Äidin masennus ja lastensuojelu
Onko kenelläkään kokemusta masennuksesta ja siitä seuranneesta lastensuojeluilmoituksesta? Kävin parisen viikkoa sitten lääkärissä puhumassa lievästä masennuksestani, lääkäri oli sen perusteella tehnyt lasun. Ihmettelen suuresti, koska pystyn lapseni hoitamaan masennuksesta huolimatta. Minulla on todella hyvä tukiverkosto, josta mainitsin myös lääkärille.
Kommentit (187)
Minusta tässä ja muissakin systeemeissä rangaistaan aina niitä rehellisiä ihmisiä jotka oikeasti ovat vastuuntuntoisia.
Maassamme huolestutaan äideistä jotka käyvät kuntosalilla vauvan kanssa.
Huolestutaan järjettömistä asioista. Samalla sallitaan tyttölasten ja poikalastenkin silpominen.
Ja en halua taistelua maahanmuutosta vaan jotakin suhteellisuutta.
Aloituksen äiti itse lähti hakemaan apua ja häntä rangaistiin.
Ollaan luettu joku perhanan ohjekirja ja sen perusteella sitten toimitaan.
Täällä eräskin kirjoitti, että MINÄ en kestä jos lapseni viedään. Näinhän moni (mm.masentunut) vanhempi ajattelee. Se on MINULLE viimeinen niitti jos minun lapseni viedään. Ajattelevatko nämä vanhemmat ensisijaisesti lastaan vai itseään? Onko nämä vanhemmat ajatelleet rehellisesti mikä sille LAPSELLE on parasta? Uskon, että valitettavan moni ajattelee loppujen lopuksi itseään ja omaa mainettaan. Jos oma mielenterveys on siinä pisteessä, että kaikki kaatuu lasten sijoitukseen, niin onhan siellä kotona jo silloin asiat siinä kunnossa, että lasu tuskin on täysin aiheeton.
Vierailija kirjoitti:
ei mitään hätää kirjoitti:
Hei, rauhoittukaa vähän.
Terveydenhuollossa tosiaan on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos epäillään lapsen kehityksen olevan vaarassa. Syyt voivat olla moninaiset, mutta itse olen ammattini puolesta tekemisissä kaikenlaisten perheiden kanssa. Masennus voi pahimmillaan johtaa aika karuihinkin tilanteisiin. Jos vanhemmalla ei ole energiaa lapsen perustarpeista huolehtimiseen, tunteisiin vastaamiseen ja tukemiseen, korjataan niitä jälkiä pitkään myöhemmin. Olen työssäni nähnyt ja kuullut kodeista, joissa jääkaappi on täynnä homehtunutta ruokaa, lapsi pesemätön ja hiukset yhtä takkua. Pahimmillaan tällainen laiminlyönti näkyy jo lapsen kehityksessä. Näissä tilanteissa varmasti ymmärrätte lastensuojelun tarpeen. Tietenkään isossa osassa tapauksia näin ei ole, mutta riskien vuoksi tilanne pitää edes kartoittaa.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen itsessään ei johda välttämättä mihinkään ihmeellisempään - silloin tarjotaan apua ja jutellaan elämäntilanteesta. Kuinka moni puhuukaan lapsiperheen arjen haasteista? Luulisi, että silloin kelpaisi esim. perhetyö välillä kotona auttamaan ja lapsen kanssa olemaan. Jos taas todetaan, että kaikki on hyvin, ei mitään seuraa. Asia on sillä hoidettu.
Sieltähän se sossu saapuikin keskusteluun puoltamaan omiaan
Älähän olettele, en edes ole sossu ;) Terveydenhuollossa työskentelevä ihminen kuitenkin olen ja nähnyt paljon.
