Lue keskustelun säännöt.
Argh! Pakko avautua miehen tavoista
07.03.2017 |
Tilanne; ostan jotain edullista juustoa; molemmat käyttää "tasasesti". Edullista juustoa on vielä jäljellä, kun päätän ostaa jotain kalliimpaa juustoa, leppäsavua tai jotain. Mies tekee eväät; aukasee uuden juuston. "Hei käytettäis se arkijuusto loppuun". -Sitä on huono höylätä, voit murustella siitä vaikka palasia ku teet itelles lämppäreitä (lämpösiä voileipiä). Muutaman päivän kuluttua tajuan, että oon ite syönyt muutaman siivun uudesta juustosta, kun mies on hotkinut siitä 95%. Sama toistuu kaikessa; leivät mitä ostan, kinkut, makkarat (ei mitään jauhomakkaroita), yhtäkkiä huomaan että hei, taas ne kaikki on syöty, ja jättänyt yhden kinkkusiivun mulle. Makkarapaketista piti tehdä makkarasoppaa, mutta mies veti kylmänä "pikkunälkäänsä" 3 makkaraa. Ostin jauhelihaa, piti tehdä makaronilaatikkoa. Hän alko sitä paistamaan, kunnes havahduin "hei, piti tehä laatikkoo siitä!". Mutta annoin olla, aattelin että kai sen vois syödä ihan paistettuna makaronilaatikon kanssa. Mies ei ite ottanut lisukkeita, joten jauhelihasta katos 300g. Keitin itelleni makaronia joukkoon, kunnes haistoin kuinka vahvasti oli maustanut lihan. Valkosipulia, juustokuminaa, chiliä, pippuria.. oli kauhee nälkä, mutta en pystyny syömään kun valkosipulin haju pelkästään löi vasten kasvoja, hel*etin pahaa oli. Mies söi onnessaan sen mun ruuan, "vähä ehkä liikaa tuli sitä ja sitä maustetta". Kauppaan olis 20min matka, joten ei napannu lähtee ajeleen, vaikka jääkaappi tyhjä. Ikinä ei ilmota, jos joku elintarvike on loppumassa; kun palaan kaupasta ja alan tekeen välipalaa, huomaan että kaikki syöty. Tällä hetkellä mä ostan ruuat, kun mies odottelee ensimmäistä tiliä töistä. Monta kertaa ylimaustaa ruuan, ja suuttuu kun en pysty syömään ja teen jonkun leivän. Silloin harvoin kun mies jotain ostaa, hän muistaa heti mainita "älä sit syö näitä ku otan evääks". Anteeksi avautuminen, oli vaan pakko purkautua :D
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain äsken jääkaapista tuoremehua ja kas vain kun huomasin, että paistamani silakat oli syöty parempiin suihin. Tein meille päivälliseksi silakat ja muusin (tupla-annoksen), mutta nyt oli vain muusi tallella. Suunnitelma oli, että huomenna lämmitetään lounaaksi edelliset ja päivälliseksi laitan possunlihaa uuniin. Vaan mitäs nyt muusin kaveriksi?
Iltapalaksi olisi toki ollut tarjolla patonkia, ruisleipää, puuroa, maksamakkaraa, juustoa, hedelmiä, jogurttia, rahkaa, marjoja, kurkkua, salaattia... mistä valita.
Huokaus...
Oliko tämä suunnitelma kerrottu selkeästi toiselle osapuolelle? Jos oli, niin tuo on kyllä tahallista k-päisyyttä. Jos ei, niin ajattelemattomuutta.
Monelta mieheltä tuntuu puuttuvan suunnitelmallisuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista. Ei vaan ajatella silakkapihviä pitemmälle. Samaa ilmiötä kuin se kuuluisa metatyö - naisen harteille jää usein kaikki suunnittelu, valmistelu ja jälkipyykki.
