Miksi miesten kiinnostus lopahtaa AINA parin kk jälkeen?
Olen 28-vuotias ihan nätti, normaalivartaloinen ja muuten normaali nainen. En ole seurustellut nyt viiteen vuoteen koska jokaikisen miehen kiinnostus lopahtaa parin kuukauden jälkeen. Olen tapaillut monia miehiä. Kaikki on tuntunut menevän hyvin ja olen ihastunut. Mutta lopulta jokainen, josta olen ollut kiinnostunut, ja siis jatkanut tapailua, on parin kuukauden jälkeen ilmoittanut että ei haluakaan sitoutua/ei ole tarpeeksi tunteita/en ole se oikea. Olen kuulemma kiva ymsyms mussa ei ole vikaa.
Miten on näin helvetin vaikeaa löytää kumppani? Mikä mussa voi olla vikana?
Kommentit (224)
Jos seksi kyllästyttää,niin miksi masturbaatio on niin suosittua?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on aika vaikea asia ja vaatii aika paljon rohkeutta ja muutenkin kanttia viheltää peli poikki. Katsotaanpa omaa tilannetta. Olen tapaillut naista muutaman kuukauden. Viihdymme toistemme seurassa hyvin, arvomaailma kohtaa on samoja harrastuksia jne. Noh sitten taas on niitä huonoja puolia(varmasti myös minussa hänen mielestään), jotka eivät tässä tilanteessa haittaa kun emme ole ns. virallisesti yhdessä tai asu yhdessä. Periaatteessa kaikki on siis hyvin tällä hetkellä tälläisessä "kevytsuhteessa", mutta jos mietin että hänen kanssaanko sitten loppuelämä pitäisi viettää saman katon alla ja tutustuttaa sukulaisiin jne... noh en ole ollenkaan varma.
Naisen ulkonäkö ei ole täydellinen? Nainen kiroilee/ piereskelee estoitta? joku muu syy?
Laajasta kaveripiiristäni kolmella sama juttu. Analysoidaan.
1. Takertuja. Epävarma. Kuukauden jälkeen alkaa kyselemään miksi ei nähdä useammin, eikö miestä kiinnosta, miksi ei vastannut viestiin, eikö olekaan tosissaan, miksi ei laita kuin yhden-kaksi viestiä päivässä, eikö halua yhteistä tulevaisuutta, miksi ei koskaan ehdota tapaamista, eikö halukaan sitoutua. Mies ahdistuu ja jättää.
2. Lievästi narsistinen prinsessa. Vaatii ehdotonta palvontaa ja runsaasti palveluksia kuten drinkkien tarjoamista. Rankat elämäntavat, juhlii pikkutunneille useampana päivänä viikossa, elää osingoilla eikä tee tavallista työtä, paljon pikku valheita, myöhästelee aina. Loisii mielellään muiden rahoilla. Kukaan ei jaksa tuollaista käytöstä.
3. Epävakaa. Aluksi vaikuttaa ihanalta, spontaanilta, boheemilta. Sitten alkaa oudot suutahdukset. "Mitä tarkoitit kun sanoit sellaisella äänensävyllä moi?" Homma menee mahdottomaksi. Ei ole diagnosoitu, mutta maallikko diagnoosilla sekaisin on. Käynyt kyllä jossain terapiassa.
Tässä video, jos enkun kieli taipuu.
Vierailija kirjoitti:
Laajasta kaveripiiristäni kolmella sama juttu. Analysoidaan.
1. Takertuja. Epävarma. Kuukauden jälkeen alkaa kyselemään miksi ei nähdä useammin, eikö miestä kiinnosta, miksi ei vastannut viestiin, eikö olekaan tosissaan, miksi ei laita kuin yhden-kaksi viestiä päivässä, eikö halua yhteistä tulevaisuutta, miksi ei koskaan ehdota tapaamista, eikö halukaan sitoutua. Mies ahdistuu ja jättää.
2. Lievästi narsistinen prinsessa. Vaatii ehdotonta palvontaa ja runsaasti palveluksia kuten drinkkien tarjoamista. Rankat elämäntavat, juhlii pikkutunneille useampana päivänä viikossa, elää osingoilla eikä tee tavallista työtä, paljon pikku valheita, myöhästelee aina. Loisii mielellään muiden rahoilla. Kukaan ei jaksa tuollaista käytöstä.
3. Epävakaa. Aluksi vaikuttaa ihanalta, spontaanilta, boheemilta. Sitten alkaa oudot suutahdukset. "Mitä tarkoitit kun sanoit sellaisella äänensävyllä moi?" Homma menee mahdottomaksi. Ei ole diagnosoitu, mutta maallikko diagnoosilla sekaisin on. Käynyt kyllä jossain terapiassa.
