Lue keskustelun säännöt.
Haluan näyttää varakkaalta mutta hillityllä ja tyylikkäällä tavalla, miten pukeudun, meikkaan ym?
01.05.2017 |
Mitä merkkejä ostan, mihin panostan, missä säästän?
Tulot ovat keskitasoa ja haluan siis näyttää varakkaammalta ja porvarillisemmalta kuin oikeasti olen ;)
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Mitä merkkejä ostan, mihin panostan, missä säästän?
Tulot ovat keskitasoa ja haluan siis näyttää varakkaammalta ja porvarillisemmalta kuin oikeasti olen ;)
Ei se look vaatekaupasta löydy etkä sä vaatteita ketään hämää. Kyse on asenteesta ja älystä. Sulla ei ole riittävästi tai oikeanlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ihan tavallinen tallaaja ja keskituloinen. Saan usein kehuja tyylistäni niin naisilta kuin (yllätyksekseni) miehiltäkin. Minulla on melko klassinen tyyli, joskus tykkään räväyttää.
Muutama vinkki (en jaksanut lukea koko topikkia, joten osa näistä on varmaan jo mainittukin):
- Hyvä, yksinkertainen asu koostuu yleensä kolmesta elementistä, esimerkiksi farkuista, t-paidasta ja jakusta. Tai farkuista, yksinkertaisesta paidasta ja näyttävistä kengistä. Tai housuita, t-paidasta ja näyttävästä kaulakorusta tai vyöstä. Tai sitten ihan jakkupuku, jos se tuntuu omanlaiselta: housut/hame, paitapusero ja jakku. Muuten kaksiosaiseen asuun voi lisätä esimerkiksi näyttävän korun tai vyön katseenkerääjäksi. Tämä kolmiosaisuus nyt tosin on vain perusnuora, josta voi vallan hyvin myös poiketa.
- Valitse vaatteita, jotka istuvat juuri sinulle ja vartalotyypillesi. Makkarankuorivaatteet näyttävät ylläsi hyvältä ainoastaan, jos sinulla ei ole yhtään ylimääräistä rasvaa.
- Satsaa oikeaan nahkaan. Maksa mieluummin muutama satanen kunnon nahkalaukusta (ei todellakaan tarvitse olla mikään merkkilaukku) kuin useampaan keinonahkaiseen. Ja vielä nahkaista laukkua tärkeämpää on se, että kengät ovat oikeaa nahkaa eikä tekonahkaa. Lisäksi kannattaa huolehtia siitä, että kengät ovat puhtaat ja hyvinhoidetut (puhdistus ja nahan hoito). Kunnon nahkakengät toki maksavat, mutta niitä pystyy myös huoltamaan ja korjaamaan ihan eri lailla kun keinonahkaisia. Oman kenkäkaappini kulmakiviä ovat nahkasaappaat (klassiset pyöreäkärkiset n. 10 cm korolla), nahkaiset mustat, punaiset ja nudet peruskorkkarit sekä nahkanilkkurit korolla ja ilman ja kesäksi ballerinat, nahkaa nekin. Arkena käytän toki usein myös esimerkiksi tennareita, mutta nekin näyttävät tyylikkäiltä, jos asu on muuten harkittu.
- Jos käytät korkokenkiä, opettele kävelemään niillä.
- Muita tärkeitä vaatekaapin kulmakiviä ovat mm. nahkahansikkaat ja yhteensopiva hattu ja kaulaliina.
- Meikki on varsinkin päiväaikaan kevyt ja luonnollinen. Unohda överipitkät ripsienpidennykset.
- Hiukseni ovat pitkät ja vaaleat, mutta eivät platinablondit vaan luonnollisemmat kullanvaaleat. Väri toki on siltikin purkista ;) Siisti poninhäntä on yllättävän hyvä peruskampaus, mutta kannattaa panostaa hyvään hiustenleikkaukseen jotta hiuksia voi pitää myös auki.
- Pukeudu tilanteen mukaan. Siisti asu osoittaa arvostusta tilaisuutta ja sen järjestäjää kohtaan, mutta jakkupuku jääkiekko-ottelussa on aivan tarpeetonta, samoin korkokengät Särkänniemessä.
