Lue keskustelun säännöt.
Ovatko ystäväni kateellisia vai mikä mättää?
26.03.2017 |
Minulla oli ennen muutama vuosi sitten kaksi hyvää ystävää joiden kanssa jaoin ilot ja surut. Kaikki on muuttunut vähitellen kun olen mennyt naimisiin ja saanut lapsen. He viettävät kahdestaan aikaa eivätkä kerro minulle jos käyvät kahvilla tms. Pääsisin kyllä mukaan ja olen ehdottanut tapaamista mutta sanovat ettei tahdo löytyä aikaa. Silti olen törmännyt heihin kaupungilla ja vähän aikaa sitten satuin huomaamaan kuinka toinen näistä "ystävistä" vaihtoi äkkiä suuntaa kun näki minut. En ole ollut ilkeä enkä ole puhunut itsestäni tai lapsesta. Tai sen verran että jos ovat valitelleet omia miehiään, olen vain todennut etten löydä omasta miehestäni vikoja.
Ärsyttääkö heitä kun elämässäni menee hyvin? Olen löytänyt unelmieni miehen, saanut aivan ihanan lapsen ja teen työkseni sitä mistä pidän. En kehuskele näillä mutta toki jos joku kysyy että miten menee, en valehtele vaan vastaan että oikein hyvin menee!
Mainittakoon myös että olen pysynyt hyvässä kunnossa, olen pitkähiuksinen ja hoikka ja pukeudun naisellisesti. Tosin olen aina ollut tällainen.
Mikä mättää? Kyseessä tietenkin kaksi naispuoleista, miehillä tuskin samaa ongelmaa esiintyy.
Kommentit (122)
Ap, vika on sinussa. Sen sijaan että yrittäisit ottaa yhteyttä ystäviisi, tulet av-palstalle kehumaan itseäsi. Mihin tarvitset ystäviesi rakkautta kun rakastat jo itseäsi ja hiuksiasi niin paljon itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkaisuutta se kyllä on. Itse olen töissä asiantuntijatehtävissä hedgerahastossa. Palkka monta sataa tonnia vuodessa. Avovaimo on hyvännäköinen latina ja on kyllä paremman näköinen kuin chafak ja bellfart (tai mikälie nykyisin) jotka olisivat ihan tusinatavaraa etelä-amerikassa. Arvaa montako suomalaista kaveria minulla on jäljellä? Jep, tasan 0. Ainoastaan vanhempien takia käyn suomessa.
Luepa ap. kommenttisi uudestaan. Millaisen kuvan annat itsestäsi ja millaisen ystävistäsi.
Vuolaasti kerrot kuinka täydellinen olet ja sinulla on jopa pitkät hiukset, etkä edes keksi mitään pahaa sanottavaa parisuhteestasi.
Taas ystäväsi ovat ylipainoisia, haasteita parisuhteessa jne. etkä edes löytänyt yhtäkään myönteistä sanottavaa heistä.
Ja silti kuvittelet olevasi heille ystävä.
Ja miksi pidät niin pahana, kun ystäväsi viettävät enemmän aikaa toistensa seurassa, ilman sinua? Ehkä he nyt ovat läheisempiä ja heillä riittää yhteisiä puheenaiheita.
Ja miksi ihmeessä vedät kateuskortin esille?
Ja mitä tulee vauvaan, niin vauvan hankinta ei nyt tosiaan vaadi suuria ponnistuksia ja jos oikein tahtoo, niin sen saa lähes jokainen, niin halutessaan.
Näin kolmen lapsen äitinä, jaksan aina ihmetellä vauva-kateuskortin nostamista esille ja sillä ratsastamista.
Mä voin olla kaverisi. Muulla ei ole väliä, mutta tuo pitkä tukka on tärkeä. Haluan ehdottomasti, että ystävilläni on pitkä tukka.
Olisi omitusista jos hyvät ystävät hylkäisivät sen vuoksi että toiselle menee paremmin. Aikuiset ihmiset tajuavat että kenenkään ylämäki ei ole lopullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luepa ap. kommenttisi uudestaan. Millaisen kuvan annat itsestäsi ja millaisen ystävistäsi.
