Tarjoaminen treffeillä, miehen kiinnostus naista kohtaan ja "kyky huolehtia perheestään"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Vai olisivatko sittenkin molemmat vastuuntuntoisia kumppaneita ilman elatusvaatimusta kenellekään.

Älkää hei ruokkiko trollia. Se tulee tänne yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan kuin ruokitte sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

En vaatinut töihin menoa, vaan sitä, että maksaa tuillaan oman osansa yhteisistä menoista eikä käytä niitä viinaan ja spontaaneihin ostoksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on tunnetusti paljon kaksoisstandardeja, joista naiset hyötyvät. Näitä epätasa-arvoisuuksia naisilla ei ole pienintäkään intoa korjata. Kunhan poimitaan rusinat pullasta.

Riippuu, minkä lasien läpi maailmaa katselee. Voisin väittää, että maailmassa on tunnetusti myös paljon asioita, joissa nainen on heikommilla tai mies poimii rusinat pullasta, mutta keskittyisin mielummin ihan toisenlaisiin maisemiin mukavasti yhdessä miehen kanssa. 

Kerrotko yhdenkin asian missä nainen on Suomessa heikommilla kuin mies?

Isät voivat kadota lastensa elämästä ihan vaan päättämällä tehdä niin. Ja näitä lapsia on kymmeniätuhansia. Osa äideistä saa elatusapua, osa ei. Veikkaan, että suurin osa lapsista ei saa tarvitsemaansa henkistä tukea asian käsittelyyn. 

Kerrotko yhdenkin syyn miksi nainen ei voi kadota lastensa elämästä?

Eli sinusta ratkaisu esim siihen että miehet tekevät enemmän väkivaltarikoksia, on se että naiset vaan rupeavat tekemään myös enemmän, problem solved?

Mitä ihmettä selität? Ei tietenkään, mutta tässä onkin kyse naisen asemasta. Väkivallan suhteen naisten asema on parempi kuin miesten.

"parempi kuin miesten" :D ai sillä logiikalla että mies useammin joutuu pahoinpidellyksi? Ja ketä se pahoinpitelijä yleensä on? Annan vinkin: M_ _ S.

Niin? Eiköhän tässä ole kyse siitä kenellä on enemmän todennäköisyyttä uhriksi.

Sinunko logiikalla naisten asema väkivallassa on heikompi koska olettavasti nainen saa pataansa mieheltä vaikka miehet saa pataan useammin?

Kyllä. Jos yleistetään näin rankasti vain sukupuolen perusteella niin kyllä, mies on syyllinen noihin väkivallan tekoihin, koska tekijä on yleensä mies. Tietysti pari syytöntä miestä joutuu siinä kärsimään, mutta naisten vika se nyt ei ainakaan ole.

Opettele lukemaan. Ei tässä ole kyse kenenkä vika vaan kumman sukupuolen asema on huonompi! Naiset ovat etuoikeutettuja koska (rikolliset) miehet eivät hakkaa heitä yhtä paljon kuin miehiä.

Naiset ovat etuoikeutettuja koska heitä vaan hakataan? Miehet uhreja koska he hakkaavat ja heitä hakataan? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Ovat siinä tapauksessa jos palkkatyö tai vähintään työnhaku on asetettu vaatimukseksi toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

En vaatinut töihin menoa, vaan sitä, että maksaa tuillaan oman osansa yhteisistä menoista eikä käytä niitä viinaan ja spontaaneihin ostoksiin.

Et siis vaatinut, että hakee opiskelujen loputtua palkkatöihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Ovat siinä tapauksessa jos palkkatyö tai vähintään työnhaku on asetettu vaatimukseksi toiselle.

Jos eivät edes pysty kuvittelemaan, että itse tai puoliso voisi haluta lopettaa työnteon ja heittäytyä toisen elätiksi, jolloin mikään "vaatimus" ei tule pieneen mieleenkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Ovat siinä tapauksessa jos palkkatyö tai vähintään työnhaku on asetettu vaatimukseksi toiselle.

Jos eivät edes pysty kuvittelemaan, että itse tai puoliso voisi haluta lopettaa työnteon ja heittäytyä toisen elätiksi, jolloin mikään "vaatimus" ei tule pieneen mieleenkään?

