Avovaimo teki kotityöt 24 v. ajan. Mies keräsi sillä välin 400 000 euron varallisuuden, ja maksaa naiselle 35 000 e hyvitystä
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä avoliiton purkauduttua 24 vuoden jälkeen
KO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017)
Asian ratkaisun perusteena olevien seikkojen osalta KO:ssa oli ollut riidatonta ensinnäkin se, että nainen oli avoliiton aikana hoitanut yhteisen talouden kaikki kotityöt.
Edelleen riidatonta oli ollut, että avoliiton aikana miehen yrityksen arvo oli noussut, hänen tulonsa kasvaneet ja hänen muu omaisuutensa karttunut. Tältä osin asiassa ratkaistavaksi riitakysymykseksi oli jäänyt viimemainittujen miehen varallisuutta koskevien seikkojen määrällinen arviointi sekä se, oikeuttiko yhteistalouden kaikkien kotitöiden hoitaminen yksin tai yhdessä muiden seikkojen kanssa naisen saamaan asiassa tarkoitettua hyvitystä.
KO oli katsonut naisella olleen oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella hyvitykseen avoliiton purkauduttua. Naisen avoliiton aikana saamien etujen tai kompensaation ei ollut katsottava kattaneen kokonaisuudessaan hänen hyvitykseen oikeuttavaa työtään, mutta näillä seikoilla oli hyvityksen määrää alentava vaikutus. Viime mainitun kaltaisia etuja naisella oli avoliiton aikana ollut ainakin täysin ilmainen asuminen sekä vastikkeeton vapaa mahdollisuus henkilöauton käyttöön.
Huomioon ottaen asiassa mainitut seikat sekä suuntaa antavana oikeuskäytännössä esitetty kanta hyvityksen määrän määräytymisperusteista (KKO 1993:168, 16 prosenttia karttuneesta omaisuudesta, Rovaniemen hovioikeus 2009:33, 13 prosenttia karttuneesta omaisuudesta) KO oli harkinnut oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 10 prosenttia miehen varallisuuden kasvusta 400.000 eurosta. Hyvitystä oli siten tullut määrätä miehen maksettavaksi 40.000 euroa.
Asianosaiset pääsivät asiassa sovintoon Vaasan hovioikeuden 15.3.2017 järjestämässä tuomioistuinsovittelussa. Osapuolet pyysivät hovioikeutta vahvistamaan sovinnon.
HO:n vahvistama sovinto:
"A maksaa B:lle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 3 luvun 8 §:n tarkoitettuna hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että B on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut A:n kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että A saisi perusteetonta etua B:n kustannuksella.
Maksu tulee suorittaa B:n ilmoittamalle pankkitilille 23.3.2017 mennessä. Suorituksen viivästyessä sille tulee maksaa korkolain 4 § 1 momentin mukaista viivästyskorkoa edellä mainitusta eräpäivästä lukien.
Asianosaisilla ei ole toisiaan kohtaan muita vaatimuksia sen jälkeen, kun tämän sopimuksen mukainen hyvitys on kokonaisuudessaan maksettu. Molemmat vastaavat omista asianajokuluistaan käräjä- ja hovioikeudessa, sillä poikkeuksella, että A vastaa edelleen siitä osuudesta B:n asianajokuluista, mikä hänet on velvoitettu valtiolle korvaamaan Satakunnan käräjäoikeuden 17.11.2015 antamassa tuomiossa nro 14968."
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Olen nainen, elän yksin. Minulla käy viikkosiivooja ja pesukone pesee pyykit. Paitaohjelmalla saan höyrysilitetyn paidan vaikka joka päivä, joten en oikein ymmärrä, mitä ihmeen vaivaa vaatehuollossa nykyisin on. Kotini ei ole läävä, vaikka täällä ei asu ketään muita.