- Hyvä ryhti on erittäin tärkeä: kanna asusi ylpeydellä.
- Vähän ehkä hävettää myöntää, mutta omia tyyli-ikoneitani ovat pari TV-sarjan hahmoa :D Eli Good Wife sarjan Diane ja Kalinda, Kalinda tosin vain muutaman ensimmäisen kauden osalta, sitten tyyli alkoi mennä halvempaan. Pukeutuvat kauniin klassisesti ja varsinkin Kalindan hahmolla toteutuu asuissa usein tuo kolmiosaisuuden sääntö. Toki tätäkin tyyliä pitää osata soveltaa arkeen, en työskentele lakitoimistossa, joten tyylini on arkisempi kuin näiden.
- Yksi tärkeä seikka on kynnet: niiden tulee olla hoidetut, mutta ei överit. Unohda ylipitkät kotkamaiset rakennekynnet. Klassiseen tyyliin kuuluu ranskalainen manikyyri tai yksivärinen lakkaus. Itse tosin lakkaan kynsiäni vain juhliin tms, arjessa ovat vain perussiistit, eivät ihan lyhyet, mutta eivät pitkätkään, ja viilalla siistityt.
- Henkkamaukasta ym. halpiskaupoista löytää joskus ihan hyviä vaatteita, kunhan valitsee niitä klassisempia perusvaatteita eikä juuri tämän hetken trendirytkyjä.
- Vaatteissa kannattaa suosia tekokuitujen sijaan luonnollisia materiaaleja.
Ymmärrän ap:ta. Olen kouluttautunut ylemmän keskiluokan ammattiin duunaritaustasta. Tuo vaivaton tyylikkyys on asia, joka silloin pitää tietoisesti opetella.
Muistan miten aluksi siistit asialliset vaatteet tuntuivat vierailta. Minun lähipiirissäni en tuntenut ketään joka olisi pukeutunut niin. Pelkkä käsilaukun käyttö opiskelijareppuvuosien jälkeen piti opetella. Aluksi käytin isoa laukkua jossa oli edelleen kaikki, koska olin tottunut kulkemaan julkisilla. Pidin pipoa ja toppatakkia.
Vuosien harjoittelun tuloksena siisti tyylikäs pukeutuminen on minulle nykyään toinen luonto.
Luullakseni se lähtee siitä, että ikinä ei tarvitse värjötellä pakkasessa ja sateessa pysäkillä.
Takki on vain vapaa-ajalla toppatakki, silloinkin ehkä kevyt untuva, tai tyylikäs eleeton citytoppatakki.
Pääosin panosta ekeettömään, lyhyeen, hyvin laadukkaaseen villakangastakkiin, musta mieluiten ekaksi takiksi, kameli toiseksi kun on varaa. Takki pitää olla vähintään 70 % villaa, jolloin se on lämmin, pitää tuulta, ei kastu, ei ryppyynny, eikä nyppyynny. Alle 300 ei löydy, tuskin edes alesta.
Halvempi ja keinokuitu ei vaan käy. Kirppari kyllä.
Kengät ja laukku pitää olla nahkaa. Mieluiten ekat näistäkin musta. Kelpuuta vain pintanahka, jotta voit pitää ne aina siistinä ja hoidettuna.
Laukussa ei koskaan lasketa muualle kuin syliin, pöydälle ja tuolille.
Jos laukku on laadukas, siis pehmeää nahkaa, se maksaa ainakin 300. Mutta se on lähes ikuinen, siinä saa näkyä patina ja ikä. Tietenkään ei mitään blingiä. Jos löytyy käytettynä merkkilaukku, ihan hyvä. Mutta vain nahkaa.
Jos ei ole varaa käydä kerran kuussa leikkaamassa ja värjäämässä tukkaa, pidä oma väri ja pitkänä, ja opettele kaunis arkinuttura.
Hillitystä arkimeikistä ja hillityistä koruista onkin jo puhuttu. Et tarvitse kuin yhdet joita käytät joka päivä.
