Olen raskaana ja mies täräytti "kun oot päivät kotona vauvan kanssa, ehdit hyvin siivoonkin"

Lopeta heti ja nyt kaikkien kotitöiden tekeminen.

Ei jumalauta. Kuinka tyhmä pitää aloittajan olla. Jos nyt jo ukko ollut patalaiska, niin eihän nyt lapsen tulo mitenkään muuta tuota asennetta :D :D Ei tullut mieleen kysyä asiasta ENNEN raskautta, jos se nyt on kynnyskysymys?

Mielestäni ihan itsestäänselvää, että teet kotityöt kun olet 1 lapsen kanssa kotona? Miehenkö ne pitäisi tehdä kun tulee töistä...?

Miehet tekee kotityöt jo ennen lapsia!!!

Kotityöt halventaa naista!!

No, mä oon vähän ikävä, mutta niin se kyllä menee.. se joka on kotona, niin se hoitaa kotityöt. Tiedän kyllä ettei se kotona oleminen aina ole helppoa.

Pidä myöhemmin vaan huolta siitä, että kun palaat takaisin työelämään, niin silloin niitä kotitöitä tulee jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö! Nainen on kotona vauvan kanssa. Mies tulee töistä ja siivoaa kodin ja laittaa ruoan jotta nainen pääsee lepäämään.. Ilman vauvaa!!!! Mies hoitaa vauvaa illan ja hoitaa kotihommat, jotta nainen saa kerättyä voimia seuraavaan päivään.

T. Tasa- arvovaltuutettu.

Unhodit, että mies hoitaa myös ne yöheräämiset.

Mun miehellä siihenkin on muka tekosyy. Hänen pitää muka jaksaa herätä aamulla kuudelta ja jaksaa olla töissä pirteänä. Itsekeskeisiä sikoja noi miehet.

Mun huumori loppui, ku sanoin miestäni siaksi ja karjuksi, niin hän sanoi minua emakoksi. Oli avioero lähellä.

Riippuu ihan vauvasta. Helpon vauvan kanssa voi ehtiä tekemään kotityöt, leipoa naapuriin pullaa ja vaikka opiskella.

Vaikean kanssa et välttämättä ehdi itse edes kunnolla syödä.

Meillä eka oli vaikea koliikkilapsi joka nukkuikim vain sylissä (niin päivin kuin öin).

Toisen kanssa taas oli paljon helpompaa, vaikka oli se esikoinenkin hoidettavana. Hyvin ehti hoitaa kotihommat siinä lasten ohella.

Mutta jokatapauksessa mies korjaa omat jälkensä ja kun ollaan molemmat kotona niin silloin vastuu jaetaan. Ei niin että miehen työvuoro loppuu klo. 16 ja naisen ei koskaan..

Näin! Miehet on itsekkäitä sikoja! Miehen kuuluu hoitaa kaikki.

Mihin ihmeeseen saatte tuhrattua ajan ja energian yhden vauvan kanssa, te jotka ette "pysty" tai "jaksa" tehdä kotitöitä???

Vauvat nukkuu paljon tai jos ei nukukaan niin siinähän se menee vaikka kantoliinassa siivotessa?

Meille syntyy 3. lapsi keväällä ja odotan kans innolla kun PÄÄSEN vähäksi aikaa työelämästä kotiin. Se on oikeasti lepolomailua työn+perhe-elämän yhdistämiseen verrattuna.

Kantoliina on kätevä koliikkilapsen kanssa.

Mulle tuli koliikkinen vauva neljäntenä, eikä kukaan tullut mulle päivisin mitään valmiiksi tekemään, ei voinut vaan mennä sen taakse piiloon vaan hommat piti hoitaa. Hengissä ollaan selvitty..

Sinä sitten kompesoit tätä siivoamista tuomalla saman määrän pättäkkää taloon kuin mies?

Ap tässä. Kun muutettiin yhteen, mies teki kyllä kotitöitä. Kävi kaupassa, siivosi edes omat jälkensä. Mutta uskokaa tai älkää, jossain vaiheessa se vain loppui. En tiedä miksi, mutta tiedän sen että mies on ennenkin tehnyt kotitöitä, ei ole aina ollut tuollainen. Siksi tuli puheeksi että hänen täytyy sitten auttaa.

Ja te olette nyt kuvitelleet, että mä makaisin vauvan kanssa kotona koko päivän ja laittaisin miehen siivoamaan hänen tultuaan töistä? Ehei. Kyse olikin auttamisesta, ei koko kämpän siivoamisesta ja ylläpitämisestä. Tietysti pidän perussiisteyttä yllä ettei koti ole kaatopaikka ja totta kai teen ruuan valmiiksi ennen kuin mies tulee kotiin. Mutta kohtuutonta sekin on, että mies itse röhnöttää sohvalla koko vapaa-aikansa ja katselee vierestä kun mä siivoan, hoidan vauvan ja passaan häntä samaan aikaan. Ymmärrättekö? Jotain on miehenkin tehtävä, edes korjattava ne omat jälkensä. Sekin helpottaa jo kummasti. Tai edes lämmittää jääkaapista VALMIIN ruuan itse.