Minusta on ihan yhtä kallista ulkoistaa kotityöt puolisolle tai ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Viikkosiivooja on siitä kiva, että hän ei kärtä seksiä eikä toisaalta yritä täyttää vapaa-aikaani kavereittensa tapaamisella tai yhteisillä kaupunkilomilla tai käynneillä anoppilassa. Uskon, että entistä useamman miehen kannattaa valita tämä elämäntapa eli ei sitoumuksia, koko elämä itselle. Irtoseksiä saa aina, sen takia ei kannata asua kenekään kanssa.
Minullakin käy siivoojaa, koiranulkoiluttajaa, kauppakassin tuojaa jne. (olen nainen), mutta moni mies yrittää syödä ja säästää kakun, kun ovat keksineet, että joku nainen hoitaa tuon automaattisesti ja siinä sivussa saa vielä seksiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen jää oikein nykyään miehen elätettäväksi kotiin? Se on vähän oma valinta, jos jää kotiin tyhjentämään tiskikonetta ja pukkaamaan lapsia. Milloin ihmiset ottavat vastuun oman elämänsä kulusta sen sijaan, että noudattavat jotain tiettyä mallia ideaalista perhe-elämästä. Elämme vuotta 2017.
Arvostan itseäni, haluan olla läsnä kun lapset kasvavat, siksi kotiäitiys. Mies tienaa hyvin, joten minulla oli mahdollisuus tähän, ei mies sitä pakottanut.
Kotiäitinä 15-vuotta.Näin juuri oma valinta kun mahdollisuus kerta siihen on. T: toinen kotiäiti
Kai olette turvanneet jotenkin oman selustanne jos mies ottaa ja lähtee? Ymmärrätte sen, että teille ei kerry eläkettä samoin kuin työssä käyvälle miehelle? Arvostan kotiäitejä, mutta palkka teillekin kuuluu eli kotihoidontuet kuuluu mennä äidille ja mies elättää perheen.
Monesti tuntuu vaan menevän niin, että nainen hoitaa ilmaiseksi lapset ja kodin, mies jarruttaa omaisuuttaan ja pahimmissa tapauksissa nainen pienistä tuloistaan ruokkii ja vaatettaa lapsetkin. Ei näin naiset vuonna 2017!!!
Meillä ei ole avioehtoa, erossa saisin jokusen satatuhatta ja asunnon Helsingissä. Eläkettä ei tässä maassa parinkymmenen vuoden päästä saa kukaan, joten turha edes miettiä moisia lillukanvarsia.
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Tiedän tapauksen, jossa nainen teki töitä maatilalla 35v ja kun mies kuoli, nainen ei saanut penniäkään. Hoiti navettatyöt , osan peltotöistä ja kaikki kotityöt. Teki siis koko elämänsä töitä ihan turhaan ja kartutti miehensä omaisuutta. Mutta sinä varmaan olet sitä mieltä, ettei hän olisi mitään tarvinnutkaan, koska on nainen ja sai kuitenkin ruuan ja katon päänsä päälle. Harva kuitenkaan tekisi töitä pelkällä ruokapalkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Entä eläkeasiat?
Mies on maksanut minulle tonnin kuussa siitä asti kun jäin kotiäidiksi, eli kohta 15 vuotta, siitä tonnista olen säästänyt noin 500-700 euroa kuussa. Varsinainen elämä maksetaan miehen tililtä, kuten asunto, auto, ruoat, lomamatkat. Sen lisäksi Helsingin asunto on kokonaan minun.
Olemme sopineet että mies maksaa sen tonnin kuussa tililleni myös sitten kun lapset muuttavat pois, ellen siis siinä vaiheessa etsi töitä tai mene opiskelemaan. Eli kyllä minä eläke-ikäisenäkin pärjän. Tarvittaessa myyn asunnon ja muutan säästöineni jonnekkin halvempaan maahan.