Hohhoijaa. Suhde ei olisi edes alkanut jos se ei olisi täyttänyt taloudellista kriteeriä, jota kutsutaan palkkatyöksi. Suhde on tuolloin pohjimmiltaankin kauppasuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

En vaatinut töihin menoa, vaan sitä, että maksaa tuillaan oman osansa yhteisistä menoista eikä käytä niitä viinaan ja spontaaneihin ostoksiin.

Et siis vaatinut, että hakee opiskelujen loputtua palkkatöihin?

Suhde ei kestänyt sinne asti, ex-mies ei ole 12 opiskeluvuoden jälkeen vieläkään valmistunut, joten asia ei ole hänellekään ajankohtainen. Jos joku hänet ottaisi, tuskin kuvittelisi miehen työllistyvän. Ikää on, opinnot kesken ja työkokemusta ei ole viimeiseltä 10 vuodelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Ovat siinä tapauksessa jos palkkatyö tai vähintään työnhaku on asetettu vaatimukseksi toiselle.

Jos eivät edes pysty kuvittelemaan, että itse tai puoliso voisi haluta lopettaa työnteon ja heittäytyä toisen elätiksi, jolloin mikään "vaatimus" ei tule pieneen mieleenkään?

Hohhoijaa. Suhde ei olisi edes alkanut jos se ei olisi täyttänyt taloudellista kriteeriä, jota kutsutaan palkkatyöksi. Suhde on tuolloin pohjimmiltaankin kauppasuhde.

Eli vain toimeentulotuilla elävät voivat kokea pyyteettömään rakkauteen perustuvan parisuhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

En vaatinut töihin menoa, vaan sitä, että maksaa tuillaan oman osansa yhteisistä menoista eikä käytä niitä viinaan ja spontaaneihin ostoksiin.

Et siis vaatinut, että hakee opiskelujen loputtua palkkatöihin?

Suhde ei kestänyt sinne asti, ex-mies ei ole 12 opiskeluvuoden jälkeen vieläkään valmistunut, joten asia ei ole hänellekään ajankohtainen.

Se nyt on ihan sama. Joko vaadit, että hakee opiskelujen jälkeen palkkatöitä tai sitten et vaatinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on tunnetusti paljon kaksoisstandardeja, joista naiset hyötyvät. Näitä epätasa-arvoisuuksia naisilla ei ole pienintäkään intoa korjata. Kunhan poimitaan rusinat pullasta.

Riippuu, minkä lasien läpi maailmaa katselee. Voisin väittää, että maailmassa on tunnetusti myös paljon asioita, joissa nainen on heikommilla tai mies poimii rusinat pullasta, mutta keskittyisin mielummin ihan toisenlaisiin maisemiin mukavasti yhdessä miehen kanssa. 

Kerrotko yhdenkin asian missä nainen on Suomessa heikommilla kuin mies?

Isät voivat kadota lastensa elämästä ihan vaan päättämällä tehdä niin. Ja näitä lapsia on kymmeniätuhansia. Osa äideistä saa elatusapua, osa ei. Veikkaan, että suurin osa lapsista ei saa tarvitsemaansa henkistä tukea asian käsittelyyn. 

Kerrotko yhdenkin syyn miksi nainen ei voi kadota lastensa elämästä?

Eli sinusta ratkaisu esim siihen että miehet tekevät enemmän väkivaltarikoksia, on se että naiset vaan rupeavat tekemään myös enemmän, problem solved?

Mitä ihmettä selität? Ei tietenkään, mutta tässä onkin kyse naisen asemasta. Väkivallan suhteen naisten asema on parempi kuin miesten.

"parempi kuin miesten" :D ai sillä logiikalla että mies useammin joutuu pahoinpidellyksi? Ja ketä se pahoinpitelijä yleensä on? Annan vinkin: M_ _ S.

Niin? Eiköhän tässä ole kyse siitä kenellä on enemmän todennäköisyyttä uhriksi.

Sinunko logiikalla naisten asema väkivallassa on heikompi koska olettavasti nainen saa pataansa mieheltä vaikka miehet saa pataan useammin?

Kyllä. Jos yleistetään näin rankasti vain sukupuolen perusteella niin kyllä, mies on syyllinen noihin väkivallan tekoihin, koska tekijä on yleensä mies. Tietysti pari syytöntä miestä joutuu siinä kärsimään, mutta naisten vika se nyt ei ainakaan ole.