Vuolaasti kerrot kuinka täydellinen olet ja sinulla on jopa pitkät hiukset, etkä edes keksi mitään pahaa sanottavaa parisuhteestasi.
Taas ystäväsi ovat ylipainoisia, haasteita parisuhteessa jne. etkä edes löytänyt yhtäkään myönteistä sanottavaa heistä.
Ja silti kuvittelet olevasi heille ystävä.Ja miksi pidät niin pahana, kun ystäväsi viettävät enemmän aikaa toistensa seurassa, ilman sinua? Ehkä he nyt ovat läheisempiä ja heillä riittää yhteisiä puheenaiheita.
Ja miksi ihmeessä vedät kateuskortin esille?
Ja mitä tulee vauvaan, niin vauvan hankinta ei nyt tosiaan vaadi suuria ponnistuksia ja jos oikein tahtoo, niin sen saa lähes jokainen, niin halutessaan.
Näin kolmen lapsen äitinä, jaksan aina ihmetellä vauva-kateuskortin nostamista esille ja sillä ratsastamista.
Miksi parisuhteesta pitäisi keksimällä keksiä jotain pahaa sanottavaa?
Eikä kaikki todellakaan saa lapsia joko jonkun fyysisen syyn takia tai sitten kumppani ei halua tms.
Kyllä lasten hankita myös muuttaa elämää eli on jonkinlainen ponnistus. Itse olet nyt aika ylimielinen.
Moni voi olla epävarma omasta päätöksestään olla hankkimatta lapsia ja sitten ärsyttää / käy kuitenkin kateeksi kun kaveri hankkii.
Minä ymmärrän ap:ta. En tiedä minkä ikäisiä muut vastaajat ovat, mutta kyllä se on totta, että kun nainen tulee tiettyyn ikään, niin helposti kadehditaan niitä hoikkia ja kauniita (tai pitkätukkaisia?). Jännä ilmiö että tällä palstalla aina se aloittaja on syyllinen,vaikka kaverit olisivat olleet kuinka mulkkuja tahansa. Eli se on suurimman osan vastaajien mielestä oikein, että kaverin syrjivät ja vika on tietty aloittajassa. On myös oikein jatkaa ap:n kiusaamista myös tässä ketjussa ja haukkua itsekeskeiseksi (ja varsinkin haukkua että aloittaja on maininnut pitkän tukan). Menkää itseenne ihmiset. Kuinkahan moni kananpersetukkainen plösö mamma siellä istuu ja kadehtii tätäkin aloittajaa, ja siksi kiusaa tässäkin ketjussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On pelottavaa, miten kateellisia me ihmiset olemme. Kateus ja viha paistaa läpi kommenteista. Se on pahasta, jos kaverilla menee paremmin ja elämä on kunnossa kaikin puolin, jos itsellä ei ole. Vielä pahempaa on, jos tämä kaveri kehtaa mainita sen ääneen. Jos olet vielä hyvännäköinenkin, niin se on synti ja jos tiedät sen itsekin, on se jo liikaa. Lasikatot tulevat vastaan ja lyttääminen alkaa. Se on raadollinen luonnonlaki. Niin on tapahtunut tässäkin keskustelussa. Haukutaan ja syytellään satojen yläpeukkujen kannustamana. Naiset, älkää olko niin kateellisia ja läpinäkyviä, ja älä välitä ap. Näin se menee. Hakeudu muiden elämästään ja itsestään tyytyväisten seuraan.
Miten hitossa se tekee ihmisestä ylimielisen tai että ois itseään täynnä jos kertoo olevansa laiha, kaunis, elämässä menestynyt.
Totuushan se vaan on. Vissiin aika katkerat meiningit on tälläkin palstalla.
Terveisin kanssa hyvällä ulkonäöllä rullaava nuori nainen joka saa paljon paskaa niskaan ei niin koreilta naisilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos he avautuvat sinulle omasta elämänsä vaikeista asioista, ja sinä kerrot omastasi vain että hyvin menee, he tulkitsevat sen niin, että sinä et ymmärrä heitä.
Ei siis ole kyse kateudesta vaan siitä, ettei ajatusmaalimanne kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos he avautuvat sinulle omasta elämänsä vaikeista asioista, ja sinä kerrot omastasi vain että hyvin menee, he tulkitsevat sen niin, että sinä et ymmärrä heitä.
