äiti tappoi autistisen pojan pattijoella
Kommentit (244)
Jotkut rikoskeskustelut saa näköjään olla täällä ihan vapaasti eikä ketjua poisteta. Jännä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että surmatulla oli poika?
"Asianomistajina olevat perheenjäsenet, kuolleen pojan Äänekoskella asuva isä ja Oulussa asuva poika, yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin. Lisäksi he vaativat muun muassa korvausta henkisistä kärsimyksistä 11 000 euroa ja 8 000 euroa."
Jos äiti oli yksin vastuussa vammaisesta lapsestaan, niin kovastipa nämä "asianomistajat" haluavat hyötyä rahallisesti pojan kuolemasta... Ilmeisesti järin kiinnostuneita autistisesta sukulaisestaan eivät olleet tämän elinaikana.
Mistä sinä tiedät yhtään kuinka paljon ovat olleet tekemisissä ja kuinka kiinnostuneita ovat olleet?! Missä se tieto lukee?! Ja miten pienen lapsen vastuulla ihmissuhteiden ylläpito muutenkaan? (Puhut monikossa ja toinen noista on surmatun lapsi)
Niin jos tämä uhri nyt on ollut niin lapsen tasolla että äiti pystyi hänet hukuttamaan, mutta silti on onnistunut tekemään omankin lapsen tähän maailmaan? Kuulostaa oudolta.
Käyttäjä3501 kirjoitti:
poikaha halus ite mennä järve pohjaa ja jos ei olis halunnu kuolla ni olis voinu tapella vastaa ja selviytyä
Sulla taitaa päässä viirata aika pahasti.
Käyttäjä3501 kirjoitti:
poikaha halus ite mennä järve pohjaa ja jos ei olis halunnu kuolla ni olis voinu tapella vastaa ja selviytyä
Oli mm. huutanut apua, mutta äiti oli vaan työntänyt päätä veden alle. Tappele siinä sitten.
Onhan aspergeria monen tasoista. Mutta se ei ole vamma eikä sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, kuinka nää lapsiaan tappavat äidit saa aina valstavan viharyöpyn niskaansa. Kai se on se ajattelu, että naisen ja varsinkin äidin pitäis aina suojella lapsiaan ja vaikka kuolla näiden puolesta. Lapsensa tappava äiti ei sovi tähän kaikean lapsensa puolesta tekevään äidin malliin ja on siis kauhea hirviö. Pelkäämmekö me sitä, että meissäkin vois olla tämä paha puoli jos oikein tiukka paikka tulis. Että mekin olisimme kykeneviä tappamaan ne joita eniten rakastamme. Että me itsekin olisimme hirviöitä, jos sellainen tilanne tulis.
Miehen kohdalla ei tällaista vihaa ole näkyvissä. Esim. vastikään Haapavedellä 80v. mies tappoi vaimonsa ja itsensä. En nähnyt yhtään keskustelua jossa olis todettu, että olis hommannut vaimolleen laitospaikan ja antanut tämän elää. Olis tehnyt sitä ja tätä. Muutama vuosi sitten samoin eläkeläismies tappoi vammaiset kaksoistyttärensä ja vaimonsa. Ei taaskaan mietitty, että olis antanut lastensa elää ja tappanut vaan itsensä. Että kyllä kunta olis järjestänyt laitospaikan ja blaa blaa blaa. Ei, miehiä vaan säälittiin ja ymmärrettiin. Eivät halunneet jättää vammaisia lapsiaan/sairasta vaimoa heitteille.
Miehelle tuossa tilanteessa saa osoittaa ymmärrystä, naiselle ei. Nainen on hirviö, mies epätoivoiseen tilanteeseen joutunut reppana, jolla ei muuta vaihtoehtoa ollut. Ei heru naiselle ymmärrystä vaikka olis todistetusti mielisairas. Sittenkin tämä on hirviö jolle pitää antaa mahdollisimman raskas rangaistus. Miestä voi vähän silittää päästä ja ymmärtää. Kun ei se katsokaas vaan jaksanut. Naisen pitää jaksaa, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Minä ajattelen niin, että äiti, joka pystyy sellaiseen hirvittävään tekoon, että murhaa oman lapsensa...lapsen, jonka on itse sisällään kasvattanut ja sitten synnyttänyt, hellinyt, hoivannut, syöttänyt, paijannut... yms, yms, on Hirviö. Kammottava ihminen. Miksei hän tappanut itseään mieluummin, vaan puolustuskyvyttämän lapsen. Itsekäs teko tosiaan. Hän on siis jotenkin arvokkaampi elämään, kuin lapsi.
ps. äidin tehtävä on synnyttää ja hoivata, ei tappaa.