Ei tietenkään voi yleistää, tunnen minäkin miehiä jotka hoitavat lasten ja perheen asiat alusta loppuun. Mutta myös heitä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota arkielämän pyörittämiseen tai edes kuuntele jos jostain suunnitelmasta puhutaan...
Oli kerrottu, kuten jo parinkymmenen vuoden ajan. Sanoin eilen ihan ymmärrettävästi, että "Huomenna syödään silakkaa ja muusia lounaaksi" (jo ihan sen takia, että jos lähden jonnekin, voi itse lämmittää ruuan itselleen lounasaikaan, jottei syö mitään satunnaisia mitä kaapista löytää, vaan kunnon ruokaa) ja kysyin haluaako iltapalaksi vaikka uunipuuroa. Ei halunnut. Mutta silloin oli jo varmaankin ne silakat jo tukevasti mielessä? (Olen kyllä huomannut, että ei kiinnosta kuunnella.)
Onneksi on ihmisessä kuitenkin hirveä määrä hyviä ominaisuuksia, muuten en jaksaisi ymmärtää ollenkaan. No eihän maailma tähän kaadu, pikku juttuja, enkä vaadi keneltäkään mitään yliluonnollisia kykyjä, ihmetyttää vaan :)
Joo tuo on kyllä ikävää. En tiedä mitä tekisin jos tuollaisen ihmisen kanssa eläisin... Voishan sitä kokeilla lappuja tai lukittavia astioita, mutta kun ei niitä pitäisi joutua aikuisen kanssa käyttämään.
Ja toki maailman mittakaavassa tällainen on pientä mutta saa se harmittaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain äsken jääkaapista tuoremehua ja kas vain kun huomasin, että paistamani silakat oli syöty parempiin suihin. Tein meille päivälliseksi silakat ja muusin (tupla-annoksen), mutta nyt oli vain muusi tallella. Suunnitelma oli, että huomenna lämmitetään lounaaksi edelliset ja päivälliseksi laitan possunlihaa uuniin. Vaan mitäs nyt muusin kaveriksi?
Iltapalaksi olisi toki ollut tarjolla patonkia, ruisleipää, puuroa, maksamakkaraa, juustoa, hedelmiä, jogurttia, rahkaa, marjoja, kurkkua, salaattia... mistä valita.
Huokaus...
Oliko tämä suunnitelma kerrottu selkeästi toiselle osapuolelle? Jos oli, niin tuo on kyllä tahallista k-päisyyttä. Jos ei, niin ajattelemattomuutta.
Monelta mieheltä tuntuu puuttuvan suunnitelmallisuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista. Ei vaan ajatella silakkapihviä pitemmälle. Samaa ilmiötä kuin se kuuluisa metatyö - naisen harteille jää usein kaikki suunnittelu, valmistelu ja jälkipyykki.
Ei tietenkään voi yleistää, tunnen minäkin miehiä jotka hoitavat lasten ja perheen asiat alusta loppuun. Mutta myös heitä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota arkielämän pyörittämiseen tai edes kuuntele jos jostain suunnitelmasta puhutaan...
Oli kerrottu, kuten jo parinkymmenen vuoden ajan. Sanoin eilen ihan ymmärrettävästi, että "Huomenna syödään silakkaa ja muusia lounaaksi" (jo ihan sen takia, että jos lähden jonnekin, voi itse lämmittää ruuan itselleen lounasaikaan, jottei syö mitään satunnaisia mitä kaapista löytää, vaan kunnon ruokaa) ja kysyin haluaako iltapalaksi vaikka uunipuuroa. Ei halunnut. Mutta silloin oli jo varmaankin ne silakat jo tukevasti mielessä? (Olen kyllä huomannut, että ei kiinnosta kuunnella.)
Onneksi on ihmisessä kuitenkin hirveä määrä hyviä ominaisuuksia, muuten en jaksaisi ymmärtää ollenkaan. No eihän maailma tähän kaadu, pikku juttuja, enkä vaadi keneltäkään mitään yliluonnollisia kykyjä, ihmetyttää vaan :)
Joo tuo on kyllä ikävää. En tiedä mitä tekisin jos tuollaisen ihmisen kanssa eläisin... Voishan sitä kokeilla lappuja tai lukittavia astioita, mutta kun ei niitä pitäisi joutua aikuisen kanssa käyttämään.