Joku kysyi, mitä niistä tantoista on hyötyä siellä sohvalla. Nykyään puhutaan hirveästi ennaltaehkäisevän työn merkityksestä, tuohan on juuri sitä varhaista puuttumista. Jos henkilöllä on jotakin mielen päällä, on hänelle tarjottu mahdollisuutta päästä puhumaan. Jos taas mitään huolta ei ole, niin asiahan on sillä selvä - tällöin hyöty on se, että ne "tantat" katoavat paikalta ja asia kuitataan sillä.
Pointtini oli, että moni pelkää turhaan lastensuojelua. Se ei ole "rangaistus", vaan tukitoimenpide. Myönnän toki itsekin, että ylilyöntejä tapahtuu sielläkin (esim. ap:n tapauksessa olisin itse ehkä kysynyt vanhemman omista voimavaroista ja fiiliksistä, kysynyt onko tarvetta lisäpalveluille ja tarjonnut mahdollisuutta olla yhteydessä ja ottanut selvää, mitä tukea äiti saa masennukseensa, onko keskusteluapua tai tietääkö tämä omista oikeuksistaan sellaiseen). Mutta ne ovat huomattavan paljon harmittomampia kuin alireagoinnit, joissa sitten tälläkin palstalla päivitellään miten yhteiskunta / ihmiset / lapset mikä tahansa on päässyt niin huonoon kuntoon.
Maailmassa on paljon vääriä ja kamalia asioita, eikä lastensuojelu ole todellakaan täydellinen. Mutta haluaisin ainakin itse, että olisi enemmän varhain tarjottua apua ja vanhempien voimavarojen tukemista, jolloin säästyttäisiin myös huostaanotoilta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä eräskin kirjoitti, että MINÄ en kestä jos lapseni viedään. Näinhän moni (mm.masentunut) vanhempi ajattelee. Se on MINULLE viimeinen niitti jos minun lapseni viedään. Ajattelevatko nämä vanhemmat ensisijaisesti lastaan vai itseään? Onko nämä vanhemmat ajatelleet rehellisesti mikä sille LAPSELLE on parasta? Uskon, että valitettavan moni ajattelee loppujen lopuksi itseään ja omaa mainettaan. Jos oma mielenterveys on siinä pisteessä, että kaikki kaatuu lasten sijoitukseen, niin onhan siellä kotona jo silloin asiat siinä kunnossa, että lasu tuskin on täysin aiheeton.
Oleppas nyt hiljaa siellä kun et näköjään mistään mitääm tiedä. Sinulla ei selkeästi ole itselläsi lapsia.. Eiköhän jokaisen vanhemman maailma romahda jos oma lapsi vietäisiin syyttä pois? En usko että se olisi edes lapsen edun mukaista. Ymmärrän toki jos oikeasti tilanne on sellainen että sijoitus on välttämätön, eikä lapsen ole hyvä olla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Täällä eräskin kirjoitti, että MINÄ en kestä jos lapseni viedään. Näinhän moni (mm.masentunut) vanhempi ajattelee. Se on MINULLE viimeinen niitti jos minun lapseni viedään. Ajattelevatko nämä vanhemmat ensisijaisesti lastaan vai itseään? Onko nämä vanhemmat ajatelleet rehellisesti mikä sille LAPSELLE on parasta? Uskon, että valitettavan moni ajattelee loppujen lopuksi itseään ja omaa mainettaan. Jos oma mielenterveys on siinä pisteessä, että kaikki kaatuu lasten sijoitukseen, niin onhan siellä kotona jo silloin asiat siinä kunnossa, että lasu tuskin on täysin aiheeton.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eräskin kirjoitti, että MINÄ en kestä jos lapseni viedään. Näinhän moni (mm.masentunut) vanhempi ajattelee. Se on MINULLE viimeinen niitti jos minun lapseni viedään. Ajattelevatko nämä vanhemmat ensisijaisesti lastaan vai itseään? Onko nämä vanhemmat ajatelleet rehellisesti mikä sille LAPSELLE on parasta? Uskon, että valitettavan moni ajattelee loppujen lopuksi itseään ja omaa mainettaan. Jos oma mielenterveys on siinä pisteessä, että kaikki kaatuu lasten sijoitukseen, niin onhan siellä kotona jo silloin asiat siinä kunnossa, että lasu tuskin on täysin aiheeton.
