Aamuni add-tytön ,joka "ei tarvitse tutkimuksia eikä lääkitystä" kanssa" Olen täysin poikki
koetin saada hammaspesulle, piti kantaa sinne. Sen jälkeen juoksi ympyrää huutaen "hiki!hikihihi! " ja täristen. Koetin selittää että juoksemallahan se hiki tulee, minkä seurauksena yritti lyödä ja ryömi lopulta saunaan lauteiden alle! Tuli esiin vasta kun taksikuski soitti ovikelloa.
Tyttö aloitti koulun pienryhmässä, tämä päätös tehtiin eskarissa ja koulu onkin mennyt hyvin. Tyttö on käynyt käyttäytymiserapiassa ym ja joulun alla oli palaveri jossa mukana oli myös tytön opettaja, tuolloin tehtiin päätös että vaikka tytössä on add-piirteitä niin hän ei tarvitse tutkimuksia eikä lääkitystä! Olin pettynyt.
Opettaja ym. näkevät kohteliaan, iloisen , ajatuksiin vaipuvan mutta fiksun tytön. KUKAAN ei ole joutunut ottamaan syliin hysteriaan itsensa ties mistä syystä lietsonutta 8-vuotiasta, kiskomaan tätä pöytien alta ja sohvan takaa, tarjoamaan viisia housuja ja kuusia sukkia joissa on kaikissa vikaa... Tyttö puhuu TAUOTTA ja puheen aikana toiminta keskeytyy, läksyjen teko ja pukeminen jää höpötyksen varjoon. 80% ajasta ei edes puhu mitään tärkeää ja alamme olla miehen kanssa täysin uupuneita jatkuvan höpinän kuunteluun! On vaikea uskoa, että pelkkä puheen kuunteleminen uuvuttaa mutta niin se vain on.
Eilen kirjastolta lähtiessä oli juosta bussin alle ja kun pidin puhuttelun aiheesta, otti autossa vaatteet pois ja heitti niitä päälleni huutaen " KYLLÄ SAA JUOSTA! KYLLÄSAAKYLLÄSAAAA!" Potki selkänojaa ja kirkui. Kotipihaan päästessä kieltäytyi poistumasta autosta ja istui takapenkillä pelkät trikoot ja toppi yllä tunnin.
Mies sanoo, että tytöllä on vikaa päässä
. Rakastaa tyttöä, mutta on väsynyt. Ymmärrrän kyllä. Minä olen työtön, mies taas joutuu työpäivän jälkeen katsomaan tälläistä!
Tytössä on valtavasti hyviä puolia , valtavasti rakastettavaa . On hyvä matikassa, taiteellisesti lahjakas, tunteellinen, iloinen ja pitää mielellään laulu sekä tanssi-esityksiä :) Ihana tyttö. Mutta sitten se kolikon toinen puoli.. Add tai mikä lie häiriö, joka saa menon muistuttamaan välillä manaajaa! Tyttö tarvitsee mielestäni jonkinlaisen lääkityksen, mutta milläs todistan asian ? :(
Kommentit (169)
Just samasta asiasta olin tulossa kirjoittamaan. Ennen olin todella vastaan lääkkeen aloittamista. Sitten tutustuin aiheeseen kunnolla. Riskit päihteisiin ja rikosten tekemiseen ovat suuret ILMAN metyylifenidaattia. Tasaa todella paljon lapsen olotilaa.
Monessa kohtaa alkoholi voi olla pienempi paha kuin "lääkkeet". Coca colassa oli aikoinaan kokaiinia ja lääkkeissä arsenikkia...
Pitäkää mömmöt ominanne, mutta joku suojaikäraja pitäisi lapsille olla. Lasta voi auttaa suvaitsevaisuudella, ei lääkkeillä ja häpeällä.
gdfgddggf kirjoitti:
Auttava Äiti. kirjoitti:
Älä jaksa.... mihin vanhat oikeat tavat on mennyt SE VAATII AIKAA!!! Ei pelkästään vanhemmilta (vanhemmalta) vaan myös ravinnosta ja jos on syönyt noita "add/adhd " "lääkkeitä=päihteitä" niin se vie aikaa ennenkun keho palautu noista AMFETAMIINI Johdannaisista! Enkä puhu päivistä enkä viikoista. Aika lopettaa tuo tekosyy että ainakun lapsella on jotain niin hänen vika.... hohhoijaa. En sano pahalla mutta on aika katsoa omaan mieleen ja mitä sinne tunkee. Pseudolääkäreiltä = psykiatrit ja moni neurologi varsinkin ADHD/ADD tyhmin hemmetin keksitty muotisairaus mitä on. Oma mieheni=Neurologi sai potkut. Kun oli määrännyt noita roska amfetamiineja (medikinet, ritalin, concerta sekä ylvanse myrkkyä. ) nyt miltei jokainen potilaista (aikuisista ) on kadulta ostamassa amfetamiinia ja methamfetamiinia kun ei onnistu mikään kun reseptit loppuu noihin kaikilta muutaman v päästä pikkuhiljaa. Siinä sitten ihmetelkää miksi on vihaista oloa, ei voi keskittyä mihinkään!