Jos haluat pitää farkkuja, ne pitää olla laadukkaat, esim Stockalta stretch, istuvat. Älä huoli alle 150.
Nahkahanskat, ei pipoa, kaunis villakaulaliina, yksi riittää.
Eka laukku mielellään sellainen neliskulmainen joka pysyy ryhdissä, ei säkkimäisiä joita joudut kaivamaan.
Nämä nyt on nousukkaan neuvoja, ei syntymävarakkaan. Mutta ainakin tiedän että sen voi oppia.
Aluksi joudut olemaan ikään kuin rooliasussa. Siitä kuitenkin ajan kanssa kasvaa sinulle toinen luonto, se tuntuu omalta ja luontevalta. Sitkeyttä vaan.
Tuo "halpisketjuistakin voi tehdä hyviä löytöjä"-hokema on vähän harhaanjohtava. Juu, VOI, samoin kuin kirppiksiltäkin, mutta suurin osa niiden vaatteista on kuraa. Halvalla ei ole edes mahdollista tehdä laadukasta, käyttää tukikankaita, vahvikkeita tai vaativia ompelutekniikoita. Nykyään vaatteet voidaan vielä viimeistellä kemiallisesti laadukkaamman oloisesti joten kaupassa ihan ok-oloiset vaatteet voivat osoittautua kotona kuraksi. Myös laadukkaiksi mielletyistä materiaaleista on halpaversioita. On olemassa huonolaatuista kashmiria, silkkiä ja puuvillaa ja ne erottaa laadukkaammista vieläpä helposti paitsi jos kuuluu siihen kansanosaan jolle "aitoa kashmiria!!!" riittää myyntiargumentiksi.
Laadukkaat klassiset perusvaatteet loistavat ketjukaupoissa poissaolollaan ja jos ne ylipäätään ovat alennuksessa, alennukset ovat pieniä.
Parempi on lähteä siitä että laatu maksaa ja suunnitella vaatebudjettinsa sen mukaan. Ostaa sitten vähemmän ja on iloinen jos käy niin hyvä onni että onnistuu löytämään jotain edullisemmin.
Mua alkaa kiinnostaa näiden viestien perusteella,.millainen tuon edellisen kirjoittajan tai ap:n oma tyyli on lähtökohtaisin?
Jos kuvailisi sen eka, niin voisimme neuvoa, mitä muuttaa. En oikein itse tiedä, millainen tuo työvöenluokan tyyli on, josta pitää murtautua ulos, eli mikä siinä on 'väärin'. Kuvaile siis sitä tarkemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lainaan tätä keskustelua.
Miten värjätyistä vaaleista hiuksista saisi huolitellun näköiset? Itsellä on siis tummanruskea tukka luonnostaan niin mietin, että auttaisikohan joku "häivytys" juuren ja pituuksien välillä? Vinkkejä?
En kuitenkaan haluaisi luopua vaaleista hiuksista, koska ne näyttävät minulla erittäin hyvältä. Olisi minulla varaa värjätä juurikasvu joka kuukausi, mutta en halua käyttää niin paljon rahaa vain hiuksiin. Hiukset ovat hyvässä kunnossa eli eivät ole karrelle palaneet joka suuntaan sojottavat haituvat.
Valitan, tumma juurikasvu vaalennetussa tukassa ei näytä ikinä siistiltä. Toki vaihtoehto on ottaa raitoja häivyttääkseen selvän rajan, mutta silloinhan joudut joka tapauksessa joka kuukausi värjättäväksi.
"Varaa on mutta et halua käyttää niin paljon" tarkoittaa, että raha ehkä löytyy, mutta ei olisi varaa. Ei se ole paha juttu, silloin vaan ei kannata alkaa värjäillä ja vaalennella.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta. Olen kouluttautunut ylemmän keskiluokan ammattiin duunaritaustasta. Tuo vaivaton tyylikkyys on asia, joka silloin pitää tietoisesti opetella.
