Argh! Pakko avautua miehen tavoista
Tilanne; ostan jotain edullista juustoa; molemmat käyttää "tasasesti". Edullista juustoa on vielä jäljellä, kun päätän ostaa jotain kalliimpaa juustoa, leppäsavua tai jotain. Mies tekee eväät; aukasee uuden juuston. "Hei käytettäis se arkijuusto loppuun". -Sitä on huono höylätä, voit murustella siitä vaikka palasia ku teet itelles lämppäreitä (lämpösiä voileipiä). Muutaman päivän kuluttua tajuan, että oon ite syönyt muutaman siivun uudesta juustosta, kun mies on hotkinut siitä 95%. Sama toistuu kaikessa; leivät mitä ostan, kinkut, makkarat (ei mitään jauhomakkaroita), yhtäkkiä huomaan että hei, taas ne kaikki on syöty, ja jättänyt yhden kinkkusiivun mulle. Makkarapaketista piti tehdä makkarasoppaa, mutta mies veti kylmänä "pikkunälkäänsä" 3 makkaraa. Ostin jauhelihaa, piti tehdä makaronilaatikkoa. Hän alko sitä paistamaan, kunnes havahduin "hei, piti tehä laatikkoo siitä!". Mutta annoin olla, aattelin että kai sen vois syödä ihan paistettuna makaronilaatikon kanssa. Mies ei ite ottanut lisukkeita, joten jauhelihasta katos 300g. Keitin itelleni makaronia joukkoon, kunnes haistoin kuinka vahvasti oli maustanut lihan. Valkosipulia, juustokuminaa, chiliä, pippuria.. oli kauhee nälkä, mutta en pystyny syömään kun valkosipulin haju pelkästään löi vasten kasvoja, hel*etin pahaa oli. Mies söi onnessaan sen mun ruuan, "vähä ehkä liikaa tuli sitä ja sitä maustetta". Kauppaan olis 20min matka, joten ei napannu lähtee ajeleen, vaikka jääkaappi tyhjä. Ikinä ei ilmota, jos joku elintarvike on loppumassa; kun palaan kaupasta ja alan tekeen välipalaa, huomaan että kaikki syöty. Tällä hetkellä mä ostan ruuat, kun mies odottelee ensimmäistä tiliä töistä. Monta kertaa ylimaustaa ruuan, ja suuttuu kun en pysty syömään ja teen jonkun leivän. Silloin harvoin kun mies jotain ostaa, hän muistaa heti mainita "älä sit syö näitä ku otan evääks". Anteeksi avautuminen, oli vaan pakko purkautua :D
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan pystyy syömään kokonaisen sipsipussin kerralla?
Helpostikin, kunhan alkukankeus on voitettu. Mutta vain itsekäs k-pää tekee sen tarjoamatta kaverille, ja jarruttelematta omaa mussutustaan, jos on ostettu yksi pussi ja paikalla muitakin kuin "minä ite".
Aloittajaa kysrsii tuossa paljon rahanmenokin, mutta toisen huomioiminen on oikeasti korvaamatonta. Jotain, mitä rahalla ei saa.
Hain äsken jääkaapista tuoremehua ja kas vain kun huomasin, että paistamani silakat oli syöty parempiin suihin. Tein meille päivälliseksi silakat ja muusin (tupla-annoksen), mutta nyt oli vain muusi tallella. Suunnitelma oli, että huomenna lämmitetään lounaaksi edelliset ja päivälliseksi laitan possunlihaa uuniin. Vaan mitäs nyt muusin kaveriksi?
Iltapalaksi olisi toki ollut tarjolla patonkia, ruisleipää, puuroa, maksamakkaraa, juustoa, hedelmiä, jogurttia, rahkaa, marjoja, kurkkua, salaattia... mistä valita.
Huokaus...
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Vierailija kirjoitti:
Hain äsken jääkaapista tuoremehua ja kas vain kun huomasin, että paistamani silakat oli syöty parempiin suihin. Tein meille päivälliseksi silakat ja muusin (tupla-annoksen), mutta nyt oli vain muusi tallella. Suunnitelma oli, että huomenna lämmitetään lounaaksi edelliset ja päivälliseksi laitan possunlihaa uuniin. Vaan mitäs nyt muusin kaveriksi?
Iltapalaksi olisi toki ollut tarjolla patonkia, ruisleipää, puuroa, maksamakkaraa, juustoa, hedelmiä, jogurttia, rahkaa, marjoja, kurkkua, salaattia... mistä valita.
Huokaus...
