Luetellaan "Finnish Nightmares" tilanteita
Eli tilanteita, joissa suomalaiset käyttäytyvät huvittavan epäsosiaalisesti, tai muuten vaan kökösti/tilannetajuttomasti.
Lainasin kirjastosta sellaisen pienen Finnis Nightmares-kirjasen ja siellä oli huvittavia juttuja, kerrotaan niitä tähän ketjuun lisää :)
Kommentit (328)
Vierailija kirjoitti:
Pokemon Gota pelatessa yksin jossain syrjäisellä alueella juuri kun on salilla tappelemassa niin sinne tulee muita pelaajia ja et tunne niitä. Sitten ne kävelevät ohi lumistelevasti tuijotellen ja siinä meni tunnelma pilalle. Vielä pahempi jos ne alkavat siinä vaania ja yrittää puolustaa sitä salia.
En tajunnut tästä mitään :'D
ongelmia on kirjoitti:
Se kun et kehtaa lukea älypuhelimesta meilejä, kuunnella musaa, vastata viesteihin, selata nettiä julkisissa koska kuumottaa että kanssamatkustajat kuikuilee sun puhelinta. Koska häpeilet sun kasari-guilty pleasure-musalistaa Spotifyssa, kaksimielisiä ja/tai älyvapaita juttuja parhaan kaveris kanssa Whatsappissa, tai viimeaikaisia googletuksiasi peräpukamista. Joten syvennyt äpyn sijaan tutkimaan kynnenalusiasi, kun et haluaisi lähijunassa/metrossa sitä vastapäätä istuvan naamaakaan tuijottaa :D
Jep. Mä voin lukea vauvapalstaa julkisissa vain jos mun takana ei oo ketään ja jos oon itse oikeassa reunassa niin, että saan puhelimen kuoren kannen nostettua "suojaksi" vasemmalle puolelle :D
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei varmaan ole mikään kauhean yleinen käytäntö, mutta naapurini pakenee rapusta takaisin asuntoonsa, jos kuulee/näkee että joku muu liikkuu rapussa.
Suurin osa kuuntelee vaan oven takana että reitti on selvä eikä muita rapussa.
Vierailija kirjoitti:
Töissä ryhmä italialaisia jotka koko ajan nauraa ja pälättää kovaan ääneen, ja ovat kuin ekstaasissa koko ajan siitä että saavat olla toisten ihmisten seurassa ja vuorovaikutuksessa. Minä joka olen ihan perusmölliäinen, ei mitään erityistä sosiofobiaa, vaikutan heidän seurassaan masentuneelta ja välinpitämättömältä myrtsiltä joka vähintäänkin hautoo itsaria :D
Herran tähden, sympatia-aaltoja 😀 ~~~~~ Tuon täytyy olla kamalaa. Kaikki huutavat päällekkäin ja kädet viuhtovat kuin myllynsiivet. (Sukua Italiassa.)
"Kuinka saa italialaisen olemaan hiljaa?" "Katkaisemalla siltä kädet."
Vierailija kirjoitti:
Törmäät puolituttuun kaupassa, tervehditte ja jatkatte ostoksia. Törmäätte uudestaan. Kumpikaan ei tiedä pitäisikö tervehtiä uudestaan tai sanoa jotain joten tyydytte hymyilemään vaivautuneesti.
Itse olen keksinyt tällaisten tilanteiden varalle loistavan ratkaisun eli esitän puhuvani puhelimeen jos huomaan että on vaaraa törmätä uudestaan.
Törmäämme usein miehen sukulaisiin ostoksilla ollessa. Ei siinä mitään, mutta kun mies, sekä hänen useimmat sukulaisensa ovat aika vähäpuheisia, niin yleensä kohtaaminen sukuu tähän tyyliin: Tervehditään, vähän aikaa seisoskellaan hiljaa, sitten todetaan joo-o ja jatketaan matkaa, sekä pyritään välttelemään uusintakohtaamista toisaalla kaupassa. Ite en tuossa tilanteessa osaa olla luontevasti, vaan vaivaudun ja alan joko höpöttämään hysteerisesti, tai alan ottamaan pieniä askeleita poistuakseni takavasemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea näitä. :D Mä en vissiin oo suomalainen kun mikään näistä ei oo mulle ongelma, mutta laittakaa lisää!