Veditte nyt tämän niin, että mä olen hirveä ihminen joka ei tee mitään ja mies raataa? Kyseessä on esikoinen ja mä olen saanut sellaisen käsityksen, että ei oikeasti ehdi tai pysty tekemään juuri mitään muuta kuin olemaan vauvan kanssa. Mutta ottaa päähän jos kuvitellaan, että on pieni vauva jota hoitaa itse 24/7 ja sitten kodin pitäisi olla kaiken aikaa tiptop.

Vierailija kirjoitti:

Sinä sitten kompesoit tätä siivoamista tuomalla saman määrän pättäkkää taloon kuin mies?

Itse asiassa, mulla on suurempi palkka kuin miehelläni. Mikäs juttu tämä sit on, et mä teen kaikki kodissa ja tuon enemmän "pätäkkää taloon" kuin mies? Minä kaikki ruokaostoksetkin teen. Ja mies syö huomattavasti enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kun muutettiin yhteen, mies teki kyllä kotitöitä. Kävi kaupassa, siivosi edes omat jälkensä. Mutta uskokaa tai älkää, jossain vaiheessa se vain loppui. En tiedä miksi, mutta tiedän sen että mies on ennenkin tehnyt kotitöitä, ei ole aina ollut tuollainen. Siksi tuli puheeksi että hänen täytyy sitten auttaa.

Ja te olette nyt kuvitelleet, että mä makaisin vauvan kanssa kotona koko päivän ja laittaisin miehen siivoamaan hänen tultuaan töistä? Ehei. Kyse olikin auttamisesta, ei koko kämpän siivoamisesta ja ylläpitämisestä. Tietysti pidän perussiisteyttä yllä ettei koti ole kaatopaikka ja totta kai teen ruuan valmiiksi ennen kuin mies tulee kotiin. Mutta kohtuutonta sekin on, että mies itse röhnöttää sohvalla koko vapaa-aikansa ja katselee vierestä kun mä siivoan, hoidan vauvan ja passaan häntä samaan aikaan. Ymmärrättekö? Jotain on miehenkin tehtävä, edes korjattava ne omat jälkensä. Sekin helpottaa jo kummasti. Tai edes lämmittää jääkaapista VALMIIN ruuan itse.

Veditte nyt tämän niin, että mä olen hirveä ihminen joka ei tee mitään ja mies raataa? Kyseessä on esikoinen ja mä olen saanut sellaisen käsityksen, että ei oikeasti ehdi tai pysty tekemään juuri mitään muuta kuin olemaan vauvan kanssa. Mutta ottaa päähän jos kuvitellaan, että on pieni vauva jota hoitaa itse 24/7 ja sitten kodin pitäisi olla kaiken aikaa tiptop.

Eli mitään ei ole vielä edes tapahtunut..

Joo, pidä puolesi!!!!

Niin yksinkertaista se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä sitten kompesoit tätä siivoamista tuomalla saman määrän pättäkkää taloon kuin mies?

Itse asiassa, mulla on suurempi palkka kuin miehelläni. Mikäs juttu tämä sit on, et mä teen kaikki kodissa ja tuon enemmän "pätäkkää taloon" kuin mies? Minä kaikki ruokaostoksetkin teen. Ja mies syö huomattavasti enemmän.

Ei oo enää kun jäät älomalle ja vvapaille.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kun muutettiin yhteen, mies teki kyllä kotitöitä. Kävi kaupassa, siivosi edes omat jälkensä. Mutta uskokaa tai älkää, jossain vaiheessa se vain loppui. En tiedä miksi, mutta tiedän sen että mies on ennenkin tehnyt kotitöitä, ei ole aina ollut tuollainen. Siksi tuli puheeksi että hänen täytyy sitten auttaa.

Ja te olette nyt kuvitelleet, että mä makaisin vauvan kanssa kotona koko päivän ja laittaisin miehen siivoamaan hänen tultuaan töistä? Ehei. Kyse olikin auttamisesta, ei koko kämpän siivoamisesta ja ylläpitämisestä. Tietysti pidän perussiisteyttä yllä ettei koti ole kaatopaikka ja totta kai teen ruuan valmiiksi ennen kuin mies tulee kotiin. Mutta kohtuutonta sekin on, että mies itse röhnöttää sohvalla koko vapaa-aikansa ja katselee vierestä kun mä siivoan, hoidan vauvan ja passaan häntä samaan aikaan. Ymmärrättekö? Jotain on miehenkin tehtävä, edes korjattava ne omat jälkensä. Sekin helpottaa jo kummasti. Tai edes lämmittää jääkaapista VALMIIN ruuan itse.

Veditte nyt tämän niin, että mä olen hirveä ihminen joka ei tee mitään ja mies raataa? Kyseessä on esikoinen ja mä olen saanut sellaisen käsityksen, että ei oikeasti ehdi tai pysty tekemään juuri mitään muuta kuin olemaan vauvan kanssa. Mutta ottaa päähän jos kuvitellaan, että on pieni vauva jota hoitaa itse 24/7 ja sitten kodin pitäisi olla kaiken aikaa tiptop.