Mitä olen Tinderiä selaillut, niin naisia on moneen lähtöön.
Epävakaita yksilöitä on erittäin paljon. Aletaan yhtäkkiä tiuskimaan jostain asiasta, vaikka ei edes vielä kunnolla tunneta toisiamme. En itse koskaan kehtaisi käyttäytyä vastaavasti noin tuntemattoman ihmisen seurassa. Osa taas on masentuneita, takertuvia, ylivilkkaita ja ties mitä. Hylkyyn menee välittömästi tuollainen nainen. Osa saattaa pitää seksikumppanina.
Ylimielisyys on myös hyvin yleistä. Etenkin nuoret korkeasti koulutetut naiset ovat todella pahoja ainakin jos itse on matalammin koulutettu. Tämä usein yhdistyy vielä siihen, että nainen ei ole kovinkaan älykäs, mutta pitää itseään sellaisena. Näiden kanssa ei voi keskustella oikein mistään, koska heillä on vahvat mielipiteet asioista ja he suoraan sanottuna suuttuvat jos heidän kanssaan on eri mieltä. He eivät kykene rakentavaan keskusteluun. Tietenkin tämä ylimielisyys voi näkyä pelkästään sitenkin, että nainen asettaa itsensä palkinnoksi, jota miehen pitää tavoitella. Itselläni on aivan liikaa itsekunnioitusta, että lähtisin kerjäämään jonkun seuraa. Moni hyväksyy tällaiset panoiksi, mutta eivät halua näitä suhteeseen, vaikka alun jälkeen nainen muuttuisikin vähän lempeämmäksi.
Tyhmiä ja tahdottomia naisia on myös paljon. Näiden kanssa keskustelusta ei tule oikein mitään, koska naisella ei ole koskaan mitään sanottavaa. Näiltä naisilta saa yleensä helposti seksiä ja heidän kanssaan on periaatteessa helppo olla, koska he eivät osaa vaatia mitään. On selvää jo alusta lähtien, että tällaisen kanssa ei mitään kunnollista juttua aio viritellä, mutta käydään panemassa ja ehkä pidetään muutenkin seuraa samalla. Näitä tavallaan hieman myös säälii samalla, kun ovat viattoman oloisia ja heitä hyväksikäytetään oikealta ja vasemmalta. Heillä ei kuitenkaan ole vain mitään aitoa annettavaa suhteeseen. Kyllä naisella pitää olla mielipiteitä ja omaa elämää, eikä vain kulkea miehen talutusnuorassa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole oivaltanut sitä olennaisinta juttua tässä. Noiden miesten kiinnostus ap:hen ei aluksikaan ole ollut riittävän suurta. Todella moni mies alkaa "tapailemaan" jotain naista ajankulun vuoksi, seksin vuoksi, huvin vuoksi tms, vaikka ei ole ihastunut siihen naiseen. Riittää, että se nainen on ok näköinen ja ihan kiva. Mutta mies tietää ihan alusta saakka, että tästä ei ole tulossa mitään elämänmittaista juttua. Kuitenkin parinkin kuukauden suhde on monelle miehelle parempi kuin ei mitään suhdetta esim seksin ja hauskan yhdessä olon vuoksi. Tämän vuoksi jos "tarjolla" on suhde, niin mies sen suhteen haluaa, vaikka tietää koko ajan että tulee lopettamaan sen suhteen kun alkaa vähänkin kyllästyttää tai tekee mieli alkaa etsimään sitä oikeaa tai saada vaihtelua. Ap on tulkinnut noiden miestensä kiinnostuksen väärin. Ne miehet eivät ole rakastuneet ap:hen. Ne ovat varmasti tykänneet ja viihtyneet yhdessä ym, mutta eivät ole olleet alussakaan kiinnostuneita ap:sta niin paljon, että ap edustaisi heille "vaimoehdokasta".
Eli ei noiden miesten kiinnostus ole lopahtanut. Heitä ei ole alkujaankaan kiinnostanut kovin paljon. Heitä on kyllä kiinnostanut viettää aikaa (ja harrastaa seksiä) ap:n kanssa paremman puutteessa, mutta he eivät ole rakastuneet ap:hen ihmisenä. Ja millään tasoteorioilla ja ulkonäöillä ei tässä ole nyt väliä, kyseessä voi olla ap:ta paljon rumemmat tms miehet.