Ja kappas lopetus oireet =VIEROITUSOIREET eivät kestäkkään 3pv eikä edes 3vk vaan lähemmäs kuukausia ja vuosia. (Riippuen kuinka ison toleranssin on itselle hankkinut) toleranssi=kehon riippuvuus.
Älkää herranjestas lapsille antako, kasvaville aivoille voi ja tulee pysyvät vammat. VAIN koska ette jaksa olla vanhempia? Ette ole yhtään parempia kun Eerikan(levätköön rauhassa) ="sairas" äitipuoli joka joutaa mielisairaalaan lopun elämäksi. TÄSSÄ ERONA ON VAIN fyysinen pakkopaita (sidonta) ja kemiallinen = stimulantit sekä myrkylliset antipsykootit = kemialliset lobotomiat ja pakkopaidat. Olen oppinut vuosien virheistä ja tuo hymyn huulilleni kun näen. Lapseni hymyilevän ja OLEVAN LAPSI. Kiitos,Terveisin Äiti.
Mikähän diagnoosi tälle kuuluisi :D
Ex narkomaani ,joka on pilannut aivonsa ja katkeroitunut elämäänsä.
Ainainen vääntö lääkityksestä, huoh. Varmasti kaikki vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ainainen vääntö lääkityksestä, huoh. Varmasti kaikki vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta kuitenkin.
Vaan ymmärrä sekin, että "ajatella parasta" ei tarkoita että se olisi hyvästä. Esim. uskonlahkoissa ajatellaan monesti "lasten parasta", mutta totuus ei olekkaan tahdon mukaista. Ja jos vanhemmat ovat hyväuskoisia (vaikkapa nytten lääkkeiden tai kulttien suhteen), en pitäisi tätä hyvänä, enkä "lasten parhautta ajavana" asiana.
Sitä lääkitystä harvoin annetaan noin nuorelle.
Lääkityksellä on sitten se varjopuoli että ruokahalu menee ja eivät suostu syömään, kun iltasella.
Toinen huono puoli että nukahtaminen on vaikeaa lääkityksellä,
Myöskään noin nuori ei saa vielä diagnoosia, ei ainakaan add,ADHD.
Kokemusta asiasta on ja voin sanoa että lapsi rauhoittuu ja muuttuu. Se dg annetaan sitten myöhemmin.
Meidän pojalle jäi vaan vikaa kirjoitukseen, kun on nyt teini ja concerta ei ollut hyvä lääke varjopuolensa takia.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta suosittelen Sairaala NEO:n neurologeja, joista löytyy adhd-spesialisteja. Itse olen add-aikuisena saanut apua sieltä. Toimipisteet ovat Turussa ja Salossa.
Tuntuu aivan absurdilta, että lääkitystä pidetään noin pahana asiana. Jos saisin mennä ajassa taaksepäin, niin ainoa asia minkä tekisin olisi nimenomaan hankkia lääkitys itselleni heti kun se olisi ollut mahdollista. Kyllä lapsellakin on oikeus olla terve ja hallita omaa elämäänsä, eikä elää uuvuttavan ja tulevaisuutta pilaavan vaivan kanssa. Sivuvaikutukset ovat aivan pikku juttu sen rinnalla miten pieleen voi mennä ilman lääkkeitä. Tai miten pahasti alisuoriutuu ja jää kokonaan paitsi monista muuten mahdollisista asioista.
Te lääkevastaiset ette ilmeisesti osaa kuvitella millaista helvettiä on olla adhd ilman lääkkeitä?!
minulla on juurikin tuo add, hajamielisyyttä ja jumittamista mutta myös pahoja raivareita. Koska sain diagnosin vasta kolmekymppisenä, minulle kehittyi laaja-alainen oppimiskyvun häiriö ja lääkitsin itse itseäni- alkoholilla.