Onnea kituuttamisellesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen jää oikein nykyään miehen elätettäväksi kotiin? Se on vähän oma valinta, jos jää kotiin tyhjentämään tiskikonetta ja pukkaamaan lapsia. Milloin ihmiset ottavat vastuun oman elämänsä kulusta sen sijaan, että noudattavat jotain tiettyä mallia ideaalista perhe-elämästä. Elämme vuotta 2017.
Arvostan itseäni, haluan olla läsnä kun lapset kasvavat, siksi kotiäitiys. Mies tienaa hyvin, joten minulla oli mahdollisuus tähän, ei mies sitä pakottanut.
Kotiäitinä 15-vuotta.
No toivottavasti avioliittonne kestää sen, kun lapset jossain vauheessa muuttavat pois kotoa. Lapsille voi olla läsnä, vaikka kävisikin ansiotöissä. Sen sijaan oma ura ja pahimmassa tapauksessa koko toimeentulo voi olla uhattuna eron sattuessa.
Jos ei ole lapsia tuo on täysin kohtuuton korvaus naiselle. Miehelle lähes oikeusmurha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Entä eläkeasiat?
Mies on maksanut minulle tonnin kuussa siitä asti kun jäin kotiäidiksi, eli kohta 15 vuotta, siitä tonnista olen säästänyt noin 500-700 euroa kuussa. Varsinainen elämä maksetaan miehen tililtä, kuten asunto, auto, ruoat, lomamatkat. Sen lisäksi Helsingin asunto on kokonaan minun.
Olemme sopineet että mies maksaa sen tonnin kuussa tililleni myös sitten kun lapset muuttavat pois, ellen siis siinä vaiheessa etsi töitä tai mene opiskelemaan. Eli kyllä minä eläke-ikäisenäkin pärjän. Tarvittaessa myyn asunnon ja muutan säästöineni jonnekkin halvempaan maahan.
Ja tässä oikein malliesimerkki lompakkoloisesta. Voi ristus sentään. Millainen tossukka äijä suostuu tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Entä eläkeasiat?
Mies on maksanut minulle tonnin kuussa siitä asti kun jäin kotiäidiksi, eli kohta 15 vuotta, siitä tonnista olen säästänyt noin 500-700 euroa kuussa. Varsinainen elämä maksetaan miehen tililtä, kuten asunto, auto, ruoat, lomamatkat. Sen lisäksi Helsingin asunto on kokonaan minun.
Olemme sopineet että mies maksaa sen tonnin kuussa tililleni myös sitten kun lapset muuttavat pois, ellen siis siinä vaiheessa etsi töitä tai mene opiskelemaan. Eli kyllä minä eläke-ikäisenäkin pärjän. Tarvittaessa myyn asunnon ja muutan säästöineni jonnekkin halvempaan maahan.Ja tässä oikein malliesimerkki lompakkoloisesta. Voi ristus sentään. Millainen tossukka äijä suostuu tuollaiseen.
Siis osa miehistähän itsekin haluaa, että vaimo on kotona. Ei tarvitse tapella kotitöistä ja kotona odottaa ruokaa, kun tulee töistä jne. Ja kun kyseessä on molempien yhteinen tahto, se on ihan ok ja pitäähän silloin tasata sen yhden tuloja kahdelle. Mutta jos toinen vaan omatoimisesti jää kotiin oleilemaan, se on ihan eri juttu se.
Uskomatonta, että miehenne maksaa teille jotain palkkaa kotiäitiydestä. Miksette mene töihin ja tienaa omia rahojanne? Tuokin on alisteinen asema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just. 24 vuotta passannut herraa ja keskimääräisesti sai yhden vuoden palkan. Hurraa! Ei paljoa naurattaisi.
Akka löhöillyt kotona ja isäntä on maksanut kaiken. Ja tuosta pitäisi vielä maksaa palkkaa? Salli minun nauraa.
