Tarjosin yhteiseen kotiin muutavalle nuorelle parille kaikenlaisia tavaroita, mikään ei kelvannut

Mun anoppi tunki meille väkisin meidän ekaan kämppään järkyttävää roinaa.

Ei viitsinyt roskiinkaan heittää kuulemma..

Saatiin mm. todella, SIIS TODELLA, karmeita pyyhkeitä (myrkynvihreitä jossa sähkönsinisiä kuvioita) ja lakanoita (liian pieniä ja yhdessä oli kuva kissasta), parittomia astioita (osa varastettu aikoinaan kouluista, mukana oli myös muovisia LASTEN astioita), rikkinäisen imurin...

Säästin 3000 euroa, ostin uudet kalusteet sun muut ja anopin kamat lenti roskiin....

Miksi niiden tavaroiden pitäisi kelvata?

Miksei ne rojut kelvannu ap:lle itelleen? Jo on nirso ämmä!

Milloinkas esim se pinnasänky on ollut viimeksi käytössä? Ei ilmeisesti ihan lähivuosina? :D

Vierailija kirjoitti:

Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.

Itse asiassa käytetyt vaunut liikkuvat hyvin, kunhan ovat ehjät, siistit ja homeettomat. Kulahtaneet ja/tai yli 10-vuotiaat eivät. Olisi kiinnostavaa tietää millaisia karmeuksia sinä olet laittamassa kiertoon, jos tosiaan ei kenellekään kelvannut.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa miten nuorta porukkaa vastaamassa, ilmeisesti ilolla laitetaan vähät rahat ikean kertakäyttöhyllyköihin ja lelukattiloihin. Miksi ihmeessä? Eikö vähiä rahoja voisi aluksi laittaa muuhunkin? Eihän kukaan ajattelekaan, että se olisi pysyvä sisustus, vaan sitten voisi ostaa yksi kerrallaan jonkun kunnon tavaran tilalle. Mutta ei, halutaan se kokovalkoinen ikeakoti, jonka kalusteet joka tapauksessa lähtevät ilmaiseksi kiertoon kahden vuoden kuluttua. Eikö nuoret näe, miten ne on aivopesty turhaan kulutukseen? Sen sijaan muodikkaasta lihansyönnin ympäristövaikutuksista kyllä jaksetaan luennoida. Entä kierrätys?

No mutta jos ei tarvitse, niin ei tarvitse?

Ap:lla oli aika iso kasa tavaroita, joita olisi halunnut nuoren parin kotiin tyrkyttää. Tuskin heidän kotinsa edes on kovin iso, ja heillä saattaa olla jo suurin osa tarvitsemistaan tavaroista omasta takaa. Ja ehkä he jotain pientä haluavatkin nimenomaan hommata YHDESSÄ omaan uuteen yhteiseen kotiin. Jotain uutta kivaa, josta molemmat tykkäävät ja mikä tuo molemmille yhteisen kodin tuntua. Ap:n "paremman  puutteessa" ostetut vanhat tavarat, jotka jäivät häneltä itseltäänkin lähes käyttämättä (koska Ap itsekin halusi hetimmiten muuta tilalle), eivät ehkä ole sellaisia, jotka tälle nuorelle parille sitä yhteisen kodin tuntua tuovat.

Miksi Ap ei voi vain myydä niitä pois? Miksi nuoren parin pitää ottaa ne ristikseen, jos eivät niitä halua? Tai Ap laittaa ilmoituksen vaikkapa FB:kiin ja lahjoittaa ne jollekin tarvitsevalle.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kamalaa aikaa, kun tavarat ovat kertakäyttöisiä ja kohta tukkivat kaatopaikat. Kamalaa luonnonvarojen tuhlausta ja jätteellä saastuttamista.

Se aika oli normaalia, jolloin tavarat oli tehty kestämään ja jolloin lähes kaiken pystyi korjaamaan. Vaatteet kuluivat puhki, mutta niistä tehtiin vielä rättejä ja mattoja.

Mikset sä valita Ap:lle? Mieti, että ap on jättänyt nuo edelliset huonekalut sun muut käyttämättä ja ostanut samantien vain uutta tilalle! Kauheaa haaskausta.

Vierailija kirjoitti:

Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.

Vähän aikaa? Me ollaan käytetty yhdistelmävaunuja nyt päivittäin viimiset 5 vuotta.

Miten se että haluaa itse ostaa mieluista, tarkoittaa että luulee rahan kasvavan puussa? Ihmiset laittaa rahansa eri asioihin.

Noista käytetyistä rattaista vielä 90% on paskasia ja homeessa kun tarkemmin tutkii. Nähty on monet kerrat esim kirpparilla. En todellakaan halua vauvalle käytettyjä vaunuja ellei ne ole PRIIMAkuntoiset ja muutoinkin omiin tarpeisiin sopivat.