Ap sinun kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että ihastuuko mies sinuun oikeasti muutamien ensimmäisten tapaamisten jälkeen. Opettele tunnistamaan ihastunut mies ja erottamaan se "kiinnostuneesta" miehestä.
Aika asenteellista ja kyynistä tekstiä minusta. Eikö ihminen (siis myös mies) voisi myös olla aluksi kiinnostunut, niillä vähillä tiedoilla joita toisesta henkilöstä aluksi on, ja myöhemmin paremmin tutustuttuaan menettää kiinnostuksensa koska tämä ei enää tunnukaan sopivalta?
Itsekin aikalaan tapailin useita naisia, jotka vaikuttivat aluksi kiinnostavilta mutta lopulta eivät kuitenkaan, eikä niihin (ainakaan omasta mielestäni) liittynyt mitään tuollaista hyväksikäyttömentaliteettia mitä ylläolevassa viestissä tarjotaan. Olin aidosti kiinnostunut, mutta paremmin tutustuttuani en enää. Aivan samoin epäilen käyneen useamman kuin kerran toisinkin päin ja minusta se on ihan ok - sehän tapailun tarkoitus ylipäätään on, että tutustutaan paremmin ja valitettavasti aina ei ensivaikutelman perusteella osu oikeaan, oli ihastunut tai ei.
Vierailija kirjoitti:
"Ihan nätti"
Luulen, että vastaus ongelmaan löytyy noista kahdesta sanasta rivien välistä luettuna.
Vastimattomaan ulkonäköön kun lisätään ripaus kaheliutta ja takertuva omistushaluinen luonne, niin kuka tahansa tervejärkinen mies kaasuttaa auringonlaskuun taakseen katsomatta.
Missä kohtaa viestissään aloittaja puhui mitään vaatimattomuudesta? Vai onko sinulle kaikki sellaiset naiset mitäänsanomattomia ilmestyksiä, jotka eivät ole mallitasoa ulkonäöllisesti?
Vierailija kirjoitti:
Laajasta kaveripiiristäni kolmella sama juttu. Analysoidaan.
1. Takertuja. Epävarma. Kuukauden jälkeen alkaa kyselemään miksi ei nähdä useammin, eikö miestä kiinnosta, miksi ei vastannut viestiin, eikö olekaan tosissaan, miksi ei laita kuin yhden-kaksi viestiä päivässä, eikö halua yhteistä tulevaisuutta, miksi ei koskaan ehdota tapaamista, eikö halukaan sitoutua. Mies ahdistuu ja jättää.
2. Lievästi narsistinen prinsessa. Vaatii ehdotonta palvontaa ja runsaasti palveluksia kuten drinkkien tarjoamista. Rankat elämäntavat, juhlii pikkutunneille useampana päivänä viikossa, elää osingoilla eikä tee tavallista työtä, paljon pikku valheita, myöhästelee aina. Loisii mielellään muiden rahoilla. Kukaan ei jaksa tuollaista käytöstä.
3. Epävakaa. Aluksi vaikuttaa ihanalta, spontaanilta, boheemilta. Sitten alkaa oudot suutahdukset. "Mitä tarkoitit kun sanoit sellaisella äänensävyllä moi?" Homma menee mahdottomaksi. Ei ole diagnosoitu, mutta maallikko diagnoosilla sekaisin on. Käynyt kyllä jossain terapiassa.
Olen AP ja mielestäni mikään kohta noista ei kyllä täsmää minuun :D En osaa sanoa sitten miesten mielestä mutta... En ole epävakaa, tyhmä tai tahdoton. Ihan oikeita keskusteluja käydään miesten kanssa laajastikin ja seksielämä ollut kaikkien kanssa hyvää. Monen miehen kanssa tuntunut että voi ihan oikeasti puhua kaikesta, ja voinutkin.
En ole mallitasoa millään lailla, mutta nätti, hyväkroppainen, pukeudun kivasti yms. Saan katseita miehiltä yms, ulkonäössäni ei sinänsä ole mitään vikaa. Tietenkään kaikkien silmää ei voi aina miellyttää. Panostan myös ulkonäkööni, huolitellut vaatteet ja meikit, ei mitään liikaa tai räväkkää, enkä myöskään liikaa keskity omaan tai muidenkaan ulkonäköön, vaikka se tärkeä seikka onkin. En sanoisi itseäni vaatimattomaksi mutten kyllä mitenkään ylimieliseksikään. Itse siis ajattelen että ei mussa mitään sen kummempia vikoja ole, miksen mä voisi jollekin kelvata. Mutta alkaa toki nyt epäilyttämään kun lukuisista yrityksistä ja säädöistä huolimatta en sitten kelpaakaan.
