Lue keskustelun säännöt.
Haluan näyttää varakkaalta mutta hillityllä ja tyylikkäällä tavalla, miten pukeudun, meikkaan ym?
01.05.2017 |
Mitä merkkejä ostan, mihin panostan, missä säästän?
Tulot ovat keskitasoa ja haluan siis näyttää varakkaammalta ja porvarillisemmalta kuin oikeasti olen ;)
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta. Olen kouluttautunut ylemmän keskiluokan ammattiin duunaritaustasta. Tuo vaivaton tyylikkyys on asia, joka silloin pitää tietoisesti opetella.
Muistan miten aluksi siistit asialliset vaatteet tuntuivat vierailta. Minun lähipiirissäni en tuntenut ketään joka olisi pukeutunut niin. Pelkkä käsilaukun käyttö opiskelijareppuvuosien jälkeen piti opetella. Aluksi käytin isoa laukkua jossa oli edelleen kaikki, koska olin tottunut kulkemaan julkisilla. Pidin pipoa ja toppatakkia.
Vuosien harjoittelun tuloksena siisti tyylikäs pukeutuminen on minulle nykyään toinen luonto.Luullakseni se lähtee siitä, että ikinä ei tarvitse värjötellä pakkasessa ja sateessa pysäkillä.
Takki on vain vapaa-ajalla toppatakki, silloinkin ehkä kevyt untuva, tai tyylikäs eleeton citytoppatakki.
Pääosin panosta ekeettömään, lyhyeen, hyvin laadukkaaseen villakangastakkiin, musta mieluiten ekaksi takiksi, kameli toiseksi kun on varaa. Takki pitää olla vähintään 70 % villaa, jolloin se on lämmin, pitää tuulta, ei kastu, ei ryppyynny, eikä nyppyynny. Alle 300 ei löydy, tuskin edes alesta.
Halvempi ja keinokuitu ei vaan käy. Kirppari kyllä.
Kengät ja laukku pitää olla nahkaa. Mieluiten ekat näistäkin musta. Kelpuuta vain pintanahka, jotta voit pitää ne aina siistinä ja hoidettuna.
Laukussa ei koskaan lasketa muualle kuin syliin, pöydälle ja tuolille.
Jos laukku on laadukas, siis pehmeää nahkaa, se maksaa ainakin 300. Mutta se on lähes ikuinen, siinä saa näkyä patina ja ikä. Tietenkään ei mitään blingiä. Jos löytyy käytettynä merkkilaukku, ihan hyvä. Mutta vain nahkaa.
Jos ei ole varaa käydä kerran kuussa leikkaamassa ja värjäämässä tukkaa, pidä oma väri ja pitkänä, ja opettele kaunis arkinuttura.
Hillitystä arkimeikistä ja hillityistä koruista onkin jo puhuttu. Et tarvitse kuin yhdet joita käytät joka päivä.
Jos haluat pitää farkkuja, ne pitää olla laadukkaat, esim Stockalta stretch, istuvat. Älä huoli alle 150.
Nahkahanskat, ei pipoa, kaunis villakaulaliina, yksi riittää.
Eka laukku mielellään sellainen neliskulmainen joka pysyy ryhdissä, ei säkkimäisiä joita joudut kaivamaan.Nämä nyt on nousukkaan neuvoja, ei syntymävarakkaan. Mutta ainakin tiedän että sen voi oppia.
Aluksi joudut olemaan ikään kuin rooliasussa. Siitä kuitenkin ajan kanssa kasvaa sinulle toinen luonto, se tuntuu omalta ja luontevalta. Sitkeyttä vaan.
Ihanasti kirjoitettu! Otan heti opikseni.
Tuosta - ja aika monesta muustakin hyvästä neuvosta - kuultaa läpi, että kyse on enemmän mausta ja tyylistä kuin varsinaisesta varallisuudesta. Ja minä ainakin olisin mieluummin tyylikäs ja hyvällä maulla varustettu köyhä kuin mauttomasti esiintyvä raharikas.
Tämä.
Olisi kiva tietää, tarkoittaako ap. todella miltä näyttää varakkaalta vai hyvää tyylitajua ja kaunista pukeutumista, jolla ei paljon ole tekemistä varakkuuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitse sellaiset vaatteet ja asusteet, että jos presidenttipari tulisi yllättäen vastaan ja pyytäisi sinut kanssaan lounaalle, et tuntisi oloasi kiusaantuneeksi ulkoasusi vuoksi. .