No ei varmaan suurimalle osalle oikeasti olekaan ongelma mikään näistä ja tilanteista selvitään (lähes joka päivä) ja osataan käyttäytyä normaalisti. Eihän tämä yhteiskunta muuten toimisikaan, jos kaikki antautuisivat totaalisrsti introverttiytensä valtaan. Mutta kaikki suomalaiset pystyvät samaistumaan näihin ja varmasti jokainen on ainakin kerran elämässään mielessään tai oikeasti käynyt läpi tilanteet. Se tämän ketjun pointti olikin. Os haluaa mainostaa olevansa suvereeni extrovertti maailmanmatkaaja ja sosiaalisten tilanteiden guru, joka ei pelkää mitään eikä missään, voi siitä keskustella sitten toisessa ketjussa :)
En mä missään nimessä yrittänyt esittää olevani joku super ekstrovertti, vaan ihan aidosti ihmettelin näitä juttuja, joihin en suurimpaan osaan osaa edes samaistua, siis esim noi ettei voi mennä rappuun jos siellä on joku, tai viedä roskia jos joku näkee, ei uskalla sanoa että jää pysäkillä pois jne, mulle ihan ihmeellisiä juttuja, enkä tiennyt että nää olisi tosi yleisiä --> suomalaisia! :) Mutta jakakaa lisää, näin sitä avartaa mieltään.
Tällaiset ketjut saavat satoja tykkäyksiä, mutta kun mainitset rivariasumisen huonoista puolista samasta näkövinkkelistä, niin sinut teilataan. WTF
N29 kirjoitti:
Kun oot keliaakikko/maitoallerginen/vegaani/whatever ja jättäydyt pois kaikista sosiaalisista tilanteista joissa on pelkona että saattaisi olla ruokaa tarjolla, koska et halua pahoittaa kenenkään mieltä sillä ettet maista tarjottavia. Vielä vähemmän haluat kiinnittää huomion itseesi tai selitellä omaa ruokavaliotasi ja yliherkkyyksiä kun muut kuitenkin ajattelee että olet nirppanokka tai luulosairas tai syömishäiriöinen tai kerjäät huomiota. Joten jätät väliin kaikki mukavat tilaisuudet esim. illanvietot, koulutuspäivät, pikkujoulut, virkistyspäivät... ja syöt kotona pikkukiviä.
[x] keliaakikko
[x] vegetaristi
Helvetin hauskaa kun aina joku ulisee kun ei kunnon ruoka kelpaa!!!11 Ja teen ilmeisesti jotenkin suuren numeron ruokavaliostani ihan vaan sillä lautasen tyhjyydellä... huoh :(
+ on vielä eräitä ruoka-aineita joita minun pitäisi välttää, mutta pakolla sitten vedän itku kurkussa kun nolottaa jo valmiiksi kun en voi syödä mitään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea näitä. :D Mä en vissiin oo suomalainen kun mikään näistä ei oo mulle ongelma, mutta laittakaa lisää!
No ei varmaan suurimalle osalle oikeasti olekaan ongelma mikään näistä ja tilanteista selvitään (lähes joka päivä) ja osataan käyttäytyä normaalisti. Eihän tämä yhteiskunta muuten toimisikaan, jos kaikki antautuisivat totaalisrsti introverttiytensä valtaan. Mutta kaikki suomalaiset pystyvät samaistumaan näihin ja varmasti jokainen on ainakin kerran elämässään mielessään tai oikeasti käynyt läpi tilanteet. Se tämän ketjun pointti olikin. Os haluaa mainostaa olevansa suvereeni extrovertti maailmanmatkaaja ja sosiaalisten tilanteiden guru, joka ei pelkää mitään eikä missään, voi siitä keskustella sitten toisessa ketjussa :)
En mä missään nimessä yrittänyt esittää olevani joku super ekstrovertti, vaan ihan aidosti ihmettelin näitä juttuja, joihin en suurimpaan osaan osaa edes samaistua, siis esim noi ettei voi mennä rappuun jos siellä on joku, tai viedä roskia jos joku näkee, ei uskalla sanoa että jää pysäkillä pois jne, mulle ihan ihmeellisiä juttuja, enkä tiennyt että nää olisi tosi yleisiä --> suomalaisia! :) Mutta jakakaa lisää, näin sitä avartaa mieltään.
