Kun rakastuminen on "väärin"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Ollut yli 2vuotta. Samat hormoniajatukset mietitty. Ei tämä lopu näköjään. Vaikka sitä yritetty kyllä.

Ja miettii sitä, että olisiko tämä se oikea ja unelmien täyttymys. Saisinko kaiken mitä haluaisin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Ei tätä voi kuvailla sanoin. Lapsia on kuviossa. Kiinnijääminen mietitty ja sitten se ois peli selvä. Silti mietityttää ja pelottaa. Eihän tämä oikein ole ja en olisi ikinä kuvitellut tässä tilanteessa olevani.

Vertaistukea,kokemuksia?

Täällä. Olen nuorena (häthätää kaksikymmentä täyttäneenä) mennyt naimisiin ensimmäisen poikaystävän kanssa. Nyt tämän kanssa kaksi alakouluikäistä lasta ja asuntolaina. Ja olen kaksi vuotta rakastanut toista. Ennen tätä en tiennyt sielunkumppanuudesta saati fyysisestä vetovoimasta _yhtään mitään_. Voi Luoja. Mies on vapaa, minä en. Hän ei ole mikään unelmavävy, mutta kutittelee sieluani tavalla jolla ei kukaan toinen koskaan.

Niin siinä käy kun mennäänsen ensimmäisen (väärän) kanssa naimisiin. Miten voi tehdä lapsia jos ei tunne fyysistä vetovoimaa?

Niinhän siinä käy, juuri niin. Lasten tekemiseen ei vetovoimaa tarvitse.

Tarvitseepa! :D

Tutustupa perusbiologiaan ja fysiologiaan. Naisen osalta ainakaan lasten tekemiseen ei sen kummempaa vetovoimaa tarvita. Sitä paitsi ketjussa on ollut useita, jotka ovat ensin tehneet ne lapset ja sitten vasta tavanneet sen jonkun, joka on opettanut mitä se vetovoima todella voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Sinäkö määrittelet mikä on rakkautta? Ja että sitä on vain yhtä sorttia, sitä minkä sinä hyväksyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Älä ole niin varma. Siperia saattaa opettaa vielä sinuakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Samaa mieltä. Eikä rakkaus sanaa pitäis mun mielestä käyttää liian heppoisin perustein.

Yllättävän paljon kompataan pettäjää tällä palstalla. Mistä lie kertoo?

Löytyisikö vastaavaa kannustusta ja ymmärrystä, jos mies avautuisi kuinka pettää vaimoaan ja pohtii perheen hajoittamista? Heh heh... ei yhtään, kuten kaikki tiedämme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Älä ole niin varma. Siperia saattaa opettaa vielä sinuakin.

Pettäminen on niiden ongelma, joita siperia ei ole opettanut tai stten niiden joita se on opettnut liian kovalla tavalla. Kumpaan kastiin kuulut?

Tuplastandardit kirjoitti:

Yllättävän paljon kompataan pettäjää tällä palstalla. Mistä lie kertoo?

Löytyisikö vastaavaa kannustusta ja ymmärrystä, jos mies avautuisi kuinka pettää vaimoaan ja pohtii perheen hajoittamista? Heh heh... ei yhtään, kuten kaikki tiedämme. 

Tässä ketjussa ehkä kaks. Sitten on meitä puolueettomia keskustelijoita.

Polyamoria... tässä sen taas näkee, kuinka palsta on syövytetty viherpiipertävillä mammoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Olen aina pitänyt itseäni suht fiksuna ihmisenä, jolla on normaali moraali, mulla on nyt 46 vuotta elämänkokemusta mittarissa. Viime joulukuussa tapasin kuitenkin miehen, joka on täydellisesti mullistanut käsitykseni siitä millä tavalla toiseen ihmiseen voikaan rakastua. Rakkaushan on ihana tunne, mutta tässä tapauksessa se rakastuminen on väärin, koska me molemmat olemme perheellisiä ihmisiä. Ollaan ko. miehen kanssa keskusteltu asiasta kymmeniä kertoja ja ollaan yritetty kolme kertaa lopettaa kaikki yhteydenpito toisiimme - ja aina palattu takaisin yhteydenpitoon ja tapailuun. Tunne siitä, että toinen on "täysin se oikea" on molemmilla äärimmäisen vahva. En enää tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Tämä rakkaus on väärin hyvin monella tavalla, mutta toisaalta kun se vain tuntuu oikealta.

Saa antaa vertaistukea, miten olette päässeet yli "elämänne rakkaudesta"?

Tai saa tuomitakin, jos siitä jollekulle hyvä olo tulee - olen kuitenkin itseäni tästä jo niin paljon tuominnut, että ei kukaan voi enää enempää tuomita.

Saman kokeneena veikkaab, että parin vuoden kuluttua ihmettelet mitä olet nähnyt ihastuksessasi. Älä tee hätiköityjä päätöksiä, joita todennäköisesti kadut.

Vierailija kirjoitti:

Polyamoria... tässä sen taas näkee, kuinka palsta on syövytetty viherpiipertävillä mammoilla. 