Lääkkeet auttavat sen verran, että saan pestyä vessan kerran vuodessa, vietyä roskat ja tyhjennettyä tiskikoneen mutta katkera olen siitä, miten paljon parempaa elämäni voisi olla jos olisin saanut diagnoosin ja tukitoimia lapsena...
ADD tytöllä on,jos pystyy istumaan koulussa mutta vaipuu ajatuksiin ja tarvitsee herättelyä ! Normaali lapsikin voi juosta bussin alle ja ruveta viskomaan pipoaan kun suututtaa :D
En lukenut kaikkia vastauksia. Pojallani on Aspergerin syndrooma. Koulusta ei tullut mitään aloitetta tutkimuksiin, vaan itse vein pojan koulupsykologille, kun alkoi olla pahoja jumittumisia, raivareita ym. Koululääkäri oli huolissaan ja oli sitä mieltä, että psykologi tekee sekä kognitiiviset testit että Asperger-testit, sitten neurologille. Psykologi oli sitä mieltä, ettei tosiaan ole Aspergeriä, mutta pääsimme neurologille, kun koululääkäri oli niin päättänyt. Neurologin mukaan oli selvä AS. Eli ns. asiantuntijat eivät aina ole yksimielisiä. Lääkäri tuon diagnoosin tekee kuitenkin tai jättää tekemättä, ei esim. psykologi. Jos mahdollista, voisitte mennä yksityiselle. Pakkohan tuo asia on kuitenkin selvittää.
Toisaalta mietin kuitenkin sitäkin, että ehkä lastenpsykiatriastakin voisi olla apua. Huomaan ihan itsestänikin, että tuo neurologinen diagnoosi on vielä helppo kestää, mutta nyt kun nuoreni on menossa nuortenpsykiatriaan alakuloisuuden, raivareiden ym. takia, oloni on aika epävarma. Kai sillä psykiatrialla on vaan se hullujen hoidon maine, kun taas neurologisiin juttuihin liittyy jotain gloriaa, kun voivat olla tosi älykkäitä jne. Mutta tosiaan esim. Aspergeriin liittyy selvästi kohonnut riski mt-ongelmiin, eikä siltä voi sulkea silmiään. Jos ja kun tavoitteenasi on auttaa lasta, suosittelisin olemaan avarakatseinen ja miettimään myös mt-puolen mahdollisuuksia. En siis tietenkään voi täältä väittää, että hänellä niitä ongelmia olisi ja ehdottomasti kannattaa lastenneurologille joka tapauksessa mennä, mutta huomasin, että heti kun joku ehdotti täällä lastenpsykiatriaa, alapeukkuja ropisi. Lapsen edun nimissä täytyy kuitenkin miettiä myös niitä vähemmän mieluisia vaihtoehtoja. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Te lääkevastaiset ette ilmeisesti osaa kuvitella millaista helvettiä on olla adhd ilman lääkkeitä?!
minulla on juurikin tuo add, hajamielisyyttä ja jumittamista mutta myös pahoja raivareita. Koska sain diagnosin vasta kolmekymppisenä, minulle kehittyi laaja-alainen oppimiskyvun häiriö ja lääkitsin itse itseäni- alkoholilla.
Lääkkeet auttavat sen verran, että saan pestyä vessan kerran vuodessa, vietyä roskat ja tyhjennettyä tiskikoneen mutta katkera olen siitä, miten paljon parempaa elämäni voisi olla jos olisin saanut diagnoosin ja tukitoimia lapsena...
Ensinnäkin, ADD/adhd:hen kuuluvat nuo keskittymishäiriöt sellaisenaan, eikä niitä lääkkeillä saa pois. Korkeitaan hyperimpulssion, joka taas ei kuulunut ADD:n piiriin, koska ADHD:ssa H oli hyperimpulssio.
Oppimisvaikeudet kuuluivat siis diagnoosin, eikä lääkkeillä ollut niihin mitään vaikutusta.