Muistan miten aluksi siistit asialliset vaatteet tuntuivat vierailta. Minun lähipiirissäni en tuntenut ketään joka olisi pukeutunut niin. Pelkkä käsilaukun käyttö opiskelijareppuvuosien jälkeen piti opetella. Aluksi käytin isoa laukkua jossa oli edelleen kaikki, koska olin tottunut kulkemaan julkisilla. Pidin pipoa ja toppatakkia.
Vuosien harjoittelun tuloksena siisti tyylikäs pukeutuminen on minulle nykyään toinen luonto.Luullakseni se lähtee siitä, että ikinä ei tarvitse värjötellä pakkasessa ja sateessa pysäkillä.
Takki on vain vapaa-ajalla toppatakki, silloinkin ehkä kevyt untuva, tai tyylikäs eleeton citytoppatakki.
Pääosin panosta ekeettömään, lyhyeen, hyvin laadukkaaseen villakangastakkiin, musta mieluiten ekaksi takiksi, kameli toiseksi kun on varaa. Takki pitää olla vähintään 70 % villaa, jolloin se on lämmin, pitää tuulta, ei kastu, ei ryppyynny, eikä nyppyynny. Alle 300 ei löydy, tuskin edes alesta.
Halvempi ja keinokuitu ei vaan käy. Kirppari kyllä.
Kengät ja laukku pitää olla nahkaa. Mieluiten ekat näistäkin musta. Kelpuuta vain pintanahka, jotta voit pitää ne aina siistinä ja hoidettuna.
Laukussa ei koskaan lasketa muualle kuin syliin, pöydälle ja tuolille.
Jos laukku on laadukas, siis pehmeää nahkaa, se maksaa ainakin 300. Mutta se on lähes ikuinen, siinä saa näkyä patina ja ikä. Tietenkään ei mitään blingiä. Jos löytyy käytettynä merkkilaukku, ihan hyvä. Mutta vain nahkaa.
Jos ei ole varaa käydä kerran kuussa leikkaamassa ja värjäämässä tukkaa, pidä oma väri ja pitkänä, ja opettele kaunis arkinuttura.
Hillitystä arkimeikistä ja hillityistä koruista onkin jo puhuttu. Et tarvitse kuin yhdet joita käytät joka päivä.
Jos haluat pitää farkkuja, ne pitää olla laadukkaat, esim Stockalta stretch, istuvat. Älä huoli alle 150.
Nahkahanskat, ei pipoa, kaunis villakaulaliina, yksi riittää.
Eka laukku mielellään sellainen neliskulmainen joka pysyy ryhdissä, ei säkkimäisiä joita joudut kaivamaan.Nämä nyt on nousukkaan neuvoja, ei syntymävarakkaan. Mutta ainakin tiedän että sen voi oppia.
Aluksi joudut olemaan ikään kuin rooliasussa. Siitä kuitenkin ajan kanssa kasvaa sinulle toinen luonto, se tuntuu omalta ja luontevalta. Sitkeyttä vaan.
Ihanasti kirjoitettu! Otan heti opikseni.
Tuosta - ja aika monesta muustakin hyvästä neuvosta - kuultaa läpi, että kyse on enemmän mausta ja tyylistä kuin varsinaisesta varallisuudesta. Ja minä ainakin olisin mieluummin tyylikäs ja hyvällä maulla varustettu köyhä kuin mauttomasti esiintyvä raharikas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenkaikkea kysyisin MIKSI oma tausta pitää kieltää? Miksei voi olla se mitä on?
Toki on ok pukeutua laadukkaasti (ja hillitysti jos se on oman maun mukaista) ja tilanteeseen sopivasti, ja siihen on ok kysyä neuvoa. Mutta sitä en ymmärrä, miksi halutaan luoda joku valheellinen vaikutelma. Onko joku suuri häpeä jos kaikki huomaa, että käsilaukku on ostettu alle satasella?
Tuo oikeiden tyyliesikuvien valitseminen on olennaista. Ihminen tosiaan tuppaa sopeutumaan pukeutumisellaan ympäristöönsä. Jos ympäristösi ei ole varakas mutta sinä pukeudut kuin varakas, tyylisi siis väistämättä eroaa ympäristöstä. Myös vaatteiden löytäminen voi olla aluksi ongelmallista.