Vierailija kirjoitti:

Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.

Minä en ottanut vastaan tyrkytettyjä (yli kymmenen vuotta vanhoja) vaunuja, vaikka laatumerkkiset ja ihan hyväkuntoiset olivatkin. Kehitys kehittyy, halusin reippaasti kevyemmät vaunut joita on mukavampi työntää. Halusin tilavan tavarakorin. Halusin kääntyvät etupyörät koska elän Helsingissä ja kuljin vauvan kanssa kirppareilla ja pienissä kaupoissa enkä maantienlaitaa lumisohjossa. Halusin yli 10 cm kapeammat vaunut että mahdumme paremmin bussin kyytiin. Halusin enemmän muunneltavuutta ja mahdollisuuden pistää vaunut näppärästi osiin jolloin ne mahtuvat paremmin autoomme.

Tuskin elintärkeitä ominaisuuksia, mutta helpottivat ja mukavoittivat aika lailla ensimmäisten vuosien arkea. Minusta se jos joku oli olennainen kohde vauvaperheelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa miten nuorta porukkaa vastaamassa, ilmeisesti ilolla laitetaan vähät rahat ikean kertakäyttöhyllyköihin ja lelukattiloihin. Miksi ihmeessä? Eikö vähiä rahoja voisi aluksi laittaa muuhunkin? Eihän kukaan ajattelekaan, että se olisi pysyvä sisustus, vaan sitten voisi ostaa yksi kerrallaan jonkun kunnon tavaran tilalle. Mutta ei, halutaan se kokovalkoinen ikeakoti, jonka kalusteet joka tapauksessa lähtevät ilmaiseksi kiertoon kahden vuoden kuluttua. Eikö nuoret näe, miten ne on aivopesty turhaan kulutukseen? Sen sijaan muodikkaasta lihansyönnin ympäristövaikutuksista kyllä jaksetaan luennoida. Entä kierrätys?

Saimme appivanhemmilta heidän muuttaessaa 10 v sitten yhden Ikean kirjahyllyn ja erinäisiä astioita, olivat siis olleet heillä käytössä useamman vuoden. Ne on nyt meidän toimesta muutettu 2 kertaa, ja kaikki ovat edelleen hyvässä kunnossa. Ei kaikki Ikea-kama ole kuraa.

Mäkään en ymmärrä miten joku hylly edes pääsee kulumaan jotenkin. Vaikka olisi kuinka lastulevyä. Kiipeilettekö te ihmiset niissä?

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, ehkä joku jo kysyikin tätä: mikset käytä tavaroitasi itse? Mikä niissä on vikana?

Ap ei tainnut tykätä niistä itsekään, kun osti tilalle uudet ennen kuin oli edes vanhoja käyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.

Keneltä itse ostit ne Briot? Käytettynä?

Minulle kelpasi aikoinaan ja käytettynä olen muutenkin kestokulutustavaraa hommannut.

Kyllä minulla oli nuorena rahoille parempaakin käyttöä, kuin ostaa Hobby Hallista lastulevypaskaa. Ja on vieläkin, tosin nykyisin ostan kyllä joskus uudenkin huonekalun, mutta jonnekin Ikeaan päin en kusekaan.

Kerran tosin kiireessä erehdyin sellaiseen Anttilan lastulevylipaston ostamaan. Taisi se kolme vuotta kestää ehjänä ja sitten ratkeilivat laatikosta pohjat, vetimet jäivät käsiin jne, jne. Aikoinaan käytettynä saamiani massiivipuisia huonekaluja sen sijaan on minulla vieläkin käytössä ja ihan ehjinä.

Astiasto meillä on aina ollut juhlia ja vieraita varten erikseen. Arkiastiaston kanssa ei ole niin suurta lukua ja mitä helvetin väliä sillä on, onko kahvikuppi vaimon kanssa eri paria. Kuulostaa lievästi neuroottiselta.

Saman olen huomannut; vanha käyttötavara ei kelpaa nuorille ekaan kotiin. Olin mukana tyhjentämässä yhden sukulaisen kuolinpesän irtaimistoa ja perilliset oli päättäneet että sukulaiset sai ottaa haluamansa tavarat sieltä. Yhdelle juuri ekaan omaan kotiin muuttaneelle, pienipalkkaiseen hoitoalan ammattiin valmistuneelle tarjottiin perusleivontakulhoja, teräskattiloita, perusateriamia, pyyhkeitä, siivousvälineitä yms juttuja. Ei kelvannut, halusi ostaa kaiken uutena. 