Eikö isä ole hirviö, jos tappaa lapsensa. Lapsensa, jonka synnytyksessä on ollut mukana. Lapsensa, jota on vuosia hoitanut ja rakastanut. Eikö teko isän tekemänä ole itsekäs? Isä, johon lapsi luottaa ja jota rakastaa? Jonka ei usko tekevän mitään pahaa vaan suojelevan?
Isänkö tehtävä on tappaa?
Sun viestis vahvistaa oman tekstini täysin. Äideillä on eri standardi kuin isillä. Jos isä tappaa lapsensa se ei ole niin paha. Jos äiti tappaa niin se on pahista pahin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tästä tapauksesta, mutta aina välillä näkee lehdissä tapauksia, joissa vanhempi uuvuttaa itsensä hoitamalla kotona aikuista vammaista lasta, koska vanhempi kuvittelee, että elämä laitoksessa olisi lapselle kärsimystä.
Oikeasti Suomessa on paljon hyviä ryhmäkoteja ja vammaisten palvelutaloja, joissa vammainen aikuinen voi elää paljon rikkaampaa ja monipuolisempaa elämää kuin vanhenevan vanhemman kanssa kotona. Sanon näin ihan kokemuksesta vaikeasti vammaisen aikuisen sisarena.
Vammaisten lasten vanhemmat: uskaltakaa päästää myös vammaisesta lapsesta irti, kun hän aikuistuu. Hänen muuttamisensa muualle ei sulje pois sitä etteikö hän voisi tulla aina välillä lomalle lapsuudenkotiin.
Tämä todellakin pitää paikkaansa. Mutta entä tapauksissa, jossa lapsi (täysi-ikäinen) ei päästä vanhemmasta irti. Kärsii myös persoonallisuushäiriöistä eikä koe tarvitsevansa apua. Ei kuitenkaan pärjää itsenäisesti, vaikka näin luulee. Lääkkeitä ei suostu syömään eikä käy hoidossa. Pakottaa ei voi. Ulkopuoliselle vaikuttaa normaalilta ja mukavalta, mutta lähipiiri tietää, että on tikittävä aikapommi. Näin myös viranomaiset. Pakkohoitoon ei kuitenkaan laiteta ennen kuin on myöhäistä eli tekee itselleen tai läheisilleen jotain. Tässä tapauksessa nuori ei suostu tuettuun asumiseen tms. Kuormittaa läheisiä todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen tekee rikoksen, niin vika löytyy aina muista.
Muistatteko sen tapauksen, kun se yksi hullu ajoi tahallisen kolarin ja tappoi siinä samassa lapsetkin, niin heti löytyi ymmärtäjiä täältä.
Miehen tehdessä rikoksen vika löytyy aina naisesta. Muistan tältä palstalta kuinka Tyrnävän murhapolttajaisä sai sympatiaa ja ymmärrystä. Kauhisteltiin sitä kuinka äiti oli pikkujouluissa. Siis oli kehdannut jättää lapset isälleen ja mennä pikkujouluihin. Lisäksi oli mukana politiikassa. Ja oli pakottanut miehen remontoimaan kodin ja nyt suunnitteli avioeroakin jne. Kyllähän silloin saa lapset tappaa ja syy on äidin.
Miehen tappaessa lapset kysytään aina ensimmäisenä, että missä oli äiti. Äidin tappaessa lapset ei kysytä isän olinpaikkaa. Sillä ei ole merkitystä, sillä äiti on yksin syyllinen. Miehen tapauksessa äiti on osasyyllinen vaikka olis tuhannen kilomertin päässä rikospaikasta.
Mutta ei AV-mammojen palstalla. Täällä silotellaan naisten tekemät, mitä hirvittävimmätkin rikokset, olosuhteilla, sairaudella, vammaisuudella, ukolla, joka ei välitä, sosiaalihuollolla, kelan virkailijalla, yms naurettavuuksilla.
Et vissiin lukenut Tyrnävän murhapolttoketjuja. Niitä oli muuten pakko moden poistaa kun meni äidin syyttely niin överiksi, suorstaan herjaaviksi. Tai Pomarkun perhesurmaketjuja. Kyllä niissä isät sai ymmärrystä, vikaa etsittiin, yllätys yllätys. Äidistä. Käypä huvikseen lukemassa murha.infoa. Silmäsi saattavat avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
Et tiedä asiasta selvästi mitään.