Ketjun hölmöin kommentti 😀
Tyylitajuun kuuluu pukeutua tilanteen mukaan. Elämä ei ole jatkuvia lounaskutsuja. Ja presidenttiparikin pukeutuu hienosti vain töissä, koska se on edustusammatti. Eiköhän esimerkiksi kotona ole päällä verkkarit ja villasukat heilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse sellaiset vaatteet ja asusteet, että jos presidenttipari tulisi yllättäen vastaan ja pyytäisi sinut kanssaan lounaalle, et tuntisi oloasi kiusaantuneeksi ulkoasusi vuoksi. .
Ketjun hölmöin kommentti 😀
Tyylitajuun kuuluu pukeutua tilanteen mukaan. Elämä ei ole jatkuvia lounaskutsuja. Ja presidenttiparikin pukeutuu hienosti vain töissä, koska se on edustusammatti. Eiköhän esimerkiksi kotona ole päällä verkkarit ja villasukat heilläkin.
No voi hyvää päivää taas! Sinäkö heti kuvittelit, että presidenttipari oikeasti kiertää kaduilla kutsuen random-kansalaisia lounaskutsuilleen? Kyse oli mielikuvaharjoituksesta!! Eikä kyse ollut edes lounaskutsuista vaan siitä, että arkenakin pukeutuu siten, ettei ulkoasunsa vuoksi tuntisi oloaan kiusaantuneeksi, vaikka sattuisikin lounastamaan jonkun yhteiskunnallisesti itseään korkea-arvoisemman vuoksi. Ei ollut tarkoitus pohtia, miten pukeutuisi presidenttiparin järjestämille lounaskutsuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse sellaiset vaatteet ja asusteet, että jos presidenttipari tulisi yllättäen vastaan ja pyytäisi sinut kanssaan lounaalle, et tuntisi oloasi kiusaantuneeksi ulkoasusi vuoksi. .
Ketjun hölmöin kommentti 😀
Tyylitajuun kuuluu pukeutua tilanteen mukaan. Elämä ei ole jatkuvia lounaskutsuja. Ja presidenttiparikin pukeutuu hienosti vain töissä, koska se on edustusammatti. Eiköhän esimerkiksi kotona ole päällä verkkarit ja villasukat heilläkin.No voi hyvää päivää taas! Sinäkö heti kuvittelit, että presidenttipari oikeasti kiertää kaduilla kutsuen random-kansalaisia lounaskutsuilleen? Kyse oli mielikuvaharjoituksesta!! Eikä kyse ollut edes lounaskutsuista vaan siitä, että arkenakin pukeutuu siten, ettei ulkoasunsa vuoksi tuntisi oloaan kiusaantuneeksi, vaikka sattuisikin lounastamaan jonkun yhteiskunnallisesti itseään korkea-arvoisemman vuoksi. Ei ollut tarkoitus pohtia, miten pukeutuisi presidenttiparin järjestämille lounaskutsuille.
Uusikin kommenttisi on minusta hassu.
Siis koko ajatus, että pitäisi olla jollain erityisellä tavalla pukeutunut 'lounastaakseen yllättäen jonkin itseään yhteiskunnallisesti korkea-arvoisemman kanssa'. Nimenomaan eihän se vaadi mitään erityistä pukeutumista.
Jäin miettimään myös tuota, että koet joidenkin ihmisten olevan itseäsi korkeammassa asemassa yhteiskunnallisesti ja heitä miellyttääkseen pitäisi pukeutua spesiaalisti. Se on just se väärä asenne. Eli tyyli on asennekysymys, siksi kannattaa alkaa liikkua mahdollisimman paljon siinä ympäristössä, johon haluaa kuulua. Siten tuntee olevansa siinä kotonaan ihan omana itsenään. Eli se tyyli tuntuu normaalilta ja tavalliselta.
Ps. Olen ollut useita kertoja samalla lounaalla kuin kaksikin eri presidenttiparia. En koskaan ole kokenut, että he olisivat olleet minua yhteiskunnallisesti korkeammalla tasolla tai hienompua. Sekin työ on ammatinvalintakysymys ja menestys uralla osin tuuria. Vaatteeni noilla lpunailla ovat olleet henkasta ja maukasta, yksi vaate ex seppälästä.
