli 2 huonetta + vessa yhdessä huoneessa, suihku toisessa ja keittiökäytävä huoneiden välillä. Tosi huonosti toimin 2 hlö asuntona, eteistä ei esim. ollut vaan ulko-ovesta astuit suoraan keittiöön. Millekään naulakolle ei ollut tilaa, kun ovenkarmin toisella puolella oli silea seinä ja toisella puolella keittiön kaapit, tilaa olis siis just tasan oven verran. Olohuoneen sisutusvaihtoehtoina oli käytännössä ruokapöytä tai sohva/nojatuolit, molemmat ei mahtuneet. Valitsimme sohvan ja söimme sohvapöydällä. Makkariin mahtui juuri ja juuri sänky, pieni kirjoituspöytä ja kirjahylly. Kummassakin huoneessa oli kiinteät vaatekaapit, joiden yläosa oli typerästi peitetty levyillä niin ettei kaapin päälle ollut mahdollista saada tavaraa. Kyllä siinä sai sumplia mihin mahduttaa rinkat, makuupussit, kumisaappaat, pölynimurin tai mitkä vaan  vähänkin isommat tavarat. Sijainti oli hyvä, mutta asuntoa ei saanut kunnolla toimivaksi kun kummallakin oli tavaraa joka oli kohtuu isokokoista mutta välttämätöntä alan takia (maastotöitä ja kenttäkursseja vaihtelevissa oloissa ympäri vuoden).

Aiotko sä ostaa sen kämpän vai mikä se riski on? Jos aiot ja sijaintisi on iso kaupunki, jossa yliopisto, niin ihan hyvä idea.

Mä asuin 36 yksiö/pieni kaksio missä oli sauna ja parveke mun opiskeluvuodet. Sitten muutinkin Helsinkiin ja asunnot siihen nähden ovat olleet 150-250€ kalliimpia sekä surkeempia ja saunattomia.