Kummallisia asioita, joita lääkäri on teistä kirjoittanut lausuntoon tms.?
Tänään tuli B-lausunto postissa. Siinä luki mm. "ulkoisesti huoliteltu, ikäistään nuoremman näköinen". Olen 33, joten pitäisi varmaan olla otettu. Mutta miksi tuollaisia tarvitsee lääkärintodistukseen kirjoittaa?
Mitäs erikoisuuksia teidän lausunnoistanne on tullut vastaan?
Kommentit (379)
Omakanta.fi lausuntoja eksyin joskus selailemaan. Lääkäri oli kirjoittanut erääseen "nuori tanakka nainen". No tottahan se on, että ylipainoa n. 15 kg, mutta kyllä se vähän tuntui ilkeältä lukea vaikka tuskin lääkäri sillä tarkoitti. Niin näkeehän se peiliin katsoessa itsekin..
Olen kasvanut monimutkaisessa uusperhehäkkyrässä, jossa on puolisisarusten lisäksi äiti- ja isäpuolten lapsia edellisistä avioliitoista. Itse lasken sisaruksikseni kaikki ne, joiden kanssa olen asunut samassa kodissa ja ollut kuin sisarukset yleensä ovat, riippumatta siitä, onko verisukulaisuutta. Arjessa sitä ei edes tullut ajatelleeksi, kuka nyt on kenenkin lapsi. Yleensä en ala sen kummemmin erittelemään, jos joku kysyy sisarusten määrää, että "kaksi puolisisarusta, yksi kokosisarus ja kaksi sellaista, jotka eivät ole sukua mutta toisen kanssa asuttu samassa kodissa lähes koko lapsuus". Sanon vain, että 4 sisarusta.
Psykiatrisen poliklinikan lausunnoissa minulla on kuitenkin vain yksi sisarus ja sivumainintana puolisisarukset. Minusta tuo ei kuvaa tilannetta ollenkaan. Toistuvasti tulee tilanne, jossa
1. Korjaan, että kyllä mulla on 4 sisarusta
2. Sairaanhoitaja, lääkäri, psykologi, jokuvaan katsoo hämmentyneenä, että täällä lukee vain 1 ja tekee jonkun merkinnän paperiin.
3. Selitän tilanteen tarkemmin.
4. Toinen pitää sellaisen ahaa_nyt_ymmärrän-äännähdyksen ja jatkaa keskustelua siitä lähtökohdasta, että minulla on vain 1 oikea sisarus ja jotain sivuhärpäkkeitä.
Lisäksi automaattisesti oletetaan, että ongelmani johtuvat perhekuviostani. Joskus jopa koen, että oma perhekäsitykseni, jossa luen perheeseeni muitakin kuin "ydinperheeni" jäsenet (siitä perheestä mulla ei ole mitään kokemusta), on hoitohenkilökunnan mielestä osa ongelmaani. Että mun pitäisi tajuta, ketä perheeseeni oikeasti kuuluu ja siten löytää kadotettu sisäinen eheyteni.
Ihmeen vanhollista menoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kasvanut monimutkaisessa uusperhehäkkyrässä, jossa on puolisisarusten lisäksi äiti- ja isäpuolten lapsia edellisistä avioliitoista. Itse lasken sisaruksikseni kaikki ne, joiden kanssa olen asunut samassa kodissa ja ollut kuin sisarukset yleensä ovat, riippumatta siitä, onko verisukulaisuutta. Arjessa sitä ei edes tullut ajatelleeksi, kuka nyt on kenenkin lapsi. Yleensä en ala sen kummemmin erittelemään, jos joku kysyy sisarusten määrää, että "kaksi puolisisarusta, yksi kokosisarus ja kaksi sellaista, jotka eivät ole sukua mutta toisen kanssa asuttu samassa kodissa lähes koko lapsuus". Sanon vain, että 4 sisarusta.
Psykiatrisen poliklinikan lausunnoissa minulla on kuitenkin vain yksi sisarus ja sivumainintana puolisisarukset. Minusta tuo ei kuvaa tilannetta ollenkaan. Toistuvasti tulee tilanne, jossa
1. Korjaan, että kyllä mulla on 4 sisarusta
2. Sairaanhoitaja, lääkäri, psykologi, jokuvaan katsoo hämmentyneenä, että täällä lukee vain 1 ja tekee jonkun merkinnän paperiin.
3. Selitän tilanteen tarkemmin.
4. Toinen pitää sellaisen ahaa_nyt_ymmärrän-äännähdyksen ja jatkaa keskustelua siitä lähtökohdasta, että minulla on vain 1 oikea sisarus ja jotain sivuhärpäkkeitä.
