Avovaimo teki kotityöt 24 v. ajan. Mies keräsi sillä välin 400 000 euron varallisuuden, ja maksaa naiselle 35 000 e hyvitystä
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä avoliiton purkauduttua 24 vuoden jälkeen
KO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017)
Asian ratkaisun perusteena olevien seikkojen osalta KO:ssa oli ollut riidatonta ensinnäkin se, että nainen oli avoliiton aikana hoitanut yhteisen talouden kaikki kotityöt.
Edelleen riidatonta oli ollut, että avoliiton aikana miehen yrityksen arvo oli noussut, hänen tulonsa kasvaneet ja hänen muu omaisuutensa karttunut. Tältä osin asiassa ratkaistavaksi riitakysymykseksi oli jäänyt viimemainittujen miehen varallisuutta koskevien seikkojen määrällinen arviointi sekä se, oikeuttiko yhteistalouden kaikkien kotitöiden hoitaminen yksin tai yhdessä muiden seikkojen kanssa naisen saamaan asiassa tarkoitettua hyvitystä.
KO oli katsonut naisella olleen oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella hyvitykseen avoliiton purkauduttua. Naisen avoliiton aikana saamien etujen tai kompensaation ei ollut katsottava kattaneen kokonaisuudessaan hänen hyvitykseen oikeuttavaa työtään, mutta näillä seikoilla oli hyvityksen määrää alentava vaikutus. Viime mainitun kaltaisia etuja naisella oli avoliiton aikana ollut ainakin täysin ilmainen asuminen sekä vastikkeeton vapaa mahdollisuus henkilöauton käyttöön.
Huomioon ottaen asiassa mainitut seikat sekä suuntaa antavana oikeuskäytännössä esitetty kanta hyvityksen määrän määräytymisperusteista (KKO 1993:168, 16 prosenttia karttuneesta omaisuudesta, Rovaniemen hovioikeus 2009:33, 13 prosenttia karttuneesta omaisuudesta) KO oli harkinnut oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 10 prosenttia miehen varallisuuden kasvusta 400.000 eurosta. Hyvitystä oli siten tullut määrätä miehen maksettavaksi 40.000 euroa.
Asianosaiset pääsivät asiassa sovintoon Vaasan hovioikeuden 15.3.2017 järjestämässä tuomioistuinsovittelussa. Osapuolet pyysivät hovioikeutta vahvistamaan sovinnon.
HO:n vahvistama sovinto:
"A maksaa B:lle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 3 luvun 8 §:n tarkoitettuna hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että B on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut A:n kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että A saisi perusteetonta etua B:n kustannuksella.
Maksu tulee suorittaa B:n ilmoittamalle pankkitilille 23.3.2017 mennessä. Suorituksen viivästyessä sille tulee maksaa korkolain 4 § 1 momentin mukaista viivästyskorkoa edellä mainitusta eräpäivästä lukien.
Asianosaisilla ei ole toisiaan kohtaan muita vaatimuksia sen jälkeen, kun tämän sopimuksen mukainen hyvitys on kokonaisuudessaan maksettu. Molemmat vastaavat omista asianajokuluistaan käräjä- ja hovioikeudessa, sillä poikkeuksella, että A vastaa edelleen siitä osuudesta B:n asianajokuluista, mikä hänet on velvoitettu valtiolle korvaamaan Satakunnan käräjäoikeuden 17.11.2015 antamassa tuomiossa nro 14968."
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen jää oikein nykyään miehen elätettäväksi kotiin? Se on vähän oma valinta, jos jää kotiin tyhjentämään tiskikonetta ja pukkaamaan lapsia. Milloin ihmiset ottavat vastuun oman elämänsä kulusta sen sijaan, että noudattavat jotain tiettyä mallia ideaalista perhe-elämästä. Elämme vuotta 2017.
Toisille edelleen sopii se vanha malli ja sekin on tasa-arvoa että saa valita myös sen vanhan mallin jos molemmille niin sopii. Mutta tyhmä ei pidä olla, eli juurikin tyyliin elää 24 vuotta avoliitossa maksaen vain juoksevat kulut. Ja toinen makselee sillä aikaa itselleen talon ja auton ja kesämökin ja moottoripyörän ja....
Arvostakaa avioliittoa, miettikää tarkkaan niitä avioehtoja ja maksakaa itsellenne eläkettä/säästöjä naiset jos jäätte kotiin, mahdollistaen siten miehen työuran / firman kasvattelun.
Jos mies olisi tajunnut tilata siivouksen kerran kuukaudessa, ei olisi tarvinnut maksaa.
Jos olisivat olleet naimisissa ja olisi ollut avioehto, nainen ei olisi saanut mitään.