Ap ei kyllä puhu polyamorista vaan perinteisestä salasuhteesta

Vierailija kirjoitti:

Tuplastandardit kirjoitti:

Yllättävän paljon kompataan pettäjää tällä palstalla. Mistä lie kertoo?

Löytyisikö vastaavaa kannustusta ja ymmärrystä, jos mies avautuisi kuinka pettää vaimoaan ja pohtii perheen hajoittamista? Heh heh... ei yhtään, kuten kaikki tiedämme. 

Tässä ketjussa ehkä kaks. Sitten on meitä puolueettomia keskustelijoita.

Puolueettomia? Ilmeisesti läppä?

Minä minä minä. Miehestä viis, lapsista viis. Minä Minä ja minun tunteet.

Moderni itsenäinen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Ollut yli 2vuotta. Samat hormoniajatukset mietitty. Ei tämä lopu näköjään. Vaikka sitä yritetty kyllä.

Ja miettii sitä, että olisiko tämä se oikea ja unelmien täyttymys. Saisinko kaiken mitä haluaisin. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Ei tätä voi kuvailla sanoin. Lapsia on kuviossa. Kiinnijääminen mietitty ja sitten se ois peli selvä. Silti mietityttää ja pelottaa. Eihän tämä oikein ole ja en olisi ikinä kuvitellut tässä tilanteessa olevani.

Vertaistukea,kokemuksia?

Täällä. Olen nuorena (häthätää kaksikymmentä täyttäneenä) mennyt naimisiin ensimmäisen poikaystävän kanssa. Nyt tämän kanssa kaksi alakouluikäistä lasta ja asuntolaina. Ja olen kaksi vuotta rakastanut toista. Ennen tätä en tiennyt sielunkumppanuudesta saati fyysisestä vetovoimasta _yhtään mitään_. Voi Luoja. Mies on vapaa, minä en. Hän ei ole mikään unelmavävy, mutta kutittelee sieluani tavalla jolla ei kukaan toinen koskaan.

Niin siinä käy kun mennäänsen ensimmäisen (väärän) kanssa naimisiin. Miten voi tehdä lapsia jos ei tunne fyysistä vetovoimaa?

Niinhän siinä käy, juuri niin. Lasten tekemiseen ei vetovoimaa tarvitse.

Tarvitseepa! :D

Tutustupa perusbiologiaan ja fysiologiaan. Naisen osalta ainakaan lasten tekemiseen ei sen kummempaa vetovoimaa tarvita. Sitä paitsi ketjussa on ollut useita, jotka ovat ensin tehneet ne lapset ja sitten vasta tavanneet sen jonkun, joka on opettanut mitä se vetovoima todella voi olla.

Miks kukaan tekis lapsia jos ei tunne fyysistä vetovoimaa. Itsellä ainakin on aina ollu ihan oma tahto. Jopa sanoa ei, jos ei huvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Sinäkö määrittelet mikä on rakkautta? Ja että sitä on vain yhtä sorttia, sitä minkä sinä hyväksyt?

Jos koet syvää rakkautta yhtä kohtaan, niin sulle riittä se yksi. Just saying. Mutta sähän et tätä tuu tajuamaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuplastandardit kirjoitti:

Yllättävän paljon kompataan pettäjää tällä palstalla. Mistä lie kertoo?

Löytyisikö vastaavaa kannustusta ja ymmärrystä, jos mies avautuisi kuinka pettää vaimoaan ja pohtii perheen hajoittamista? Heh heh... ei yhtään, kuten kaikki tiedämme. 

Tässä ketjussa ehkä kaks. Sitten on meitä puolueettomia keskustelijoita.

Puolueettomia? Ilmeisesti läppä?

Vastustajat on puolueettomia. Näitä ihmisiä ei kiinnosta vähäänkään loukkaako ap miestään, he vastustaa vain koska tämmöstä nyt vaan kuuluu vastustaa ja paheksua.

Kaikissa suhteissa on lopulta symbioosi-, valtataistelu- ja kumppanuusvaihe. Kumppanuusvaiheessa pyritään tietoisesti täyttämään omat ja toisen tarpeet. Veikkaan että ap:n suhteessa jokin tarve ei täyty, sitä ei joko tunnisteta tai ei kyetä täyttämään. Tuskin vuorovaikutus toimii kun ihastumisesta ei voida puhua oman puolison kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Sinäkö määrittelet mikä on rakkautta? Ja että sitä on vain yhtä sorttia, sitä minkä sinä hyväksyt?

Jos koet syvää rakkautta yhtä kohtaan, niin sulle riittä se yksi. Just saying. Mutta sähän et tätä tuu tajuamaan...

Sinäkö senkin määrittelet ettei ole mahdollista tuntea syvää rakkautta kuin yhtä kohtaan? Aika rajoittunut näkökulma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuplastandardit kirjoitti:

Yllättävän paljon kompataan pettäjää tällä palstalla. Mistä lie kertoo?

Löytyisikö vastaavaa kannustusta ja ymmärrystä, jos mies avautuisi kuinka pettää vaimoaan ja pohtii perheen hajoittamista? Heh heh... ei yhtään, kuten kaikki tiedämme. 