Lisäksi automaattisesti oletetaan, että ongelmani johtuvat perhekuviostani. Joskus jopa koen, että oma perhekäsitykseni, jossa luen perheeseeni muitakin kuin "ydinperheeni" jäsenet (siitä perheestä mulla ei ole mitään kokemusta), on hoitohenkilökunnan mielestä osa ongelmaani. Että mun pitäisi tajuta, ketä perheeseeni oikeasti kuuluu ja siten löytää kadotettu sisäinen eheyteni.
Ihmeen vanhollista menoa.
Niin tämä liittyy siis kirjauksiin siten, että kirjauksissa mulla on aina vain yksi sisarus ja se ei siitä muuksi muutu, vaikka mitä selittäisin.
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena väkivaltaisen miehen kanssa ja masennuin. Psykiatri oli kirjoittanut tietoihini, että minulla on ollut toistuvia parisuhdeongelmia. Voihan sitä niinkin kuvata. Lisäksi jostain syystä oli mainittu sisaruksiani, joista puolet oli unohdettu jostain syystä mainita. En ihan ymmärtänyt, miksi sisarukset oli mainittu, koska he eivät liittyneet diagnoosiini mitenkään.
Tämä tapahtui vuosituhannen alussa ja tiedot eivät ole kannassa, paranin täysin eikä diagnoosi ole kummitellut sen koommin missään.
Psykiatrian puolella tuntuu olevan ihan rutiinia tuo perheestä ja sisaruksista kysely. Minullakin on B-lausunnossa noista kerrottu. Perhesuhteet kai ainakin osittain menevät samaan kategoriaan sen kanssa, onko sinulla läheisiä ystäviä tms. eli onko sinulla ihmisiä, joiden puoleen voit tarvittaessa kääntyä, siis jonkinlaista tukiverkostoa. Toisaalta psyykkiset ongelmat voivat juontaa juurensa sinne lapsuuden perheeseen. Esim. isoveljeä on voitu suosia pikkuveljen jäädessä vähemmälle huomiolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Äiti suhtautuu lämpimästi vauvaan", esikoisen synnyttyä. Vieläkin tulee tippa silmään :')
No onhan tää aika kummallinen merkintä.
Ei ole kummallinen merkintä. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on myös havainnoida äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutusta. Ongelmia voi olla odotettavissa, jos äiti suhtautuu vauvansa välinpitämättömästi, ei osoita hellyyttä, tai keskittyy muihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noi ulkoasu asiat kertoo minusta aika paljonkin oleellista tietoa. Ihan maallikkona voisi päätellä, että jos esim menet aamulla päivystykseen kovan vatsakivun/pääkivun jne. takia ja lääkäri kirjaa, että olet huoliteltu ja siististi pukeutunut, niin kertoohan se jotain myös kuinka kovaa se kipu on, kun olet kuitenkin pystynyt laittautumaan ennen päivystykseen lähtöä. Jos menet sinne pyjamassa niin varmaan kivutkin ovat kovemmat.... Mutta tämä oli ihan näin maallikon mielipide.
Joillekin ihmisille on tärkeää näyttää siistiltä ja asialliselta, jos se mitenkään on mahdollista. Useimmat myös yrittävät käyttäytyä asiallisesti, vaikka olisi kovat kivut. Olen kantapään kautta oppinut, että kukaan lääkäri tai hoitaja ei usko kipuasi, ellet näytä täysin räjähtäneeltä ja karju kuin eläin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosissa luki ensimmäisenä että, paljon tatuointeja.
Se saattaa vaikeuttaa invasiivisia tp:tä ja ihan vaikka verinäytteen ottoa ellei palpaatio ole ongelmatonta. Itsellä tuo lukee myös vähn väliä.
Harvalla on kyynärtaipeet ja kämmenselät tatuoitu umpeen, ja muutenkin pistäminen tapahtuu tunnustelun perusteella. Ei kannata pistää suoneen joka ei tunnu vaikka se näkyisi, koska se luultavimmin on liian ohut ja pakeneva joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Keuhkoahtauma.
En ole itse vain ollut tästä tietoinen ja ei mulla kyllä käsittääkseni sitä ole.
Tuota kun en tiedä mitä ihmettä lääkärit siinä koneelle nakuttaa, kun selitän vaivoista.
Tämä diaknoosi oli tullut niihin aikoihin, kun muutaman vuoden aikana tyyliin lääkärissä käynyt hakemassa saikkua vain mahataudin tai influenssan takia. Keuhkojakaan ei ole kuvattu tai kuunneltu, niin miten voi papereissa noin lukea?