Minä olisin aikanaan ottanut kaiken tuollaisen vastaan - ei todellakaan ollut mitään mahdollisuutta ostaa kaikkea uutena tai edes käytettynä. Muistan ekat kuukaudet opiskellessa ettei ollut kuin 1 lautanen ja kun kaveri tuli kylään ruoka-aikaan, söin joltain muovikannelta kun muutakaan ei ollut lautasen tilalle- Eikä mulla vieläkään ole varaa kaikkeen uutena vaikka ikää on 45 ja vuositulot ylempää keskiansiotasoa. Kai se vaan on sukupolvien välistä eroa.

Ap:lle sanoisin että laita Tori.fi tai paikalliselle fb Roskalavalle ilmoitus, varmasti tullaan hakemaan pois. Ihan kaikki Suomessa ei kieri rahoissa

Miksi ap ei kerro sitä, muuttiko pari mukamas lapsuudenkodeista suoraan yhteen vai ovatko asuneet ensin itsenäisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.

Keneltä itse ostit ne Briot? Käytettynä?

Itse asiassa joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseltani jäi hyvät Brio vaunut, jotka sai rattaiksi. Kenellekään nuorelle parille ei kelvannut, kun halusivat uudet, jonkun tietyn väriset. Uudet maksavat kuitenkin monta sataa! Ja niitä tarvitaan niin vähän aikaa. Luulevatko nuoretparit että heidänkään raha tai vanhempien raha kasvaa puussa? Tuntuu, ettei kulutuksessa ole mitään järkeä. Joku uuden tavaran huuma, kun saisi ilmaiseksi, ja ne säästyneet sataset voisi laittaa johonkin oikeasti olennaiseen, eikä kasvattaa maailman tavaramäärää.

Itse asiassa käytetyt vaunut liikkuvat hyvin, kunhan ovat ehjät, siistit ja homeettomat. Kulahtaneet ja/tai yli 10-vuotiaat eivät. Olisi kiinnostavaa tietää millaisia karmeuksia sinä olet laittamassa kiertoon, jos tosiaan ei kenellekään kelvannut.

Nimenomaan ehjät, siistit ja homeettomat. Helposti kasaan menevät ym. Sadesuojineen ym. Mutta ei. Muuten, kyllä ne lopulta meni, yhdelle samanikäiselle tutulleni, joka oli saamassa ensimmäistä lastaan nelikymppisenä. Hänen mielestään oli ihan loistava diili. Niin minustakin. Kolmekymppisten oli saatava uudet itse kaupasta. Sama sukupolvi, joka jaksaa pitää melua ympäristöstä ja luomusta kyllä muuten. Valikoidusti, väittäisin.

Saattaa myös olla, ettei ap ollut ihan ensimmäinen tavarantuputtaja jonossa. Nykyäänkin, vaikka olen jo keski-ikäinen, alkaa työpaikalla ja tuttavapiirissä hillitön kuhina kun joku muuttaa; joka ikinen tuttava löytää yllättäen kännykästään kuvia esineistöstä joka olisi tyrkyllä. Ja kyllä, itsekin sorrun tähän, usein onnistuin. Ehkäpä ap oli vain myöhässä.

Minä en oikein näe mieltä siinä, että otettaisiin vastaan epämieluisaa tavaraa edes tilapäisenä ratkaisuna. Niistä on sitten vaivalloista hankkiutua eroon kun on varaa ostaa mieluisat tilalle. Tämän vuoksi en katso hyvällä myöskään tätä Ikea-sisustamista. Kyllä pitäisi malttaa sen verran että on varaa ostaa kunnolliset huonekalut, jotka kestävät vähintään 10 vuotta. Aluksihan ei tarvitse kuin sängyn ja työpöydän, useimmilla nämä on jo lapsuuskodissa joten uusia ei edes tarvitse hankkia.

Juuri pienituloiselle ja autottomalle opiskelijalle on ihan vihoviimeinen virhe ottaa vastaan huonekaluja, joista ei sitten omin avuin pääse eroon, kun ei ole varaa vuokrata edes pakettiautoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi ollut esim. pyyhkeitä, lakanoita, mukeja, lautasia, laseja, ruokapöytä ja tuolit, vaatekaappi, kirjahylly, mattoja, pinnasänky, sisustustavaraa jne. Mutta ei käynyt mikään.

Ap

Vanhoja käytettyjä erivärisiä pyyhkeitä ja lakanoita? Eriparimukeja? Mäntyiset pöytä ja tuolit? Ikeasta saa edullisesti nuoreen makuun sopivia tekstiilejä ja astioita. Vaatekaappeja ei yleensä tarvi erikseen ostettuna, vaan asunnoissa on kiinteät kaapistot. Kirjahyllyt ovat ihan out, ei nykyään ole kirjoja. Siustustavara on useimmiten turhaa roinaa. Ja jos olisivat ottaneet tavaraa vastaan, olisitko kytännyt että ovatko käytössä?

No toivottavasti sentään tämä ei pitäisi paikkaa ettei enää ole muka kirjoja! Kirjahyllyt on tosiaan jo vähän jo menneet muodista..