Sinkulla kuulemma EI VOI olla mitään kiireitä elämässään! :D (kotityöt yms.)
Näin mulle on (töissä) sanottu, olen siis sinkku, lapsiakaan ei ole. Jotkut oikeasti kuvittelevat, että mulla ei kertakaikkiaan voi olla töiden jälkeen mitään muuta kuin pelkkää vapaa-aikaa. :D
Saan kuulemma vain röhnöttää jossain sohvalla heti kotiin tultuani ja katsella vaikka telkkaria...
Vaikka olenkin yksin, niin kyllä mä käyn kaupassa, siivoan kotiani, teen ruokaa, huolehdin pyykeistä jne.
Jos en tekisi kotitöitä, niin kotini muistuttaisi hyvin äkkiä sikolättiä.
En tietenkään voikaan tietää, millaista on huolehtia huushollista, jossa on lapsia.
En ole sitä koskaan kokenut. En pysty saamaan lapsia, siksi olen perheetön.
Miksi ei ole edes miestä tällä hetkellä? Jätin mieheni, koska hän alkoi ryypätä liikaa. :(
Mutta joo, mullakin on omat kiireet töiden lisäksi.
Mua vaan ihmetyttää joidenkin negatiivinen suhtautuminen tähän asiaan. Yksinäisten elämä "tuomitaan" sillä perusteella, että kun on "niin paljon vapaa-aikaa."
Osa mun työkavereista on aika hankalia tapauksia muutenkin, yritän silti tulla toimeen kaikkien kanssa.
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Kun sinun pitää huolehtia vain itsestäsi niin kyllä se vaan on helppoa. Usko pois. Jos sinusta ruoanlaitto ja roskienvienti on kiireitä niin silloin sinulla ei ole kiireitä.
Kadut lapsia , paljastuit !. Katkera ihminen.
Kiisteleeköhän miehet työpaikan kahvipöydässä kenellä on eniten kotitöitä ja kiirettä?
Tässä ei taas osata rinnastaa oikeita asioita keskenään. Paljon oikeampaa olisi rinnastaa parisuhteessa lapsilla ja ilman elävät ja sinkut lapsilla ja ilma. Ja jos molemmilla on yhtä paljon muuta elämää, niin totta kai lapsellisilla on enemmän, koska on ne lapset.. Mutta mitään yleistystä lasten mukaan on turha tehdä, koska enemmön kiirettä tuovat kyllä ihan kaikki muut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti joku on sitä mieltä, että kerrostalo kolmiossa asuvilla aikuisilla kahden lapsen kanssa on enemmän kotitöitä kuin yksin 100 neliöisessä omakotitalossa asuvalla sinkulla? Ja toki tässä lasketaan kotityöt per aikuinen eli kahden aikuisen perheessa kotityöt tietenkin jaettuna kahdelle.
Kyllä, sillä sulla ei ole hajuakaan siitä, miten ne ipanat sotkee.
Eikä sulla ole hajuakaan kuka niiden antaa sotkea ja on jättänyt opettamatta ne tavoille?
Vinkki: vilkaise peiliin jos et muuten hoksaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun sinun pitää huolehtia vain itsestäsi niin kyllä se vaan on helppoa. Usko pois. Jos sinusta ruoanlaitto ja roskienvienti on kiireitä niin silloin sinulla ei ole kiireitä.
Itsepähän sä olet lapses vääntäny, (ainakin annat olettaa että sulla on) mitä sitten täällä itket kuinka toisten kiireet ei ole oikeita kiireitä koska hei, ei tarvi viedä lapsia sinne ja tonne ja tänne, ei oo miestä ruokittavana plaa plaa plaa.
Aah. Lapseton keski-ikäinen siskoni. Jaksaa saarnata miten hänellä on ihan yhtä paljon kotitöitä ja kaikkea kuin meillä.
Mulla/meillä ei ole yhtään enemmän kiirettä silloin kun puolisoni lapset ovat meillä (alakouluikäiset), verrattuna siihen kiireeseen mitä meillä on niillä viikoilla kun lapset eivät ole meillä.
Kun lapset ovat meillä:
- Kaupasta täytyy ostaa enemmän ruokaa kerralla
- Ruokaa täytyy tehdä enemmän, koska on useampi syöjä
- Sotkua tulee enemmän, ruokaa tippuu pöydälle ja lelut valloittavat lasten huoneet
- Pyykkiä täytyy pestä useammin
- Jos lähdetään johonkin, lähtemiseen kulu enemmän aikaa (kiukuttelut,pukemiset ym.)