Miksi kukaan viitsii tuhlata kahta kuukautta ihmisen kanssa, joka ei kiinnosta? Mä tiedän ekoilla treffeillä kiinnostaako mua vai ei. En ikinä veisi omaa enkä toisen aikaa kahta kuukautta vain huvikseen.
Mutta viestin aloittajaa kyllä lohduttaisin sillä, että ei sinussa varmasti ole mitään erityistä vikaa. Ei vain oikea ole sattunut kohdalle. Tutkaile myös omia tunteitasi. Oletko todella itse niin kovin ihastunut näihin kaikkiin miehiin? Itse en ainakaan ihastu edes joka vuosi, saatika joka toinen kuukausi!
Jatka vaan rohkeasti miesten treffaamista ja ole oma itsesi kaikesta huolimatta, joskus vielä tapaat sen oikean!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laajasta kaveripiiristäni kolmella sama juttu. Analysoidaan.
1. Takertuja. Epävarma. Kuukauden jälkeen alkaa kyselemään miksi ei nähdä useammin, eikö miestä kiinnosta, miksi ei vastannut viestiin, eikö olekaan tosissaan, miksi ei laita kuin yhden-kaksi viestiä päivässä, eikö halua yhteistä tulevaisuutta, miksi ei koskaan ehdota tapaamista, eikö halukaan sitoutua. Mies ahdistuu ja jättää.
2. Lievästi narsistinen prinsessa. Vaatii ehdotonta palvontaa ja runsaasti palveluksia kuten drinkkien tarjoamista. Rankat elämäntavat, juhlii pikkutunneille useampana päivänä viikossa, elää osingoilla eikä tee tavallista työtä, paljon pikku valheita, myöhästelee aina. Loisii mielellään muiden rahoilla. Kukaan ei jaksa tuollaista käytöstä.
3. Epävakaa. Aluksi vaikuttaa ihanalta, spontaanilta, boheemilta. Sitten alkaa oudot suutahdukset. "Mitä tarkoitit kun sanoit sellaisella äänensävyllä moi?" Homma menee mahdottomaksi. Ei ole diagnosoitu, mutta maallikko diagnoosilla sekaisin on. Käynyt kyllä jossain terapiassa.Olen AP ja mielestäni mikään kohta noista ei kyllä täsmää minuun :D En osaa sanoa sitten miesten mielestä mutta... En ole epävakaa, tyhmä tai tahdoton. Ihan oikeita keskusteluja käydään miesten kanssa laajastikin ja seksielämä ollut kaikkien kanssa hyvää. Monen miehen kanssa tuntunut että voi ihan oikeasti puhua kaikesta, ja voinutkin.
En ole mallitasoa millään lailla, mutta nätti, hyväkroppainen, pukeudun kivasti yms. Saan katseita miehiltä yms, ulkonäössäni ei sinänsä ole mitään vikaa. Tietenkään kaikkien silmää ei voi aina miellyttää. Panostan myös ulkonäkööni, huolitellut vaatteet ja meikit, ei mitään liikaa tai räväkkää, enkä myöskään liikaa keskity omaan tai muidenkaan ulkonäköön, vaikka se tärkeä seikka onkin. En sanoisi itseäni vaatimattomaksi mutten kyllä mitenkään ylimieliseksikään. Itse siis ajattelen että ei mussa mitään sen kummempia vikoja ole, miksen mä voisi jollekin kelvata. Mutta alkaa toki nyt epäilyttämään kun lukuisista yrityksistä ja säädöistä huolimatta en sitten kelpaakaan.