Oliko tämä suunnitelma kerrottu selkeästi toiselle osapuolelle? Jos oli, niin tuo on kyllä tahallista k-päisyyttä. Jos ei, niin ajattelemattomuutta.
Monelta mieheltä tuntuu puuttuvan suunnitelmallisuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista. Ei vaan ajatella silakkapihviä pitemmälle. Samaa ilmiötä kuin se kuuluisa metatyö - naisen harteille jää usein kaikki suunnittelu, valmistelu ja jälkipyykki.
Ei tietenkään voi yleistää, tunnen minäkin miehiä jotka hoitavat lasten ja perheen asiat alusta loppuun. Mutta myös heitä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota arkielämän pyörittämiseen tai edes kuuntele jos jostain suunnitelmasta puhutaan...
Vierailija kirjoitti:
Mistä te löydätte näitä helmiä? Hoksottimet päälle siinä parinvalinnassa! Tuskin ne kohteliaat, käytöstavat omaavat sulhasehdokkaat yhtäkkiä tuollaisiksi vaan muuttuu.
Paitsi että muuttuvat. Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa kun parastaan alkuvaiheessa pannut on vuoden pääs sohvalla röhnöttävä sipsipussia rohmuava laiskamato. Ja myös naiset kokevat usein tämän metamorfoosin. Silloin tietysti omalla vastuulla on keskustella ja lopettaa suhde jos ei kompromissiä löydy, itseään saa syyttää jos siihen jää turhautumaan
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa! Laitoin vahingossa pluspeukun miesvihaulisijalle. :D
Pahoittelen, uliuliuli - ei todellakaan ollut tarkoitus.
Ap, lukollinen lokero jääkaappiin ja sinne ruoat, joita miespossun ei ole tarkoitus sinun kustannuksellasi mättää. Ei miehellä ole mitään oikeutta tyhjentää jääkaapista sinun ostamiasi ja maksamiasi herkkuruokia.
Yläpeukun saa peruttua painamalla alapeukkua :). Ei tarvi uliulia kannustaa edes vahingossa!
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Tämä on niin käsittämätöntä! Että jos sen tyhjän pakkauksen/hylsyn ottaa jo käteen, ja on ylipäätään motorisesti kykeneväinen navigoimaan arkielämässä, ja juuri sillä hetkellä ei esimerkiksi syty tulipaloa, niin miksi oi MIKSI sitä asiaa ei voi laittaa roskikseen? Miksi se laitetaan tiskipöydälle, pöydälle, tuolille, sohvalle, yöpöydälle, jääkaappiin, pesukoneen päälle tai herrajumala meikkipussiin? Miksiiiii???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain äsken jääkaapista tuoremehua ja kas vain kun huomasin, että paistamani silakat oli syöty parempiin suihin. Tein meille päivälliseksi silakat ja muusin (tupla-annoksen), mutta nyt oli vain muusi tallella. Suunnitelma oli, että huomenna lämmitetään lounaaksi edelliset ja päivälliseksi laitan possunlihaa uuniin. Vaan mitäs nyt muusin kaveriksi?
Iltapalaksi olisi toki ollut tarjolla patonkia, ruisleipää, puuroa, maksamakkaraa, juustoa, hedelmiä, jogurttia, rahkaa, marjoja, kurkkua, salaattia... mistä valita.
Huokaus...
Oliko tämä suunnitelma kerrottu selkeästi toiselle osapuolelle? Jos oli, niin tuo on kyllä tahallista k-päisyyttä. Jos ei, niin ajattelemattomuutta.
Monelta mieheltä tuntuu puuttuvan suunnitelmallisuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista. Ei vaan ajatella silakkapihviä pitemmälle. Samaa ilmiötä kuin se kuuluisa metatyö - naisen harteille jää usein kaikki suunnittelu, valmistelu ja jälkipyykki.
Ei tietenkään voi yleistää, tunnen minäkin miehiä jotka hoitavat lasten ja perheen asiat alusta loppuun. Mutta myös heitä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota arkielämän pyörittämiseen tai edes kuuntele jos jostain suunnitelmasta puhutaan...
Tuo suunnittelun puute on kyllä erittäin tuttua! Miehelläni on usein kaikkia kivoja ideoita, mitä voisimme tehdä - leffassakäynti, ulkomaanmatka, reissu toiseen kaupunkiin kavereita tapaamaan... Innostun itsekin että olis kyllä kiva käydä. Ainoa huono puoli on vaan se, ettei mitään tapahdu ellen minä patista tai tee itse. Edellisen lomamatkan järjestelyt minä hoidin, mutta viimeisimmästä totesin miehelle että maksan joko lennot tai hotellin kunhan hän vain etsii sopivat lennot tai majoituspaikan. Voi sitä puhinan ja epätoivon määrää kun joutui viettämään useamman tunnin tietokoneen ääressä googlaillen ja hakukoneita käyttäen!