Vaadi lääkäriä korjaamaan virheellinen merkintä, jolle ei ole mitään pohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Äiti suhtautuu lämpimästi vauvaan", esikoisen synnyttyä. Vieläkin tulee tippa silmään :')
No onhan tää aika kummallinen merkintä.
Ei ole kummallinen merkintä. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on myös havainnoida äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutusta. Ongelmia voi olla odotettavissa, jos äiti suhtautuu vauvansa välinpitämättömästi, ei osoita hellyyttä, tai keskittyy muihin asioihin.
No on se kummallinen jos se tähän keskusteluun on haluttu kirjoittaa. Lue otsikko.
"Pieniä finnejä otsassa".
Joo kiitos tiedostan tämän itsekin, ja nämäkin finnit johtuivat menkoista mistä sanoin myös lääkärille. Olisi myös sen voinut kirjata.
Vierailija kirjoitti:
"Uskovainen nuori nainen, muuten järkevän oloinen"
Joo.. kiitos :D
Minulla luki 'samantapainen' eli "potilaalla miesten välisiä suhteita, muutoin terve"
(vaiva/hoito oli sellainen jonka yhteydessä kysyttiin, onko ollut yhdynnässä ajan x sisällä)
M30
"ei ollut halukas ottamaan katsekontaktia"
....kävin todella kivuliaan silmätulehduksen takia :D
Mulle tehtiin suunniteltu sektio ja papereissa luki että "potilas ei vastusta toimenpiteitä" mietin vaan mikä mahdollisuus tai järki siinä tilanteessa olisi ollut edes vastustaa toimenpiteitä? :D kuitenkin oli pätevä lääketieteellinen syy sektioon josta tiesin hyvissä ajoin etukäteen.
Pitäisikin käydä lukemassa omakantaa. Olen käynyt useimmiten lääkärissä alapäävaivojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tehtiin suunniteltu sektio ja papereissa luki että "potilas ei vastusta toimenpiteitä" mietin vaan mikä mahdollisuus tai järki siinä tilanteessa olisi ollut edes vastustaa toimenpiteitä? :D kuitenkin oli pätevä lääketieteellinen syy sektioon josta tiesin hyvissä ajoin etukäteen.
No tuossa tapauksessa, jos jälkikäteen olisit jostain syystä tehnyt valituksen aiheeseen liittyen, olisi asiakirjoissa ollut todiste siitä, että et ole ollut eri mieltä toimenpiteestä. Ihan perusteltu kirjaus siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keuhkoahtauma.
En ole itse vain ollut tästä tietoinen ja ei mulla kyllä käsittääkseni sitä ole.
Tuota kun en tiedä mitä ihmettä lääkärit siinä koneelle nakuttaa, kun selitän vaivoista.
Tämä diaknoosi oli tullut niihin aikoihin, kun muutaman vuoden aikana tyyliin lääkärissä käynyt hakemassa saikkua vain mahataudin tai influenssan takia. Keuhkojakaan ei ole kuvattu tai kuunneltu, niin miten voi papereissa noin lukea?Lääkäri on tehnyt kirjaukset vasta myöhemmin päivällä ja sekoittanut sinut johonkin toiseen potilaaseen. Olisi kannattanut korjauttaa asia, niin ei olisi jäänyt kummittelemaan tietoihisi, jos tuo diagnoosi kerran ei voi pitää paikkaansa.
Ei niitä voi myöhemmin korjata. Epikriisi on kuin raamattu. Pyhäkirja jossa ei voi olla virheitä ja koska virheitä ei ole niin ei siellä ole mitään korjattavaa.
Voi korjata. Potilas saa vaatia korjausta teksteihin, lääkäri tarkistaa asian ja korjaa jos korjattavaa on.
Olin Kelan laitoskuntoutusjaksolla, ongelmana kaularankaperäinen yläraajakipu ja masennus. Kuntoutuslääkäri kirjoitti lausuntoonsa, että "ei todennäköisesti pysty hyppäämään". Olen ylipainoinen, mutta hyppäämiskyvyssäni ei ole mitään vikaa. Lisäksi hyppäämistä ei testattu kuntoutuksessa eikä siitä puhuttu mitään lääkärin vastaanotolla. Työssäni tai arjessani muutoin ei tarvitse hyppiä.
Että olen tiedostamattani kiinnostunut myös miehistä.
Hyvät hampaat. Olin vastaanotolla uniapnean takia.
"Uskovainen nuori nainen, muuten järkevän oloinen"
Joo.. kiitos :D