Ap ei sinussa varmasti mitään vikaa ole. Paitsi ehkä yksi. Oletko miettinyt, että ihastutko itse vääränlaisiin miehiin?? Sellaisiin, jotka on persoonaltaan sitoutumiskammoisia, etäisiä, vaikeasti saavutettavia tai joilla on ongelmia henkisen läheisyyden kanssa, hylätyksitulemisen pelkoa (jota kompensoi sillä ettei edes sitoudu täysillä ikinä) tai jotka ovat taipuvaisia ahdistumaan, masentumaan, ajattelemaan mustanvalkoisesti asioista tms? Monissa naisissa on nimittäin sellainen vika, että he ihastuvat aina vain tietyntyyppisiin miehiin ja nimenomaan sellaisiin, joissa on jokin piirre josta ulkopuolinen voisi ennustaa jo ennalta, että mies tulee "katoamaan" aika pian. Entä jos kyse onko tästä? Valitsetko itse ihastumisesi kohteeksi vain miehiä, jotka ovat taipuvaisia pelkkiin kevytsuhteisiin tai kyllästymisiin tai siihen että he eivät sitoudu kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias ihan nätti, normaalivartaloinen ja muuten normaali nainen. En ole seurustellut nyt viiteen vuoteen koska jokaikisen miehen kiinnostus lopahtaa parin kuukauden jälkeen. Olen tapaillut monia miehiä. Kaikki on tuntunut menevän hyvin ja olen ihastunut. Mutta lopulta jokainen, josta olen ollut kiinnostunut, ja siis jatkanut tapailua, on parin kuukauden jälkeen ilmoittanut että ei haluakaan sitoutua/ei ole tarpeeksi tunteita/en ole se oikea. Olen kuulemma kiva ymsyms mussa ei ole vikaa.
Miten on näin helvetin vaikeaa löytää kumppani? Mikä mussa voi olla vikana?
Mies ei jaksa jos ei saa läheisyyttä ja seksiä. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias ihan nätti, normaalivartaloinen ja muuten normaali nainen. En ole seurustellut nyt viiteen vuoteen koska jokaikisen miehen kiinnostus lopahtaa parin kuukauden jälkeen. Olen tapaillut monia miehiä. Kaikki on tuntunut menevän hyvin ja olen ihastunut. Mutta lopulta jokainen, josta olen ollut kiinnostunut, ja siis jatkanut tapailua, on parin kuukauden jälkeen ilmoittanut että ei haluakaan sitoutua/ei ole tarpeeksi tunteita/en ole se oikea. Olen kuulemma kiva ymsyms mussa ei ole vikaa.
Miten on näin helvetin vaikeaa löytää kumppani? Mikä mussa voi olla vikana?Mies ei jaksa jos ei saa läheisyyttä ja seksiä. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa.
Äh. Olen 37-vuotias nainen, ja tapaillut lukuisia miehiä. Ja kokemukseni on, että jotkut miehet todella ovat sellaisia, että jos he eivät saa melko nopeasti seksiä niin suhde ei edes ala, tai jos seksiä on vähän niin he häipyvät. Mutta suurempi osa miehiä ei ole tällaisia, vaan he malttavat odottaa ensimmäistä yhteistä kertaa ja moni muu asia on heille tärkeämpää kuin seksi. Itse asiassa moni mies kärsii työstressistä ja vaikka mistä ja haluaa siksi mielestäni liian harvoin seksiä. No tämä ei ehkä koske kaksikymppisiä, mutta nämä lähempänä neljääkymppiä olevat miehet ovat jo sellaisia että eivät he mitään kaneja enää ole. Ja (nais)ystävilläni on ihan sama kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias ihan nätti, normaalivartaloinen ja muuten normaali nainen. En ole seurustellut nyt viiteen vuoteen koska jokaikisen miehen kiinnostus lopahtaa parin kuukauden jälkeen. Olen tapaillut monia miehiä. Kaikki on tuntunut menevän hyvin ja olen ihastunut. Mutta lopulta jokainen, josta olen ollut kiinnostunut, ja siis jatkanut tapailua, on parin kuukauden jälkeen ilmoittanut että ei haluakaan sitoutua/ei ole tarpeeksi tunteita/en ole se oikea. Olen kuulemma kiva ymsyms mussa ei ole vikaa.
Miten on näin helvetin vaikeaa löytää kumppani? Mikä mussa voi olla vikana?Mies ei jaksa jos ei saa läheisyyttä ja seksiä. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa.
Missä kerroin että en anna läheisyyttä ja seksiä? Kyllä sitä yleensä on paljonkin, sillä itsekin kaipaan sitä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias ihan nätti, normaalivartaloinen ja muuten normaali nainen. En ole seurustellut nyt viiteen vuoteen koska jokaikisen miehen kiinnostus lopahtaa parin kuukauden jälkeen. Olen tapaillut monia miehiä. Kaikki on tuntunut menevän hyvin ja olen ihastunut. Mutta lopulta jokainen, josta olen ollut kiinnostunut, ja siis jatkanut tapailua, on parin kuukauden jälkeen ilmoittanut että ei haluakaan sitoutua/ei ole tarpeeksi tunteita/en ole se oikea. Olen kuulemma kiva ymsyms mussa ei ole vikaa.
Miten on näin helvetin vaikeaa löytää kumppani? Mikä mussa voi olla vikana?
Miesten kärsivällisyys nykypäivänä...