Samoin pari ennalta sovittua leffareissua on jouduttu jättämään väliin, kun minä en huolehtia bussiaikatauluista, kivoista leffoista ja niiden alkamisajoista, lippujen varaamisesta (varsinkaan jos en itse ole ko. juttua ideoinut!). Joskus kysynyt mieheltä, että milloinkas me sinne leffaan mennään ja saan vastaukseksi todella surkealla, voivottelevalla äänellä "en minä tiedä" :( No eihän sinulla ollutkaan koko iltapäivää ja iltaa aikaa suunnitella...
Ja vähän aloituksen aiheeseen liittyen: olin kerran ostanut kaljatölkin blinitaikinaa varten ja piilottanut sen melkoisen hyvin jääkaappiin. Aamulla oli jumalauta blinikaljatölkki tyhjänä tiskipöydällä! En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut kun mies yleensä yövuorosta tullessaan on niin silmät ristissä että hyvä kun jääkaapista löytää margariinipaketin leivän voitelemista varten :'D
Meilläkin jäi lomamatkojen suhteen miehen osuudeksi maksaa puolet, reilua! Mies halusi matkustaa joka vuosi pari kertaa ja minä hoidin lomakohteiden haun (miehen suullisten ohjeiden mukaan), listasin ja vertailin, mies päätti shortlistin mukaan mihin haluaa. Minä varasin ja tutkin muuta tekemistä, auton tms. vuokrausta sun muuta perillä. Mies maksoi puolet ja oli panokseensa oikein tyytyväinen, kun eihän hän ehdi tuollaisiin asioihin paneutua (tietokoneella istui illat pitkät pelaamassa). Ja jos jossain oli vikaa, oli se tietenkin minun syyni, huolimattomuutta ja "minä olisin osannut tuohonkin varautua paremmin". Mitään selitystä sille miksei sitten hoitanut itse en koskaan saanut, muutakuin etteihän hän ehdi (tietokoneella pelaamiselta).
Kannattaa hankkia sellainen mies joka harrastaa ruuanlaittoa. Näin minä olen homman ratkaissut. Mies harrastaa metsästystä, laittaa ruokaa ja käy yleensä kaupassa. Minä laitan ruokaa jos miehellä menee pitempään töissä kun mulla tai jos mies reissussa. Kaupassa käynti toimii samallatavalla.
Jääkaapin ovessa meillä lappu johon kirjoitetaan ostoslista sitä mukaa kun huomataan että joku tuote alkaa olla loppu. Hyvin toimii, poikakin osaa jo itse kirjoittaa puutteet kun huomaa.
Maidoista ja ruuista ei tarvii tapella kun mulla laktoosi ongelma ja keliakia joten mulla oma maito ja omat leivät. Muuten syödään samaa ruokaa, mies vaan tekee sen niin et käy mullekkin. Rahoista eioo koskaan tarvinnu tapella, se ostaa ja maksaa kummalla on rahaa. Ei me olla koskaan laskettu että maksaako molemmat varmasti puolet ruuasta ym muista kuluista. Mies maksaa aina vuokran, puhelin maksut molemmat maksaa omansa, minä hoidan pojan vaatehuollon, ruuat maksaa se joka sattuu käymään kaupassa, joskus käydään yhdessä jne... asiat on vaikeita jos niistä tekee sellaisia...
Nämä esimerkit ovat surullista luettavaa suomalaisesta tasa-arvosta, tai oikeastaan sen puutteesta. Ihan oikeasti on epäoikeudenmukaista ja väärin, että ruokajutut eivät mene tasapuolisesti - että nainen ja lapset jäävät monessa perheessä ilman ruokaa (herkkuja, jne.) vain siksi, että mies on syönyt ne!
Tilanne kotona voi olla, kuten jossain esimerkissä todettiin, että lapset (!) kovasanaisesti puuttuvat itsekkään isän (tai joskus äidinkin, ei sillä) tapaan syödä heille tarkoitetut ruokajutut. Ja että vain lasten puhetta mies kuuntelee.
Ilman muuta on keskustelun paikka, missä pitää vaatia muutosta tilanteeseen: väärinkäytöstä on kyse. Mitäpä mies ajattelee ja tuntee, jos joku toinen syö hänelle tarkoitetut ruuat?
