Äidin masennus ja lastensuojelu

Vierailija kirjoitti:

Synnytin 6 kk sitten, ja hiljattain olen alkanut tuntea olevani hiukan masentunut. Olin jo ennen raskautta psykiatrian polin asiakas, mutta käynnit oli harvassa kun sairauteni oli remissiossa. Käynnit jatkuvat edelleen, mutta en uskalla puhua masennuksesta ja siitä mitä oikeasti tunnen, koska pelkään että lapsi viedään minulta. Lapsi ei kärsi mitenkään, en käytä päihteitä, en koe lasta kohtaan negatiivisia tunteita jne. Olen vain todella väsynyt ja itkuinen. Haluaisin vain jutella ja purkaa tätä oloa. Se riittäisi! En kaipaa mitään tukitoimia kotiin, haluaisin vaan silloin tällöin jutella omasta olostani niin että joku kuuntelisi. Mutta en uskalla avata suutani siinä pelossa että joku saa yhtäkkiä päähänsä etten ole kelpo äidiksi.

Jatkan vielä, että kun sanoin ettei lapsi kärsi, niin tarkoitan sitä että masennuksesta huolimatta jaksan olla lapsen kanssa normaalisti. Hassuttelen ja nauratan häntä, vaikka oma olo olisi kurja. Joskus saatan itkeä kun lapsi on jo illalla nukkumassa. Teen kaikkeni ettei oma oloni näkyisi lapselle. Pelkään, että jos puhun ammattilaisille olostani, niin lapsi viedään vaikka kotioloissa ei ole tapahtunut mitään laiminlyöntiä jne. Hoivaan lastani yhtä hyvin kuin ennen masennuksen tunteitakin. Oikeastaan saan voimaa siitä että jaksan masennuksesta huolimatta olla hyvä äiti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla lasu=lapsi otetaan huostaan? Lasu on lapsen hyvinvoinnin tarkistamisen kannalta järkevä toimenpide, eihän se välttämättä johda yhtään mihinkään. Parempi turha lasu kuin traumaattinen ja masentunut lapsi. Lasua ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, vaikka se tuntuukin moitteelta ja vanhempana epäonnistumiselta, sitä se ei nimittäin ole. Ei ole mitään pelättävää, jos ongelmia ei oikeasti ole. Ja vaikka lasu todetaan aiheeliseksi, se ei silti tarkoita automaattisesti huostaanottoa, vaan vanhemmat/vanhempi voi saada tukea lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Kysyn nyt kolmannen kerran.

Millaista apua on "apu", jota vastaanottajat joutuvat pelkäämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.

T.ls-sos.

En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!

Wow, että oikein valvoit kaksi kuukautta yhteen putkeen lepäämättä yhtään kokonaista tuntia! Nythän me kaikki varmasti uskommekin että muutkin kertomasi asiat pitävät paikkansa, hyihyi mitä kamalia sossuja ja on teitä niin väärin kohdeltu.

Ilku vaan. Sattuu se paskanakki joskus sunkin kohdallesi, jos ei ammattitaidoton sossu, niin sitten vaikka syöpä. En mä kaipaa teidän uskomisia, riitti että poliisi ja oikeuslaitos tajusivat totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytin 6 kk sitten, ja hiljattain olen alkanut tuntea olevani hiukan masentunut. Olin jo ennen raskautta psykiatrian polin asiakas, mutta käynnit oli harvassa kun sairauteni oli remissiossa. Käynnit jatkuvat edelleen, mutta en uskalla puhua masennuksesta ja siitä mitä oikeasti tunnen, koska pelkään että lapsi viedään minulta. Lapsi ei kärsi mitenkään, en käytä päihteitä, en koe lasta kohtaan negatiivisia tunteita jne. Olen vain todella väsynyt ja itkuinen. Haluaisin vain jutella ja purkaa tätä oloa. Se riittäisi! En kaipaa mitään tukitoimia kotiin, haluaisin vaan silloin tällöin jutella omasta olostani niin että joku kuuntelisi. Mutta en uskalla avata suutani siinä pelossa että joku saa yhtäkkiä päähänsä etten ole kelpo äidiksi.

