Tarjosin yhteiseen kotiin muutavalle nuorelle parille kaikenlaisia tavaroita, mikään ei kelvannut
Ei ilmeisesti ollut tarpeeksi hienoa, vaikka ilmaiseksi olisi saanut.
Kommentit (315)
Meillä on jonkinlainen downshiftaus meneillään, kun ollaan muuttamassa pienempään asuntoon.
Keräilen huushollista tavaroita, jotka joutavat pois ja kutsun suvun nuoret sitten katsomaan, josko jotain haluavat. Aina tulee vähän yllätyksenä mitkä tavarat ovat heille mieluisia. Näköjään kannattaa laittaa näytille vanhat Marimekon paidatkin (ne jotka oikeasti eivät käyttämällä kulu miksikään) ja rumat Fatlava -vaasitkin.
Loput pikkutavarat annan ystävälleni, joka pitää kirpputoripöytää melkein jatkuvasti.
Huonekaluja ei enää paljonkaan ole, kun mökiltä on viety vielä vanhempia tavaroita kierrätykseen tai kaatikselle ja korvattu ne sitten kodista yli jääviltä laadukkaammilla.
Kaks ihmistä muuttaa yhteen niin siinähän on jo kaikki tavarat kahteen kertaan. Siinä enää mitään mamman romuja kaivata
Se että ilmaiseksi saa ei ole mikään velvoite ottamaan vastaan.
Älä nyt roskiin tavaroita heitä! Kierrätyskeskus, Pelastusarmeija tms hakee kotoa jos ovat hyväkuntoisia
huonekaluja! Pienemmät tavarat voit itse viedä noihin paikkoihin, kyllä sieltä tavara löytää ostajansa ja
osa tuotosta menee hyvään tarkoitukseen.
Kun mä muutin miehen kanssa yhteen, molemmat olivat jo ehtineet asua omillaan ja oli yhdet avoliitotkin takana. Eli käytännössä kahden kämpän tavaroiden piti mahtua yhteen kun ei ollut heti varaa isoon lukaaliin. Tarvetta ei ollut yhtään millekään vaan isoin arpominen oli siinä, mitkä tuplakappaleet kannatti säästää ja mitkä laittaa kiertoon. Millekään irtotavaralle ei todellakaan ollut tarvetta.
Sitten vielä semmoinen pointsikka, että jos ap:n kalusteet ovat isosta perheasunnosta ja nuoret ovat muuttamassa pieneen kaksioon, kyse voi olla yksinkertaisesti siitä etteivät tarjotut kalusteet mahdu. Vaatekaappi esimerkiksi on yleensä ihan täysi turhake. Pinnasänky myös jos lapsia ei ole -itse asiassa sen tyrkyttäminen lapsettomalle parille on hyvin todennäköisesti loukkaavaa. Iso kirjahylly ei myöskään usein ole tilankäytön kannalta sopiva pikkuasuntoon. Puhumattakaan siitä että nykysilmin se sinun 1970-luvun vaihteessa ostamasi tummasta lastulevystä tehty järkäle on nykynuorten silmissä ihan hirvittävän ruma.
Ihan naurettavaa pahoittaa mielensä tai ajatella että nuoret joille ei kelpaa kaikki roju mitä sukulaiset haluavat heille työntää ovat kermaperseitä. Kuulostavat minusta hyvin järkeviltä nuorilta jotka osaavat kieltäytyä reippaasti turhasta tavarasta.
Vierailija kirjoitti:
Pinnasänky yhteen muutaville nuorille? Vauvasänkyäkö tarkoitat???
Voihan sen laittaa varastoon odottamaan. Ei ihme että nykyään nuoret ovat maksuvaikeuksissa, kun taloutta ei yhtään osata suunnitella pitkällä tähtäimellä eteenpäin.
Minä muutin miehen kanssa yhteen 1985. Miehen sukulaiset tarjosivat vanhoja huonekaluja, mutta kieltäydyimme nnitä ja nurinaahan siitä seurasi. Ostimme kaiken uutena huonekalukaupasta ja ihan pankkilainalla. Emme halunneet mitään väliaikaisratkaisuja vaan kerralla kestävää ja meille sopivaa. Osa huonekaluista on vieläkin käytössä, sohva vaihdettiin uuteen 20 vuotta myöhemmin.