Tätä monessa perheessä olevaa ongelmaa ei voi eikä saa väheksyä. Se ei ole myöskään miesvihaa. Ruokien syöminen itsekkäästi piittamatta toisesta osaltaan heikentää parisuhteen laatua - koska kyseisessä tilanteessa mies kävelee henkisesti naisen yli välittämättä tippaakaan miltä naisesta tai lapsista tuntuu! Se ei osoita myöskään huolenpitoa, vaan silkkaa itsekkyyttä.
Kyseessä on jäävuoren huippu: käytöksellään mies kertoo, miten suhtautuu kumppaniinsa, lapsiinsa. Joskus voi olla, että mies ei yksinkertaisesti ole irroittaunut lapsuudenkodistaan, missä äiti tai isä täytti jääkaapin vartavasten pojalleen (lapsilleen).
Miehelle on sanottava ja puhuttuva suoraan, ettei tapa voi jatkua. Tilanteeseen täytyy saada rakentava ratkaisu. On uskallettava pitää puolensa ja ilmaista kiukku, suuttumus. Parisuhdeterapiakin voi auttaa, eikä kyse ole mistään naurettavasta asiasta. Muitakin esimerkkejä perhe-elämän väärinkäytöksistä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Mies on varmaan kotona, vanhempiensa luona, tottunut että jääkaappi täyttyy itsestään. Joku salaperäinen "keittiökeiju" on pitänyt huolen, että aina kun jääkaapin oven avaa, sieltä löytyy kaikkea ja sen kaiken saa syödä. Sinun kannattaisi palauttaa miehesi reaalimaailmaan ennenkuin hän syö sinut konkurssiin.
Näin se poikien kasvatus meilläkin tapahtuu. Jääkaapissa on aina useampia maito avattuna, aina se uusin juusto avataan ja molemmat homehtuu ja kuivuu kun niistä otetaan likaisilla juustohöylällä. Kinkkua ei syödä loppuun vaan avataan uusi paketti. Ruuaksi kelpaa vain liha ja pasta, vihannekset ovat lähinnä myrkkyä paitsi kurkku jota voi laittaa leivän päälle. Silloinkin otetaan mieluusti uusi kurkku, jolloin jääkaapin samalla hyllyllä on kolme jämää mätänemässä. Ruokaa otetaan aina liikaa ja vaikka sitä tehdään paljon niin jääkaapista sitä ei voi enää syödä vaan tehdään uutta, jolloin kolmannes ruuasta menee aina roskiin. Kuitenkin pitää olla pitzaa ja hampurilaisia välipalaksi ja herkutkin syödään ennen ruokaa, jotta varmasti saa eniten. Leipäpakkaukset jätetään auki ja aina avataan se uusin, jolloin puolet leivistä kuivuu tai homehtuu. Mitään pakettia tai kaapin ovea ei osata sulkea paitsi kun jotain heitetään (jos heitetään) roskikseen. Silloin tyhjät rasiat suljetaan jolloin ne vievät mahdollisimman paljon tilaa. Yleensä tyhjät purkit ja pakkaukset jää kaappiin, niihin ehkä jätetään pieni pala, jotta voi sanoa, että se ei ollut tyhjä. Ruokaa viedään myös omaan huoneeseen ja aina otetaan uudet astiat ja useampi juomalasi päivässä ja astiat jää huoneeseen kunnes kerran viikossa pakotetaan tuomaan pois. Useamman kerran omassa huoneessa syödyn aterian jälkeen astiat löytyy (ne jotka löytyy) huoneen roskiksesta, laseja menee paljon rikki ja viikossa katoaa useampi astia. Jääkaappi täytyy täyttää päivittäin, sillä kaikki syödään samantien, mitään ei osata säästää huomiseksi.
Olisihan se kiva, jos pojille voisi opettaa vähän tapoja, mutta äitinsä on sitä mieltä, että pojat ansaitsevat viiden tähden hotellin täydellä ylläpidolla. Miten tämmöinen poika voisi osata aikuisena toimia toisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Tämä on niin käsittämätöntä! Että jos sen tyhjän pakkauksen/hylsyn ottaa jo käteen, ja on ylipäätään motorisesti kykeneväinen navigoimaan arkielämässä, ja juuri sillä hetkellä ei esimerkiksi syty tulipaloa, niin miksi oi MIKSI sitä asiaa ei voi laittaa roskikseen? Miksi se laitetaan tiskipöydälle, pöydälle, tuolille, sohvalle, yöpöydälle, jääkaappiin, pesukoneen päälle tai herrajumala meikkipussiin? Miksiiiii???