Ei siis ole kyse kateudesta vaan siitä, ettei ajatusmaalimanne kohtaa.
On avautumista ja " avautumista".
Jos ei kuuntele oikeita ongelmia jotka kerrotaan vakavalla mielellä, on se empatian puutetta.
Mutta kuka jaksaa jauhaa ja kuunnella " meidän Samin lattialla lojuvista sukista" varsinkaan kun tuo valittaja ei ota mitään ehdotuksia asian parantamiseksi vastaan.
Ei siinä olekaan kyse ratkaisun etsimisestä vaan oman erinomaisuuden korostamisesta mieheen nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan ole sinulle kateellinen. Sellaiset ihmiset jotka kuvittelee että heitä kadehditaan ovat vain tympeää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa se tekee ihmisestä ylimielisen tai että ois itseään täynnä jos kertoo olevansa laiha, kaunis, elämässä menestynyt.
Totuushan se vaan on. Vissiin aika katkerat meiningit on tälläkin palstalla.
Terveisin kanssa hyvällä ulkonäöllä rullaava nuori nainen joka saa paljon paskaa niskaan ei niin koreilta naisilta...
En usko tästä olevan kysymys, vaan omissa asenteissa, jotka heijastuvat ulospäin. Jos kutsuu itseään jonkun ystäväksi, niin ei kuulosta hyvältä, jos toisen näkee vain negatiivisessa valossa.
Niinkuin ap. tapauksessa, hänen ystävänsä ovat ylipainoisia, parisuhteessa ongelmia, eivät ole kauniitakaan, ei vauvaa jne.
Ja nyt ap. ihmettelee, miksi hän ei kelpaa ystäväksi, vaikka hänellä kaikki asiat ovat paremmin, on hoikka ja kaunis jne.
Usein ystävyyssuhteessa ulkonaisella olemuksella ja täydellisyydellä ei ole mitään merkitystä, vaan muut arvot menevät edelle esim. luottamus, arvostus, kunnioitus, saman henkisyys jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On pelottavaa, miten kateellisia me ihmiset olemme. Kateus ja viha paistaa läpi kommenteista. Se on pahasta, jos kaverilla menee paremmin ja elämä on kunnossa kaikin puolin, jos itsellä ei ole. Vielä pahempaa on, jos tämä kaveri kehtaa mainita sen ääneen. Jos olet vielä hyvännäköinenkin, niin se on synti ja jos tiedät sen itsekin, on se jo liikaa. Lasikatot tulevat vastaan ja lyttääminen alkaa. Se on raadollinen luonnonlaki. Niin on tapahtunut tässäkin keskustelussa. Haukutaan ja syytellään satojen yläpeukkujen kannustamana. Naiset, älkää olko niin kateellisia ja läpinäkyviä, ja älä välitä ap. Näin se menee. Hakeudu muiden elämästään ja itsestään tyytyväisten seuraan.
Täsmälleen samat ajatukset heräsivät kun luin kommenteja. Ihan järkyttävää miten haukkumiskommentteja yläpeukutetaan ja sitten niille, jotka koittavat ymmärtää heitetään alapeukkua. Kärjistetysti voisi todeta, että on väärin jos ihmisellä menee hyvin ja erehtyy sanomaan asian ääneen.
Musta on hienoa, että ap ei lähde juttuun mukaan haukkumalla miehiä/miestään. Jos kerta ollaan parisuhteessa, niin miksi jatkuva valitus? Toista ihmistä tulisi kunnioittaa, tuskin naisistakaan tuntuisi mukavalta jos mies valittaisi kavereilleen "Siis Maija on niin natsi, en kestä sitä". Ap vaikuttaa ihmiseltä, kuka arvostaa elämäänsä ja se toki ärsyttää tietyntyylisiä ihmisiä. Koska elämän suola on draama? Todennäköisesti tilanne ap on vain se, että olette ajautuneet erilleen. Itselläni kävi aikoinaan sama ja silloin ei auta muu kuin antaa ystäville tilaa. Keskity muihin ystäviisi, jotka viihtyvät seurassasi. Turhaan sitä koittaa roikkua mukana jos toisia ei kiinnosta. Aiheutat itsellesikin vain turhaa päänvaivaa. Tai sitten kysy kavereilta mikä mättää.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole sinulle kateellinen. Sellaiset ihmiset jotka kuvittelee että heitä kadehditaan ovat vain tympeää seuraa.