Laitospaikkoja ja asuntoloita on erittäin vähän, ja niihin pääseminen on lottovoiton tasoa. Pitää olla hyvin vaikeasti vammainen tai esim. vanhemmat joutuvat perustamaan sen asuntolan itse, mikä ei vähävaraisilta onnistu.
Jos tuo poika ei ollut syvästi autistinen, hänellä ei ole mitään asiaa vammaishoitolaitokseen.
Sittenkin sinne joutuu odottamaan, ja voi olla, että asuntola sijaitsee kaukana ja sinne pääsee vasta vuosien jonotuksen jälkeen.En usko tuota väitettä alkuunkaan! Jos vammaisen pojan huoltaja sairastuu, etteikö hänelle tarjota apua, eli laitospaikkaa, tai tukiasuntoa, jos hän ei kykene itsenäiseen elämään. Juurikin läheiseni dawn-tyttö, 27, sai tällaisen paikan.
Mutta varmasti ei saa, jos ei edes kysele, eikä yritä. Vie pojan jokeen ja istuu päälle. Thats it.
No älä usko, mutta pliis, voisit sentään vähän perehtyä asiaan.
Tässä faktoja:
- eri kunnissa on hyvin eri tilanne. Jossain on asuntolapaikkoja tarjolla, toisaalla taas ei ollenkaan.
- vammaisuutta on monenasteista ja vain osa autismikirjolaisista saa kehitysvammadiagnoosin. Down-aikuisilla ymmärtääkseni on aina kehitysvammadiagnoosi.
- kehitysvammaisuuden puuttumisesta huolimatta autismikirjolaisilla voi olla äärimmäisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti. Monilöa heistä ei ole taitoja soveltaa sääntöjä laisinkaan. Jos he ovat - kuten tuon uutisen nuori mies - esimerkiksi tottuneita kävelemään prikulleen tiettyä reittiä kävelyn joka arkipäivä, he saattavat eksyä, jos syystä tai toisesta tulevat puhutelluksi kävelyn aikana ja kävelevät vaikka vain 50 metriä sivuun normireitiltään. Tai jos sataa ja myrskyää, he tunkevat väkisin sille lenkilleen, koska se on "pakko" tehdä tietyllä kellonlyömällä - ja pukevat ylleen riittämättömästi. Tällaista, saati sitten jos tarvitsisi vaikka muuttuvassa elämäntilanteessa hankkia jotakin tukea tai palvelua viranomaisilta.
- toisin sanoen kaikkein vaikeinta saattaa olla juurikin niillä erityisillä, jotka ovat diagnoosimielessä liian hyvätasoisia saadakseen tukea, vaikka todellisuudessa eivät pärjääkään itsenäisesti. He ovat väliinputoajia. Ja heille EI ole asuntoloita, eikä tuettua asumista olemassakaan.Ok. Mutta puhuin tilanteesta, jossa vammaisella, tässä tapauksessa autistilla, ei ole enää holhoojaa, jos hän on "pois pelistä" sairauden takia. Ei tällaista avutonta nuorta voi kadullekaan heittää, vai mitä meinaat? Miten hänelle sinun mielestäsi olisi käynyt, jollei äiti olis tappanut poikaa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta onpa sulla ihme kuvitelmat. Kenen luulet ottavan hoitaakseen aikuisen ihmisen elämän kaikkine tarpeineen, jos hän ei ole jo valmiiksi asuntolassa ja holhouksen alaisena? Kuka jossain Pattijoella näkee kristallipallostaan heti, että hei, Möttösen Matti on nyt avuttomassa tilassa ilman hoitoa ja ruokaa, tarve on tämä ja tämä, nyt heti kriisiryhmä paikalle panemaan miehen asiat kuntoon.
Eli jo pelkkä asioiden tietoon saaminen viranomaisille voi viedä tosi pitkän ajan, saati että viranomaisista joku ottaa oikean kokonaisvastuun.No mutta Möttösen Matillahan oli äiti, joka kaikki siihen asti, eiks vaan? MIKSI äiti ei näitä asioita järkännyt, kun muuten pystyi pojasta huolehtimaan??? Äiti olisi voinut sosiaaliviranomaisille todistaa olevansa sairas ja kyvytön enää huolehtimaan pojastaan. Varmasti olisi jonkinlaista apua Matille saatu, mutta ei, äiti meni, vei Matin jokeen ja istui päälle, jolloin Matti hukkui. Teki tämän suunnitelmallisesti, ei siis missään hetken mielijohteessa. Karsea juttu kaikenkaikkiaan.