- Kun teet jotain, lapset keskeyttävät puuhasi (siivoamisen, ruuanlaiton, haravoinnin)
En kuitenkaan koe, että meillä olisi jotenkin enemmän kiire tällöin, kun lapset ovat meillä. Kiire ei meillä johdu siitä, onko taloudessamme lapsia vai ei, vaan se johtuu siitä, että kuinka hyvin asiat suunnittelee ja varautuu asioihin. Jos lähdemme puolison kanssa kaksin elokuviin, tiedämme että aikaa lähtemiseen kuluu vaikka 10min. Mutta jos lähdemme lasten kanssa elokuviin, tiedämme että aikaa kuluu vähintään 30min, ja todennäköisesti enemmänkin, joten valmistaudumme siihen lähtemällä hyvissä ajoin. Tottakai lasten kanssa tekemistä on enemmän (teenkö kaksi voileipää vai neljä voileipää), mutta kiire on mielestäni jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kiisteleeköhän miehet työpaikan kahvipöydässä kenellä on eniten kotitöitä ja kiirettä?
Ehkä.. Mutta on tää taas ihan älytöntä.
Naisilla vois olla asiat hiukka paremmin jos ei oltais tälläisiä ääliöitä.
No joo, perheelliset hoitavat ihan samat kotityöt kuin ap:kin ja lisäksi lasten tarhaanviemiset, kouluasiat, harrastukset yms. Lisäksi lapsista tulee enemmän sotkua kuin yhdestä yksknasuvasta aikuisesta, joten kotityön määrä lisääntyy vaikka siihen suhteellisesti käytettävissä oleva aika vähenee.
Lisäksi lastenhoito on sellaista, joka on hoidettava tässä ja nyt eikä tehtäviä voi lykätä myöhemmäksi, esim. vaipanvaihto, nälkäisen lapsen ruokkiminen, itkuisen lapsen lohduttaminen jne.
Eli kyllä ainakin pienten lasten työssäkäyvillä vanhemmilla on aivan oikeasti enemmän kiirettä kuin yksinasuvalla aikuisella.
Vierailija kirjoitti:
Mulla/meillä ei ole yhtään enemmän kiirettä silloin kun puolisoni lapset ovat meillä (alakouluikäiset), verrattuna siihen kiireeseen mitä meillä on niillä viikoilla kun lapset eivät ole meillä.
Kun lapset ovat meillä:
- Kaupasta täytyy ostaa enemmän ruokaa kerralla
- Ruokaa täytyy tehdä enemmän, koska on useampi syöjä
- Sotkua tulee enemmän, ruokaa tippuu pöydälle ja lelut valloittavat lasten huoneet
- Pyykkiä täytyy pestä useammin
- Jos lähdetään johonkin, lähtemiseen kulu enemmän aikaa (kiukuttelut,pukemiset ym.)
- Kun teet jotain, lapset keskeyttävät puuhasi (siivoamisen, ruuanlaiton, haravoinnin)
En kuitenkaan koe, että meillä olisi jotenkin enemmän kiire tällöin, kun lapset ovat meillä. Kiire ei meillä johdu siitä, onko taloudessamme lapsia vai ei, vaan se johtuu siitä, että kuinka hyvin asiat suunnittelee ja varautuu asioihin. Jos lähdemme puolison kanssa kaksin elokuviin, tiedämme että aikaa lähtemiseen kuluu vaikka 10min. Mutta jos lähdemme lasten kanssa elokuviin, tiedämme että aikaa kuluu vähintään 30min, ja todennäköisesti enemmänkin, joten valmistaudumme siihen lähtemällä hyvissä ajoin. Tottakai lasten kanssa tekemistä on enemmän (teenkö kaksi voileipää vai neljä voileipää), mutta kiire on mielestäni jotain muuta.
No mistä se tarve suunnitella ja varautua johtuu? Aivan: lapsista.
Toki sinkuillakin on normaalin elämän kiireet. Sitä en vain ymmärrä, että miksi sinkkuystäväni on jatkuvasti ihan poikki ja valittaa, että on niin uupunut eikä saa nukkua tarpeeksi.
Hänellä on ihan normaali työ (ei tarvetta ylitöihin, ei erityisiä kiirehetkiä, ei kiiresesonkia). Hän käy töissä klo 8-16. Hän ei harrasta mitään muuta kuin osallistuu yhteen käsityöryhmään kerran viikossa tunnin kerrallaan. Töiden jälkeen hän menee kotiin ja on yleensä nukkumassa päiväunia, jos hänelle erehtyy soittamaan ja pyytämään vaikka kävelylenkille tai kirpparikierrokselle.