Hillityt värit ovat ok, mutta samalla pitää olla tarkkana siitä ettei mene toiseen äärilaitaan. Varakas tyyli ei nimittäin ole ankea, nuhjuinen tai iloton. Esimerkiksi musta-harmaanruskea on riskaabeli yhdistelmä vaikka molemmat värit ovatkin neutraaleja.
Elegantti ihminen muuten osaa pukeutua tyylinsä säilyttäen myös loskasäässä. Säänkestäväksi käsitelty esim. trenssityyppinen takki, laadukas sateenvarjo esim. Longchamp, Hunter, mustat jokasäännilkkurit ja tummat housut, laukku säänkestävää materiaalia (Longchampin Le Pliage on alle satasen maksava ja toimiva ratkaisu). Meikki vedenkestävä versio päivämeikistä, hiuksiin helposti siistinä pysyvä kampaus ja sen verran muotoilutuotetta että myös pysyy muodossaan. Asun piristykseksi vaikka kauniit korvikset, samoin takissa, laukussa ja sateenvarjossa voi olla vähän väriä, kunhan värimaailma pysyy yhtenäisenä.
Suomen sää on helppo tekosyy pukeutua rumasti, hyvä puoli tietysti on että tyylitaiturit erottuvat entistä positiivisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt OT mutta pakko kirjoittaa silti. Minua samalla ärsyttää että myös huvittaa joidenkin kauppojen, etenkin pienten ja muka uniikkien, myyjien tapa katsoa ensiksi asiakasta päästä jalkoihin ja sitten päättää nouseeko ylös kännykän vierestä palvelemaan. Luulisi että ei ole varaa valita asiakkaita ellei kauppa ole vain harrastus? Puhtaasti myynnin kannalta kylläkin jokaiselle pitäisi olla yhtä ystävällinen ja avulias (mikä tietysti kuuluu myös normaaleihin käytöstapoihin). Koska koskaan ei voi tietää kuka sinne liikkeeseen eniten rahaa kantaa. Jos sinne tulee esimerkiksi pikku tyttö ihastelemaan ja ostaa jotain pientä niin eipä tiedä kuinka hyvän asiakkaan saa tulevaisuudessa tai menee kertomaan kotiin että olipa kiva täti tahdon sinne uudestaan ja näin esimerkiksi ne varakkaat vanhemmat sitten löytävät kaupan. Vähän epäselvästi nyt kirjoitettu mutta toivottavasti tajusitte pointin :)
Tämä. Jatkan vähän OT:ta, ja kerron tapauksen tosielämästä, Pohjanmaalta.
Länsirannikolla on aika paljon sukuja, joilla on varallisuutta koska mm. omistavat ja myyvät metsää, ja ovat tehneet sitä jo muutaman sukupolven ajan. Ja nyt puhutaan useammista sadoista tuhansista (joissakin tapauksessa jopa miljoonasta) eurosta. Eräällä varsin työteliäällä, vähän vanhemmalla isännällä oli tarkoituksena ostaa 60-vuotislahjaksi itselleen uusi auto. Koska kyseessä oli maatalon isäntä, oli aika vähän kortilla, joten lähti sitten ruokatauolla suoraan pellolta autokauppaan. Haalarit päällä, ja lippalakki päässä.
Oli mennyt muistaakseni Mersua ostamaan, mutta myyjä oli katsonut kuin halpaa makkaraa eikä edes tullut kysymään, voisiko olla avuksi. Isäntä odotteli aikansa, kunnes suuttui ja paineli viereiseen, kilpailevaan taloon. Siellä fiksu myyjä oli heti hoksannut, että tuskin kuravaatteilla tullaan ihan renkaita potkimaan, ja esitellyt oikein kattavasti Toyota-maasturimallistoa (taas muistaakseni).
Isäntä oli sitten ostanut samoin tein auton - käteisellä. Hänellä siis oli ollut jotain 30 000 euroa käteisenä taskunpohjalla kumilenksulla sidottuna, koska kuului siihen sukupolveen, joka ei pankkeihin luota tms.Tarinan opetus: koskaan ei voi tietää ulkonäöstä, kuka on varakas ja kuka ei, etenkään täällä Suomessa, jossa jopa "fiinimmät" ihmiset monesti pukeutuvat sään ja käytännöllisyyden mukaan. Ei Helsingin keskustassakaan ole mukava litistellä loskasäällä korttelikaupalla jossain tonnin mokkasaappaissa.