Täällä vallitsee sellainen henki, että ei tuo nyt niin paha ollut, vaikka tappoikin poikansa. Eihän tällä mitään elämää enää olis kumminkaan ollut. Pöyristyttävää.
Sitä paitsi, Pattijoki on pieni paikkakunta. Siellä naapurit tunnetaan, koko kylä lähestulkoon tuntee toisensa. Matti EI OLIS JÄÄNYT SIELLÄ HEITTEILLE. Joku olisi puuttunut ennen pitkää ja järkännyt asiat, jos äiti ei sitä älynnytkään tehdä.
Pieni paikkakunta ei takaa mitään. Olen omin silmin pikkupaikkakunnalla nähnyt ja kuullut heittellle jääneistä. Noiden kuntien talouskin on usein niin kuralla, että kaikesta säästetään eikä mitään tukiasuntoja ole. Terveydenhuoltokin on kaukana. Sitäpaitsi eikö joku tuossa ylempänä jo kertonut, että "Matti" pyöräili kylillä ja kävi töissä. Eli "Matti" olis pärjännyt yksikseen kyläläisten mukaan (olettaisin että kirjoittaja on paikkakuntalainen tai saanut tietonsa paikkakuntalaiselta). Ei kukaan olis välttämättä "Mattia" auttanut, olisivat olettaneet että tämä pärjäilee kun kerran käy töissä ja pyöräileekin. Aika harvalla loppujen lopuksi on tietoa toisten elämästä kotiseinien sisällä, edes pikkupaikkakunnalla. Oletukset tehdään sen mukaan mitä kylillä nähdään. Ja jos "Matin" nähdään pyöräilevän ja käyvän tukitöissä, niin oletetaan että kyllä tää osaa ja pärjää. Ei tiedetä, kuinka paljon "Matin" äiti sitä pärjäämistä tukee. Eivätkä tiedä, että tukemisen loputtua myös "Matin" pärjääminen loppuu.
Niinkö sinä tosiaan kuvittelet, että ihmiset Pattijoella eivät tienneet, että Matti on ns. erityisnuori?
Tiesivät tasan tarkkaan. Ja kun pikkukylällä asuu tällainen, hänen elämäänsä tietyllä tapaa seurataan.
Olen satavarma, että jos kyläläiset, naapurit, Matin työnantaja ja työkaverit huomaisivat, että Matin äiti joutuu vaikkapa sairaalaan, kaikilla olisi suuri huoli Matin pärjäämisestä. Auttavia käsia ja sitä kautta viranomaisia löytyisi.
Ihan turhaan eukko tappoi lapsensa, ihan turhaan.
On tässä muutkin pikkupaikkakunnilla asuneet. Itse en olis ollenkaan satavarma, että Matti olis apua saanut. Voihan sitä näin jälkikäteen hurskastella, että olis saanut ja kaikki olis ollut jonossa auttamassa. Totuus on usein karumpi. Tässä maassa on nytkin tuhansia Matteja heitteillä, pärjäävät miten pärjäävät. Ei heru apua, kun ihmisillä on omakin elämä elettävänään. Omat ongelmat hoidettavinaan. Apu on korkeintaan se, että soitetaan paikkakunnan sossulle että tee jotain. Harvoin tekevät, kun ei aika ja raha riitä. Ei saanut Haapajärven sotainvalidi apua, ei vaikka oli Mattia kehnommassa kunnossa. Pattijoen sossut olis todenneet että kyllä Matti pärjää kun kerran pyöräilee ja käy töissäkin.
Sun tekstis on ihan pelkkää haihattelua, kuvitelmaa siitä miten asioiden olis pitänyt mennä. Todellisuus on ihan toinen.
Kiitos rehellisestä realismista, joka loistaa poissaolollaan tässä keskustelussa muuten. Noinhan se menee, mutta täällä on oikein tekopyhien taivastelijoiden ja paremmin tietäjien kokoontumisajot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, kuinka nää lapsiaan tappavat äidit saa aina valstavan viharyöpyn niskaansa. Kai se on se ajattelu, että naisen ja varsinkin äidin pitäis aina suojella lapsiaan ja vaikka kuolla näiden puolesta. Lapsensa tappava äiti ei sovi tähän kaikean lapsensa puolesta tekevään äidin malliin ja on siis kauhea hirviö. Pelkäämmekö me sitä, että meissäkin vois olla tämä paha puoli jos oikein tiukka paikka tulis. Että mekin olisimme kykeneviä tappamaan ne joita eniten rakastamme. Että me itsekin olisimme hirviöitä, jos sellainen tilanne tulis.