En vain ymmärrä, että miten hän voi olla jatkuvasti uupunut ja ei ole koskaan nukkunut tarpeeksi. Itse kolmen lapsen äitinä yöt jäävät säännöllisesti tosi lyhyiksi pitkäaikaissairaan lapsen sairauden hoidon takia. Silti en voi sanoa olevani erityisen uupunut tai väsynyt, vaikka työ on vastuullista ja joudun tekemään ylitöitä kotoa käsinkin aika usein. Omille harrastuksillekin jää aikaa.
Minä sinkkuna tarvitsen keskimääräistä enemmän unta vuorokaudessa. Sellainen olen aina ollut. Muuten en jaksa. Silti saatan olla väsynyt ja päiväunien tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Toki sinkuillakin on normaalin elämän kiireet. Sitä en vain ymmärrä, että miksi sinkkuystäväni on jatkuvasti ihan poikki ja valittaa, että on niin uupunut eikä saa nukkua tarpeeksi.
Hänellä on ihan normaali työ (ei tarvetta ylitöihin, ei erityisiä kiirehetkiä, ei kiiresesonkia). Hän käy töissä klo 8-16. Hän ei harrasta mitään muuta kuin osallistuu yhteen käsityöryhmään kerran viikossa tunnin kerrallaan. Töiden jälkeen hän menee kotiin ja on yleensä nukkumassa päiväunia, jos hänelle erehtyy soittamaan ja pyytämään vaikka kävelylenkille tai kirpparikierrokselle.
En vain ymmärrä, että miten hän voi olla jatkuvasti uupunut ja ei ole koskaan nukkunut tarpeeksi. Itse kolmen lapsen äitinä yöt jäävät säännöllisesti tosi lyhyiksi pitkäaikaissairaan lapsen sairauden hoidon takia. Silti en voi sanoa olevani erityisen uupunut tai väsynyt, vaikka työ on vastuullista ja joudun tekemään ylitöitä kotoa käsinkin aika usein. Omille harrastuksillekin jää aikaa.
Ystävälläsi voi olla vaikka uniapnea, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai masennusta. Ehkä nämä kaikki yhdessä. Voi olla jatkuvasti uupunut. Tai sitten tämä uupumus voi olla myös seurasidonnaista. Itse käytän uupumusta valkoisena valheena, jos en halua nähdä jotakuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kyllä se nyt kuitenkin on vaan fakta, että sinkin "kiireet" ja lapsiperheen kiireet on ihan eri mittakaavassa. Tottakai sinkullakin on ruuanlaittoa, siivoamista ja pyykinpesua, mutta suurin ero lienee se, että lapsiperheessä nämä asiat on lähes pakko tehdä ajallaan, sinkku voi siivoilla kun huvittaa.
Olen käynyt sekä lapsiperheissä että sinkuilla. Väitän, että lapsiperheissä tunnutaan siivoavan kun huvittaa ja sinkuilla on siistiä.
Mä taas sanoisin, että molemmissa siivotaan silloin kun huvittaa (se siivoaminen ja sen ajankohta kun on vanhempien oma päätös myös lapsiperheessä). Tosin vaikkapa 2 tuntia viikossa tavaroiden järjestelyä ja muuta siivousta tuottaa sinkkukodissa eri lopputuloksen kuin sellaisessa talossa, jossa pikkukätösen myös sotkevat sen järjestyksen tehokkaammin.
Mun lapsista enää yksi yläasteikäinen asuu kotona. Kiireitä on nyt saman verran kuin ennenkin, ne eivät liity nykyään enää lapsiin. Eivätkä kyllä siivoamiseen tai ruualaittoonkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä oon seurannut omaa tytärtä , niin kiirettä sillä riittää.
Mutta se on itse tehtyä kiirettä. Pitää käydä salilla, lenkillä, ripsihuollossa, kavereita tapaamassa, syömässä, juhlimassa, shoppailemassa jne.Päivätyön lisäksi haalii viikonlopputöitä.
Ei siinä mitään. Oon sanonut että, nauti kun oot nuori ja vapaa.
Oon myös kehoittanut ottamaan iisisti. Ei aina tartte mennä pää kolmantena jalkana.
Lapset ne vasta itse tehtyä kiirettä ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla/meillä ei ole yhtään enemmän kiirettä silloin kun puolisoni lapset ovat meillä (alakouluikäiset), verrattuna siihen kiireeseen mitä meillä on niillä viikoilla kun lapset eivät ole meillä.