Tuo väsymys on ihan normaalia pikkuvauvojen äideillä, kun ei saa nukuttua normaalia yöunta. Itkukin tulee helposti umpiväsyneenä. Sitten taas tulee päiviä jolloin kaikki sujuu hyvin, kun vauva on nukkunut koko yön tai pitkän pätkän. Miksei lapsen isä muuten kuuntele ja auta?

Tiedän, että se on normaalia. Juuri univelat koen rankaksi ja masennuksen laukaisijaksi. Pelkäänkin sitä, että mielenterveystaustani vuoksi minut tuomitaan ja tullaan sellaiseen johtopäätökseen etten ole kelpo äidiksi. Koen, että olisi matalempi kynnys hakea apua, jos ei olisi mitään taustaa. Että olisin vain väsynyt äiti, joka tarvitsee hiukan apua. Nyt koen olevani muiden silmissä mielenterveysongelmainen äiti, joka ei olisi saanut hankkia lapsia. En siis itse ajattele niin, että oli väärin tehdä lapsi.

Isä kyllä auttaa ja tukee, mutta ei voi parantaa minua masennuksesta.

Olisko paskaa? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla lasu=lapsi otetaan huostaan? Lasu on lapsen hyvinvoinnin tarkistamisen kannalta järkevä toimenpide, eihän se välttämättä johda yhtään mihinkään. Parempi turha lasu kuin traumaattinen ja masentunut lapsi. Lasua ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, vaikka se tuntuukin moitteelta ja vanhempana epäonnistumiselta, sitä se ei nimittäin ole. Ei ole mitään pelättävää, jos ongelmia ei oikeasti ole. Ja vaikka lasu todetaan aiheeliseksi, se ei silti tarkoita automaattisesti huostaanottoa, vaan vanhemmat/vanhempi voi saada tukea lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Kysyn nyt kolmannen kerran.

Millaista apua on "apu", jota vastaanottajat joutuvat pelkäämään?

Tämä. Jotain tässä yhteiskunnassa on pahasti pielessä!

Itse en uskalla enää mennä lääkäriin terveysongelmien takia, on siis ihan fyysistä etten usko että masennus. Mutta pelkään että masennus diagnoosi siitä lätkäistään kun ei muuta keksitä. Näin on ollut ennenkin. Lapsi tulee kyllä hyvin hoidettua ja on tukiverkko. Pistää vihaksi tämä holhous ja kaikkeen puuttuminen.

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Itse hain apua alkoholiongelmaan ja mulla on kolme lasta. Ei ne mitään lasuja siellä tehneet. Kynnys hakea apua nousee vuoren kokoiseksi mikäli pelkona on, että heti tehdään lasu! :(

Joo ja tämä on kaikkien noiden palstojen syytä, esim lastensuojelunuhrit, joissa luodaan lastensuojelusta kauhukuvia. Ihmiset ei uskalla hakea apua tai menevät palaveriin kynäkaneran, rintaneulakameran, nauhurin ja kamalan negatiivisen asenteen kanssa ja ihmettelevät, kun yhteistyö ei suju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.

T.ls-sos.

Mikähän siinä teidän "avussa" on vikana, kun se ei kelpaa ihmisille?

Tietty ihmistyyppi kun ei voi myöntää sitä avuntarvettaan kun se avun tarjoaminen otetaan kettuiluna ja asioihin puuttumisena vaikka mentäisiin ihan äärirajoilla ja lasten oireilu huutamalla huutaa ulkopuolista apua. Avun tarjoaminen koetaan uhkana ja kuvitellaan että sen vastaanottaminen tarkoittaisi sitä että muut näkevät/myöntää itse olevansa huono vanhempi.

Vaikka se on just päinvastoin. Hyvä vanhempi on se, joka osaa hakea/vastaanottaa apua jos ei jossain itse pärjää.

-ohis

Otin avun vastaan vaikean teinin kanssa. Apu vaan oli massiivinen pettymys. Perhekoti vei teinin ojasta allikkoon. Hoitajat kehuivat lapsille juomisellaan, teini karkaili, häntä ei edes etsitty, lapsia lääkittiin että heitä olisi helppo hoitaa öisin, entinen päihdejengi pääsi vapaasti vierailemaan teinin luona jne jne. Älkää hyvät ihmiset hakeko apua sossuilta. Muistakaa vaikka Eerikan tapaus, ei ne osaa oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sitten halaamaan usein lastasi, koska et tiedä koska se on viimeinen kerta. Masennuksesi on nyt teidän murheistanne pienin. Tsemppiä taisteluun lapsesta.