Poikien pitäisi ensinnäkin käydä koulunsa poikakoulussa, jotta tytöt saavat opiskella rauhassa, ja tulla kukkoilemaan ja hätyyttämään naisia vasta aikuisena työpaikoille.
Vähenisi se naisten aliarvostus ja sortaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin etin miestä sen 4v. Kunnes sitte tinderissä nappas. Eri paikkakunnalta tosin. Ihan sattumaa kaikki. Synkkas hyvin ja on hyvä olla yhdessä.
Komeakin vieläpä, kaikki se mitä halusin on samassa paketissa. <3Älä siis luovuta vielä. Meinasin ite luovuttaa usein mut sitkeästi kääntelin kiviä. En ettiny ja etin,kaikki versiot kävin läpi ja sit tapahtu.
Jos sitkeästi kiviä kääntelit, niin ei ole mikään kovin suuri yllätys, että löytyi nimenomaan vieraalta paikkakunnalta. Kannattaa ehkä muuttaa hänen luokseen ja lopettaa käynnit kokonaan nykyiselle asuinpaikkakunnallesi. Nimittäin jos mies kuulee millainen jopo olet ollut, niin kiinnostus saattaa lakata aika nopeasti.
Päinvastoin.
Moni mies rakastaa naista, joka on määrätietoinen ja tinkimätön pyrkiessään saamaan parhaan mahdollisen.
Vai tarkoititko, että naisen tulee hillitä epäinhimillisellä tavalla kaikki halunsa:
naisen tulee karttaa ja inhota seksiä, ilonpitoa, tanssia, urheilua, ylensyömistä,
alkoholia, nauramista ja pelaamista -
kunnes tapaa Miehen - ensimmäiseen näkemänsä 2-lahkeiseen haisuliin hänen on tyydyttävä ja tämän kanssa naisella vasta on lupa elämän nautintoihin-
tai nainen on "ei-koskematon" ja "huono"?...
Niinkö?
Tätä on jo kokeiltu ihmiskunnan historiassa.
Se oli kauheaa. Ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko liian takertuvainen, annatko myös omaa tilaa? Päädyttekö liian aikaisin sänkyyn?
Tätä klisettä en ymmärrä. Miten ihmeessä oikeasti hyvä juttu voisi mennä pilalle sillä, että mennään sänkyyn liian aikaisin? Paitsi jos puhutaan teineistä, joiden seksi on epävarmaa sähellystä. Mistä tulee sellainen oletus, että mies (tai nainen), joka oli oikeasti kiinnostunut, menettikin kiinnostuksensa kun sai seksiä?Niin, tämä siis pätee tapauksiin, joissa toinen osapuoli osoittaa aitoa kiinnostusta, kuten itsekin asian totesit. Mutta ongelma onkin siinä, että on ihmisiä, etenkin miehiä, jotka esittävät kiinnostunutta saadakseen ainoastaan seksiä, ja kun saavat haluamansa, katoavat vähin äänin. Sille toiselle ihmiselle jää siitä todella hyväksikäytetty, arvoton ja typerä olo. Sitä tuntee sellaisessa tilanteessa itsensä ihan totaalisen huonoksi ja riittämättömäksi ihmisenä, herää kysymys että enkö ole tarpeeksi hyvä suhteeseen? Toki kiinnostus on asia, joka joko syntyy kahden ihmisen välille tai ei synny, sitä ei voi missään nimessä pakottaa mutta aina pitäisi tehdä peli selväksi jo alkuvaiheessa, ja kertoa toiselle suoraan että mitä oikein on etsimässä, ja sitten katsoa että onko toisen kanssa asiasta yhteisymmärrys olemassa vai ei, ja jos ei ole niin sen jälkeen voi molemmat jatkaa eri suuntiin ilman että ketään loukataan siinä prosessissa. Toisen ihmisen tahallinen harhaanjohtaminen, ja hyväksikäyttäminen on väärin ja todella tuomittavaa.
Niin, mutta nyt en puhunut siitä, tunteeko toinen itsensä hyväksikäytetyksi, vaan siitä onko seksillä mitään tekemistä suhteen jatkumisen tai miehen oikean kiinnostuksen kanssa. Minusta ei, mutta silti aina tätä asiaa käsitellään siten, ihan kuin seksin pihtaaminen jotenkin oikeasti saisi sen miehen kiinnostumaan, vaikkei hän aluksi oikeasti ollut ja liian aikainen seksin harrastaminen pilaisi koko suhteen, vaikka mies olisi oikeasti ollutkin kiinnostunut. Eihän se niin mene. Vai onko jollekin oikeasti käynyt näin?