Ja toki maailman mittakaavassa tällainen on pientä mutta saa se harmittaakin.
Kiitos :) ja meitähän on täällä jo pitkä ketjullinen. Hyvää naistenpäivää! :D
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
No mutta. Miehesi toiminta aivan oikein. Niin sitä pitää. Peukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset miehet kannattaa heittää mäkeen, josseivät kaikesta nalkutuksesta ja huomauttelusta opi. Itse en aio pilata elämääni tuollaisella enää.
Omassa lapsuudessani isä ja veljet oli niin tuollaisia kuin tässä ketjussa on mainittu. Isä saatto mennä syömään mun synttärilahjakeksit (jotka oli tuotu ulkomailta) ja veljet seuras esimerkkiä. Niille äiti teki aina tähteistä annokset seuraavalle päivälle, koska ne ei vaa millää osannu ottaa esim. kalaa JA muusia, vaan ne söi vaan suoraan kaiken kalan ja sit muusin joutu heittää roskiin ku eihän kukaan sitä yksinään syö.
Kaikki miehet oli kans epäkykeneväisiä siivoomaan jälkiään ja isääkin piti paapoa kuin pikkulasta ku muuten se sai raivarit, että miks on niin sekasta ja miks tää muusi on jätetty pöydälle (vaikka ite otti sen esiin) . En tajua, miten äiti rakasti ja rakastaa tuollaista syöttöpossua.
Kaikki asiat tarvitsi työnjohtajaa. Isä osti ite printterin ja syytti sit äitiä, ku ei ollu työnjohtajana kertomassa, miten se asennetaan. Ja sit ku joku kysy, että mikset ite tee niin hyökättiin joko vastaan ja vieritettiin vastuu toiselle tai ruvettiin esittään jotain koiranpentua ja kerättiin sääliä voivottelulla.
Tuntu ku meitä ois ollu 4 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon tullut vinkkejä mun kahvimaito-ongelmaan, kiitoksia vaan :D Pitää jotain kokeilla. Aina mies lupaa uuden maidon tuoda, mutta silloin se on jo myöhäistä, kun aamu on pilalla ilman aamukahvia.
Täällä on ollut ennenkin keskusteluja rohmumiehistä. Oli aika yleinen vinkki, että ruoasta kannattaa heti pakastaa osa omiin rasioihin. Monella oli se ongelma, että ruokakulut oli jaettu puoliksi, mutta mies söi kuitenkin ruoista suurimman osan.
Piilota se desi tai pari maitoa oikeasti jonnekin jääkaapin perälle ja juttele miehen kanssa. Laita se pari kertaa kauppaan jos ei tajua, yleensä kun oppi menee kantapään kautta paremmin perille.Kyllä mies oppii että aamukahvimaito on pyhä.
Mulla on aina pitkään säilyvä hätävaramaito jemmassa, jos normimaito loppuu eikä muista tai jaksa käydä hakemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Palstalta ainakin löytyy kiitettävästi lähdematskua impulssikontrollittomien vanukkaansyöjien puolisoista, jotka jo näpsyttelevät innokkaita sormiaan näppiksen tuntumassa. Joko saa vastata??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Palstalta ainakin löytyy kiitettävästi lähdematskua impulssikontrollittomien vanukkaansyöjien puolisoista, jotka jo näpsyttelevät innokkaita sormiaan näppiksen tuntumassa. Joko saa vastata??