Sinulla ei ole edes sitä vauvaa ja haukut miestäsi jo nyt kelvottaksi isäksi, joka vaan röhnöttää sohvalla. Mistä hitosta sinä tiedät jo nyt millaiseksi teidän arki muodostuu? Älä omi sitä lasta automaattisesti itsellesi vaan ota se mies mukaan vanhemmaksi, äläkä miksikään pikkuapuriksi joka vähän vaan auttaa.

Eikä se vauvan hoito mitään amerikantiedettä ole joka auttamatta ahmii äiti uhreja.

No onhan se reilua, että isä saa viettää kahdenkeskeistäkin aikaa vauvan kanssa. Eli kun isä tulee kotiin töistä hän on lapsen kanssa ja voit silloin tehdä niitä kotihommia. Tietty sen kolmeviikkoa isyysvapaalla heti syntymän jälkeen isä tekee suurimman osan, koska imetys saattaa vaatia todella paljon aikaa ja olla melko rankkaa äidille.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kun muutettiin yhteen, mies teki kyllä kotitöitä. Kävi kaupassa, siivosi edes omat jälkensä. Mutta uskokaa tai älkää, jossain vaiheessa se vain loppui. En tiedä miksi, mutta tiedän sen että mies on ennenkin tehnyt kotitöitä, ei ole aina ollut tuollainen. Siksi tuli puheeksi että hänen täytyy sitten auttaa.

Ja te olette nyt kuvitelleet, että mä makaisin vauvan kanssa kotona koko päivän ja laittaisin miehen siivoamaan hänen tultuaan töistä? Ehei. Kyse olikin auttamisesta, ei koko kämpän siivoamisesta ja ylläpitämisestä. Tietysti pidän perussiisteyttä yllä ettei koti ole kaatopaikka ja totta kai teen ruuan valmiiksi ennen kuin mies tulee kotiin. Mutta kohtuutonta sekin on, että mies itse röhnöttää sohvalla koko vapaa-aikansa ja katselee vierestä kun mä siivoan, hoidan vauvan ja passaan häntä samaan aikaan. Ymmärrättekö? Jotain on miehenkin tehtävä, edes korjattava ne omat jälkensä. Sekin helpottaa jo kummasti. Tai edes lämmittää jääkaapista VALMIIN ruuan itse.

Veditte nyt tämän niin, että mä olen hirveä ihminen joka ei tee mitään ja mies raataa? Kyseessä on esikoinen ja mä olen saanut sellaisen käsityksen, että ei oikeasti ehdi tai pysty tekemään juuri mitään muuta kuin olemaan vauvan kanssa. Mutta ottaa päähän jos kuvitellaan, että on pieni vauva jota hoitaa itse 24/7 ja sitten kodin pitäisi olla kaiken aikaa tiptop.

Et todellakaan ole hirveä. Älä suostu mihinkään syyllistämiseen. Pidä vauva etusijalla ja oma hyvinvointisi sen rinnalla myös.

Mä en arvosta siisteyttä hirveän korkealle, enkä herkästi huomaa sotkua tai se ei aktivoi mua kovin herkästi tekemään mitään. Tää on auttanut todella paljon siinä, että mä en koskaan tunne itseäni marttyyriksi tai ylirasitetuksi. Mä en vaan tee mitään, mitä en jaksa ja mikä ei ole pakko (huom. Lapsilla on terveellistä ruokaa, puhtaat vaatteet, virikkeitä ja aikuisen seuraa, niihin mä panostan voimavarani). Älä sinäkään siivoa jos et jaksa! Anna miehen "ehdotusten" jäädä omaan arvoonsa.

Onkos se mies väittänyt että pitäisi olla tiptop-kunnossa vai oletatko vain?

Ja ihan samalla tavalla kun sinä olet ajatellut ettei vauvan kanssa ehdi tehdä mitään niin mies voi ajatella että hyvinhän siinä ehtii.

Ylipäätään turhaa ehkä kriiseillä tuollaisilla ennen kuin vauva on syntynytkään :-)

Vierailija kirjoitti:

Äh. Miehet ei oikeasti edes ymmärrä,että vauvan hoito on työtä. Ei jaksa ei kerkeä. Minun mies sanoi mulle,että helppohan minun on olla, ku saan lomailla päivät pitkät.

Hän kyllä auttaa, mutta välillä tuntuu,että siitä on enemmän harmia. Tiskikoneen laittaa päälle. Osa likaisista astioista jää pöydälle. Eli joudun tyhjentämään ja täyttämään uudelleen.

Pyykin pesusta tykkää. Viikkaa vaatteet sohvalle ei käy mielessä viedä kaappiin.

Pyysin sitten häntä lopettamaan auttamisen,koska se aiheutta minulle kaksikertaisen työn.

missä kohtaa sinulle aiheutuu kaksinkertainen työ? vauvan hoito hoituu vaikka vasemmalla kädellä ellei ole ihan totaalisen pölkky.