Toisaalta mistä saa noin halvan kotiapulaisen? Vuodessa pitää maksaa alle 1500 e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on saanut mieheltä ilmaisen ylläpidon koko tuon 24-vuoden ajan.
Miksi miehen pitäisi vielä maksaa tuolle naiselle jotain?Ei vaan mahdu minun oikeustajuuni ja jos olisi naisen tilassa, tuntisin itseni huorraksi mikäli ottaisin rahaa vastaan erotessa, eli tuntisin tulevani maksetuksi seksistä, enkä olisi edes ollutkaan aviovaimo.
Lisäksi, mitä tuon miehen rahat tälle naiselle kuuluu, oli miehellä sitten 400.000 tai neljä miljoonaan, hän on ne rahat ansainnut ja elättänyt tuon naisen vielä siinä sivussa.
Uskomatonta, kuinka joku voi olla niin kiero ja rikollinen että näkee erotilanteessa oikeudenmukaiseksi ryöstää miehen.
Tuossa jutussa ei kyllä puhuttu seksistä yhtään mitään vaan kotitöistä.. Ovatko siivoojatkin mielestäsi huoria kun saavat korvauksen työstään?
Onko sinulla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä? Lueppa oikein hitaasti tuo teksti ja jos et vielä ymmärrä, niin pyydä kaveriltasi apua.
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.
Entä eläkeasiat?
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Poikamiehenä jossain mukavassa kaksiossa elellen pärjää aika paljon vähemmällä siivoamisella ja laittamisella kuin siinä vaimon hinkumassa 350 neliön kivilinnassa. Ja jää aika hitosti enemmän rahaakin vielä säästöön vaikka sitä siivojaa varten. Yksin elellessä ei mies saa niin paljoa sotkua edes aikaiseksi että enempää kertaa viikossa pitäisi tiskata tai siivota. Että tussukka voi haistella vaan ihan sitä itseään ja tajuta että tapauksen nainen on ollut 110% lompakkoloinen joka heitti vielä etäpesäkkeen sinne lompakkoon eron jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Joo, itsekin nauroin ääneen kun tuon jutun luin. Olkoon mies vaikka avaruuslentäjä, niin naiselle on hyvin huono diili jäädä kotiäidiksi pelkkien puheiden varassa. Jos mies ei saa omaa osuuttaan hoidettua, niin maksaa sitten ulkopuoliselle siitä palvelusta, oli se sitten siivousta tai lasten hakemista tarhasta. Naisenkin on sitten helpompi tehdä palkkatöitä, kun ei yksin tarvitse huolehtia kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Hieman ohiksena kysyn että meinaatko että saat 35 -50 vuoden iässä opiskeltuasi töitä ilman mitään lähiajan työkokemusta? Ikärasismi on väärin mutta se on todellisuutta ja hieman näyttää siltä että oot laittanut kaikki munat yhteen koriin.
Voi olla että en saisi, voi olla lähtisin siinä vaiheessa ulkomaille jossa on helpompi työllistyä esimerkiksi sairaanhoitajana. Suomalaiset sairaanhoitajat ovat haluttuja ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen jää oikein nykyään miehen elätettäväksi kotiin? Se on vähän oma valinta, jos jää kotiin tyhjentämään tiskikonetta ja pukkaamaan lapsia. Milloin ihmiset ottavat vastuun oman elämänsä kulusta sen sijaan, että noudattavat jotain tiettyä mallia ideaalista perhe-elämästä. Elämme vuotta 2017.
Arvostan itseäni, haluan olla läsnä kun lapset kasvavat, siksi kotiäitiys. Mies tienaa hyvin, joten minulla oli mahdollisuus tähän, ei mies sitä pakottanut.
Kotiäitinä 15-vuotta.
Minä en arvosta sinua. Tiedätkö, naisen on nykyään mahdollista saada kaikki. Olla läsnä lapsille ja luoda uraa, ne eivät sulje toisiaan pois. Vanhuutesi tulee olemaan yksinäinen ja köyhä koska kiittämättömyys on maailman palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Poikamiehenä jossain mukavassa kaksiossa elellen pärjää aika paljon vähemmällä siivoamisella ja laittamisella kuin siinä vaimon hinkumassa 350 neliön kivilinnassa. Ja jää aika hitosti enemmän rahaakin vielä säästöön vaikka sitä siivojaa varten. Yksin elellessä ei mies saa niin paljoa sotkua edes aikaiseksi että enempää kertaa viikossa pitäisi tiskata tai siivota. Että tussukka voi haistella vaan ihan sitä itseään ja tajuta että tapauksen nainen on ollut 110% lompakkoloinen joka heitti vielä etäpesäkkeen sinne lompakkoon eron jälkeenkin.