Hah :D Kerran miehelle iski kamala kaljanhimo, johon mä sitte ilmotin, ettei multa heru ainakaa rahaa kaljaan. Oli soittanu kavereilleen että onko lainata, ei ollu tai oli eri tili;ja heti piti saada ainaki 10e. Mitä mies teki? Rauhottu ja jätti kaljanhakusuunnitelmansa? Ei. Oon kerännyt varastoon pulloja ja tölkkejä, että saa sitte 15-20e jos joskus tekee tiukkaa. Lähdin lenkille, niin perhanan pässi oli ottanut kaikki pullot, kerännyt vielä eteisen pöydältä kaikki mun hilut (ehkä 3e), ja lähteny hakeen koko rahalla kaljaa! Vastusteli, etten olis niitä pulloja kuitenkaa koskaan vieny, nehän oli sielä jo lojunu jonki aikaa. Vittu että suututti!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Palstalta ainakin löytyy kiitettävästi lähdematskua impulssikontrollittomien vanukkaansyöjien puolisoista, jotka jo näpsyttelevät innokkaita sormiaan näppiksen tuntumassa. Joko saa vastata??
Proffa kehtasi kerran sanoa, että ei susta ainakaan tutkijaa tule... Mitä vielä - tarvittiin vain mielenkiintoinen tutkimuskohde!
"Jacky mulle, Jacky mulle" - Neuropsykologinen tutkimus itsekkyydestä, impulssien hallinnasta ja elämäntaidoista aikuisten miesten vanukaskäyttäytymisessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Palstalta ainakin löytyy kiitettävästi lähdematskua impulssikontrollittomien vanukkaansyöjien puolisoista, jotka jo näpsyttelevät innokkaita sormiaan näppiksen tuntumassa. Joko saa vastata??
Hah :D Kerran miehelle iski kamala kaljanhimo, johon mä sitte ilmotin, ettei multa heru ainakaa rahaa kaljaan. Oli soittanu kavereilleen että onko lainata, ei ollu tai oli eri tili;ja heti piti saada ainaki 10e. Mitä mies teki? Rauhottu ja jätti kaljanhakusuunnitelmansa? Ei. Oon kerännyt varastoon pulloja ja tölkkejä, että saa sitte 15-20e jos joskus tekee tiukkaa. Lähdin lenkille, niin perhanan pässi oli ottanut kaikki pullot, kerännyt vielä eteisen pöydältä kaikki mun hilut (ehkä 3e), ja lähteny hakeen koko rahalla kaljaa! Vastusteli, etten olis niitä pulloja kuitenkaa koskaan vieny, nehän oli sielä jo lojunu jonki aikaa. Vittu että suututti!
Ap
Tuo kuulostaa jo siltä että miehelläsi on myös alkoholiongelma. Kaljan himo ei ole normaalisti noin voimakas...
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tulen nillittämään miehestä tänne. Olen miettinyt, kuinka ihmeessä saisin piilotettua kahvimaitoni niin, ettei se rohmu joisi sitä! En juo maitoa muuten ollenkaan, mutta kahvia en mustana juo. Yksi purkki riittäisi minulle päiväkausiksi, mutta mies juo sen AINA. Jättää sentään välillä pienet säälittävät kahvilirut purkin pohjalle. Tulee aika helkutin kalliiksi mun kahvin juominen, jos joudun sitä varten ostamaan yhden purkin päivässä miehen lotkittavaksi.
Kantsii opetella juomaan kahvi mustana, helpottaa elämää muutenkin. Menee pari viikkoa kun makuun tottuu. Sen jälkeen maitokahvi ei maistu enää miltään, ihme juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saat toki purkautua,
Minun äitini piiloti isältä herkut 😀. Isän piti maksaa ruoka, äidin piti maksaa muu asuminen. Isällä oli isot tulot ja suuri jano. Muiden piti säästää ruokamenoista, jotta jano tyydytettiin.
Kun äitee kävi kaupassa, kun isä oli syönyt kännissä jääkaapin tyhjäksi, niin äitee piilotti siivumakkarat ym. jotta niitä oli aamulla vielä edes jotain jäljellä...
Tilanne korjautui vasta kun äitee kuoli ja isä joi hengen itseltään eli jos tuo on sinun haaste nro 1, niin eroo ja hanki oma elämä.