Hyviä esikuvia ovat mm. naispoliitikot/miespoliitikkojen puolisot ja kuninkaalliset, jossain määrin myös yritysjohtajat ja juristit. Eivät tietenkään kaikki, mutta monilla näihin ryhmiin kuuluvista on klassinen tyyli josta voi ottaa vinkkejä.
Hyviä esikuvia eivät ole: varakkaat ihmiset automaattisesti (esimerkiksi Paris Hilton ja Kim Kardashian ovat varakkaita...), muotibloggaajat, lehtien tyylipalstat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutraalit värit pukeutumisessa: musta, harmaa, valkoinen, beige, laivastonsininen (navy), takeissa kameli (vähän beigeä tummempi ruskea) ja konjakinruskea. Suorat housut, tai tummat farkut (suorat ja bootcut-lahkeet, ei pillejä tai stretchejä jotka ovat olleet trendinä nyt n. 10 vuotta mikäli haluat antaa klassisen vaikutelman). Neuleet, joissa V-pääntie (hyvälaatuisen kashmirneulepaidan saa alle satasella). Ei lenkkareita, paitsi jos haluaa suurkaupunkityyliin kävellä tai fillaroida töihin ne jalassa ja vaihtaa sitten työpaikalla paremmat kengät.
Tukka siististi ja "klassisesti" leikattuna jos se on lyhyt, pitkät hiukset sileällä poninhännällä.
Väriä pukeutumiseen saa huiveilla - kaulassa aina jokin huivi (pashmina, sifonkihuivi, neliskanttinen silkkihuivi tai silkkimäinen polyesterihuivi). Huiveja löytyy halvalla kirppiksiltä - myös silkkisiä. Neulehuivit ovat OK, jos ovat yksivärisiä tai ainakin neutraaleja perusvärejä, talvella myös kirjoneulehuivit.
Koruissa klassikkoja ovat valkoiset helmikorut. Pelkät helminastat ("studs") korvissa ja yksinkertainen helminauha kaulalla ovat olleet perussettiä jo kohta sadan vuoden ajan. Vaihtelun vuoksi voi laittaa timantti- tai cubic zirconia -nastat. Korujen ei tarvitse olla aitoja - mitä pienempi ja simppelimpi koru, sen vaikeampi on kertoa onko se oikea vai feikki. Netistä löytyy sopivia klassisen oloisia koruja hyvin halvalla, tuossa esimerkkinä yksi setti jolla pärjää vaikka lopun ikäänsä:
https://www.aliexpress.com/item/Factory-Price-6-9-Pair-Set-Elegant-Fash…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaan tätä keskustelua.
Miten värjätyistä vaaleista hiuksista saisi huolitellun näköiset? Itsellä on siis tummanruskea tukka luonnostaan niin mietin, että auttaisikohan joku "häivytys" juuren ja pituuksien välillä? Vinkkejä?
En kuitenkaan haluaisi luopua vaaleista hiuksista, koska ne näyttävät minulla erittäin hyvältä. Olisi minulla varaa värjätä juurikasvu joka kuukausi, mutta en halua käyttää niin paljon rahaa vain hiuksiin. Hiukset ovat hyvässä kunnossa eli eivät ole karrelle palaneet joka suuntaan sojottavat haituvat.
Valitan, tumma juurikasvu vaalennetussa tukassa ei näytä ikinä siistiltä. Toki vaihtoehto on ottaa raitoja häivyttääkseen selvän rajan, mutta silloinhan joudut joka tapauksessa joka kuukausi värjättäväksi.
"Varaa on mutta et halua käyttää niin paljon" tarkoittaa, että raha ehkä löytyy, mutta ei olisi varaa. Ei se ole paha juttu, silloin vaan ei kannata alkaa värjäillä ja vaalennella.