Miehen kohdalla ei tällaista vihaa ole näkyvissä. Esim. vastikään Haapavedellä 80v. mies tappoi vaimonsa ja itsensä. En nähnyt yhtään keskustelua jossa olis todettu, että olis hommannut vaimolleen laitospaikan ja antanut tämän elää. Olis tehnyt sitä ja tätä. Muutama vuosi sitten samoin eläkeläismies tappoi vammaiset kaksoistyttärensä ja vaimonsa. Ei taaskaan mietitty, että olis antanut lastensa elää ja tappanut vaan itsensä. Että kyllä kunta olis järjestänyt laitospaikan ja blaa blaa blaa. Ei, miehiä vaan säälittiin ja ymmärrettiin. Eivät halunneet jättää vammaisia lapsiaan/sairasta vaimoa heitteille.
Miehelle tuossa tilanteessa saa osoittaa ymmärrystä, naiselle ei. Nainen on hirviö, mies epätoivoiseen tilanteeseen joutunut reppana, jolla ei muuta vaihtoehtoa ollut. Ei heru naiselle ymmärrystä vaikka olis todistetusti mielisairas. Sittenkin tämä on hirviö jolle pitää antaa mahdollisimman raskas rangaistus. Miestä voi vähän silittää päästä ja ymmärtää. Kun ei se katsokaas vaan jaksanut. Naisen pitää jaksaa, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Minä ajattelen niin, että äiti, joka pystyy sellaiseen hirvittävään tekoon, että murhaa oman lapsensa...lapsen, jonka on itse sisällään kasvattanut ja sitten synnyttänyt, hellinyt, hoivannut, syöttänyt, paijannut... yms, yms, on Hirviö. Kammottava ihminen. Miksei hän tappanut itseään mieluummin, vaan puolustuskyvyttämän lapsen. Itsekäs teko tosiaan. Hän on siis jotenkin arvokkaampi elämään, kuin lapsi.
ps. äidin tehtävä on synnyttää ja hoivata, ei tappaa.
Eikö isä ole hirviö, jos tappaa lapsensa. Lapsensa, jonka synnytyksessä on ollut mukana. Lapsensa, jota on vuosia hoitanut ja rakastanut. Eikö teko isän tekemänä ole itsekäs? Isä, johon lapsi luottaa ja jota rakastaa? Jonka ei usko tekevän mitään pahaa vaan suojelevan?
Isänkö tehtävä on tappaa?
Sun viestis vahvistaa oman tekstini täysin. Äideillä on eri standardi kuin isillä. Jos isä tappaa lapsensa se ei ole niin paha. Jos äiti tappaa niin se on pahista pahin.
MISSÄ siinä lukee, että isän tehtävä on tappaa ??? Älä vääristele minun tekstiäni!!! Etkö muuta argumentoitavaa keksi?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3501 kirjoitti:
poikaha halus ite mennä järve pohjaa ja jos ei olis halunnu kuolla ni olis voinu tapella vastaa ja selviytyä
Oli mm. huutanut apua, mutta äiti oli vaan työntänyt päätä veden alle. Tappele siinä sitten.
20 vuotias poika ei pysty tappelemaan naisia vastaan? onpa nykynuoriso heikkoa porukkaa.
ruista ranteisii ja protskuu ni olis voittanu tappelu
aika luuseri poika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että surmatulla oli poika?
"Asianomistajina olevat perheenjäsenet, kuolleen pojan Äänekoskella asuva isä ja Oulussa asuva poika, yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin. Lisäksi he vaativat muun muassa korvausta henkisistä kärsimyksistä 11 000 euroa ja 8 000 euroa."
Jos äiti oli yksin vastuussa vammaisesta lapsestaan, niin kovastipa nämä "asianomistajat" haluavat hyötyä rahallisesti pojan kuolemasta... Ilmeisesti järin kiinnostuneita autistisesta sukulaisestaan eivät olleet tämän elinaikana.
Mistä sinä tiedät yhtään kuinka paljon ovat olleet tekemisissä ja kuinka kiinnostuneita ovat olleet?! Missä se tieto lukee?! Ja miten pienen lapsen vastuulla ihmissuhteiden ylläpito muutenkaan? (Puhut monikossa ja toinen noista on surmatun lapsi)
Niin jos tämä uhri nyt on ollut niin lapsen tasolla että äiti pystyi hänet hukuttamaan, mutta silti on onnistunut tekemään omankin lapsen tähän maailmaan? Kuulostaa oudolta.