Ystävän neuvo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Palstalta ainakin löytyy kiitettävästi lähdematskua impulssikontrollittomien vanukkaansyöjien puolisoista, jotka jo näpsyttelevät innokkaita sormiaan näppiksen tuntumassa. Joko saa vastata??
Proffa kehtasi kerran sanoa, että ei susta ainakaan tutkijaa tule... Mitä vielä - tarvittiin vain mielenkiintoinen tutkimuskohde!
"Jacky mulle, Jacky mulle" - Neuropsykologinen tutkimus itsekkyydestä, impulssien hallinnasta ja elämäntaidoista aikuisten miesten vanukaskäyttäytymisessä
:D :D :D Kiitos nauruista!
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tulen nillittämään miehestä tänne. Olen miettinyt, kuinka ihmeessä saisin piilotettua kahvimaitoni niin, ettei se rohmu joisi sitä! En juo maitoa muuten ollenkaan, mutta kahvia en mustana juo. Yksi purkki riittäisi minulle päiväkausiksi, mutta mies juo sen AINA. Jättää sentään välillä pienet säälittävät kahvilirut purkin pohjalle. Tulee aika helkutin kalliiksi mun kahvin juominen, jos joudun sitä varten ostamaan yhden purkin päivässä miehen lotkittavaksi.
Osta niitä 2 desin kestomaitoja ja piilota johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tulen nillittämään miehestä tänne. Olen miettinyt, kuinka ihmeessä saisin piilotettua kahvimaitoni niin, ettei se rohmu joisi sitä! En juo maitoa muuten ollenkaan, mutta kahvia en mustana juo. Yksi purkki riittäisi minulle päiväkausiksi, mutta mies juo sen AINA. Jättää sentään välillä pienet säälittävät kahvilirut purkin pohjalle. Tulee aika helkutin kalliiksi mun kahvin juominen, jos joudun sitä varten ostamaan yhden purkin päivässä miehen lotkittavaksi.
Kantsii opetella juomaan kahvi mustana, helpottaa elämää muutenkin. Menee pari viikkoa kun makuun tottuu. Sen jälkeen maitokahvi ei maistu enää miltään, ihme juttu.
Ei, kenenkään ei tule opetella juomaan kahvia mustana sen takia, että puoliso juo aina kaikki maidot.
Ainoa hyväksyttävä syy juoda mustaa kahvia on se, että itse haluaa juoda mustaa kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäilen, että tämmöiset ihmiset eivät koskaan tule olemaan pitkässä parisuhteessa. Aivan käsittämätöntä paskaa. Ei ole kertaakaan tarvinnut alkaa laskemaan 20 yhteisen vuoden aikana " nää on mun ruokia ja nää on sun ruokia." Ja olemme muuttaneet yhteen 19 vuotiaina.
No ei varmaan jos puolisosi on ollut tasapuolinen ruokakuluissa, kuten kuuluukin.
Ongelmia tulee jos tulotaso on matala, ja toinen toimii itsekkäästi. Esim. exän kanssa meillä oli tiukkaa rahan kanssa ja yhden kerran oli vähän enemmän rahaa, joten pistin elämän risaiseksi ja ostin molemmille 2 Lidlin vanukasta (maksoivat siis silloin joku 20-30cent). No, mies söi onnessaan illalla kaksi. Yöllä heräsi jääkaapille ja vetäisi ahneeseen turpaansa minun vanukkaat 👍
Tuollainen toiminta kertoo itsekkyydestä, olemattomasta itsehillinnästä ja siitä, ettei toista kunnioiteta pätkääkään.
Ps. Mikähän pakkomielle noilla luuserimiehillä on vanukkaisiin? Tuli vaan niin elävästi mieleen av:n legendaarinen ketju "Mies syö lasten vanukkaat" 😂😂😂
Tähän on pakko laittaa: OMG...