Oot selvästi se tuntematon tyyppi joka tulee bussissa istuun vastapäätä ja alkaa höpöttämään vaikka toisella on kuulokkeet korvissa + katse ikkunassa.
Vink vink; Ruotsi on ihan kiva maa.
Jos jossain (esim. työpaikan palaveri) on tarjolla ruokaa/juotavaa, niin en koskaan kehtaa ottaa ensin. Korkeintaan vettä enkä sitäkään ensimmäisenä. Jos kaikki muutkin ottavat niin sitten voin suht rennosti ottaa myös. En halua vaikuttaa ahneelta - vaikka ei kukaan edes kiinnittäisi huomiota. En itse kiinnitä huomiota jos joku ottaa vastaavassa tilanteessa ensimmäisenä jotain =D
Mies on poissa viikonlopun. Lauantaina tulee veljensä, jonka olen nähnyt vain muutaman kerran ohimennen, hakemaan meiltä ylimääräistä hyllykköä autotalliinsa. Ovat vieraanvaraiselta itäsuomalaiselta pikkupaikkakunnalta, joten tiedän, että vähintään kahveja ja lohivoileipiä odotetaan tarjolle. Plus lupsakkaa jutustelua ja talon esittelyä.
Mitä teen minä, syntyperäinen helsinkiläinen? Teeskentelen koko viikonlopun oksennustautia, jotta vältyn kahdenkeskiseltä juttutuokiolta :D :D
Mä en vaan tiedä mitä tuollaiselle etäisesti tutulle, mutta kuitenkin suvun kautta "pakkoläheiselle" ihmiselle voisi puhua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.
Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/
Meidän talossa välioven avaamisen ääni kuuluu rappukäytävään. Jos kurkistaa ovisilmästä, se ovikelloa soittanut KUULEE! Tästä syystä en käy edes katsomassa kuka kelloa soittaa, vaan olen ihan hiirenhiljaa kunnes kuulen, että askeleet menevät pois. En siis avaa ovea ikinä jos en ole sopinut mitään kenenkään kanssa.
Minäkin harrastin tuota joskus, eli siis en muka ollut kotona, kun joku soitti ilmoittamatta ovikelloa. Nykyäänpä ei onnistu, koska nelivuotias ryntää heti ovelle ja kysyy kovaan ääneen, että kuka on tulossa kylään.
Vierailija kirjoitti:
Jos jossain (esim. työpaikan palaveri) on tarjolla ruokaa/juotavaa, niin en koskaan kehtaa ottaa ensin. Korkeintaan vettä enkä sitäkään ensimmäisenä. Jos kaikki muutkin ottavat niin sitten voin suht rennosti ottaa myös. En halua vaikuttaa ahneelta - vaikka ei kukaan edes kiinnittäisi huomiota. En itse kiinnitä huomiota jos joku ottaa vastaavassa tilanteessa ensimmäisenä jotain =D
Kiinnitäthän...muutenhan, et tietäisi milloin voit mennä ottamaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Kun turistit kysyy tietä, etkä sä osaa neuvoa niitä. Ihan hirveen avuton olo tulee. Ihan kuin häpäsis kaikki suomalaiset kun ei osannut auttaa.
Tää on ihana, ja niin totta! Jostain syystä noissa tilanteissa sitä on valmis vaikka seisomaan päällään ollakseen avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea näitä. :D Mä en vissiin oo suomalainen kun mikään näistä ei oo mulle ongelma, mutta laittakaa lisää!