Oleppas nyt hiljaa siellä kun et näköjään mistään mitääm tiedä. Sinulla ei selkeästi ole itselläsi lapsia.. Eiköhän jokaisen vanhemman maailma romahda jos oma lapsi vietäisiin syyttä pois? En usko että se olisi edes lapsen edun mukaista. Ymmärrän toki jos oikeasti tilanne on sellainen että sijoitus on välttämätön, eikä lapsen ole hyvä olla kotona.
Haha! Eihän mulla ole kuin neljä lasta. En sitten varmaan mistään mitään tiedä. :D Mun mielestä se ei silloin ole syyttä, jos vanhemman mielenterveys on siinä pisteessä kuten aiemmin sanoin. Ja kyllä se silloin on lapsen edun mukaista päästä sellaiseen paikkaan, missä hänen tarpeisiinsa vastataan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä ja muissakin systeemeissä rangaistaan aina niitä rehellisiä ihmisiä jotka oikeasti ovat vastuuntuntoisia.
Maassamme huolestutaan äideistä jotka käyvät kuntosalilla vauvan kanssa.
Huolestutaan järjettömistä asioista. Samalla sallitaan tyttölasten ja poikalastenkin silpominen.
Ja en halua taistelua maahanmuutosta vaan jotakin suhteellisuutta.Aloituksen äiti itse lähti hakemaan apua ja häntä rangaistiin.
Ollaan luettu joku perhanan ohjekirja ja sen perusteella sitten toimitaan.
Huomaaks mitä itse teet? RANGAISTAAN --> Mikä rangaistus se lastensuojelu on? Sieltähän sitä tukea saadaan, voimavaroja, ne auttaa kyl niin paljon ku voi.
Se et ihmiset ottaa sen rangaistuksena on erittäin huolestuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eräskin kirjoitti, että MINÄ en kestä jos lapseni viedään. Näinhän moni (mm.masentunut) vanhempi ajattelee. Se on MINULLE viimeinen niitti jos minun lapseni viedään. Ajattelevatko nämä vanhemmat ensisijaisesti lastaan vai itseään? Onko nämä vanhemmat ajatelleet rehellisesti mikä sille LAPSELLE on parasta? Uskon, että valitettavan moni ajattelee loppujen lopuksi itseään ja omaa mainettaan. Jos oma mielenterveys on siinä pisteessä, että kaikki kaatuu lasten sijoitukseen, niin onhan siellä kotona jo silloin asiat siinä kunnossa, että lasu tuskin on täysin aiheeton.
Oleppas nyt hiljaa siellä kun et näköjään mistään mitääm tiedä. Sinulla ei selkeästi ole itselläsi lapsia.. Eiköhän jokaisen vanhemman maailma romahda jos oma lapsi vietäisiin syyttä pois? En usko että se olisi edes lapsen edun mukaista. Ymmärrän toki jos oikeasti tilanne on sellainen että sijoitus on välttämätön, eikä lapsen ole hyvä olla kotona.
Haha! Eihän mulla ole kuin neljä lasta. En sitten varmaan mistään mitään tiedä. :D Mun mielestä se ei silloin ole syyttä, jos vanhemman mielenterveys on siinä pisteessä kuten aiemmin sanoin. Ja kyllä se silloin on lapsen edun mukaista päästä sellaiseen paikkaan, missä hänen tarpeisiinsa vastataan.
Toivon mukaan et koskaan joudu vastaavanlaiseen tilanteeseen, olisihan se kurjaa tipahtaa korkealta ja kovaa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.