Sen verran huomautan edelliseen kommenttiin, että 70-luvulla kirjahyllyt tehtiin vielä umpipuusta. Lastulevyhyllyt tulivat vasta myöhemmin.
Ja sitten jos ne olisi ottaneet tavarasi niin olisit huomautellut aina käydessä miten SINUN pöytään on tullut naarmuja ja SINUN matot on hirveän likaisia? Joo ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.
Itse asiassa käytetyt vaunut liikkuvat hyvin, kunhan ovat ehjät, siistit ja homeettomat. Kulahtaneet ja/tai yli 10-vuotiaat eivät. Olisi kiinnostavaa tietää millaisia karmeuksia sinä olet laittamassa kiertoon, jos tosiaan ei kenellekään kelvannut.
OT: Kelpaakohan yli 10 v vanhat vaunut ensikotiin tms? Mietin nimittäin minne lahjoittaisin yhdet 11 v vanhat Brion vaunut. Ovat hyvässä kunnossa, käytetty aikoinaan 1,5 v, ei ole säilytetty ulkona missään vaiheessa (vauvaa ei myöskään nukutettu ulkona niissä) ja sen jälkeen säilytetty sisätiloissa varastohuoneessa = huoneenlämmössä eli ei pelkoa homeesta. Ei ole tahroja, repeämiä tai muita vaurioita, on heittoaisa, isot pyörät jne.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy varmaan heittää tavarat sitten roskiin kerran ei kellekään kelpaa. Sen takia ollaan niitä säästetty, että voitaisiin joskus antaa eteen päin. Mutta jos ei niin ei.
Ap
Miksi ette käytä niitä itse? Luulisi, että myös itse tarvitsette astioita, mattoja, ym. mainitsemaasi. Miksi juuri nämä pois annettavat ovat teille ylimääräisiä? Ette ehkä halua käyttää niitä itsekään. Nykyään huonekalujen ym. hävittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Täytyy olla kuljetukseen sopiva ajoneuvo, kantajat, hoitaa kaatopaikkamaksut, jne. Siksi on järkevää hankkia kodin huonekalut ja tarvikkeet harkitusti niin, että nitä ei tarvitse olla heti vaihtamassa. Kannatan kierrätystä periaattessa, mutta jos huonekalut ja matot ovat olleet teillä jo pitkään käytössä, niissä voi olla kulumaa ja näyttää vanhalta. Samoin käytetyissä astioissa, vaikka ne olisivat tyylikkäitäkin, on usein lasitus niin kulunut, että ne tummuvat helposti sisältä. Sillon ne eivät olisi käytössä todennäisesti kovinkaan kauaa aikaa, ja saaduista kamoista eroon pääseminen siirtyisi tämän nuoren parin ongelmaksi.
Kuka helvetin juntti tarjoaa 2010-luvulla jotain kirjahyllyä?? Onko "koriste-esineesi" 80-luvun juliste muovikehyksissä ja ruma iso bambuviuhka? Hahahahahahhahahahhahaaaahahhahhhahhahaaa!!
Vierailija kirjoitti:
Harvempi haluaisi romua ottaa vastaan mistä ei tykkää kun esimerkiksi kirppareilta ja fb roskalavoilta voi tehdä tosi hyviä löytöjä eikä tuu kalliiksi. Itse ostin viimeksi tänään arabian vanhat tosi nätit lautaset kahdella eurolla kirpparilta, en todellakaan ottaisi niiden tilalle jonkun sukulaisen kermasavirojua
Nykynuoret ovat tottuneet tavarapaljouteen ja haluavat valita. Pojan ensimmäinen vaimoke oli muumimuki-ihminen, mutta seuraava ei ollutkaan. Muumit saivat kyytiä huushollista. Hassua, että sieltä kirppiksiltä ja roskalavoilta hakien vanha tavara kelpaa, mutta ei sukulaiselta saatuna! Ei edes ne Arabian lautaset välttämättä ilmaiseksi kotoa saatuina kelpaa, mutta kirppiksellä ne ovat "löytö". No tavaraahan se vaan on, voi kun osais suhtautua sillä tavalla. Itse lahjoittaisin Pelastusarmeijalle, tarvitsijoita löytyy varmasti. Ehkä jonkun toisen mukulat kelpuuttavat kotiinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy varmaan heittää tavarat sitten roskiin kerran ei kellekään kelpaa. Sen takia ollaan niitä säästetty, että voitaisiin joskus antaa eteen päin. Mutta jos ei niin ei.