Ootko tosissas? Onko sulla jotain omia kokemuksia asiasta?

On. Taistelu kesti 15 vuotta. Mutta mä ja mun lapsi voitettiin se.

Ap älä pelästy tai luota tällaisiin juttuihin. Tiedän liikaa tapauksia joissa vanhempi on sitä mieltä että hänessähän ei ole mitään vikaa koska ihmiset joilla on mielenterveysongelmia ovat joskus sairaudentunnottomia. Sitten puhutaan että lapset haettiin heiltä pois koska eivät leiponeet synttärikakkua lapsen syntymäpäivänä, kun todellisuudessa on ollut vakavia mielenterveysongelmia ja ihan päivänselvät syyt sijoitukselle.

Ja ap, lastensuojelusta tarjotaan tukea jota kuka tahansa saattaa tarvita kun jaksaminen on koetuksella esim masennuksen takia. Ei lähdetä tuosta vaan viemään ketään pois kotoa.

Pitäisiköhän nostaa syyte sua vastaan? Mulla ei ole mitään mielenterveysongelmia diagnosoitu koskaan. Ja ihan sossulan oma psykiatrikin tutkinut asiaa.

En ole se jolle vastasit, mutta. Näistä sinun viesteistäsi nousee kyllä mieleen varsin hyviä mahdollisia syitä sille, miksi se lasu ja sijoitus on ehkä tehty. Ei psykiatritkaan mitään erehtymättömiä jumalia ole. Nyt varmaan uhkailet syytteellä minuakin, mutta antaa palaa vaan.

En mä tollasesta pikkuvittuilusta ja -vihjailusta jaksa edes suuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.

T.ls-sos.

En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!

Hukkas sen? Meni metsään ja teini katos? Mielenkiintoista. Suosittelen kyl nostaa syytteen jos hukkasivat lapsen, ja teinille jotain apua jos ei tuon ikäisenä osaa kotiinsa tai ihmisten ilmoille kertomaan, että olen hukassa.

Teinillä nykyisin kaikki ok. Mutta hukkaajien toiminta jatkuu, tein aviin valituksen, mutta kuulemma ihan normaalia, että teinit karkaa laitoksista eikä niitä viitsitä edes etsiä. En jaksa tapella enempää, koska oma lapseni saatiin pelastettua. En vaan jaksa kaiken jälkeen enää enempää murehtia muiden lapsia. Sori siitä.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuli taas mieleen Eerikan tapaus. Äiti oli masennuksen takia kelvoton vanhempi.

Lapsi olisi hengissä jos äidin olisi annettu hoitaa.

Kas kun ei ls-sossutantat ole ottaneet tähän kantaa...

Oli sentään paljon ammattilaisia tapausta aikoinaan hoitamassa. Eikä mennyt ihan niin kuin Strömsössä ja av:lla annetaan ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta sitten jos jotain sattuu lapselle niin ollaan ensimmäisenä syyttämässä  hoitohenkilökuntaa, koska he eivät tehneet asialle mitään. Vastaanotolla on mahdotonta tietää mitä kotona tapahtuu, tämän vuoksi ehkä hieman herkemmin joku tekee lasu-ilmoituksia, en tästä pahoittaisi mieltäni.

Eikö ammattilaiset osaa haastatella, mitä kotona tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haittaa lasu ilmoituksesta on tässä kohtaa? Eikö ole vaan perheellekin hyvä että asia selvitetään ja saatte apua, jos tarve.

Toki kaikki on ihan hyvin jos on _fiksu_ sosiaalityöntekijä eikä ole ketään vastapuolta kiusaamassa ja valehtelemassa, muussa tapauksessa tsemppiä ja _ole varovainen_!!!

- ei ap

Se vastapuoli ei ehkä ole ap:lla tiedossa. Meillekin selvisi vasta myöhemmin, että eksä joukkioineen narrasi onnistuneesti nuoria ja naiveja sosiaalityöntekijöitä.