No ei varmaan suurimalle osalle oikeasti olekaan ongelma mikään näistä ja tilanteista selvitään (lähes joka päivä) ja osataan käyttäytyä normaalisti. Eihän tämä yhteiskunta muuten toimisikaan, jos kaikki antautuisivat totaalisrsti introverttiytensä valtaan. Mutta kaikki suomalaiset pystyvät samaistumaan näihin ja varmasti jokainen on ainakin kerran elämässään mielessään tai oikeasti käynyt läpi tilanteet. Se tämän ketjun pointti olikin. Os haluaa mainostaa olevansa suvereeni extrovertti maailmanmatkaaja ja sosiaalisten tilanteiden guru, joka ei pelkää mitään eikä missään, voi siitä keskustella sitten toisessa ketjussa :)
En mä missään nimessä yrittänyt esittää olevani joku super ekstrovertti, vaan ihan aidosti ihmettelin näitä juttuja, joihin en suurimpaan osaan osaa edes samaistua, siis esim noi ettei voi mennä rappuun jos siellä on joku, tai viedä roskia jos joku näkee, ei uskalla sanoa että jää pysäkillä pois jne, mulle ihan ihmeellisiä juttuja, enkä tiennyt että nää olisi tosi yleisiä --> suomalaisia! :) Mutta jakakaa lisää, näin sitä avartaa mieltään.
Oot selvästi se tuntematon tyyppi joka tulee bussissa istuun vastapäätä ja alkaa höpöttämään vaikka toisella on kuulokkeet korvissa + katse ikkunassa.
Vink vink; Ruotsi on ihan kiva maa.
En sentään, osaan ottaa muut huomioon ja olen itsekin yleensä kuulokkeet korvilla omissa maailmoissani, tosin juttelen kyllä helposti tuntemattomien kanssa.. Ruotsi on ihan kiva maa kyllä. Ei täällä Suomessakaan montaa vikaa ole. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joku soittaa ovikelloasi, kun et odota vieraita saapuvaksi.
Ja voi helkkari jos ovessa ei ole ovisilmää :/
Meidän talossa välioven avaamisen ääni kuuluu rappukäytävään. Jos kurkistaa ovisilmästä, se ovikelloa soittanut KUULEE! Tästä syystä en käy edes katsomassa kuka kelloa soittaa, vaan olen ihan hiirenhiljaa kunnes kuulen, että askeleet menevät pois. En siis avaa ovea ikinä jos en ole sopinut mitään kenenkään kanssa.
Mutta voi j***lauta jos sulla on puhelin kädessä juuri silloin, kun yrität kuulostella välioven takaa ja joku soittaa siihen puhelimeen samalla hetkellä :D
Puhelin laitetaan äänettömälle heti jos joku odottamaton soittaa ovikelloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kun pitäisi puhua englannin kieliselle toisen suomalaisen kuullen.
Ja kun se pitää tehdä, vaikka ei ole koskaan opiskellut englantia.
Tämmöistä on tämä minun elämäni.
Etkö ole peruskoulua käynyt?
Mä kävelen aina portaat ja mua ahdistaa se, jos tulen naapurin kanssa samaan aikaan rappuun enkä voi kävellä portaita, koska en halua antaa naapurille aihetta kuvitella, että välttelen häntä. Joudun siis menemään hissiin. Eli vähän päinvastainen Finnish nightmare. :D
Mä olen monesti syöksynyt lattialle ja jopa piiloutunut kirjoituspöydän alle, kun ovikello on yllättäen soinut. Joku voi vaikka kurkistaa ikkunasta ja nähdä mut :O
Ite sentään vaan katson ovisilmästä, näkyykö käytävässä ketään. Oon kyllä alkanut lipsumaan tuosta, koska pari kertaa lähipäivinä, olen sattunut törmäämään naapuriin melkein omalla ovella ja minulla sattui vielä yhtenä kertana kaiken huipuksi olemaan kaksi haisevaa roskapussia mukana.