Juuri näin. Minäkin kysyn MIKSI???? Meikkipussiin eivät kuulu mittanauha, hiekkapaperi ja ruuvimeisseli rempan jälkeisenä aamuna.
Tykkäisin ottaa sieltä meikkikynän, ripsarin ja huulikiillon. Mies sanoi viimeksi kauppaan mennessä (odottaa aika usein autossa), että tuo sitä wc-paperia, josta voi sen hylsyn heittää pyttyyn. Avatkaapa toinko?
188/blinimuija jatkaa vielä: mieheni on siis ollut aiemmin melko huoleton ja lapsuudenperheessään ei joutunut juurikaan muuta tekemään kuin omat pakolliset juttunsa. Mutta minäpä en ole päästänyt häntä helpolla! Vähän tiukkiksen vikaa ehkä, mutta en ainakaan anna lokkeilla vaan pidän puoleni :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voi olla lyömättä hynttyitä yhteen miehen kanssa, jota pitää joko komentaa tai jolta pitää piilotella tavaroita kuin lapselta. En minä ainakaan haluaisi elää noin omassa kodissani.
Sä vissiin luulet, että treffailuvaiheessa nuo äijät kertoo, että mä sitten syön yleensä aina kaikki leikkeleet jääkaapin edessä seisten yhdellä kertaa, syön lapsen vanukkaat ja ryystän kahvimaidot? Ja sitten ap, ja muut tollasten miesten kanssa olevat, on päättäneet että lyödään silti hynttyyt yhteen? Mä en kestä tälläsiä ihmisiä, joiden mukaan kaikki toisen ihmisen viat on muka ollut ennalta tiedossa ennen suhdetta :D
Heh, kuulostaa mun veljeltä. :D Kun se on tulossa kylään, niin pakko laittaa kaikki premium-herkut piiloon ja tilalle lauantai-makkaraa yms. :D
"On kyllä hyvää *mums mums* ku menee paljaaltaan kaapin edestä ahmimaan jotain kylmäsavulohta tai fileitä. :D Ja hädin tuskin ees maistelee niitä, vaan vetää ihan nälkäänsä! Toinen mitä oon alkanu toteuttaa et teen jonkun peruskeiton valmiiksi, jota saa sitten vedellä vaikka koko kattilan. Ja leipää toki pitää olla kylkeen paljon!
Sitten kuitenkin pystyy elämään itse hyvin nuukasti ja ei ole todellakaan rahasta kiinni. :D
Kai mies sentään Bonuswayn ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
Sama täällä: tollaset ongelmat ei ole koskettaneet minua tai meitä koko kahdenkymmen yhteisen vyuoden aikana. Mutta meistä ei kumpikaan olekaan mikään oman navan ympärillä pyörijä, vaan ajatellaan toisiamme
jopa jääkaapillakin. Ihanaa! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voi olla lyömättä hynttyitä yhteen miehen kanssa, jota pitää joko komentaa tai jolta pitää piilotella tavaroita kuin lapselta. En minä ainakaan haluaisi elää noin omassa kodissani.
Sä vissiin luulet, että treffailuvaiheessa nuo äijät kertoo, että mä sitten syön yleensä aina kaikki leikkeleet jääkaapin edessä seisten yhdellä kertaa, syön lapsen vanukkaat ja ryystän kahvimaidot? Ja sitten ap, ja muut tollasten miesten kanssa olevat, on päättäneet että lyödään silti hynttyyt yhteen? Mä en kestä tälläsiä ihmisiä, joiden mukaan kaikki toisen ihmisen viat on muka ollut ennalta tiedossa ennen suhdetta :D
Sori, mutta on ihan pakko lisätä vielä yksi ja aika yleinen "muutos", eli seksin loppuminen. Siis kun mies alkaa pihdata.
Jos erehdyt av:lla sitä ihmettelemään, on vastaus melkein poikkeuksetta "Laihduta läski"! Eihän mitenkään voi olla mahdollista, että entisestä sexypedosta voi tulla sipsiä mätystävä, leikkeleet nielevä ja kaljaa kiskova sohvatyyny. Kyllä voi, ja ei varmaan seksikään silloin kiinnosta, kun mahamakkarat ryllyy reisillä. Mutta kun äijät ei tätäkään etukäteen ilmoita. Ja pettäminen vielä kirsikaksi kakkuun, kun aika harva taitaa tämänkin rehellisenä kertoa, voilaaa!
Mistä te löydätte näitä helmiä? Hoksottimet päälle siinä parinvalinnassa! Tuskin ne kohteliaat, käytöstavat omaavat sulhasehdokkaat yhtäkkiä tuollaisiksi vaan muuttuu.