Väkisinkö se nainen sinne miehen asuntoon muutti? Olisihan mies voinut sanoa ei, jos nainen ehdotti yhteenmuuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi ollut tuomita nainen maksamaan 24 vuoden vuokra ja ylläpito takautuvasti.
Jep, eikö nainen ollut hyötynyt mitään aiemmin tai saanut korkeampaa elintasoa? Mies ei varmaan kieltänyt naista käymästä töissä?
Missä kohdassa sanotaan ettei nainen käynyt töissä?
Korvausta pienensivät ilmainen asuminen ja henkilöauton vastikkeeton käyttö. Ei puhuttu mitään, että mies olisi muuten elättänyt naisen täysin 24 vuotta. Kaipa se olis mainittu jos näin olis ollut, kun joku autokin mainittiin.
Miksi sitten parisuhteen jostain työnjaosta voidaan tehdä jokin työkiista suurinpiirtein? Kohta saa korvauksia, jos on ottanut mieheltä suihin vuosia, mutta mies ei antanut koskaan vastapalvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Mistä ne kaikki sotkut sinne kämppään oikein ilmestyvät, jos mies on viikon poissa? Minä kun olen viikon matkalla, niin kämppä on tasan siinä kunnossa kuin lähtiessänikin. Ei ole pyykkikori itsellään päässyt täyttymään tai tiskivuori kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Entä eläkeasiat?
Mies on maksanut minulle tonnin kuussa siitä asti kun jäin kotiäidiksi, eli kohta 15 vuotta, siitä tonnista olen säästänyt noin 500-700 euroa kuussa. Varsinainen elämä maksetaan miehen tililtä, kuten asunto, auto, ruoat, lomamatkat. Sen lisäksi Helsingin asunto on kokonaan minun.
Olemme sopineet että mies maksaa sen tonnin kuussa tililleni myös sitten kun lapset muuttavat pois, ellen siis siinä vaiheessa etsi töitä tai mene opiskelemaan. Eli kyllä minä eläke-ikäisenäkin pärjän. Tarvittaessa myyn asunnon ja muutan säästöineni jonnekkin halvempaan maahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen jää oikein nykyään miehen elätettäväksi kotiin? Se on vähän oma valinta, jos jää kotiin tyhjentämään tiskikonetta ja pukkaamaan lapsia. Milloin ihmiset ottavat vastuun oman elämänsä kulusta sen sijaan, että noudattavat jotain tiettyä mallia ideaalista perhe-elämästä. Elämme vuotta 2017.
Arvostan itseäni, haluan olla läsnä kun lapset kasvavat, siksi kotiäitiys. Mies tienaa hyvin, joten minulla oli mahdollisuus tähän, ei mies sitä pakottanut.
Kotiäitinä 15-vuotta.Näin juuri oma valinta kun mahdollisuus kerta siihen on. T: toinen kotiäiti
Kai olette turvanneet jotenkin oman selustanne jos mies ottaa ja lähtee? Ymmärrätte sen, että teille ei kerry eläkettä samoin kuin työssä käyvälle miehelle? Arvostan kotiäitejä, mutta palkka teillekin kuuluu eli kotihoidontuet kuuluu mennä äidille ja mies elättää perheen.
Monesti tuntuu vaan menevän niin, että nainen hoitaa ilmaiseksi lapset ja kodin, mies jarruttaa omaisuuttaan ja pahimmissa tapauksissa nainen pienistä tuloistaan ruokkii ja vaatettaa lapsetkin. Ei näin naiset vuonna 2017!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen jää oikein nykyään miehen elätettäväksi kotiin? Se on vähän oma valinta, jos jää kotiin tyhjentämään tiskikonetta ja pukkaamaan lapsia. Milloin ihmiset ottavat vastuun oman elämänsä kulusta sen sijaan, että noudattavat jotain tiettyä mallia ideaalista perhe-elämästä. Elämme vuotta 2017.
Arvostan itseäni, haluan olla läsnä kun lapset kasvavat, siksi kotiäitiys. Mies tienaa hyvin, joten minulla oli mahdollisuus tähän, ei mies sitä pakottanut.
Kotiäitinä 15-vuotta.Minä en arvosta sinua. Tiedätkö, naisen on nykyään mahdollista saada kaikki. Olla läsnä lapsille ja luoda uraa, ne eivät sulje toisiaan pois. Vanhuutesi tulee olemaan yksinäinen ja köyhä koska kiittämättömyys on maailman palkka.