ApMiksi ette käytä niitä itse? Luulisi, että myös itse tarvitsette astioita, mattoja, ym. mainitsemaasi. Miksi juuri nämä pois annettavat ovat teille ylimääräisiä? Ette ehkä halua käyttää niitä itsekään. Nykyään huonekalujen ym. hävittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Täytyy olla kuljetukseen sopiva ajoneuvo, kantajat, hoitaa kaatopaikkamaksut, jne. Siksi on järkevää hankkia kodin huonekalut ja tarvikkeet harkitusti niin, että nitä ei tarvitse olla heti vaihtamassa. Kannatan kierrätystä periaattessa, mutta jos huonekalut ja matot ovat olleet teillä jo pitkään käytössä, niissä voi olla kulumaa ja näyttää vanhalta. Samoin käytetyissä astioissa, vaikka ne olisivat tyylikkäitäkin, on usein lasitus niin kulunut, että ne tummuvat helposti sisältä. Sillon ne eivät olisi käytössä todennäisesti kovinkaan kauaa aikaa, ja saaduista kamoista eroon pääseminen siirtyisi tämän nuoren parin ongelmaksi.
Juuri näin. Jos haluaa kipata sen vanhan sohvan (jota kirpparitkaan ei huoli) kaatopaikalle niin se on heti 50 euron "hävitysmaksu". Meillä jäi pieneksi lasten parvisänky/pöytä/kaapit/hyllyt -combo ja yhdessä kohdassa oli pieni rikkinäinen kohta, ei missään kantavassa osassa vaan hyllyn taustalevyssä. Eivät huolineet edes kirpparille lahjoituksena sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvempi haluaisi romua ottaa vastaan mistä ei tykkää kun esimerkiksi kirppareilta ja fb roskalavoilta voi tehdä tosi hyviä löytöjä eikä tuu kalliiksi. Itse ostin viimeksi tänään arabian vanhat tosi nätit lautaset kahdella eurolla kirpparilta, en todellakaan ottaisi niiden tilalle jonkun sukulaisen kermasavirojua
Nykynuoret ovat tottuneet tavarapaljouteen ja haluavat valita. Pojan ensimmäinen vaimoke oli muumimuki-ihminen, mutta seuraava ei ollutkaan. Muumit saivat kyytiä huushollista. Hassua, että sieltä kirppiksiltä ja roskalavoilta hakien vanha tavara kelpaa, mutta ei sukulaiselta saatuna! Ei edes ne Arabian lautaset välttämättä ilmaiseksi kotoa saatuina kelpaa, mutta kirppiksellä ne ovat "löytö". No tavaraahan se vaan on, voi kun osais suhtautua sillä tavalla. Itse lahjoittaisin Pelastusarmeijalle, tarvitsijoita löytyy varmasti. Ehkä jonkun toisen mukulat kelpuuttavat kotiinsa?
Niin tämä oli siis lähinnä vastaus ap:lle!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette käytä niitä itse? . Meillä jäi pieneksi lasten parvisänky/pöytä/kaapit/hyllyt -combo ja yhdessä kohdassa oli pieni rikkinäinen kohta, ei missään kantavassa osassa vaan hyllyn taustalevyssä. Eivät huolineet edes kirpparille lahjoituksena sen takia.