Mitä väliä miltä se susta kuulostaa..Etkö osaa lukea uutisia? Ja muutenkin surmattulla pojalla oli jonkun verran itsenäistä elämää... Ei se mitenkään mahdottomuus ole.
No, joka tapauksessa on sulta äärimmäisen mautonta alkaa syyttämään lähimmäisiä rahastuksesta kun ja väittää todella törkeitä asioita kun et mistään mitään tiedä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että surmatulla oli poika?
"Asianomistajina olevat perheenjäsenet, kuolleen pojan Äänekoskella asuva isä ja Oulussa asuva poika, yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin. Lisäksi he vaativat muun muassa korvausta henkisistä kärsimyksistä 11 000 euroa ja 8 000 euroa."
Jos äiti oli yksin vastuussa vammaisesta lapsestaan, niin kovastipa nämä "asianomistajat" haluavat hyötyä rahallisesti pojan kuolemasta... Ilmeisesti järin kiinnostuneita autistisesta sukulaisestaan eivät olleet tämän elinaikana.
Mistä sinä tiedät yhtään kuinka paljon ovat olleet tekemisissä ja kuinka kiinnostuneita ovat olleet?! Missä se tieto lukee?! Ja miten pienen lapsen vastuulla ihmissuhteiden ylläpito muutenkaan? (Puhut monikossa ja toinen noista on surmatun lapsi)
Niin jos tämä uhri nyt on ollut niin lapsen tasolla että äiti pystyi hänet hukuttamaan, mutta silti on onnistunut tekemään omankin lapsen tähän maailmaan? Kuulostaa oudolta.
Uskomattoman idioottimainen kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tästä tapauksesta, mutta aina välillä näkee lehdissä tapauksia, joissa vanhempi uuvuttaa itsensä hoitamalla kotona aikuista vammaista lasta, koska vanhempi kuvittelee, että elämä laitoksessa olisi lapselle kärsimystä.
Oikeasti Suomessa on paljon hyviä ryhmäkoteja ja vammaisten palvelutaloja, joissa vammainen aikuinen voi elää paljon rikkaampaa ja monipuolisempaa elämää kuin vanhenevan vanhemman kanssa kotona. Sanon näin ihan kokemuksesta vaikeasti vammaisen aikuisen sisarena.
Vammaisten lasten vanhemmat: uskaltakaa päästää myös vammaisesta lapsesta irti, kun hän aikuistuu. Hänen muuttamisensa muualle ei sulje pois sitä etteikö hän voisi tulla aina välillä lomalle lapsuudenkotiin.
Tämä todellakin pitää paikkaansa. Mutta entä tapauksissa, jossa lapsi (täysi-ikäinen) ei päästä vanhemmasta irti. Kärsii myös persoonallisuushäiriöistä eikä koe tarvitsevansa apua. Ei kuitenkaan pärjää itsenäisesti, vaikka näin luulee. Lääkkeitä ei suostu syömään eikä käy hoidossa. Pakottaa ei voi. Ulkopuoliselle vaikuttaa normaalilta ja mukavalta, mutta lähipiiri tietää, että on tikittävä aikapommi. Näin myös viranomaiset. Pakkohoitoon ei kuitenkaan laiteta ennen kuin on myöhäistä eli tekee itselleen tai läheisilleen jotain. Tässä tapauksessa nuori ei suostu tuettuun asumiseen tms. Kuormittaa läheisiä todella paljon.
Tämä on todella vaikea tapaus eikä minulla ole tähän neuvoa. Omassa viestissäni puhuin niistä paljon tavallisemmista tapauksista, jossa aikuinen lapsi kyllä voisi muuttaa johonkin tuettuun asumiseen, kunhan vanhempi rohkenisi päästää hänet.
137
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tästä tapauksesta, mutta aina välillä näkee lehdissä tapauksia, joissa vanhempi uuvuttaa itsensä hoitamalla kotona aikuista vammaista lasta, koska vanhempi kuvittelee, että elämä laitoksessa olisi lapselle kärsimystä.
Oikeasti Suomessa on paljon hyviä ryhmäkoteja ja vammaisten palvelutaloja, joissa vammainen aikuinen voi elää paljon rikkaampaa ja monipuolisempaa elämää kuin vanhenevan vanhemman kanssa kotona. Sanon näin ihan kokemuksesta vaikeasti vammaisen aikuisen sisarena.