Ihan yleissivistyksenä. Siellä länsirannikolla on lähes puolet metsistä täytynyt myydä tukkipuuksi, jos metsän tuotosta verojen jälkeen on jäänyt yli milj.euroa käteen.
Ja mitä tulee auton ostoon, niin 30.000€ pääsee vain käytettyjen autojen osastolle, halvimmatkin autot maksavat enemmän, puhumattakaan laatuautoista, johon tarvitaan jo moninkertainen määrä seteleitä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta. Olen kouluttautunut ylemmän keskiluokan ammattiin duunaritaustasta. Tuo vaivaton tyylikkyys on asia, joka silloin pitää tietoisesti opetella.
Muistan miten aluksi siistit asialliset vaatteet tuntuivat vierailta. Minun lähipiirissäni en tuntenut ketään joka olisi pukeutunut niin. Pelkkä käsilaukun käyttö opiskelijareppuvuosien jälkeen piti opetella. Aluksi käytin isoa laukkua jossa oli edelleen kaikki, koska olin tottunut kulkemaan julkisilla. Pidin pipoa ja toppatakkia.
Vuosien harjoittelun tuloksena siisti tyylikäs pukeutuminen on minulle nykyään toinen luonto.Luullakseni se lähtee siitä, että ikinä ei tarvitse värjötellä pakkasessa ja sateessa pysäkillä.
Takki on vain vapaa-ajalla toppatakki, silloinkin ehkä kevyt untuva, tai tyylikäs eleeton citytoppatakki.
Pääosin panosta ekeettömään, lyhyeen, hyvin laadukkaaseen villakangastakkiin, musta mieluiten ekaksi takiksi, kameli toiseksi kun on varaa. Takki pitää olla vähintään 70 % villaa, jolloin se on lämmin, pitää tuulta, ei kastu, ei ryppyynny, eikä nyppyynny. Alle 300 ei löydy, tuskin edes alesta.
Halvempi ja keinokuitu ei vaan käy. Kirppari kyllä.
Kengät ja laukku pitää olla nahkaa. Mieluiten ekat näistäkin musta. Kelpuuta vain pintanahka, jotta voit pitää ne aina siistinä ja hoidettuna.
Laukussa ei koskaan lasketa muualle kuin syliin, pöydälle ja tuolille.
Jos laukku on laadukas, siis pehmeää nahkaa, se maksaa ainakin 300. Mutta se on lähes ikuinen, siinä saa näkyä patina ja ikä. Tietenkään ei mitään blingiä. Jos löytyy käytettynä merkkilaukku, ihan hyvä. Mutta vain nahkaa.
Jos ei ole varaa käydä kerran kuussa leikkaamassa ja värjäämässä tukkaa, pidä oma väri ja pitkänä, ja opettele kaunis arkinuttura.
Hillitystä arkimeikistä ja hillityistä koruista onkin jo puhuttu. Et tarvitse kuin yhdet joita käytät joka päivä.
Jos haluat pitää farkkuja, ne pitää olla laadukkaat, esim Stockalta stretch, istuvat. Älä huoli alle 150.
Nahkahanskat, ei pipoa, kaunis villakaulaliina, yksi riittää.
Eka laukku mielellään sellainen neliskulmainen joka pysyy ryhdissä, ei säkkimäisiä joita joudut kaivamaan.Nämä nyt on nousukkaan neuvoja, ei syntymävarakkaan. Mutta ainakin tiedän että sen voi oppia.
Aluksi joudut olemaan ikään kuin rooliasussa. Siitä kuitenkin ajan kanssa kasvaa sinulle toinen luonto, se tuntuu omalta ja luontevalta. Sitkeyttä vaan.
Laukun ei tarvitse maksaa 300€ ollakseen nahkaa, laadukas ja hyvä.