T.ls-sos.
En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!
Wow, että oikein valvoit kaksi kuukautta yhteen putkeen lepäämättä yhtään kokonaista tuntia! Nythän me kaikki varmasti uskommekin että muutkin kertomasi asiat pitävät paikkansa, hyihyi mitä kamalia sossuja ja on teitä niin väärin kohdeltu.
Ilku vaan. Sattuu se paskanakki joskus sunkin kohdallesi, jos ei ammattitaidoton sossu, niin sitten vaikka syöpä. En mä kaipaa teidän uskomisia, riitti että poliisi ja oikeuslaitos tajusivat totuuden.
Kiitos, niitä paskanakkeja on osunut elämään tähän mennessä jo aika kiitettävä määrä. Ja varmasti on tulossa lisääkin jos eloa riittää. Toiset meistä vaan jatkaa elämää, ottaa ehkä asioista opiksi minkä voi. Toiset taas vastoinkäymisten myötä uhriutuu ja liioittelee kokemaansa.
Miksi sä ylipäätään riehut jossain vauvapalstalla asiasta, jos sulle on sama, uskotaanko sua vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.
T.ls-sos.
En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!
Wow, että oikein valvoit kaksi kuukautta yhteen putkeen lepäämättä yhtään kokonaista tuntia! Nythän me kaikki varmasti uskommekin että muutkin kertomasi asiat pitävät paikkansa, hyihyi mitä kamalia sossuja ja on teitä niin väärin kohdeltu.
Ilku vaan. Sattuu se paskanakki joskus sunkin kohdallesi, jos ei ammattitaidoton sossu, niin sitten vaikka syöpä. En mä kaipaa teidän uskomisia, riitti että poliisi ja oikeuslaitos tajusivat totuuden.
Kiitos, niitä paskanakkeja on osunut elämään tähän mennessä jo aika kiitettävä määrä. Ja varmasti on tulossa lisääkin jos eloa riittää. Toiset meistä vaan jatkaa elämää, ottaa ehkä asioista opiksi minkä voi. Toiset taas vastoinkäymisten myötä uhriutuu ja liioittelee kokemaansa.
Miksi sä ylipäätään riehut jossain vauvapalstalla asiasta, jos sulle on sama, uskotaanko sua vai ei?
Sä oot kyllä paskanakkis tainnut hankkia ihan itse.
Kerroin kokemuksistani ihan vaan tukeakseni ap:ta. Liioitella ei tarvinnut, päinvastoin, joitain asioita on tarvinnut sensuroidakin, että saa läpi tällä palstalla. Onko empatia sulle ihan vieras juttu?
Hyvä vaan että lääkärit hoitavat työnsä niin kuin pitää, liian moni jää avun ulkopuolelle.
Lastensuojelusta ollaan sinuun yhteydessä ja käydään läpi asiat sinun kanssasi.
Jos sinusta tuntuu, että tarvitset tukea, niin kerro siitä mihin tilanteisiin ja millaista.
Vaihtoehtoja on monia perhetyö (käy kotonanne, paljolti keskustelua) , kotipalvelu (siivoaa, hoitaa lasta kotonanne) tukiperhe (jossa lapsi vierailee esim 1xkk), ensi koti (jos avun tarve on kova, ei jaksa yksin) tai sitten lastensuojelun asiakkuus laitetaan voimaan (pidätte säännöllisesti yhteyttä tilanteen seuraamiseksi). Toki jos huolta ei ole niin asiakkuutta tai tukitoimia ei edes tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.
T.ls-sos.
En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!
Hukkas sen? Meni metsään ja teini katos? Mielenkiintoista. Suosittelen kyl nostaa syytteen jos hukkasivat lapsen, ja teinille jotain apua jos ei tuon ikäisenä osaa kotiinsa tai ihmisten ilmoille kertomaan, että olen hukassa.