Joo eihän kukaan ole koskaan kenellekään kateellinen. Kumma että sinäkin tiedät mitä kateus tarkoittaa kun et ole koskaan sitä itse tuntenut.
Tällaista se Suomessa usein on, täällä on laaja ystäväpiiri vain niillä, joiden elämässä ei ole muilla mitään kadehdittavaa. Suomalainen tykkää sellaisesta ystävästä jonka seurassa voi tuntea paremmuutta ja jota voi ehkä jopa opastaa, kun on itse niin hyvä ja etevä : ) Jos sinulla on asiat hyvin, suomalainen ei halua olla kaverisi, koska ei kestä sitä että jollain on asiat paremmin kuin itsellä. Ainoastaan sellaiset joilla on asiat hyvin molemmilla, voivat olla keskenään kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Tällaista se Suomessa usein on, täällä on laaja ystäväpiiri vain niillä, joiden elämässä ei ole muilla mitään kadehdittavaa. Suomalainen tykkää sellaisesta ystävästä jonka seurassa voi tuntea paremmuutta ja jota voi ehkä jopa opastaa, kun on itse niin hyvä ja etevä : ) Jos sinulla on asiat hyvin, suomalainen ei halua olla kaverisi, koska ei kestä sitä että jollain on asiat paremmin kuin itsellä. Ainoastaan sellaiset joilla on asiat hyvin molemmilla, voivat olla keskenään kavereita.
Se joka ei usko että tämä on totta, niin menkääs katsomaan edellistä otsikkoa 'join eilen, mokailin ja nyt kaduttaa'. Se on saanut 218 tykkäystä ja 21 alapeukkua tähän mennessä. Kun olet 'nöyrä' ja alennat itsesi, siitä suomalainen tykkää, voi taas kokea sitä paremmuutta ;'D
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ennen muutama vuosi sitten kaksi hyvää ystävää joiden kanssa jaoin ilot ja surut. Kaikki on muuttunut vähitellen kun olen mennyt naimisiin ja saanut lapsen. He viettävät kahdestaan aikaa eivätkä kerro minulle jos käyvät kahvilla tms. Pääsisin kyllä mukaan ja olen ehdottanut tapaamista mutta sanovat ettei tahdo löytyä aikaa. Silti olen törmännyt heihin kaupungilla ja vähän aikaa sitten satuin huomaamaan kuinka toinen näistä "ystävistä" vaihtoi äkkiä suuntaa kun näki minut. En ole ollut ilkeä enkä ole puhunut itsestäni tai lapsesta. Tai sen verran että jos ovat valitelleet omia miehiään, olen vain todennut etten löydä omasta miehestäni vikoja.
Ärsyttääkö heitä kun elämässäni menee hyvin? Olen löytänyt unelmieni miehen, saanut aivan ihanan lapsen ja teen työkseni sitä mistä pidän. En kehuskele näillä mutta toki jos joku kysyy että miten menee, en valehtele vaan vastaan että oikein hyvin menee!
Mainittakoon myös että olen pysynyt hyvässä kunnossa, olen pitkähiuksinen ja hoikka ja pukeudun naisellisesti. Tosin olen aina ollut tällainen.
Mikä mättää? Kyseessä tietenkin kaksi naispuoleista, miehillä tuskin samaa ongelmaa esiintyy.
Kateellisia ovat.
Minulla on ystävänä (nykyään) huippumenestyvä mies. Kaveripiirissämme vaikutetaan olevan vilpittömän iloisia hänen puolestaan.
t. mies (tämän arvasittekin)
Suurin osa palstalaisista on kyllä niin tyypillisiä... :D :D
Avausviestin ala- vs yläpeukut...
En minäkään ohjeistaisi haukkumaan miestä. Mutta ap ei taida kuunnella ja tuntea sympatiaa, vaan tosiaan alkaa kehumaan omaa elämäänsä. Sanonta 'oma kehu haisee', on totta monen mielestä.