Minulla on vaalea värjätty tukka. Lainaamani kirjoittaja on ihan oikeassa, juurikasvu ei näytä ikinä hyvältä. Mutta minä olen onneksi onnistunut löytämään hyvänsävyisen markettivärin, joten raaskin värjätä juurikasvun joka kuukausi. Sävy ei ole platinablodi vaan kullanvaalea, hyvin usein suomalaisten ongelma on se, ettei tiedetä, että on olemassa muitakin vaalean sävyjä kuin platinablodi. Kullanvaalea sävyni näyttää luonnolliselta ja vain harva tietää, etten ole oikeasti blondi. Enpä sitä toki salailekaan, mutta harvoin se tulee puheeksi ja jos tulee, kuulija yleensä kysyy että ihan tosiaanko tuo ei ole oma värisi. Mutta siis yleisesti ottaen vähän tummempi vaalea ei näytä pienen pienen juurikasvunkaan kanssa niin pahalta, kuin platinablodi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta. Olen kouluttautunut ylemmän keskiluokan ammattiin duunaritaustasta. Tuo vaivaton tyylikkyys on asia, joka silloin pitää tietoisesti opetella.
Muistan miten aluksi siistit asialliset vaatteet tuntuivat vierailta. Minun lähipiirissäni en tuntenut ketään joka olisi pukeutunut niin. Pelkkä käsilaukun käyttö opiskelijareppuvuosien jälkeen piti opetella. Aluksi käytin isoa laukkua jossa oli edelleen kaikki, koska olin tottunut kulkemaan julkisilla. Pidin pipoa ja toppatakkia.
Vuosien harjoittelun tuloksena siisti tyylikäs pukeutuminen on minulle nykyään toinen luonto.Luullakseni se lähtee siitä, että ikinä ei tarvitse värjötellä pakkasessa ja sateessa pysäkillä.
Takki on vain vapaa-ajalla toppatakki, silloinkin ehkä kevyt untuva, tai tyylikäs eleeton citytoppatakki.
Pääosin panosta ekeettömään, lyhyeen, hyvin laadukkaaseen villakangastakkiin, musta mieluiten ekaksi takiksi, kameli toiseksi kun on varaa. Takki pitää olla vähintään 70 % villaa, jolloin se on lämmin, pitää tuulta, ei kastu, ei ryppyynny, eikä nyppyynny. Alle 300 ei löydy, tuskin edes alesta.
Halvempi ja keinokuitu ei vaan käy. Kirppari kyllä.
Kengät ja laukku pitää olla nahkaa. Mieluiten ekat näistäkin musta. Kelpuuta vain pintanahka, jotta voit pitää ne aina siistinä ja hoidettuna.
Laukussa ei koskaan lasketa muualle kuin syliin, pöydälle ja tuolille.
Jos laukku on laadukas, siis pehmeää nahkaa, se maksaa ainakin 300. Mutta se on lähes ikuinen, siinä saa näkyä patina ja ikä. Tietenkään ei mitään blingiä. Jos löytyy käytettynä merkkilaukku, ihan hyvä. Mutta vain nahkaa.
Jos ei ole varaa käydä kerran kuussa leikkaamassa ja värjäämässä tukkaa, pidä oma väri ja pitkänä, ja opettele kaunis arkinuttura.
Hillitystä arkimeikistä ja hillityistä koruista onkin jo puhuttu. Et tarvitse kuin yhdet joita käytät joka päivä.
Jos haluat pitää farkkuja, ne pitää olla laadukkaat, esim Stockalta stretch, istuvat. Älä huoli alle 150.
Nahkahanskat, ei pipoa, kaunis villakaulaliina, yksi riittää.
Eka laukku mielellään sellainen neliskulmainen joka pysyy ryhdissä, ei säkkimäisiä joita joudut kaivamaan.Nämä nyt on nousukkaan neuvoja, ei syntymävarakkaan. Mutta ainakin tiedän että sen voi oppia.
Aluksi joudut olemaan ikään kuin rooliasussa. Siitä kuitenkin ajan kanssa kasvaa sinulle toinen luonto, se tuntuu omalta ja luontevalta. Sitkeyttä vaan.
Juuri näin. Suurimmalla osalla tämän päivän suomalaisista syntymävarakkaista on muutaman sukpolven takana esivanhempi, joka on ollut nousukas. Vain harvalla suomalaisella varakkuus on kulkenut suvussa satoja vuosia.