Mulla on maailmalta ostettuja nahkalaukkuja 35-100€ ja ne on kyllä todella hyviä. Joukossa merkkilaukkujakin kuten Coccinelle ja yksi käsintehty Venetsiasta. Lonchampin nahkalaukusta maksoin tarjouksessa 169€, taitaa olla kallein noista laukuistani. Osa laukuista on yli 20v vanhoja mutta uudenveroisia koska hyvä nahka ei mene miksikään, lisäksi rasvaan niitä muutaman vuoden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä keskiluokkaiset neuvovat pukeutumisasioissa, jotta näyttäisi varakkaalta ja yläluokkaisemmalta - ja neuvot ovat tietysti mahdollisimman keskiluokkaisia;-)) Ei pääse hiiri hiiriydestään. Siistiä ja beigeä sen olla pitää, muu on jo niin wt:tä - tai yläluokkaista. Mites se meni se vanha sanonta: kellotaulussa ykkönen ja kaksitoista on lähimpänä toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskiluokkaiset neuvovat pukeutumisasioissa, jotta näyttäisi varakkaalta ja yläluokkaisemmalta - ja neuvot ovat tietysti mahdollisimman keskiluokkaisia;-)) Ei pääse hiiri hiiriydestään. Siistiä ja beigeä sen olla pitää, muu on jo niin wt:tä - tai yläluokkaista. Mites se meni se vanha sanonta: kellotaulussa ykkönen ja kaksitoista on lähimpänä toisiaan.
Kerro mitä itse sitten pukisit?
Arkeen ruokakaupassa tai salilla käymiseen? Juhlempaan esim lounaalle presidenttiparin kanssa? Perjantai-illan biletykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on että itse sopii niihin vaatteisiin, eli hoitakaa itsenne kuntoon. Ei se 1000e takki tee lihavasta yhtään tyylikkäämpää.
Sama asia miehillä, ei se frakki tee tyyliä kun näyttää lihavalta pingviiniltä .
Osta Filippa K:n tai Tiger of Swedenin trenssitakki ja Acnen nilkkurit jos budjetti antaa myöten. Tai sitten vaikka Billibi:n nahkakengät. Farkut voi tosiaan olla melkeen mitä vain merkkiä kunhan on istuvat. Paitapusero, neule, topit vaikka Cos, Filippa, Samsøe, Massimo Dutti tms. Satsaa huiviin (Balmuir, Acne) .
Kevyt meikki, skarppi kampaus ja siistit kynnet. Unohda ripsienpidennykset, tekokynnet ja logolliset vaatteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskiluokkaiset neuvovat pukeutumisasioissa, jotta näyttäisi varakkaalta ja yläluokkaisemmalta - ja neuvot ovat tietysti mahdollisimman keskiluokkaisia;-)) Ei pääse hiiri hiiriydestään. Siistiä ja beigeä sen olla pitää, muu on jo niin wt:tä - tai yläluokkaista. Mites se meni se vanha sanonta: kellotaulussa ykkönen ja kaksitoista on lähimpänä toisiaan.
Kerro mitä itse sitten pukisit?
Arkeen ruokakaupassa tai salilla käymiseen? Juhlempaan esim lounaalle presidenttiparin kanssa? Perjantai-illan biletykseen?
Anteeksi etukäteen, mutta kuulostaa tyhjien tynnyrien kolisevan eniten.
Ensiksi, on hyvin epätodennäköistä jonkun menevän lounastamaan presidenttiparin kanssa, ei edes vaikka kuuluisi lähi- ja ystäväpiiriin, sillä presidenttiparilla on kuukausien etukäteen sovitut aikataulut ja hyvin tarkat turvallisuustoimet, joka sitoo ja vaikuttaa moneen henkilöön eli presidenttiparin kanssa lounastaminen onnistuu vain mielikuvitusmaailmassa.
Ja kovin kaukainen ajatus on yhdistää presidentin kanssa lounastaminen ja perjantai-illan biletys.
Hauska ketju. Ja iloinen mieli!
Turhaan touhotat: köyhyys ja tahdittomuus näkyy kulissien läpi anyway!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turhaan touhotat: köyhyys ja tahdittomuus näkyy kulissien läpi anyway!
Totta, kaikkia ei ole tarkoitettu perhosiks.
Jos Salen ja Jennin kanssa lounastaisi tähän aikaan vuodesta, paras asuvalinta olisi rönttävaatteet, jossa näkyy elämisen jäljet. Joka tapauksessa lounas jäisi lyhyeksi ja eineksiä lämmitettäisiin mikrossa tai ryystettäisiin kahvia voileipien kanssa. Kun kauhea kiire lähteä uudestaan bongaamaa lintuja ja tarkkailemaan luontoa. Ja laituri odottaa pesua lokin paskoista.