Tässä ketjussa ehkä kaks. Sitten on meitä puolueettomia keskustelijoita.

Puolueettomia? Ilmeisesti läppä?

Esimerkiks itse olen aika puolueeton kekustelija tässä. En ole tässä pettäny ketään. Voiko sen puolueettomampi olla? Enkä ole puolustellu pettämistä, päinvastoin. En varsinaisesti tuominnukaan, sillä miks mua tuntemttomien jyystämiset kiinnostais niin paljoa. Sitä en ymmärrä miks jotkut hake hyväksyntää petämiselle kun kai se on sanomattakin selvää ettei sitä tule ja mitä väliä sillä on jos joku hyväksyy? Kaikki ei tule kuitenkaan hyväksymään kaikkea koskaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulukuussa tavannut miehen. Nyt on vasta huhtikuu. Peli poikki nyt samantien, niin et aiheuta itsellesi ja perheellesi enemmän hallaa! On se nyt kumma, saatana soikoon, että aikuinen ihminen ei pysty laittamaan tapailuihin stoppia. Ja miksi ihmeessä käyt vieraan miehen kanssa keskusteluja teidän rakkauselämästänne???Sunhan pitäisi käydä oman miehen kanssa keskusteluja suhteestanne, että miksi se ei enää toimi. Järki käteen. Tai sitten otat riskin , ja jätät miehesi ja kokeilet tätä uutta. Mutta on se niin hemmetin itsekästä, että haluaa pitää itsellään MOLEMMAT!? Tätä en ole koskaan tajunnut pettäjistä. Ketä te luulette olevanne, että luulette että teillä on oikeus a) huijata aviomiestänne b)huijata lapsianne c)pitää sekä aviomies että uusi rakkaus. Valintoja kehiin!

Ja mikä estää pitämästä kaikki?

Nimimerkillä kyllä yksi halukas nainen kahta miestä pyörittää ihan helposti.

Tuo on ihan totta. Oma avioliitto on hyvä, kymmenien vuosien ja kolmen aikuiseksi kasvatetun lapsen jälkeen on seksiä monta kertaa viikossa, hellyyttä, viihdytään yhdessä jne mutta silti mulla on ollut pari vuotta myös toinen mies. Oma ei aavista eikä epäile mitään, koska iltaisin ja viikonloppuisin ei viestitellä eikä mun omat menot ole mihinkään lisääntyneet

Tyhmä pitää olla jos ei pysty sen vertaa tekemisiään salaamaan

Tyhmä? Vai olisiko se niinpäin, että jotain tunnevammaa täytyy olla, että haluaa salata tekemisiään omalta puolisolta. Eikä edes koe syyllisyyttä, niin kuin sinä.

Se on mahdollista. En koe syyllisyyttä enkä huonoa omatuntoa. Toisaalta seison päätösteni ja valintojeni takia enkä selittele etten mahda itselleni mitään. Mahtaisin kyllä mutten halua.

Niinpä. En itse koe tekeväni mitään väärää. Tunteeni näitä miehiä kohtaan ei riipu toisesta miehestä mitenkään. Rakastan kumpaakin. Molempi parempi.

Et koe tekeväsi mitään väärää? Hui miten sairasta. Pidät siis oman miehesi talutusnuorassa, koska "rakastat"? Entä jos hänkin ansaitsisi tavata jonkun uuden? Soisitko sen hänelle? Jos molempi parempi- niin silloin sun pitäis tehdä miehesi kanssa diili että myös hän saa rakastaa kahta naista. Mutta sitten se ei ois sulle enää niin jännää....Niinpä....

Outo oletus. Kumpikin tietää toisesta. En osaa pitää tuollaisia salaisuuksia. Miehelläni on ollut sivusuhde myöskin, mutta tietääkseni tällä hetkellä ei ole. Toinen mies tapailee säännöllisen epäsäännöllisesti myös muita, ja varmaan haluaisi pysyvämmänkin parisuhteen, mutta on niin vaikea luonne, että ei onnistu helposti. Eli meillä ei ole omistushalua toisiimme, mutta synkkaa täydellisesti. Kaikki voittaa.

Te ootte kaikki ihan outoja. Mutta eipä ole mun ongelma. Luulen että ette ole oikeaa rakkautta edes koskaan kokeneet. Ei toi oo rakkautta.

Sinäkö määrittelet mikä on rakkautta? Ja että sitä on vain yhtä sorttia, sitä minkä sinä hyväksyt?

Jos koet syvää rakkautta yhtä kohtaan, niin sulle riittä se yksi. Just saying. Mutta sähän et tätä tuu tajuamaan...

Sinäkö senkin määrittelet ettei ole mahdollista tuntea syvää rakkautta kuin yhtä kohtaan? Aika rajoittunut näkökulma.

Tottakai voi rakastaa vaikka koko maailmaa. En silti mene panemaan koko maailmaa. Sanoin että kun koet tarpeeksi syvää rakkautta, et tarvitse kuin sen yhden. Se riittää. Mutta niin kuin arvasin, et kykene käsittämään tätä. Eikä se näkökulma ole rajoittunut, vaan normaali.