Kätevin ja todenperäisin vinkki:
Käy Espoossa ja Kauniaisissa katsomassa miten varakkaat suomenruotsalaiset naiset pukeutuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika iso ero siinä, että näyttääkö varakkaalta vai vaan tuhlailevaiselta. Kummalta haluat siis näyttää?
Varakkaalle, joka pitää rahasta ja arvostaa sitä, on vaatteiden muodikkuus on aika sivuseikka, joskin se ei haittaa, kunhan vaatteessa säästää rahaa, mieluiten pitkällä tähtäimellä. Eli tyyli pitää pysyä vakaana, tai sitten pitää sietää vanhanaikaisuutta. Ns. klassinen tyyli on siis omiaan.
Tuhlailevainen varakas, pian entinen varakas, ei niin piittaa sijoituksistaan ja toimii kaikessa aika ajattelemattomasti, hetkessä. Tällöin päältä löytyy jotain kallista kertakäyttövaatetta, blogilaukkuja, muotikoruja jne
Tässä muutama vinkki:
-Älä asu kaupungin asunnossa koska vaikka olisi isokin niin on silti vain kaupungin vuokrakämppä.
-Älä meikkaa suttuisasti esim. liian voimakas tekorusketus tai tökerösti laitetut irtoripset. Tekokynnet on siinä ja siinä kunhan eivät ole mitkään kotkankynnet.
-Ei pissisvaatteita. Älä kerskaile sillä että sinulla tai lapsillasi (jos niitä on) on uusimmat ipadit tai iphonit koska persaukinenkin niitä voi hankkia.
-Älä kiroile ainakaan muualla kuin kotona. Varsinkin v-sana on moukkamainen.
-Älä luule liikoja itsestäsi. Pieni nöyryys ja vaatimattomuus kuuluu varakkaiden käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt OT mutta pakko kirjoittaa silti. Minua samalla ärsyttää että myös huvittaa joidenkin kauppojen, etenkin pienten ja muka uniikkien, myyjien tapa katsoa ensiksi asiakasta päästä jalkoihin ja sitten päättää nouseeko ylös kännykän vierestä palvelemaan. Luulisi että ei ole varaa valita asiakkaita ellei kauppa ole vain harrastus? Puhtaasti myynnin kannalta kylläkin jokaiselle pitäisi olla yhtä ystävällinen ja avulias (mikä tietysti kuuluu myös normaaleihin käytöstapoihin). Koska koskaan ei voi tietää kuka sinne liikkeeseen eniten rahaa kantaa. Jos sinne tulee esimerkiksi pikku tyttö ihastelemaan ja ostaa jotain pientä niin eipä tiedä kuinka hyvän asiakkaan saa tulevaisuudessa tai menee kertomaan kotiin että olipa kiva täti tahdon sinne uudestaan ja näin esimerkiksi ne varakkaat vanhemmat sitten löytävät kaupan. Vähän epäselvästi nyt kirjoitettu mutta toivottavasti tajusitte pointin :)
Tämä. Jatkan vähän OT:ta, ja kerron tapauksen tosielämästä, Pohjanmaalta.
Länsirannikolla on aika paljon sukuja, joilla on varallisuutta koska mm. omistavat ja myyvät metsää, ja ovat tehneet sitä jo muutaman sukupolven ajan. Ja nyt puhutaan useammista sadoista tuhansista (joissakin tapauksessa jopa miljoonasta) eurosta. Eräällä varsin työteliäällä, vähän vanhemmalla isännällä oli tarkoituksena ostaa 60-vuotislahjaksi itselleen uusi auto. Koska kyseessä oli maatalon isäntä, oli aika vähän kortilla, joten lähti sitten ruokatauolla suoraan pellolta autokauppaan. Haalarit päällä, ja lippalakki päässä.
Oli mennyt muistaakseni Mersua ostamaan, mutta myyjä oli katsonut kuin halpaa makkaraa eikä edes tullut kysymään, voisiko olla avuksi. Isäntä odotteli aikansa, kunnes suuttui ja paineli viereiseen, kilpailevaan taloon. Siellä fiksu myyjä oli heti hoksannut, että tuskin kuravaatteilla tullaan ihan renkaita potkimaan, ja esitellyt oikein kattavasti Toyota-maasturimallistoa (taas muistaakseni).