Juomisesi taas ei kuulunut lääkettömyyteesi, terveisin itsekkin paljon dokanut, enkä tunne mitään itsesääliä sen nojalta. Juomisesi saattoi liittyä kokemaasi suvaitsemattomuuteen, muttei välttämättä ainakaan aukottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Neurologisia tutkimuksia, lääkäriltä lähete sinne. Älä anna lekurille muuta vaihtoehtoa. perheneuvolaan yhteys, ja lastensuojeluilmoitus(tätä ei kannata pelätä, on eri asia olla lasuasiakkaana kun lapsi on itselleen ja kehitykselleen vaaraksi, kuin silloin kun itse vaikkapa on alkoholisti, ja lasua tarvitaan siksi). Noin pientä ei kannata lääkitä vielä. Ja tosiaan, videoit kohtauksia. Älä anna vaihtoehtoja, ne vaatteet laitetaan mitkä tilanteeseen sopii. Videoi myös mitä tapahtuu kun lapsi ei niitä vaatteita suostu pukemaan. T: 16-vuotiaan adhdtytön äiti. Tärkeintä on saada lapsi mahdollisimman aikasin ymmärtämään että hänellä on ongelmia. Tällöin hän ottaa apua vastaan nyt, ja myöhemminkin. Toisin kuin meillä, kun tyttäreni ei näe itsellään vikaa eikä ongelmaa, eikä siksi suostu hoidettavaksi, eikä ota mitään apua vastaan keneltäkään. Meillä myös erittäin älykäs, ja taiteellisesti lahjakas lapsi, joka ei osaa näitä taitojaan käyttää, koska sai apua liian myöhään. Nyt pelkona on että ei pääse ammattikouluun, ja vaikka pääsee, ei siellä pärjää. Saa pelätä myös että huono seura vetää puoleensa, tai että alkaa päihteillä "hoitamaan" itseään. NYT et anna periksi, vaan käytät kaikki kortit.
Lastensuojelun kautta voitte saada tukiperheen, jolloin saatte itse välillä levätä, ja jaksatte paremmin olla vanhempina haasteelliselle lapsellenne. Älä usko sitä että ette tarvitse apua, ja että lapsenne on vain normaali, ja itse ette osaa kasvattaa. Kun on riittävästi unta, ja riittävästi liikuntaa, ja ravitsevaa ruokaa jossa ei ole liikaa esim sokeria, niin lapsesta tulee rakastavassa ja rajat asettavassa perheessä kasvaa täysin normaalin rajoissa oleva ihminen. Jos näyttää että näistä kehyksistä huolimatta lapsi ei näytä kasvavan tasapainoisesti, on vika yleensä neurologinen, ei siis psyykkinen(ennen kuin siitä tulee myös psyykkinen, koska lapsen itsetunto kärsii, ja hän alkaa murkkuna oireilla myös sitä).
Joten vaikka et jaksaisi, niin ehdottomasti lasuun ainakin yhteys. Heillä on siellä tarjota perhetyötä, ja tukea tällaisiin asioihin. Ja muista vaatia.
Sitä ennen lue kuitenkin euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamat tuomiot asiattomista huostaanotoista. Luottaisin lasuun saman verran kuin käytettyjen autojen kauppiaisiin. Olen sattuneesta syystä tutkiskellut mitä kummallisimpia huostaanottojuttuja viime aikoina, joissa yhdessäkään vanhemmilla ei ole päihdeongelmaa, vaan ongelma on joko huono taloudellinen tilanne tai uupumus.
Turha pyytää mitään apua. Pitää muistaa, että ap:n lapsen ongelmat ovat pieniä turvapaikanhakija-lasten ongelmiin verrattuna. Resurssit eivät riitä kaikkeen ja meidän pitää ensisijaisesti huolehtia turvapaikanhakijoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei lääkkeitä. Yritä nyt kuitenkin kaikki muut keinot ensin.
Luojan tähden, mitä nuo alapeukut ovat!?
Ei lääkkeitä, ne eivät saa turruttaa vielä tässä vaiheessa. Harmi kun meillä ei ole Supernannyä. Hän osaisi sanoa mikä mättää ja on auttanut väkivaltaisiakin lapsia.
Sanoisiko Jo Frost: Tämä tyttärenne pitää teitä pilkkanaan. Hän vedättää täysillä, juoksuttaa kuudet pöksyt sovitukseen, ja jos kiellätte, asia on hänestä täysin toisin päin. Puhuu ja puhuu, jotta olisitte hänen hermoillaan ja talutusnuorassa k o k o a j a n.
Videoi. Apu löytyy kyllä. Palstamammojen energia lähti jo jylläämään. Lääkitys ei ole tässä vaiheessa Se Vaihtoehto, siinä menee se taiteellisuuskin. Ainoastaan hivenaine ja vitamiinihoito.