Enkä kyllä oikein tajua tuotakaan, että sitä seksiä pidetään jonain pelimerkkinä, joka ehdittiin menettää sille toiselle. Ikään kuin aikuinen ihminen olisi harrastanut seksiä vasten tahtoaan vain odottaen siitä jotain palkintoa, jota ei sitten saanutkaan. Toki ymmärrän, että se sattuu, jos on itse enemmän mukana kuin toinen, mutta eihän se liity pelkästään siihen seksiin, vaan sama harmitus (toki eri mittakaavassa) pitäisi syntyä esim, jos haaveilet ja puhut tulevaisuudesta tai kerrot ihastuksestasi tai jostain todella arasta salaisuudestasi. Eihän se seksi sinänsä ole itseltä pois, jos siitä oikeasti on siinä tilanteessa nauttinut, vaan se tunne ja heittäytyminen siinä on varsinainen ongelma.
Ja toisaalta kun tätä asiaa ajattelee, niin tämä ongelmahan nimenomaan saa pontta siitä ajatusmaailmasta, että "minä en kyllä harrasta seksiä ennen kuin olen oikeasti ihastunut", koska sehän nimenomaan nostaa sen seksin panosta ja sen aiheuttamaa menetystä. Toki eihän sille mitään voi, jos ei oikeasti pysty muuhun, mutta sellainen väkisin pihtaaminenhan vain tekee mahdolliseksi suuremman loukkaamisen, kun ei olekaan enää kyse pelkästä seksistä, vaan on odotettu niitä ihastumisen tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Se mitä yritin sanoa tässä oli, että jonkun kusipää, voi olla jonkun toisen unelmamies, joka ei petä ei jätä.
Kyllä minä tuon ymmärrän, mutta ei sitä kusipäisyyttä oikein voi puolustella sillä, että "kun minä nyt vain halusin seksiä, niin luulin, etten ole kusipää".
Ei se ole mitään puolustelua, vaan elämää. Naiset ovat monella tavalla kusipäitä ihan tietämättään, mutta se vain on sitä naiseutta.
Joo elämää toki, mutta tässä keskustelussa se on puolustelua. Kusipäistähän tuo on, ei se millään itsensä huijaamisella muuksi muutu. Miksi sitä ei voi sanoa ääneen ilman selittelyjä?
Koska se ei ole rakentavaa, eikä lisää ymmärrystä asiasta. Leimaamalla joku ihminen yhden elämänosa-alueen hallitsemattomuuden kautta kokonaan kusipääksi on typerää. Moni ns. kusipää voisi tarvita hieman terapiaa ja tulla ulos täysin kelpo miehenä.Kannattaa muistaa, että miehiä seksihalut tyhmentävät ihan tieteellisesti. Itsensä huijaaminen ja ajautuminen typeryyksiin on miehille ominaista. Evoluutio on tehnyt miehistä sellaisia, että heidät saa houkuteltua seksipuuhiin mahdollisimman helposti, koska evoluution näkökulmasta vain sillä on merkitystä, että ihminen lisääntyy. Ihmiselämän onnellisuudella ei ole taasen mitään merkitystä.Naisilla pelaaminen on miehelle riski ja todennäköisesti syö elämän pituutta. Kusipäisyys siis kostautuu, jos sitä ei voi katkaista. Ja jokainen mies sen pohjimmiltaan tietää, että naisten iskeminen syö omaa identiteettiä ja elämää. Jokainen häntäheikki on jollakin tavalla henkisesti pahoinvoiva. Voitte miettiä miksi niin moni yhteiskunta on asettanut tiukat suitset pariutumiselle ja seksin harrastamiselle. Se voi johtua juurikin siitä, kuinka vaikeaksi kaikki menee, jos mitään suitsia ei ole. Ja sellaiseen ei ole varaa yhteiskunnissa, joissa eletään köyhyydessä. Esim. sukupuolitaudit saattoivat aikanaan tappaa ihmisiä niin paljon, että ne olivat kulkutaudeista seuraavaksi tappavimmat.
No kyllä se minun mielestäni lisää ymmärrystä asiasta aika paljonkin, jos tiedän, että miehillä on (luontainen?) taipumus kusipäiseen käytökseen. Kyllä minusta on aika lohdullista kuulla, että minussa naisena ei ole mitään vikaa, suuri osa miehistä on tällaisia ja että tätä sattuu kaikille muillekin naisille. Minua vain riepoo tälläkin palstallakin, kun naisista tehdään ihan idiootteja, kun ihastuvat näihin pelimiehiin, eikä voida vaan sanoa, että se on kiinni pelimiesten kusipäisyydestä ja on ihan yleistä.