Naura pois. Mutta näin sanoo vain mies (ihminen) joka ei ole koskaan tehnyt mitään kotitöitä(ehkä joskus lämmittänyt roiskeläpän mikrossa). Ei meilläkään miehellä ole mitään tajua kotitöistä. Luulee varmaan että ne tapahtuu itsestään. Likaiset vaatteet ilmestyy itsestään takaisin silitettynä kaappiin, petivaatteet vaihtuu puhtaisiin , ruoka jääkaappiin ja lautaselle nenän eteen, tiskit häviää itsestään, talo siivoaa itse itsensä Vessanpöntöt ovat itsestään kuurautuvia, mato peseytyy itsestään kesällä pihalla. Kotityöt on työtä vain sille, joka niitä joutuu tekemään. Sille joka niitä ei koskaan tee, ei niitä ole olemassa. Ne vaan tapahtuu itsekseen, niin kuin koivunlehden puhkeaminen puuhun keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta, että miehenne maksaa teille jotain palkkaa kotiäitiydestä. Miksette mene töihin ja tienaa omia rahojanne? Tuokin on alisteinen asema.
Kun omaisuus on yhteistä ei se ole merkityksellistä kuka mitäkin tienaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia tuo on täysin kohtuuton korvaus naiselle. Miehelle lähes oikeusmurha.
Niin ja taas toisaalta jos oli lapset, niin 400000€ ei edes riittäisi korvaussummaksi.
Mä tiedän oikeasti tapauksen, jossa nainen jäi monen lapsen kotiäidiksi. Omaisuus miehen nimissä. Nainen oli kymmenen vuotta kotona. Lihoi tosi huonoon kuntoon ja muutenkin terveys reistaili. Mies kontrolloi koko perheen elämää. Nainen oli käytännössä vankina kotona, vaikka tuo olikin muka "perheen yhteinen sopimus". Lopulta tuli ero. Mies jäi lasten kanssa isoon omakotitaloon, ja nainen muutti yksin kunnan pahamaineiseen vuokrayksiöön.
Tuossakin tapauksessa olisi jo alun perin pitänyt hälytyskellojen soida. Kyllä vuonna 2017 naisen paikka on työelämässä. Kotona syrjäytyy, lihoo ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just. 24 vuotta passannut herraa ja keskimääräisesti sai yhden vuoden palkan. Hurraa! Ei paljoa naurattaisi.
Akka löhöillyt kotona ja isäntä on maksanut kaiken. Ja tuosta pitäisi vielä maksaa palkkaa? Salli minun nauraa.
Naura pois. Mutta näin sanoo vain mies (ihminen) joka ei ole koskaan tehnyt mitään kotitöitä(ehkä joskus lämmittänyt roiskeläpän mikrossa). Ei meilläkään miehellä ole mitään tajua kotitöistä. Luulee varmaan että ne tapahtuu itsestään. Likaiset vaatteet ilmestyy itsestään takaisin silitettynä kaappiin, petivaatteet vaihtuu puhtaisiin , ruoka jääkaappiin ja lautaselle nenän eteen, tiskit häviää itsestään, talo siivoaa itse itsensä Vessanpöntöt ovat itsestään kuurautuvia, mato peseytyy itsestään kesällä pihalla. Kotityöt on työtä vain sille, joka niitä joutuu tekemään. Sille joka niitä ei koskaan tee, ei niitä ole olemassa. Ne vaan tapahtuu itsekseen, niin kuin koivunlehden puhkeaminen puuhun keväällä.
Mato kyllä peseytyy itsekseen pihalla kesäisin =)
Vierailija kirjoitti:
Just. 24 vuotta passannut herraa ja keskimääräisesti sai yhden vuoden palkan. Hurraa! Ei paljoa naurattaisi.
Mun mielestä ihan kohtuullinen, kun naisen ei ole tarvinnut käyttää rahaa ruokaan taikka asumiseen. Mä olisin kyllä mennyt naimisiin jossain vaiheessa. Olis saanu 200 000€
Kukaan ei varmaan määrännyt naista olemaan keräämättä itselleen 400 000:n omaisuutta tai tekemään kotitöitä. Olen nainen, enkä pidä päätöstä oikeudenmukaisena.