Teinillä nykyisin kaikki ok. Mutta hukkaajien toiminta jatkuu, tein aviin valituksen, mutta kuulemma ihan normaalia, että teinit karkaa laitoksista eikä niitä viitsitä edes etsiä. En jaksa tapella enempää, koska oma lapseni saatiin pelastettua. En vaan jaksa kaiken jälkeen enää enempää murehtia muiden lapsia. Sori siitä.
Itse et kuitenkaan peiliin kattonut et miksi teinini käyttäytyy noin? Luuleks oikeasti et tässä maassa riittäis resurssit mihkää jos sä tuolla jalkaisin etsisit jotain teinejä koko ajan? Plus viranomaisia sitoo erittäin tiukat lait millä perusteella toisen asuntoihin voi mennä.
Ja toisaalta onhan se hyvä, että sillä on vanhempi joka hoitaa, kun ei se vanhemman velvollisuus siihen lopu vaikka lapsi sijoituksessa oliski.Lapsi löytyi ihan autolla ajamalla ulkoa. Olis onnistunut poliisiltakin, jos perhekoti olisi vaivautunut ilmoittamaan poliisille alaikäisen karanneen.
Kai tajuat et sun jutut ei täsmää?
Ei ne oo juttuja, ne on totta.
No lähdetään nyt siit, että jos lapses olis ollut 2 kk hukassa ja hänestä ei olis tehty katoamisilmoitusta oltais syyllistytty vakavaan virkavirheeseen, vaikka teinit kuinka karkais. Ja tämä virhe olus valituksessasi huomattu. Myös sä olisit voinut tehdä katoamisilmoituksen. 2 kk ajoit autolla ympäri?
Ei ollut 2 kuukautta hukassa. Vaan yhden yön karanneena laitoksesta. Ja minä olin se joka teki katoamisilmoituksen, vaikka lapsi karkasi laitoksesta. Että sellaista huolenpitoa siellä oli. Sieltä ei voitu lähteä etsimään, koska oli vain yksi työntekijä ja monta lasta yövuorossa. Lapseni taisi olla ainoa joka oli kieltäytynyt syömästä unilääkkeitä ja rauhoittavia, tai mitä myrkkyjä siellä nyt lapsille syötettiinkään. Muut eivät varmaan karanneet tokkuraltaan. Hirvitti mitä siellä kävisi, jos tulisi tulipalo.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vaan että lääkärit hoitavat työnsä niin kuin pitää, liian moni jää avun ulkopuolelle.
Lastensuojelusta ollaan sinuun yhteydessä ja käydään läpi asiat sinun kanssasi.
Jos sinusta tuntuu, että tarvitset tukea, niin kerro siitä mihin tilanteisiin ja millaista.
Vaihtoehtoja on monia perhetyö (käy kotonanne, paljolti keskustelua) , kotipalvelu (siivoaa, hoitaa lasta kotonanne) tukiperhe (jossa lapsi vierailee esim 1xkk), ensi koti (jos avun tarve on kova, ei jaksa yksin) tai sitten lastensuojelun asiakkuus laitetaan voimaan (pidätte säännöllisesti yhteyttä tilanteen seuraamiseksi). Toki jos huolta ei ole niin asiakkuutta tai tukitoimia ei edes tule.
Meidän kunnassa ei ainakaan saa väsynyt yksinhuoltajakaan mitään siivousapua. Vaihtoehdoiksi tarjottiin sijoitusta tai kiireellistä sijoitusta. Ja tämä siis heti ensitapaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.
T.ls-sos.
En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!
Wow, että oikein valvoit kaksi kuukautta yhteen putkeen lepäämättä yhtään kokonaista tuntia! Nythän me kaikki varmasti uskommekin että muutkin kertomasi asiat pitävät paikkansa, hyihyi mitä kamalia sossuja ja on teitä niin väärin kohdeltu.