Ensinnäkin salakuvattu materiaali ei kelpaa toodistusaineistoksi. Olkaa hyvä ja laatikaa tyttärenne kanssa mustaa valkoisella asiakirja, jossa käy ilmi että tytär on ollut tietoinen ja hyväksynyt kuvaamisen tutkimusmateriaaliseen tarkoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lääkevastaiset ette ilmeisesti osaa kuvitella millaista helvettiä on olla adhd ilman lääkkeitä?!
minulla on juurikin tuo add, hajamielisyyttä ja jumittamista mutta myös pahoja raivareita. Koska sain diagnosin vasta kolmekymppisenä, minulle kehittyi laaja-alainen oppimiskyvun häiriö ja lääkitsin itse itseäni- alkoholilla.
Lääkkeet auttavat sen verran, että saan pestyä vessan kerran vuodessa, vietyä roskat ja tyhjennettyä tiskikoneen mutta katkera olen siitä, miten paljon parempaa elämäni voisi olla jos olisin saanut diagnoosin ja tukitoimia lapsena...
Ensinnäkin, ADD/adhd:hen kuuluvat nuo keskittymishäiriöt sellaisenaan, eikä niitä lääkkeillä saa pois. Korkeitaan hyperimpulssion, joka taas ei kuulunut ADD:n piiriin, koska ADHD:ssa H oli hyperimpulssio.
Oppimisvaikeudet kuuluivat siis diagnoosin, eikä lääkkeillä ollut niihin mitään vaikutusta.
Juomisesi taas ei kuulunut lääkettömyyteesi, terveisin itsekkin paljon dokanut, enkä tunne mitään itsesääliä sen nojalta. Juomisesi saattoi liittyä kokemaasi suvaitsemattomuuteen, muttei välttämättä ainakaan aukottomasti.
Nyt täytyy sivustakatsojan kyllä puuttua tähän kommenttisi. Hoitamaton Adhd tutkitusti lisää päihdeongelmien riskiä!
Joten älähän tule toiselle sanomaan mistä hänen juomisensa johtuu tai ei johdu. Tuollaisessa päällepäsmäröinnissä sitä helposti vaan nolla itsensä kun tulee "tiedettyä" muista ihmisistä ihan mitä sattuu.
Ymmärrän kyllä sen, että juominen on oma valinta, ja monet alkoholisit yrittää aina löytää syyn juomiseensa itsensä ulkopuolelta, mutta kyllä Adhd nostaa riskiä riippuvuuden.
Itse aloitin adhd lääkityksen 8 kk sitten ja huomaan, ettei alkoholia tee enää yhtä lailla mieli, koska en janoa sitä enää rauhoittamaan levotonta ja tyhjää oloa.
erityisesti tyttöjen AS, ADD ja ADHD on niin omanlaisiaan, että niitä tunnistetaan erityisen huonosti. Tästä tunnistamattomuudesta ei ole mitään kiistaa asiantuntijoiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lääkkeitä. Yritä nyt kuitenkin kaikki muut keinot ensin.
Luojan tähden, mitä nuo alapeukut ovat!?
Ei lääkkeitä, ne eivät saa turruttaa vielä tässä vaiheessa. Harmi kun meillä ei ole Supernannyä. Hän osaisi sanoa mikä mättää ja on auttanut väkivaltaisiakin lapsia.
Sanoisiko Jo Frost: Tämä tyttärenne pitää teitä pilkkanaan. Hän vedättää täysillä, juoksuttaa kuudet pöksyt sovitukseen, ja jos kiellätte, asia on hänestä täysin toisin päin. Puhuu ja puhuu, jotta olisitte hänen hermoillaan ja talutusnuorassa k o k o a j a n.
Videoi. Apu löytyy kyllä. Palstamammojen energia lähti jo jylläämään. Lääkitys ei ole tässä vaiheessa Se Vaihtoehto, siinä menee se taiteellisuuskin. Ainoastaan hivenaine ja vitamiinihoito.
No voi hyvänen aika, lastenpsykologit ja -psykiatrit VASTUSTAA supernannyä, jonka jutut on vahingoksi monille perheille ja vanhempi-lapsi-suhteiden normaaliksi kehittymiselle.
Yleensä ADHD -lapset alkavat "rauhoittaa aivojaan" huumeilla ja alkoholilla, jos ei ole käytössä lääkitystä. Tiedän paari tällaista tapausta. Vanhemmat vastustivat henkeen ja vereen lääkitystä. Nuorista tuli päihderiippuvaisia.
Joskus se lääke todella pelastaa päihteiltä. Tästäkin pari esimerkkitapausta.