Tässä tapauksessa mentiin mun mielestä jo oikeasti siinä rajamailla, että voiko kohta edes seurustella kenenkään kanssa ilman, että menettää omaisuutensa. Terveen järjenkin pitäisi sanoa, että omaisuuden jakaminen kuuluu avioliittoon. Jos vapaaehtoisesti avoliitossa elättää toista, niin se on täysin oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Entä eläkeasiat?
Mies on maksanut minulle tonnin kuussa siitä asti kun jäin kotiäidiksi, eli kohta 15 vuotta, siitä tonnista olen säästänyt noin 500-700 euroa kuussa. Varsinainen elämä maksetaan miehen tililtä, kuten asunto, auto, ruoat, lomamatkat. Sen lisäksi Helsingin asunto on kokonaan minun.
Olemme sopineet että mies maksaa sen tonnin kuussa tililleni myös sitten kun lapset muuttavat pois, ellen siis siinä vaiheessa etsi töitä tai mene opiskelemaan. Eli kyllä minä eläke-ikäisenäkin pärjän. Tarvittaessa myyn asunnon ja muutan säästöineni jonnekkin halvempaan maahan.Ja tässä oikein malliesimerkki lompakkoloisesta. Voi ristus sentään. Millainen tossukka äijä suostuu tuollaiseen.
ja millainen riistäjäukko kuvittelee, että voi pitää toisen ihmisen palvelianaan ilman palkaa. Pelkällä ruokapalkalla. Sehän on orjuuteen verrattavaa. Aika monimies on kuule valmismaksamaan siitä, että koti pysyy kunnossa, ruoka pöydässä ja lapset hoidettu. Miten voit kuvitella, että se mies niitä palveluja mistään ilmaiseksi saisi? vai onko vihitty vaimo sinusta sama, kuin ilmainen piika? Arvasin. Sinunlaisiasi miehiä valitettavasti löytyy vielä nykypäivinäkin. Olisitko valmis itse pasaamaan ja palvelemaan jotakin ihmistä vaikka 30v elämästäsi ruokapalkalla? Sitten tämä ihminen löytäisi nuoremman passaajan ja heittäisi sinut ulos kodistaan. Siinä sitten olisit. Ja olisit ihan sitä mieltä, että ei se mitään, sainhan minä kuitenkin ruokaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossakin korvauksessa on puolet liikaa, jos nainen on loisinut 24 vuotta kotona miehen rahoilla.
Tiedän tapauksen, jossa nainen teki töitä maatilalla 35v ja kun mies kuoli, nainen ei saanut penniäkään. Hoiti navettatyöt , osan peltotöistä ja kaikki kotityöt. Teki siis koko elämänsä töitä ihan turhaan ja kartutti miehensä omaisuutta. Mutta sinä varmaan olet sitä mieltä, ettei hän olisi mitään tarvinnutkaan, koska on nainen ja sai kuitenkin ruuan ja katon päänsä päälle. Harva kuitenkaan tekisi töitä pelkällä ruokapalkalla.
Aivan. Vielä on kuitenkin miehiä, jotka ajattelevat, että nainen on kotiorja. Joo ennen oli renkejä jotka elivät majoituksella ja ruoalla. Se ei kuitenkaan kuulu parisuhteeseen. Voi että minua turhauttaa kuinka äitejä pidetään nollina kun tekevät TÄRKEINTÄ työtä mitä tämä maa tarvii, uusia terveitä veronmaksajia!
Itse en saanut kuin yhden, hattua nostan kaikille kotiäideille! Tais mennä ohi aiheen korpes niin 😖
Akka löhöillyt kotona ja isäntä on maksanut kaiken. Ja tuosta pitäisi vielä maksaa palkkaa? Salli minun nauraa.