Olisko paskaa? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla lasu=lapsi otetaan huostaan? Lasu on lapsen hyvinvoinnin tarkistamisen kannalta järkevä toimenpide, eihän se välttämättä johda yhtään mihinkään. Parempi turha lasu kuin traumaattinen ja masentunut lapsi. Lasua ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, vaikka se tuntuukin moitteelta ja vanhempana epäonnistumiselta, sitä se ei nimittäin ole. Ei ole mitään pelättävää, jos ongelmia ei oikeasti ole. Ja vaikka lasu todetaan aiheeliseksi, se ei silti tarkoita automaattisesti huostaanottoa, vaan vanhemmat/vanhempi voi saada tukea lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Kysyn nyt kolmannen kerran.

Millaista apua on "apu", jota vastaanottajat joutuvat pelkäämään?

Kysy ennemmin miksi apua pelätään? Apuhan on ensisijaisesti avohuoltona annettavaa. Perhetyöntekijä kotiin, lapselle hoitopaikka, vanhemmille keskusteluapua jne. Ei apua joudu kukaan pelkäämään.

Vierailija kirjoitti:

Olisko paskaa? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla lasu=lapsi otetaan huostaan? Lasu on lapsen hyvinvoinnin tarkistamisen kannalta järkevä toimenpide, eihän se välttämättä johda yhtään mihinkään. Parempi turha lasu kuin traumaattinen ja masentunut lapsi. Lasua ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, vaikka se tuntuukin moitteelta ja vanhempana epäonnistumiselta, sitä se ei nimittäin ole. Ei ole mitään pelättävää, jos ongelmia ei oikeasti ole. Ja vaikka lasu todetaan aiheeliseksi, se ei silti tarkoita automaattisesti huostaanottoa, vaan vanhemmat/vanhempi voi saada tukea lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Kysyn nyt kolmannen kerran.

Millaista apua on "apu", jota vastaanottajat joutuvat pelkäämään?

Kysy ennemmin miksi apua pelätään? Apuhan on ensisijaisesti avohuoltona annettavaa. Perhetyöntekijä kotiin, lapselle hoitopaikka, vanhemmille keskusteluapua jne. Ei apua joudu kukaan pelkäämään.

En kysy. Et sitten lukenut edes aloittajan kirjoituksia?

Kysyn nyt neljännen kerran.

Millaista apua on "apu", jota vastaanottajat joutuvat pelkäämään?

Eikö kukaan ns. ammattilainen uskalla vastata kysymykseen?

Sitä apua pelätään ihan Venäjällä asti.

Mä en Eerikan tapaukseen ole tutustunut ku lehdistä sen takia en jaksa ottaa kantaa. Mutta luuletteko te oikeasti, että se Eerika on jotenkin ainutkertainen etteikö niitä pelastettais? Ettei koko Suomessa ole tapahtunut ku yks tällainen tapaus? Ettei ketään ole suojattu vastaavilta tapahtumilta?

Ilmeisesti siinä tapauksessa on menty pahastu metsään, mutta toivottavasti jotain on opittu. Mielenkiintoista et huudatte Eerikaa, mutta kukaan ei saa teidän lapsienne tilannetta tarkistaa. Niinhän nekin väitti olevansa hyviä vanhempia ja heitä uskottiin, miten sä poikkeat sossun silmissä heistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.

T.ls-sos.

En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!

Hukkas sen? Meni metsään ja teini katos? Mielenkiintoista. Suosittelen kyl nostaa syytteen jos hukkasivat lapsen, ja teinille jotain apua jos ei tuon ikäisenä osaa kotiinsa tai ihmisten ilmoille kertomaan, että olen hukassa.

Teinillä nykyisin kaikki ok. Mutta hukkaajien toiminta jatkuu, tein aviin valituksen, mutta kuulemma ihan normaalia, että teinit karkaa laitoksista eikä niitä viitsitä edes etsiä. En jaksa tapella enempää, koska oma lapseni saatiin pelastettua. En vaan jaksa kaiken jälkeen enää enempää murehtia muiden lapsia. Sori siitä.

Itse et kuitenkaan peiliin kattonut et miksi teinini käyttäytyy noin? Luuleks oikeasti et tässä maassa riittäis resurssit mihkää jos sä tuolla jalkaisin etsisit jotain teinejä koko ajan? Plus viranomaisia sitoo erittäin tiukat lait millä perusteella toisen asuntoihin voi mennä.