Kun lapset ovat meillä:
- Kaupasta täytyy ostaa enemmän ruokaa kerralla
- Ruokaa täytyy tehdä enemmän, koska on useampi syöjä
- Sotkua tulee enemmän, ruokaa tippuu pöydälle ja lelut valloittavat lasten huoneet
- Pyykkiä täytyy pestä useammin
- Jos lähdetään johonkin, lähtemiseen kulu enemmän aikaa (kiukuttelut,pukemiset ym.)
- Kun teet jotain, lapset keskeyttävät puuhasi (siivoamisen, ruuanlaiton, haravoinnin)
En kuitenkaan koe, että meillä olisi jotenkin enemmän kiire tällöin, kun lapset ovat meillä. Kiire ei meillä johdu siitä, onko taloudessamme lapsia vai ei, vaan se johtuu siitä, että kuinka hyvin asiat suunnittelee ja varautuu asioihin. Jos lähdemme puolison kanssa kaksin elokuviin, tiedämme että aikaa lähtemiseen kuluu vaikka 10min. Mutta jos lähdemme lasten kanssa elokuviin, tiedämme että aikaa kuluu vähintään 30min, ja todennäköisesti enemmänkin, joten valmistaudumme siihen lähtemällä hyvissä ajoin. Tottakai lasten kanssa tekemistä on enemmän (teenkö kaksi voileipää vai neljä voileipää), mutta kiire on mielestäni jotain muuta.
No mistä se tarve suunnitella ja varautua johtuu? Aivan: lapsista.
Niin johtuu, en väittänytkään mitään muuta :) Meillä ei vaan ole normaalia enemmän kiirettä lasten kanssa. Jos ei osaa suunnitella ja varautua, niin varmasti tulee kiire lasten kanssa.
Aina se varautuminenkaan ei riitä. Muistan kun kaverin lapsi pissasi alleen juuri, kun olivat pääsemässä määränpäähän. Ei kun takaisin kotiin vaatteet vaihtamaan. Uusi yritys.
Tuo siisteyskäsitys on kyllä suhteellista, oli lapsia tai ei. Tiedän sinkkuja ja lapsiperheitä, missä kuurataan paikat harva se päivä. Sitten niitä, jotka ottavat rennommin ja pieni sotku ei haittaa. Aika käytetään muuhun. Se aiheuttaa sitten toistuvaa riitaa, jos puolisolla on eri siisteyskäsitys, mutta vaatii toisen osallistumista.
Vierailija kirjoitti:
Näin mulle on (töissä) sanottu, olen siis sinkku, lapsiakaan ei ole. Jotkut oikeasti kuvittelevat, että mulla ei kertakaikkiaan voi olla töiden jälkeen mitään muuta kuin pelkkää vapaa-aikaa. :D
Saan kuulemma vain röhnöttää jossain sohvalla heti kotiin tultuani ja katsella vaikka telkkaria...
Vaikka olenkin yksin, niin kyllä mä käyn kaupassa, siivoan kotiani, teen ruokaa, huolehdin pyykeistä jne.
Jos en tekisi kotitöitä, niin kotini muistuttaisi hyvin äkkiä sikolättiä.
En tietenkään voikaan tietää, millaista on huolehtia huushollista, jossa on lapsia.
En ole sitä koskaan kokenut. En pysty saamaan lapsia, siksi olen perheetön.
Miksi ei ole edes miestä tällä hetkellä? Jätin mieheni, koska hän alkoi ryypätä liikaa. :(
Mutta joo, mullakin on omat kiireet töiden lisäksi.
Mua vaan ihmetyttää joidenkin negatiivinen suhtautuminen tähän asiaan. Yksinäisten elämä "tuomitaan" sillä perusteella, että kun on "niin paljon vapaa-aikaa."
Osa mun työkavereista on aika hankalia tapauksia muutenkin, yritän silti tulla toimeen kaikkien kanssa.
En tajua, miksi ajattelet, että se on NEGATIIVISTA suhtautumista, jos sanovat että sulla on rennompaa vapaa-aikaa kuin heillä? Tuo on jännä ajatus, joka ihmisillä vallitsee, että "kiire ja stressi ja hankala elämä = ihailtavaa", kun taas "mukava, rento ja kiireetön elämä = jotain, jota ei haluta muille myöntää".
Aika monelta perheelliseltä naiselta puuttuu monia velvollisuuksia, joita sinkkunaisella on... mun havaintojen mukaan helskutinmoisen määrän ns. perinteisiä miesten hommia ulkoistavat puolisolleen.