Vammaisten lasten vanhemmat: uskaltakaa päästää myös vammaisesta lapsesta irti, kun hän aikuistuu. Hänen muuttamisensa muualle ei sulje pois sitä etteikö hän voisi tulla aina välillä lomalle lapsuudenkotiin.
Tämä todellakin pitää paikkaansa. Mutta entä tapauksissa, jossa lapsi (täysi-ikäinen) ei päästä vanhemmasta irti. Kärsii myös persoonallisuushäiriöistä eikä koe tarvitsevansa apua. Ei kuitenkaan pärjää itsenäisesti, vaikka näin luulee. Lääkkeitä ei suostu syömään eikä käy hoidossa. Pakottaa ei voi. Ulkopuoliselle vaikuttaa normaalilta ja mukavalta, mutta lähipiiri tietää, että on tikittävä aikapommi. Näin myös viranomaiset. Pakkohoitoon ei kuitenkaan laiteta ennen kuin on myöhäistä eli tekee itselleen tai läheisilleen jotain. Tässä tapauksessa nuori ei suostu tuettuun asumiseen tms. Kuormittaa läheisiä todella paljon.
Tuo on tekemällä tehty tarina, jonka tehtävänä on vahvistaa Pattijoen tapaisten tapahtumien puolustelu ja
inhimillistäminen. Ajat omaa agendaasi tuolla sepustuksella.
Vanhemman tehtävä on irrottaa nuori kotoa, pikkuhiljaa totuttaa häntä ajatukseen, että oma asunto olis kiva jne. Jos nuori on kyvytön päättämään, mikä hänelle on parempi, sen tekevät vanhemmat, jos heitä ei ole, viranomaiset.
Ei taida olla olemassa mitään perversioita, rikoksia ja hulluutta joille ei ymmärtäjiä löytyisi. Kertoo ihmismielestä kaiken kun lukee noiden puolustelijoiden kommentteja eikä tarvitse ihmetellä miksi jotkut raiskaa, tappaa jne.
Pitää vain toivoa ettei vahingossa törmää noihin mielipuoliin, he voi puukottaa sinua ihan hetken mielijohteesta, niin sekaisin he ovat.
Olen samaa mieltä kanssasi, PekkaJärvinen.
Autisti poika päätti tappaa itsensä joten sitä pitäisi kunnioittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tästä tapauksesta, mutta aina välillä näkee lehdissä tapauksia, joissa vanhempi uuvuttaa itsensä hoitamalla kotona aikuista vammaista lasta, koska vanhempi kuvittelee, että elämä laitoksessa olisi lapselle kärsimystä.
Oikeasti Suomessa on paljon hyviä ryhmäkoteja ja vammaisten palvelutaloja, joissa vammainen aikuinen voi elää paljon rikkaampaa ja monipuolisempaa elämää kuin vanhenevan vanhemman kanssa kotona. Sanon näin ihan kokemuksesta vaikeasti vammaisen aikuisen sisarena.
Vammaisten lasten vanhemmat: uskaltakaa päästää myös vammaisesta lapsesta irti, kun hän aikuistuu. Hänen muuttamisensa muualle ei sulje pois sitä etteikö hän voisi tulla aina välillä lomalle lapsuudenkotiin.
Tämä todellakin pitää paikkaansa. Mutta entä tapauksissa, jossa lapsi (täysi-ikäinen) ei päästä vanhemmasta irti. Kärsii myös persoonallisuushäiriöistä eikä koe tarvitsevansa apua. Ei kuitenkaan pärjää itsenäisesti, vaikka näin luulee. Lääkkeitä ei suostu syömään eikä käy hoidossa. Pakottaa ei voi. Ulkopuoliselle vaikuttaa normaalilta ja mukavalta, mutta lähipiiri tietää, että on tikittävä aikapommi. Näin myös viranomaiset. Pakkohoitoon ei kuitenkaan laiteta ennen kuin on myöhäistä eli tekee itselleen tai läheisilleen jotain. Tässä tapauksessa nuori ei suostu tuettuun asumiseen tms. Kuormittaa läheisiä todella paljon.
Tämä on todella vaikea tapaus eikä minulla ole tähän neuvoa. Omassa viestissäni puhuin niistä paljon tavallisemmista tapauksista, jossa aikuinen lapsi kyllä voisi muuttaa johonkin tuettuun asumiseen, kunhan vanhempi rohkenisi päästää hänet.