Siinä sitä olisi ihmettä kerrakseen, kun varakkaaksi ja beigeen ja harmaaseen pukeutunut av-mamma sipsuttelisi korkokengissä ja merkkilaukkuineen savisen ja kostean pellon äärellä, kiikaroimassa luonnon ihmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskiluokkaiset neuvovat pukeutumisasioissa, jotta näyttäisi varakkaalta ja yläluokkaisemmalta - ja neuvot ovat tietysti mahdollisimman keskiluokkaisia;-)) Ei pääse hiiri hiiriydestään. Siistiä ja beigeä sen olla pitää, muu on jo niin wt:tä - tai yläluokkaista. Mites se meni se vanha sanonta: kellotaulussa ykkönen ja kaksitoista on lähimpänä toisiaan.
Kerro mitä itse sitten pukisit?
Arkeen ruokakaupassa tai salilla käymiseen? Juhlempaan esim lounaalle presidenttiparin kanssa? Perjantai-illan biletykseen?
En ole edellinen mutta tässä muutama mun vaatekerta:
- kauppareissulla tänään: mustat haalistumattomat farkut, sininen kevytuntuvatakki, siihen sopiva huivi ja "nahan" väriset matalat nilkkurit ja pikkulaukku.
- treeneihin menen illalla tietty treenihousuissa ja -paidassa
- loppuviikosta työmatka jolle lähden mustissa pitkissä housuissa, topissa jossa on 2 eri punaista, mustaa ja harmaata sekä kauniissa ohuessa neuletakissa jakun sijaan. Illalla bbq juhlat hotellin puutarhassa joten laitan em housujen kanssa kauniin vähän erikoisemman valkoisen paidan ja sini-musta-valko buklee neulosta olevan jakun joka muistuttaa härkätaistelijan boleroa. Seuraavana päivänä muuten samat vaatteet mutta valkoinen paita jossa ohuet hopealangat päivällä ja illalla Michael Korsin punainen juhlamekko jonka ostin vuosi sitten -70% alesta Italiasta (merkki ei tietenkään näy missään). Kenkien suhteen pääsen helpolla kun päivällä on mustat korolliset nilkkurit ja illalla mustat avokkaat. Musta käsilaukku ja illaksi pieni musta iltalaukku.
- tälle vuodelle tulee muutamia juhlia joihin pitää pukeutua hillitysti ja löysin House of Fraserista aivan ihanan tumman sinisen pitsisen kotelomekon ja siniset lakerikengät. Netin kautta löysin vielä lähes samaa pitsiä iltalaukun jonka tilasin. Tällä menisin jopa presidenttiparin luo lounaalle.
- vappua juhlin Bossin mekossa joka melkein näyttää leopardikuvioiselta. Kuviot vaan on epäselvempiä ja isompia sekä mekon väri on punaisen eri sävyjä. Mekon ostin vuosia sitten -70%. Tämä kelpaisi myös virallisempiin juhliin koska malli on hyvin hillitty ja pitkähihainen.
Ei mitenkään yläluokkaista eikä kallista mutta kukaan ei "näe" mun sosiaaliluokkaa noiden vaatteiden perusteella. Menisi hyvinkin kalliista vaatteista.
House of cardsin Claire Underwood, mutta vain jos kroppa kestää kotelomekot. Roolinhahmo tulee hyvin varakkaasta perheestä.
http://www.telegraph.co.uk/fashion/people/decoding-claire-underwoods-po…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse sellaiset vaatteet ja asusteet, että jos presidenttipari tulisi yllättäen vastaan ja pyytäisi sinut kanssaan lounaalle, et tuntisi oloasi kiusaantuneeksi ulkoasusi vuoksi. .