Opettele lukemaan. Ei tässä ole kyse kenenkä vika vaan kumman sukupuolen asema on huonompi! Naiset ovat etuoikeutettuja koska (rikolliset) miehet eivät hakkaa heitä yhtä paljon kuin miehiä.

Naiset ovat etuoikeutettuja koska heitä vaan hakataan? Miehet uhreja koska he hakkaavat ja heitä hakataan? :D

Jätit sitten yhden sanan pois lainauksestasi, ihan muuten vaan?

Kyllä, naiset ovat etuoikeutettu sukupuoli koska heitä hakataan vähemmän. Mikä tuossa on vaikeaa ymmärtää?

mutta kun haluaa vain vaginaa ei tarvitse todistella että olisi kyky huolehtia perheestä, joten en edelleenkään tarjoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Ovat siinä tapauksessa jos palkkatyö tai vähintään työnhaku on asetettu vaatimukseksi toiselle.

Jos eivät edes pysty kuvittelemaan, että itse tai puoliso voisi haluta lopettaa työnteon ja heittäytyä toisen elätiksi, jolloin mikään "vaatimus" ei tule pieneen mieleenkään?

Hohhoijaa. Suhde ei olisi edes alkanut jos se ei olisi täyttänyt taloudellista kriteeriä, jota kutsutaan palkkatyöksi. Suhde on tuolloin pohjimmiltaankin kauppasuhde.

Eli vain toimeentulotuilla elävät voivat kokea pyyteettömään rakkauteen perustuvan parisuhteen?

Sinällänsä ei ole väliä käykö palkkatöissä vai ei. Kyse on siitä, että vaatiiko toista käymään palkkatöissä tai ainakin hakemaan. Selvä ero näiden välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

En vaatinut töihin menoa, vaan sitä, että maksaa tuillaan oman osansa yhteisistä menoista eikä käytä niitä viinaan ja spontaaneihin ostoksiin.

Et siis vaatinut, että hakee opiskelujen loputtua palkkatöihin?

Suhde ei kestänyt sinne asti, ex-mies ei ole 12 opiskeluvuoden jälkeen vieläkään valmistunut, joten asia ei ole hänellekään ajankohtainen.

Se nyt on ihan sama. Joko vaadit, että hakee opiskelujen jälkeen palkkatöitä tai sitten et vaatinut.

En tällaista vaatimusta esittänyt (olisi kyllä ollut omituista), vaan sitä, että olisi jatkanut oman osuutensa maksamista tuillaan kuten aiemmin.

Sulla on omituinen käsitys, että tuilla eläjät automaattisesti jakaisivat yhteiset menonsa oikeudenmukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on tunnetusti paljon kaksoisstandardeja, joista naiset hyötyvät. Näitä epätasa-arvoisuuksia naisilla ei ole pienintäkään intoa korjata. Kunhan poimitaan rusinat pullasta.

Riippuu, minkä lasien läpi maailmaa katselee. Voisin väittää, että maailmassa on tunnetusti myös paljon asioita, joissa nainen on heikommilla tai mies poimii rusinat pullasta, mutta keskittyisin mielummin ihan toisenlaisiin maisemiin mukavasti yhdessä miehen kanssa. 

Kerrotko yhdenkin asian missä nainen on Suomessa heikommilla kuin mies?

Isät voivat kadota lastensa elämästä ihan vaan päättämällä tehdä niin. Ja näitä lapsia on kymmeniätuhansia. Osa äideistä saa elatusapua, osa ei. Veikkaan, että suurin osa lapsista ei saa tarvitsemaansa henkistä tukea asian käsittelyyn. 

Kerrotko yhdenkin syyn miksi nainen ei voi kadota lastensa elämästä?

Eli sinusta ratkaisu esim siihen että miehet tekevät enemmän väkivaltarikoksia, on se että naiset vaan rupeavat tekemään myös enemmän, problem solved?

Mitä ihmettä selität? Ei tietenkään, mutta tässä onkin kyse naisen asemasta. Väkivallan suhteen naisten asema on parempi kuin miesten.

"parempi kuin miesten" :D ai sillä logiikalla että mies useammin joutuu pahoinpidellyksi? Ja ketä se pahoinpitelijä yleensä on? Annan vinkin: M_ _ S.