Ja toisaalta onhan se hyvä, että sillä on vanhempi joka hoitaa, kun ei se vanhemman velvollisuus siihen lopu vaikka lapsi sijoituksessa oliski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.

T.ls-sos.

En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!

Hukkas sen? Meni metsään ja teini katos? Mielenkiintoista. Suosittelen kyl nostaa syytteen jos hukkasivat lapsen, ja teinille jotain apua jos ei tuon ikäisenä osaa kotiinsa tai ihmisten ilmoille kertomaan, että olen hukassa.

Teinillä nykyisin kaikki ok. Mutta hukkaajien toiminta jatkuu, tein aviin valituksen, mutta kuulemma ihan normaalia, että teinit karkaa laitoksista eikä niitä viitsitä edes etsiä. En jaksa tapella enempää, koska oma lapseni saatiin pelastettua. En vaan jaksa kaiken jälkeen enää enempää murehtia muiden lapsia. Sori siitä.

Itse et kuitenkaan peiliin kattonut et miksi teinini käyttäytyy noin? Luuleks oikeasti et tässä maassa riittäis resurssit mihkää jos sä tuolla jalkaisin etsisit jotain teinejä koko ajan? Plus viranomaisia sitoo erittäin tiukat lait millä perusteella toisen asuntoihin voi mennä.

Ja toisaalta onhan se hyvä, että sillä on vanhempi joka hoitaa, kun ei se vanhemman velvollisuus siihen lopu vaikka lapsi sijoituksessa oliski.

Lapsi löytyi ihan autolla ajamalla ulkoa. Olis onnistunut poliisiltakin, jos perhekoti olisi vaivautunut ilmoittamaan poliisille alaikäisen karanneen.

Te jotka puolustelette lastensuojelua ja sossutanttoja, onko teillä oikeesti mitään käryä siitä miten heidän "apunsa" toimii? Mitä kauempana pysyt näistä mielivaltaisesti päätöksiä tekevistä ihmisistä niin sen parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei ihan oikeasti viedä kenenkään lapsia ilman syytä. Ottakaa apu vastaan jota saatte, luultavasti kysytään onko tarvetta esimerkiksi lastenhoitoavulle et saat itse välillä levätä ja varmistetaan että sulla on hoitosuhde.

T.ls-sos.

En levännyt yhtään kokonaista tuntia sen jälkeen, kun sossut iskivät kyntensä minun lapseeni. Valvoin kaksi kuukautta yhteen putkeen. Yöt valvoin etsimässä teidän hukkaamaanne teiniä, kunnes löysin hänet laitoksesta karanneena, ja sain hänet takaisin kotiin asianajajan ja poliisin avulla. Virtuaalinen keskari!

Hukkas sen? Meni metsään ja teini katos? Mielenkiintoista. Suosittelen kyl nostaa syytteen jos hukkasivat lapsen, ja teinille jotain apua jos ei tuon ikäisenä osaa kotiinsa tai ihmisten ilmoille kertomaan, että olen hukassa.

Teinillä nykyisin kaikki ok. Mutta hukkaajien toiminta jatkuu, tein aviin valituksen, mutta kuulemma ihan normaalia, että teinit karkaa laitoksista eikä niitä viitsitä edes etsiä. En jaksa tapella enempää, koska oma lapseni saatiin pelastettua. En vaan jaksa kaiken jälkeen enää enempää murehtia muiden lapsia. Sori siitä.

Itse et kuitenkaan peiliin kattonut et miksi teinini käyttäytyy noin? Luuleks oikeasti et tässä maassa riittäis resurssit mihkää jos sä tuolla jalkaisin etsisit jotain teinejä koko ajan? Plus viranomaisia sitoo erittäin tiukat lait millä perusteella toisen asuntoihin voi mennä.

Ja toisaalta onhan se hyvä, että sillä on vanhempi joka hoitaa, kun ei se vanhemman velvollisuus siihen lopu vaikka lapsi sijoituksessa oliski.

Lapsi löytyi ihan autolla ajamalla ulkoa. Olis onnistunut poliisiltakin, jos perhekoti olisi vaivautunut ilmoittamaan poliisille alaikäisen karanneen.

Kai tajuat et sun jutut ei täsmää?