Ketjun hölmöin kommentti 😀
Tyylitajuun kuuluu pukeutua tilanteen mukaan. Elämä ei ole jatkuvia lounaskutsuja. Ja presidenttiparikin pukeutuu hienosti vain töissä, koska se on edustusammatti. Eiköhän esimerkiksi kotona ole päällä verkkarit ja villasukat heilläkin.No voi hyvää päivää taas! Sinäkö heti kuvittelit, että presidenttipari oikeasti kiertää kaduilla kutsuen random-kansalaisia lounaskutsuilleen? Kyse oli mielikuvaharjoituksesta!! Eikä kyse ollut edes lounaskutsuista vaan siitä, että arkenakin pukeutuu siten, ettei ulkoasunsa vuoksi tuntisi oloaan kiusaantuneeksi, vaikka sattuisikin lounastamaan jonkun yhteiskunnallisesti itseään korkea-arvoisemman vuoksi. Ei ollut tarkoitus pohtia, miten pukeutuisi presidenttiparin järjestämille lounaskutsuille.
Uusikin kommenttisi on minusta hassu.
Siis koko ajatus, että pitäisi olla jollain erityisellä tavalla pukeutunut 'lounastaakseen yllättäen jonkin itseään yhteiskunnallisesti korkea-arvoisemman kanssa'. Nimenomaan eihän se vaadi mitään erityistä pukeutumista.Jäin miettimään myös tuota, että koet joidenkin ihmisten olevan itseäsi korkeammassa asemassa yhteiskunnallisesti ja heitä miellyttääkseen pitäisi pukeutua spesiaalisti. Se on just se väärä asenne. Eli tyyli on asennekysymys, siksi kannattaa alkaa liikkua mahdollisimman paljon siinä ympäristössä, johon haluaa kuulua. Siten tuntee olevansa siinä kotonaan ihan omana itsenään. Eli se tyyli tuntuu normaalilta ja tavalliselta.
Ps. Olen ollut useita kertoja samalla lounaalla kuin kaksikin eri presidenttiparia. En koskaan ole kokenut, että he olisivat olleet minua yhteiskunnallisesti korkeammalla tasolla tai hienompua. Sekin työ on ammatinvalintakysymys ja menestys uralla osin tuuria. Vaatteeni noilla lpunailla ovat olleet henkasta ja maukasta, yksi vaate ex seppälästä.
Et siis edelleenkään ymmärtänyt. Minä kyllä ymmärrän , että olemme itseasiassa samaa mieltä tästä asiasta. Pointtini kun oli, että aloittajan (joka ei nyt pukeudu omasta mielestään siten miltä haluaisi vaikuttavan) pitää luoda itsestään mielikuva, jossa hän on pukeutunut juuri kuten haluaakin, mutta kuitenkin siten, ettei hänen ulkoasunsa aiheuta hänessä kiusaantumista muiden parissa. Ei siis pukeutumista jotain toista henkilöä varten vaan itseään varten niin, että olipa arjessa tilanne mikä tahansa -jopa itseään yhteiskunnallisesti korkeampiarvoisten seurassa - , hänellä on ulkoasunsa suhteen hyvä fiilis. Ihan jo hänen pituutensa ja vartalonsa malli vaikuttavat siihen, millaisissa vaatteissa hän tuntee olonsa hyväksi missä tahansa arjen tilanteissa. Juhlat yms pukeutuminen on sitten ihan eri asia ja niihin tulee pukeutua etiketin mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tässä muutama vinkki:
-Älä asu kaupungin asunnossa koska vaikka olisi isokin niin on silti vain kaupungin vuokrakämppä.
Asuinpaikka sisustuksineen ei kyllä näy olemuksesta eikä välttämättä edes kerro mitään.
Ihan sama koskee automerkkiä.
Esimerkiksi Briteissä aateliset ajelevat samanlaisilla rämillä kuin alaluokka. Kotona voi olla rähjäistä ja ikivanha telkkari. Suosittelen aiheesta ihan viihdyttävää kirjaa: Watching the English (https://www.amazon.co.uk/Watching-English-Hidden-Rules-Behaviour/dp/034…). Suomessa on tietysti luokkajärjestelmä.
Valitse sellaiset vaatteet ja asusteet, että jos presidenttipari tulisi yllättäen vastaan ja pyytäisi sinut kanssaan lounaalle, et tuntisi oloasi kiusaantuneeksi ulkoasusi vuoksi. On myös tärkeää, että viihdyt vaatteissasi eikä olosi niissä ole kuin naamiaispuvussa. Älä valitse sellaisia värisävyjä, joista et pidä tai jotka eivät sovi sulle, vaikka ne miten olisivatkin väreinä hienostuneita ja tyylikkäitä.