Isäntä oli sitten ostanut samoin tein auton - käteisellä. Hänellä siis oli ollut jotain 30 000 euroa käteisenä taskunpohjalla kumilenksulla sidottuna, koska kuului siihen sukupolveen, joka ei pankkeihin luota tms.
Tarinan opetus: koskaan ei voi tietää ulkonäöstä, kuka on varakas ja kuka ei, etenkään täällä Suomessa, jossa jopa "fiinimmät" ihmiset monesti pukeutuvat sään ja käytännöllisyyden mukaan. Ei Helsingin keskustassakaan ole mukava litistellä loskasäällä korttelikaupalla jossain tonnin mokkasaappaissa.
Kertokaa nyt alkuun, että mikä se lähtötyyli on tarkemmin, jotta voidaan neuvoa, mitä pitäisi muuttaa siinä.
Vierailija kirjoitti:
Laatu, nahkalaukku ja kengät samaa väriä, kunnon napakat farkut , trenssi ja hiukset + meikki huoliteltu
Terv plösö tuulipuku mamma 😊
Sen verran muuten, että laukun ja kenkien EI tarvitse olla samaa väriä - Ranskassa sellainen on jopa "faux pas". Paras väri nahkalaukulle on tummanruskea, silloin se käy kaikkien asukokonaisuuksien ja väriyhdistelmien kanssa. Musta on yllättäen vähän rajoittava laukun väri, vaikka täällä Suomessa onkin yleisesti asenteena "ei värillä väliä kunhan on musta".
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne varakkaat ole niinkuin muutkin ihmiset. Joukossa on porukkaa, jotka haluaa pukeutua klassisen tyylikkäästi, hyviin materiaaleihin ja laadukkaisiin koruihin. Toiset taas tykkää korostaa vaikka omia intressejään, pukeutua esim. rockhenkisesti tai vanhoihin kulahtaneisiin sammareihin. Jokunen tekee sitten itsestään oikein ulkonäköbrändin. Nuori sukupolvi matkii maailman julkkiksia siinä kuin muutkin. Suomenruotsalaisilla on ihan oma tyylinsä, kuten myös diplomaateilla. Osa rikkaista ei omaa minkäänlaista makua.
Asun Helsingissä ja olen nähnyt paljon rikkaita ja kuuluisia ja ihan tavan tallaajia ovat. Samalla tavalla käyvät lenkillä kuin muutkin tai juovat kahvin paikallisessa kuppilassa. Jollakulla on se kartano jossakin maalla, mutta eiköhän sielläkin kädet mullassa viipoteta.
Raha helpottaa elämää, mutta tietyn määrän jälkeen se ei enää lisää onnellisuutta.
"Raha ei ehkä tee onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin bussissa." -Francoise Sagan
Riippuu siitä, mitä pitää tavallisena. Siitä onkin juuri kyse.
Erottaisit nuo sivistyneet ja rikkaat helposti, jos heidät laitettaisiin tunnistusriviin, jossa kaikki muut olisivat seiskajulkkiksia tai tosi tv julkkiksia silikoneineen, tekoripsineen, feikkirusketuksineen ja överiseksikkäine vaatteineen. Ne varakkaat näyttäisivät tavallisilta, koska olet tottunut liikkumaan sellaisten kanssa. Ap ehkä näkee sitä porukkaa, joka edustaa noita muita ja yrittää siksi kysellä tuntomerkkejä. Paras neuvo on mennä viettämään sellaisten joukkoon mahdollisimman paljon aikaa. Ja lopettaa katsomasta tosi tv ohjelmia ja seiskaa ja katsoa uutiset, tilata sanomalehteä, josta lukee uutiset, lukea kirjoja ja katsoa tv:tä harvoin ja vaikka brittiläisiä laatusarjoja ja rouva minisyeriä tms. Lopettaa tavoittelemasta seksikästä tyyliä ja biletystä elämänsisältönä.