137
Ymmärrän ja olen samaa mieltä kanssasi 😊tämä oma esimerkkini on toisesta ääripäästä. Tätä nuorta nimenomaan on yritetty kannustaa tuettuun asumiseen ja opiskeluun ym. Olemme tutustuneet eri asuntoloihin ym. ja ovat todella hyviä paikkoja. Nuori ei missään nimessä suostu. Äitinsä on ihan lopussa. Nuori ei suostu ottamaan lääkkeitään, käymään terapiassa. Äitinsä pelkää lastaan, muttei henno heittämään kadullekaan.
Kaikkea sinulle ja siskollesi🌷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään tästä tapauksesta, mutta aina välillä näkee lehdissä tapauksia, joissa vanhempi uuvuttaa itsensä hoitamalla kotona aikuista vammaista lasta, koska vanhempi kuvittelee, että elämä laitoksessa olisi lapselle kärsimystä.
Oikeasti Suomessa on paljon hyviä ryhmäkoteja ja vammaisten palvelutaloja, joissa vammainen aikuinen voi elää paljon rikkaampaa ja monipuolisempaa elämää kuin vanhenevan vanhemman kanssa kotona. Sanon näin ihan kokemuksesta vaikeasti vammaisen aikuisen sisarena.
Vammaisten lasten vanhemmat: uskaltakaa päästää myös vammaisesta lapsesta irti, kun hän aikuistuu. Hänen muuttamisensa muualle ei sulje pois sitä etteikö hän voisi tulla aina välillä lomalle lapsuudenkotiin.
Tämä todellakin pitää paikkaansa. Mutta entä tapauksissa, jossa lapsi (täysi-ikäinen) ei päästä vanhemmasta irti. Kärsii myös persoonallisuushäiriöistä eikä koe tarvitsevansa apua. Ei kuitenkaan pärjää itsenäisesti, vaikka näin luulee. Lääkkeitä ei suostu syömään eikä käy hoidossa. Pakottaa ei voi. Ulkopuoliselle vaikuttaa normaalilta ja mukavalta, mutta lähipiiri tietää, että on tikittävä aikapommi. Näin myös viranomaiset. Pakkohoitoon ei kuitenkaan laiteta ennen kuin on myöhäistä eli tekee itselleen tai läheisilleen jotain. Tässä tapauksessa nuori ei suostu tuettuun asumiseen tms. Kuormittaa läheisiä todella paljon.
Tämä on todella vaikea tapaus eikä minulla ole tähän neuvoa. Omassa viestissäni puhuin niistä paljon tavallisemmista tapauksista, jossa aikuinen lapsi kyllä voisi muuttaa johonkin tuettuun asumiseen, kunhan vanhempi rohkenisi päästää hänet.
137
Ymmärrän ja olen samaa mieltä kanssasi 😊tämä oma esimerkkini on toisesta ääripäästä. Tätä nuorta nimenomaan on yritetty kannustaa tuettuun asumiseen ja opiskeluun ym. Olemme tutustuneet eri asuntoloihin ym. ja ovat todella hyviä paikkoja. Nuori ei missään nimessä suostu. Äitinsä on ihan lopussa. Nuori ei suostu ottamaan lääkkeitään, käymään terapiassa. Äitinsä pelkää lastaan, muttei henno heittämään kadullekaan.
Kaikkea sinulle ja siskollesi🌷
Kaikkea hyvää siis😊
On tässä muutkin pikkupaikkakunnilla asuneet. Itse en olis ollenkaan satavarma, että Matti olis apua saanut. Voihan sitä näin jälkikäteen hurskastella, että olis saanut ja kaikki olis ollut jonossa auttamassa. Totuus on usein karumpi. Tässä maassa on nytkin tuhansia Matteja heitteillä, pärjäävät miten pärjäävät. Ei heru apua, kun ihmisillä on omakin elämä elettävänään. Omat ongelmat hoidettavinaan. Apu on korkeintaan se, että soitetaan paikkakunnan sossulle että tee jotain. Harvoin tekevät, kun ei aika ja raha riitä. Ei saanut Haapajärven sotainvalidi apua, ei vaikka oli Mattia kehnommassa kunnossa. Pattijoen sossut olis todenneet että kyllä Matti pärjää kun kerran pyöräilee ja käy töissäkin.
Sun tekstis on ihan pelkkää haihattelua, kuvitelmaa siitä miten asioiden olis pitänyt mennä. Todellisuus on ihan toinen.