Ilku vaan. Sattuu se paskanakki joskus sunkin kohdallesi, jos ei ammattitaidoton sossu, niin sitten vaikka syöpä. En mä kaipaa teidän uskomisia, riitti että poliisi ja oikeuslaitos tajusivat totuuden.
Kiitos, niitä paskanakkeja on osunut elämään tähän mennessä jo aika kiitettävä määrä. Ja varmasti on tulossa lisääkin jos eloa riittää. Toiset meistä vaan jatkaa elämää, ottaa ehkä asioista opiksi minkä voi. Toiset taas vastoinkäymisten myötä uhriutuu ja liioittelee kokemaansa.
Miksi sä ylipäätään riehut jossain vauvapalstalla asiasta, jos sulle on sama, uskotaanko sua vai ei?
Jotkut pelkää selkeästi sitä että ap menisi sossun tapaamiseen tietoisena siitä, mitä siellä saattaa tapahtua ja osaisi varoa. Täällä jotkut antaa ohjeita vain kopioimalla ohjekirjasta ohjeita, vaikka todellisuus voi olla paikkakunnasta ja sossuista riippuen ihan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
ei mitään hätää kirjoitti:
Hei, rauhoittukaa vähän.
Terveydenhuollossa tosiaan on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos epäillään lapsen kehityksen olevan vaarassa. Syyt voivat olla moninaiset, mutta itse olen ammattini puolesta tekemisissä kaikenlaisten perheiden kanssa. Masennus voi pahimmillaan johtaa aika karuihinkin tilanteisiin. Jos vanhemmalla ei ole energiaa lapsen perustarpeista huolehtimiseen, tunteisiin vastaamiseen ja tukemiseen, korjataan niitä jälkiä pitkään myöhemmin. Olen työssäni nähnyt ja kuullut kodeista, joissa jääkaappi on täynnä homehtunutta ruokaa, lapsi pesemätön ja hiukset yhtä takkua. Pahimmillaan tällainen laiminlyönti näkyy jo lapsen kehityksessä. Näissä tilanteissa varmasti ymmärrätte lastensuojelun tarpeen. Tietenkään isossa osassa tapauksia näin ei ole, mutta riskien vuoksi tilanne pitää edes kartoittaa.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen itsessään ei johda välttämättä mihinkään ihmeellisempään - silloin tarjotaan apua ja jutellaan elämäntilanteesta. Kuinka moni puhuukaan lapsiperheen arjen haasteista? Luulisi, että silloin kelpaisi esim. perhetyö välillä kotona auttamaan ja lapsen kanssa olemaan. Jos taas todetaan, että kaikki on hyvin, ei mitään seuraa. Asia on sillä hoidettu.
Vastaapa nyt mitä hyötyä niistä tantoista on istuksimassa siellä sohvalla?
Ne faktat kartoittaa perheen tilannetta, enemmän kuin se sosiaalityöntekijä voi yhdeltä näkemältä. Tämä on myös asikkaan etu, ja pyrkii estämään turhia huostaanottoja ja niitä tilanteita missä apua ei saada tarpeeksi. Eli tukitoimet määräytyy aina tilanteen mukaan.
ei mitään hätää kirjoitti:
Hei, rauhoittukaa vähän.