Ettekö te naiset todellakaan nää lävitse niistä pelimiesten maneereista ja manipuloinnesta, että ne juoksevat pillun perässä.
Mikä teidät pistää niihin tutustumaan, naivius ja typeryys.Niin tätä juuri tarkoitin, kun naisia haukutaan tyhmiksi, mutta sitten kuitenkin sanotaan, että kaikki miehet pelaavat tätä peliä ja että miehet eivät itsekään huomaa huijaavansa. :D Mutta nyt tämä kääntyikin taas niin, että on vain muutama pelimies, jotka huijaavat ihan tietoisesti ja näihin naiset sitten tyhminä lankeavat. Eli miten se nyt on?
Riippuu varmaan miten pahasti nainen on täyttänyt päänsä demin, cosmon, täykkäreiden ja muun roskan kaltaisilla mielikuvilla "unelmamiehestä"
Jos naisella ei ole itsenäistä ja kriittistä ajattelukykyä olemassa, niin ei tarvitse kuin myötäillä naista ja lirkutella muutama valkoinen valhe naisen harhaisille kuvitelmille ja homma on paketissa.
Naivi nainen rakastuu juuri niihin pahimpiin paskanpuhujiin ja kusettajiin.
No just. Mitähän ne mielikuvat unelmamiehestä sitten ovat? Kyllä kuules useimmat deittailevat ihan tavallisia miehiä, eivätkä mitään Bacheloreja ruusujen kanssa.
Ja mikä ihmeen oivallus tämä on, että eniten paskaa puhuvat ovat juuri niitä, joiden kohdalla tullaan helpoiten huijatuiksi. Jos on kaksi miestä, joista kumpikin sanoo olevansa ihastunut, mutta joista toinen on vain tosissaan ja toinen ei, niin mistä minä voin tietää, kumpi valehtelee ja kumpi ei? Tottakai, jos uskon väärään ihmiseen, tulen kusetetuksi, mutta pitääkö minun siis myös olla uskomatta sitä, joka oli tosissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin etin miestä sen 4v. Kunnes sitte tinderissä nappas. Eri paikkakunnalta tosin. Ihan sattumaa kaikki. Synkkas hyvin ja on hyvä olla yhdessä.
Komeakin vieläpä, kaikki se mitä halusin on samassa paketissa. <3Älä siis luovuta vielä. Meinasin ite luovuttaa usein mut sitkeästi kääntelin kiviä. En ettiny ja etin,kaikki versiot kävin läpi ja sit tapahtu.
Jos sitkeästi kiviä kääntelit, niin ei ole mikään kovin suuri yllätys, että löytyi nimenomaan vieraalta paikkakunnalta. Kannattaa ehkä muuttaa hänen luokseen ja lopettaa käynnit kokonaan nykyiselle asuinpaikkakunnallesi. Nimittäin jos mies kuulee millainen jopo olet ollut, niin kiinnostus saattaa lakata aika nopeasti.
Päinvastoin.
Moni mies rakastaa naista, joka on määrätietoinen ja tinkimätön pyrkiessään saamaan parhaan mahdollisen.
Vai tarkoititko, että naisen tulee hillitä epäinhimillisellä tavalla kaikki halunsa:
naisen tulee karttaa ja inhota seksiä, ilonpitoa, tanssia, urheilua, ylensyömistä,
alkoholia, nauramista ja pelaamista -
kunnes tapaa Miehen - ensimmäiseen näkemänsä 2-lahkeiseen haisuliin hänen on tyydyttävä ja tämän kanssa naisella vasta on lupa elämän nautintoihin-
tai nainen on "ei-koskematon" ja "huono"?...
Niinkö?Tätä on jo kokeiltu ihmiskunnan historiassa.
Se oli kauheaa. Ei toimi.
Missä määrin ei toimi? Masennus ja elämäänsä tyytymättömyys on lisääntynyt. Avioliitot rikkoontuvat useammin ja jatkuvasti pienemmistä syistä.
Se, että tapaa useita ihmisiä ei tarkoita sitä, että jokaista heitä on pakko nussia.
Eikös helpon höynäytettävän höynäyttämiseen tarvittaisi vain ihan tavanomainen peluri? Tai jopa tavallista taitamattomampi. ;)
(En ole, mutta ei myöskään kiinnosta väitellä aiheesta joten usko kuten tahdot.)