Ja tästä tulikin mieleeni, että näin aikoja sitten jo dokkarin tutkimuksesta, jossa lapsille laitettiin nenän eteen suklaata ja sanottiin, että saat syödä tämän heti tai odottaa vartin ja saat tuplamäärän suklaata. Osa söi, osa odotti. 15 vuotta myöhemmin samasta lapsiryhmästä parhaiten koulussa ja töissä menestyivät ne, jotka odottivat.
Impulssikontrolli (hyvää suomea, heh) ylipäätään on muutenkin mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi seksin suhteen en ole koskaan "menettänyt kontrolliani", vaikka esimerkiksi olen ollut kahdestaan himoitsemani varatun miehen kanssa asunnossani ja mies ilmaisi halukkuutensa. Koska se hetken huuma ei olisi ollut mitään verrattuna jälkiseurauksiin. Mutta osa kavereistani ei olisi odottanut ja pitivät minua suorastaan typeränä.
Kenties nämä vanukkaan syöjät kuuluvat tuohon impulssiensa vallassa eläviin. Eivät vaan pysty kontrolloimaan itseään ja olemaan syömättä, jos kerran mieli tekee? Ja tämä voisi heijastua muillekin elämän osa-alueille? Hitto mä haluaisin tehdä Suuren Vanukastutkimuksen! :)
Palstalta ainakin löytyy kiitettävästi lähdematskua impulssikontrollittomien vanukkaansyöjien puolisoista, jotka jo näpsyttelevät innokkaita sormiaan näppiksen tuntumassa. Joko saa vastata??
Proffa kehtasi kerran sanoa, että ei susta ainakaan tutkijaa tule... Mitä vielä - tarvittiin vain mielenkiintoinen tutkimuskohde!
"Jacky mulle, Jacky mulle" - Neuropsykologinen tutkimus itsekkyydestä, impulssien hallinnasta ja elämäntaidoista aikuisten miesten vanukaskäyttäytymisessä
*Mammat lataa parhaillaan vimmatusti vanukkaita jääkaappiin*, tutkimusaineisto valmiina..
Vierailija kirjoitti:
Haha, mun eksällä oli tapana hallita ruokapolitiikkaa. Vain tiettyjä merkkejä sai ostaa (kalliita) eikä samaa ruokaa saanut yrittääkään tarjota kahta kertaa. Itse piti tehdä alusta lähtien ja einespaketista nousi sota. Minä hoidin kaupassakäynnin ja ruoanlaiton ja mies maksoi puolet ruokalaskusta. Ja joka jumalan kuukausi sain kuulla miten kamalasti olin taas tuhlannut ruokaan. Huh, onneksi se mulkku on ex.
Niin, ja jos joskus kävi niin että mies kävi kaupassa (mulla oli oltava tyyliin jalka poikki), mies osti paketin jauhelihaa ja maidon viisihenkiselle perheelle. Ja esitteli kuittia että katso nyt, en tajua miten sä saat sitä rahaa palamaan ruokakauppaan!
Mulla oli oikea kultakimpale <3
Oli kerrottu, kuten jo parinkymmenen vuoden ajan. Sanoin eilen ihan ymmärrettävästi, että "Huomenna syödään silakkaa ja muusia lounaaksi" (jo ihan sen takia, että jos lähden jonnekin, voi itse lämmittää ruuan itselleen lounasaikaan, jottei syö mitään satunnaisia mitä kaapista löytää, vaan kunnon ruokaa) ja kysyin haluaako iltapalaksi vaikka uunipuuroa. Ei halunnut. Mutta silloin oli jo varmaankin ne silakat jo tukevasti mielessä? (Olen kyllä huomannut, että ei kiinnosta kuunnella.)
Onneksi on ihmisessä kuitenkin hirveä määrä hyviä ominaisuuksia, muuten en jaksaisi ymmärtää ollenkaan. No eihän maailma tähän kaadu, pikku juttuja, enkä vaadi keneltäkään mitään yliluonnollisia kykyjä, ihmetyttää vaan :)