Terveydenhuollossa tosiaan on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos epäillään lapsen kehityksen olevan vaarassa. Syyt voivat olla moninaiset, mutta itse olen ammattini puolesta tekemisissä kaikenlaisten perheiden kanssa. Masennus voi pahimmillaan johtaa aika karuihinkin tilanteisiin. Jos vanhemmalla ei ole energiaa lapsen perustarpeista huolehtimiseen, tunteisiin vastaamiseen ja tukemiseen, korjataan niitä jälkiä pitkään myöhemmin. Olen työssäni nähnyt ja kuullut kodeista, joissa jääkaappi on täynnä homehtunutta ruokaa, lapsi pesemätön ja hiukset yhtä takkua. Pahimmillaan tällainen laiminlyönti näkyy jo lapsen kehityksessä. Näissä tilanteissa varmasti ymmärrätte lastensuojelun tarpeen. Tietenkään isossa osassa tapauksia näin ei ole, mutta riskien vuoksi tilanne pitää edes kartoittaa.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen itsessään ei johda välttämättä mihinkään ihmeellisempään - silloin tarjotaan apua ja jutellaan elämäntilanteesta. Kuinka moni puhuukaan lapsiperheen arjen haasteista? Luulisi, että silloin kelpaisi esim. perhetyö välillä kotona auttamaan ja lapsen kanssa olemaan. Jos taas todetaan, että kaikki on hyvin, ei mitään seuraa. Asia on sillä hoidettu.
Jos toisella lapsella on hiukset pesemättä ja takussa ja toisella siististi, eikö ammattilainen osaa erottaa kummasta huolehditaan kotona??? Ilman massiivisia huoli- ja kartoitustoimia. Maalaisjärki käyttöön.
Eihän ne tantat osanneet Eerikastakaan erottaa huostantarvetta, vaikka tytöllä oli pää revitty osittain kaljuksi ja pieni tyttö mustelmilla. Ihan oli tyttö kartoitettu lukuisia kertoja sossujen toimesta. Täällä on turha enää valehdella virkamiesjargonilla, kun koko kansa tietää oikeasti, miten ne asiat hoidetaan.
ei mitään hätää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei mitään hätää kirjoitti:
Hei, rauhoittukaa vähän.
Terveydenhuollossa tosiaan on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos epäillään lapsen kehityksen olevan vaarassa. Syyt voivat olla moninaiset, mutta itse olen ammattini puolesta tekemisissä kaikenlaisten perheiden kanssa. Masennus voi pahimmillaan johtaa aika karuihinkin tilanteisiin. Jos vanhemmalla ei ole energiaa lapsen perustarpeista huolehtimiseen, tunteisiin vastaamiseen ja tukemiseen, korjataan niitä jälkiä pitkään myöhemmin. Olen työssäni nähnyt ja kuullut kodeista, joissa jääkaappi on täynnä homehtunutta ruokaa, lapsi pesemätön ja hiukset yhtä takkua. Pahimmillaan tällainen laiminlyönti näkyy jo lapsen kehityksessä. Näissä tilanteissa varmasti ymmärrätte lastensuojelun tarpeen. Tietenkään isossa osassa tapauksia näin ei ole, mutta riskien vuoksi tilanne pitää edes kartoittaa.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen itsessään ei johda välttämättä mihinkään ihmeellisempään - silloin tarjotaan apua ja jutellaan elämäntilanteesta. Kuinka moni puhuukaan lapsiperheen arjen haasteista? Luulisi, että silloin kelpaisi esim. perhetyö välillä kotona auttamaan ja lapsen kanssa olemaan. Jos taas todetaan, että kaikki on hyvin, ei mitään seuraa. Asia on sillä hoidettu.
Sieltähän se sossu saapuikin keskusteluun puoltamaan omiaan
Älähän olettele, en edes ole sossu ;) Terveydenhuollossa työskentelevä ihminen kuitenkin olen ja nähnyt paljon.
Joku kysyi, mitä niistä tantoista on hyötyä siellä sohvalla. Nykyään puhutaan hirveästi ennaltaehkäisevän työn merkityksestä, tuohan on juuri sitä varhaista puuttumista. Jos henkilöllä on jotakin mielen päällä, on hänelle tarjottu mahdollisuutta päästä puhumaan. Jos taas mitään huolta ei ole, niin asiahan on sillä selvä - tällöin hyöty on se, että ne "tantat" katoavat paikalta ja asia kuitataan sillä.