Laitoitko "annetaan" ilmoitusta minnekään? Ilmaiseksi menee melkein kaikki
Nykyään saa Tori.fi:stä niin halvalla hyvää kamaa ja monipuolinen valikoima, että itse ostan käytännössä kaiken sieltä jos tulee jollekin uudelle kalusteelle tarvetta. Autottomana on myös kätevää kun usein saa helposti neuvoteltua kotiinkuljetuksen pieneen lisähintaan myyjän kanssa jos heillä vaikka muutto käynnissä. Varsinkin täällä PK seudulla monet 'rikkaat' kun uusivat sisustustaan myyvät ihan pilkkahintaan vanhoja pois kun heillä ei ole tarvetta saada niistä mitään rahaa, mikä on meille normaalituloisille ostajille jotka haluaa laatukamaa ja säästää samalla tosi kiva juttu :) Itse olen tehnyt tosi hyviä löytöjä, Vepsäläisen nahkaiset ruokapöydän tuolit 10e kappale, sekä astioita pilkkahintaan, myyjät usein kertoilleet saaneensa lahjaksi muttei mätsää omaan tyyliin ja kun olen tavaroita noutanut niin huomaa jo ovella ettei heille ole paljon väliä mitä näistä korvaukseksi saa, kunhan eroon pääsee. Toki taas sitten löytyy myös näitä toisia ääripäitä, jotka koittaa myydä Lack sohvapöytää 2e halvemmalla kuin Ikeasta, usein ehkä niitä hieman vähävaraisempia, mutta en lähde yleistämään.
Mitään kusisia 15 vuotta vanhoja Finlaysonin eriparipyyhkeitä ottaisin tiskiräteiksi maksimissaan, mielummin ostaisin omalla rahalla vaikka sitten jyskistä sen tasan yhden paskan yksivärisen omaan tyyliin sopivan pyyhkeen ja eläisin sen kanssa sitä pesten kun roikuttaisin jotain epämieluisaa kylppärin seinällä.
Olipa hyvä lukea tämä ketju.
Jos/kun aikanaan tulee aika muuttaa isosta omakotitalosta penempään asuntoon, tilaan siirtolavan pihaan ja siihen kaikki ylimääräinen ja suoraan kaatopaikalle. Ehkä kuitenkin ensin tarjoan jälkikasvulle tilaisuuden poimia, mitä haluavat, jos haluavat. Siis ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Olipa hyvä lukea tämä ketju.
Jos/kun aikanaan tulee aika muuttaa isosta omakotitalosta penempään asuntoon, tilaan siirtolavan pihaan ja siihen kaikki ylimääräinen ja suoraan kaatopaikalle. Ehkä kuitenkin ensin tarjoan jälkikasvulle tilaisuuden poimia, mitä haluavat, jos haluavat. Siis ehkä.
Tuleva marttyyri alulla. Pointsit sulle!
Anyway hirveän materialistisia ihmiset ovat edelleen. Hirveä haloo siitä, onko kirjahylly muotia? (kirjahylly voi olla ihan kätevä huonekalu sinällään, tilanjakajana) Ja omituista on puhua siitä, että kirjat eivät ole "muotia". Mitä elämä olisi ilman kirjoja tai kenelle ainoa arvo on vain se, miltä jokin näyttää kotona? Lakatkaa ostamasta tavaraa jos se ahdistaa. Valitettavasti vaan tästä materiasta, jota ihan jatkuvasti valmistataan lisää ja lisää - ei päästä oikein koskaan eroon. Jossain muodossa se jatkaa tällä planeetalla. Nimenomaan uuden valmistaminen, myyminen ja ostaminen on perikadon alku - ei olemassaolevan uudelleenhyödyntäminen.
Mutta filosofisesti katsoen kysymys on jostain muustakin. Nuorilla uuden alku, kaiken pitää olla omaa. Jos tavarassa on vahvasti esillä anopin leima - nuoret eivät halua sitä kotiinsa. Se voi symbolisesti tarkoittaa laajemmin myös sitä, että anoppi voisi ystävällisesti astua muutaman askeleen heidän elämästään takavasemmalle.