Niin? Eiköhän tässä ole kyse siitä kenellä on enemmän todennäköisyyttä uhriksi.

Sinunko logiikalla naisten asema väkivallassa on heikompi koska olettavasti nainen saa pataansa mieheltä vaikka miehet saa pataan useammin?

Kyllä. Jos yleistetään näin rankasti vain sukupuolen perusteella niin kyllä, mies on syyllinen noihin väkivallan tekoihin, koska tekijä on yleensä mies. Tietysti pari syytöntä miestä joutuu siinä kärsimään, mutta naisten vika se nyt ei ainakaan ole.

Opettele lukemaan. Ei tässä ole kyse kenenkä vika vaan kumman sukupuolen asema on huonompi! Naiset ovat etuoikeutettuja koska (rikolliset) miehet eivät hakkaa heitä yhtä paljon kuin miehiä.

Naiset ovat etuoikeutettuja koska heitä vaan hakataan? Miehet uhreja koska he hakkaavat ja heitä hakataan? :D

Jätit sitten yhden sanan pois lainauksestasi, ihan muuten vaan?

Kyllä, naiset ovat etuoikeutettu sukupuoli koska heitä hakataan vähemmän. Mikä tuossa on vaikeaa ymmärtää?

Mutta kun ne hakkaajat ovat miehiä! Ei ole mikään etuoikeus olla rikoksen uhri ennemmin kuin uhri JA tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Eli sinusta toista ei käytetä hyväksi vain silloin kun molemmat asuvat omissa asunnoissaan ja eivät esim kokkaa ikinä yhdessä? Näkevät vain ravintoloissa jne. Ok, onnea sellaisen suhteen etsintään.

Toista ei hyväksi käytetä silloin kun ei esitetä ahneita, rahaan liittyviä vaatimuksia.

Mun ex-mies ei todellakaan esittänyt mitään rahaan liittyviä vaatimuksia. Lopetti vain oman osansa maksamiseen kokonaan ilman mitään ennakkoilmoituksia. Lopulta suhde päättyi eroon, joka miehen mielestä tuli täysin yllätyksenä ja josta en kuulemma olisi saanut edes yksin päättää.

On vuosienkin jälkeen katkera.

Tyhmä mies kun ei ymmärtänyt, että naisesta pitää maksaa.

Oli tyhmä mies, kun kuvitteli, että naisen kuuluu maksaa siitä, että hänellä on mies kotona. Ei ole saanut uutta maksajaa tilalle ja katkeruudestaan huolimatta kaipailee minua sen vuoksi takaisin.

Vaatiko mies naista käymään (palkka)töissä? Jos ei vaatinut, silloin mies ei vaatinut naiselta maksua.

Vuokra ja laskut maksaa itse itsensä eikä niiden maksamatta jättämisestä tule luottohäiriömerkintää?

Tuet riittää näihin hyvin.

Mutta, jos molemmat elää tuilla ja toinen lopettaa oman osansa maksamisen yhteisistä menoista ilman ennakkoilmoitusta, niin  sekään ei ole mielestäsi miehen tekemänä lompakkoloisimista. Oltiin nimittäin molemmat opiskelijoita silloin...

Opiskelijoita. Eli ahneuksissasi kuitenkin vaadit, että mies menee opiskelujen jälkeen töihin.

En vaatinut töihin menoa, vaan sitä, että maksaa tuillaan oman osansa yhteisistä menoista eikä käytä niitä viinaan ja spontaaneihin ostoksiin.

Et siis vaatinut, että hakee opiskelujen loputtua palkkatöihin?

Suhde ei kestänyt sinne asti, ex-mies ei ole 12 opiskeluvuoden jälkeen vieläkään valmistunut, joten asia ei ole hänellekään ajankohtainen.

Se nyt on ihan sama. Joko vaadit, että hakee opiskelujen jälkeen palkkatöitä tai sitten et vaatinut.

En tällaista vaatimusta esittänyt (olisi kyllä ollut omituista), vaan sitä, että olisi jatkanut oman osuutensa maksamista tuillaan kuten aiemmin.

Sulla on omituinen käsitys, että tuilla eläjät automaattisesti jakaisivat yhteiset menonsa oikeudenmukaisesti.

Mua ei kiinnosta mikään tulojen jakaminen paskan vertaa. Suhteessa pitää olla kyse muista asioista kuin rahasta.