Pointtini oli, että moni pelkää turhaan lastensuojelua. Se ei ole "rangaistus", vaan tukitoimenpide. Myönnän toki itsekin, että ylilyöntejä tapahtuu sielläkin (esim. ap:n tapauksessa olisin itse ehkä kysynyt vanhemman omista voimavaroista ja fiiliksistä, kysynyt onko tarvetta lisäpalveluille ja tarjonnut mahdollisuutta olla yhteydessä ja ottanut selvää, mitä tukea äiti saa masennukseensa, onko keskusteluapua tai tietääkö tämä omista oikeuksistaan sellaiseen). Mutta ne ovat huomattavan paljon harmittomampia kuin alireagoinnit, joissa sitten tälläkin palstalla päivitellään miten yhteiskunta / ihmiset / lapset mikä tahansa on päässyt niin huonoon kuntoon.
Maailmassa on paljon vääriä ja kamalia asioita, eikä lastensuojelu ole todellakaan täydellinen. Mutta haluaisin ainakin itse, että olisi enemmän varhain tarjottua apua ja vanhempien voimavarojen tukemista, jolloin säästyttäisiin myös huostaanotoilta.
Mieluummin puhuisin psykologille tai jollekin ammattilaiselle kuin jollekin kotiini tunkevalle ja kahvipullaa kerjäävälle tantalle. Miten muka tuo aliauttaminen ja yliauttaminen on niin vaikea saada balanssiin, kun lähes kaikki maallikotkin näkee kellä lapsilla asiat on hyvin ja kellä ei???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.
T.ls-sos.
En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!
Wow, että oikein valvoit kaksi kuukautta yhteen putkeen lepäämättä yhtään kokonaista tuntia! Nythän me kaikki varmasti uskommekin että muutkin kertomasi asiat pitävät paikkansa, hyihyi mitä kamalia sossuja ja on teitä niin väärin kohdeltu.
Ilku vaan. Sattuu se paskanakki joskus sunkin kohdallesi, jos ei ammattitaidoton sossu, niin sitten vaikka syöpä. En mä kaipaa teidän uskomisia, riitti että poliisi ja oikeuslaitos tajusivat totuuden.
Kiitos, niitä paskanakkeja on osunut elämään tähän mennessä jo aika kiitettävä määrä. Ja varmasti on tulossa lisääkin jos eloa riittää. Toiset meistä vaan jatkaa elämää, ottaa ehkä asioista opiksi minkä voi. Toiset taas vastoinkäymisten myötä uhriutuu ja liioittelee kokemaansa.
Miksi sä ylipäätään riehut jossain vauvapalstalla asiasta, jos sulle on sama, uskotaanko sua vai ei?
Sä oot kyllä paskanakkis tainnut hankkia ihan itse.
Kerroin kokemuksistani ihan vaan tukeakseni ap:ta. Liioitella ei tarvinnut, päinvastoin, joitain asioita on tarvinnut sensuroidakin, että saa läpi tällä palstalla. Onko empatia sulle ihan vieras juttu?
No totta hitossa mä olen osan niistä osittain hankkinut ihan itse :D Nuorena varsinkin. Tuo nyt mikään loukkaus ollut.
Että et ole liioitellut, mutta silti väität valvoneesi kaksi kuukautta putkeen lepäämättä yhtä kokonaista tuntia?
Provohan sä olet, mutta paskamaista kyllä, on iso ihmisjoukko jotka ihan omilla naamoillaan ja nimillään jankuttavat vastaavia tarinoita. Ja en todellakaan tunne sellaisia ihmisiä kohtaan minkäänlaista empatiaa. Ne tarinat kun vahvistaa ap.n kaltaisten tyyppien ahdistusta ja pelkoja esim. sossuja kohtaan. Ja ketkä kärsii siitä jos vanhemmat ei hae/vastaanota apua sitä tarvitessaan? Ne niiden lapset.
Sieltähän se sossu saapuikin keskusteluun puoltamaan omiaan