Sinun arvostuksesi on yksi hyttysensurina korvissani. Tärkeintä on, että arvostan itseäni ja lapseni ja mieheni arvostavat myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Mistä ne kaikki sotkut sinne kämppään oikein ilmestyvät, jos mies on viikon poissa? Minä kun olen viikon matkalla, niin kämppä on tasan siinä kunnossa kuin lähtiessänikin. Ei ole pyykkikori itsellään päässyt täyttymään tai tiskivuori kasvanut.
Mulla taas on sellainen työ yrittäjänä, että sesonkiaikoina käyn kotona nukkumassa, vaihtamassa vaatteet ja syömässä ilta/aamupalan. Siinä syntyy sotkua ja pyykkiä ja jääkaappikin tyhjentyy.
Sen lisäksi tämä heppu halusi, että siellä olisi kodikas tunnelma odottamassa: rivissä vastaanottokomiteassa lapsukaiset, vaimo ja koira. Noiden sijaan siellä on siis joko tyhjä ja siisti (ja jonkun mielestä ankea) koti tai sitten se sotkupesäke, mistä itse olen kärsinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti hoidettu järjestely, kun pitää eron jälkeen lähteä oikeuteen.
Itse olen ollut kotiäiti kohta 15 vuotta. Miehen kanssa tilanne on hoidettu niin, että meillä on avioehto. Mies maksaa minulle tonnin kuussa omalle tililleni, sen lisäksi minulla on Helsingissä sijoitusasunto, jonka käsirahan mies maksoi. Asunto on vuokralla. Asun miehen omistamassa asunnossa ja maksan kaikki talouskulut ja lapsiin liittyvät kulut miehen tililtä.
Minusta meillä on hyvä järjestely. Saan rahaa reippaasti säästöön ja päälle oma asunto Helsingissä. Jos joskus tulisi ero, en olisi pulassa. Voisin rauhassa opiskella uuden ammatin, olen alunperin sihteeri, mutta en ehtinyt tehdä sitä kuin muutaman vuoden.Entä eläkeasiat?
Mies on maksanut minulle tonnin kuussa siitä asti kun jäin kotiäidiksi, eli kohta 15 vuotta, siitä tonnista olen säästänyt noin 500-700 euroa kuussa. Varsinainen elämä maksetaan miehen tililtä, kuten asunto, auto, ruoat, lomamatkat. Sen lisäksi Helsingin asunto on kokonaan minun.
Olemme sopineet että mies maksaa sen tonnin kuussa tililleni myös sitten kun lapset muuttavat pois, ellen siis siinä vaiheessa etsi töitä tai mene opiskelemaan. Eli kyllä minä eläke-ikäisenäkin pärjän. Tarvittaessa myyn asunnon ja muutan säästöineni jonnekkin halvempaan maahan.
Paitsi että se ylläpito lakkaa eroon. Mutta joo, kai sinä noilla säästöilläkin pärjäät ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen tämä uuden kauden batchelor, joka etsii itselleen kodinhengetärtä, joka odottaa kotona lämpimien sämpylöiden, kiiltävän kodin, huollettujen lasten ja lenkitetyn kultaisennoutajan kanssa, kun mies avaa kotioven viikon työreissun jälkeen.
Kyllä palstan onnettomimmankin palstalassukan pitäisi tajuta, että tässä mies saa tehdä uraa (tienata normaalia luuskatyötä enemmän euroja) sillä kustannuksella, että joku muu hoitaa kotona ikävät hommat sillä aikaa, koska vaihtoehto olisi maksaa ulkoistetuista palveluista jollekin taholle tai sitten elää läävässä syöden eineksiä tai ravintolassa ja etsiä vähiten likaisia kalsareita pyykkikorista. Vaihtoehtona olisi vaihtaa vähemmän tuottoisaan ja vähemmän vaativaan työhön, jolloin mies sitten omin pikkukätösin hoitaisi nämä hommeliinit kotona.
Olen nainen, elän yksin. Minulla käy viikkosiivooja ja pesukone pesee pyykit. Paitaohjelmalla saan höyrysilitetyn paidan vaikka joka päivä, joten en oikein ymmärrä, mitä ihmeen vaivaa vaatehuollossa nykyisin on. Kotini ei ole läävä, vaikka täällä ei asu ketään muita.
Minusta on ihan yhtä kallista ulkoistaa kotityöt puolisolle tai ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Viikkosiivooja on siitä kiva, että hän ei kärtä seksiä eikä toisaalta yritä täyttää vapaa-aikaani kavereittensa tapaamisella tai yhteisillä kaupunkilomilla tai käynneillä anoppilassa. Uskon, että entistä useamman miehen kannattaa valita tämä elämäntapa eli ei sitoumuksia, koko elämä itselle. Irtoseksiä saa aina, sen takia ei kannata asua kenekään kanssa.
Näin juuri oma valinta kun mahdollisuus kerta siihen on. T: toinen kotiäiti