Eiköhän se vaatimus työnteosta tule tältä yhteiskunnalta.

Toivon, että jankkajaloinen perii vanhemmiltaan 100 000 e ja toimeentulohana menee kiinni, kunnes rahat on käytetty. Voi, mikä katkeruuden vuo siitä seuraisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kyse on samasta asiasta eli rahasta. Suurin osa naisista ei vaan kehtaa myöntää suoraan, että raha ratkaisee ja sitten keksitään toinen toistaan koomisempia selityksiä ja kiertoilmauksia.

Niin ratkaisee. Me naiset emme halua mieheltä mitään muuta kun lompakon sisällön. Helpottiko? Onko voittajafiilis? Muuttuuko sinun elämäsi jotenkin? Nyt voit keskittyä omaan elämääsi ja jättää meidät ahneet naiset rauhaan. Käykö näin? Arvelen, että ei käy, vaan olet taas viikon päästä narisemassa samaa asiaa kuin rikkinäinen levy.

Mun eksä soitti mulle vielä kymmenen vuoden jälkeen valittaen, että hyödyin hänestä rahallisesti, vaikka

- meillä ei ole lapsia emmekä olleet naimisissa

- meillä oli omat rahat ja omat autot

- asumisen jaoimme tasan ja ruuat maksoimme omamme

- hän ei ostellut minulle lahjoja tai muutakaan

-> missä kohtaa se hyötyminen tapahtui???

Varmaan eksäni kirjoittelee tänne näitä harhaisia loiskirjoituksia. 

Vaaditko mieheltä työsskäyntiä tai työnhakua? Jos vaadit, kyllähän siinä se taloudellinen hyöty tapahtui. Jää itselle enemmän rahaa kaikkeen ylimääräiseen kun vaatii miestä käymään töisä, millä pystyy karsimaan omista elinkustannuksistaan.

Voisitko edes hiukan avata tätä omituista ajatuksenjuoksua? Edellinenhän kirjoitti, että molemmilla oli omat rahansa ja menot jaettiin.

Eli taloudellista hyötyä tuli vähän perkeleesti. Sitten ei olisi kelvennut, jos tätä taloudellista hyötyä ei olisi tullut.

Miksi naisen pitäisi maksaa 100 % asumisesta ja ruuasta, kun taloudessa on kaksi työssäkäyvää henkilöä? 

Naisenkaan ei ole pakko käyddä, jos se 50-50 on niin tärkeää. Sitten menee varmasti tasan.

Okei. No sovitaan että sekä mies että nainen ovat työttömiä. Silti heillä on ne yhteiset asumiskulut jaettavanaan, joten miten niiden jakaminen on toisesta hyötymistä vain silloin kun he ovat töissä mutta ei silloin, kun he ovat työttömänä?

Epäolennaista. Kyse on ihan siitä vaatiiko toiselta ahneuksissaan työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua, että saa toisesta taloudellista hyötyä. Vaatimus on ihan yhtä ahne riippumatta siitä kumpi osapuoli sitä vaatii toiselta.

Jos molemmat ovat töissä ja maksavat yhteiset menonsa puoliksi, niin ovatko molemmat ahneita lompakkoloisia?

Ovat siinä tapauksessa jos palkkatyö tai vähintään työnhaku on asetettu vaatimukseksi toiselle.

Jos eivät edes pysty kuvittelemaan, että itse tai puoliso voisi haluta lopettaa työnteon ja heittäytyä toisen elätiksi, jolloin mikään "vaatimus" ei tule pieneen mieleenkään?

Hohhoijaa. Suhde ei olisi edes alkanut jos se ei olisi täyttänyt taloudellista kriteeriä, jota kutsutaan palkkatyöksi. Suhde on tuolloin pohjimmiltaankin kauppasuhde.

Eli vain toimeentulotuilla elävät voivat kokea pyyteettömään rakkauteen perustuvan parisuhteen?

Sinällänsä ei ole väliä käykö palkkatöissä vai ei. Kyse on siitä, että vaatiiko toista käymään palkkatöissä tai ainakin hakemaan. Selvä ero näiden välille.

Asia selvä, haluat naisen, joka elättää sinut ja olet tehnyt vaatimuksestasi harhaisessa mielessäsi periaatteen ja hyveen.