Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutkimusten mukaan Pohjoismaissa sukupuolten erot on kasvaneet sitä mukaa miten tasa-arvo on lisääntynyt
23.01.2017 |
Katsoin kanadalaisen psykologin ja professorin Jordan Petersonin haastattelua jossa hän sanoi että tutkimusten mukaan pohjoismaissa jotka on maailman tasa-arvoisimpia naisia sen suhteen että miehillä ja naisilla on lain mukaan samat mahdollisuudet, niin seurauksena ei ole ollut se, että naisia on enemmän tekemässä perinteisiä miesten töitä ja miehiä enemmän ns. naisten töissä, vaan päinvastoin naiset on korostuneesti hakeutuneet hoivatyöhön ja vastaaviin tyypillisiin naisten töihin.
Eikö tämä ole todiste siitä, että sukupuolten välillä on eroja luonteessa ja kiinnostuksenkohteissa. Naisten euron kaltaiset myytit johtuu siitä, että naiset työskentelee aloilla joissa maksetaan pienempää palkkaa. Se, että hoivatyöstä maksetaan pientä palkkaa saattaa olla epäreilua, mutta se ei ole sukupuolikysymys, vaan johtuu kapitalistisen markkinatalouden logiikasta. Hoivatyö ei ole talouskasvua edistävää työtä, vaan perustuu ns. pehmeisiin arvoihin. Tälläkään ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kuinka täällä vaaditaan sairaanhoitajille sama palkkaa kuin insinööreille. Siis kysyn oikeasti: Pitääkö sellaiselle, joka tekee töitä noin 1500 tuntia vuodessa (sh) maksaa sama palkka kuin sellaiselle, joka tekee noin 1800 tuntia (ins)?
Eiköhän niillä sairaanhoitajilla ole parempi tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden kuin insinööreillä. Esimerkiksi sairaanhoitajat tekevät työtä noin 36 tuntia viikossa (laskettu ilman ruokataukoa) ja insinöörit insinööriliiton mukaan keskimäärin yli 40 tuntia. Sairaanhoitajailla on vuosilomaa 12-13 päivää enemmän kuin insinööreillä. Ja sairaanhoitajat sairastavat THL:n mukaan keskimäärin 18 päivää vuodessa, insinöörit noin 6 päivää.
Voipi hyvin ollakkin sama palkka nykyään, en niin tarkkaan ole seurannut, hyvä niin. Tuntipalkkaa on se mitä verrataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kun verrataan samanlaisissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten palkkoja, ovat naisten palkat edelleen miesten palkkoja matalammat, Miettinen sanoo.
Hän kertoo, että akavalaisista liitoista ainakin Tekniikan Akateemiset ja Suomen Ekonomit ovat selvittäneet eron suuruuden. Ekonomeilla selittämätön palkkaero oli yksityisellä sektorilla 11 prosenttia ja valtiolla neljä prosenttia. Tekniikan Akateemisilla ero oli pienempi, noin viisi prosenttia. "
http://www.akava.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/naisen_euro_on_vahe…
Naisen euro on tasan sama kuin miehenkin. Lisäksi tulonsiirtoinen naiset ovat saamapuolella.
Naiset maksavat miehiä vähemmän pelkkiä ansioverotuloja 20 miljardia vuosittain, ja kuluttavat 10 miljardia miehiä enemmän julkisissa terveyspalveluissa. Eroa jo tässä kohtaa yli 30 miljardia.
Lisäksi naiset perustavat alle 10% yrityksistä, mutta johtajanpaikkojen pitäisi aueta sukupuolen avulla.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/naisen-euro-tasan-sama-kuin-miehella/…
Suomi on maailman paras maa työssäkäyvälle naiselle, kaikkine lukemattomine tukitoimineen.
http://yle.fi/uutiset/3-7848930
Huolestuttaako sinua laisinkaan se, että tasa-arvovaliolautakunnassa on pelkkiä naisia?
Minkälaisen yhteiskunnan suomalaiset sitten haluaisivat? Nykyisen jossa jokaisella on oikeus itsenäisesti päättää omasta elämästä vai yhteiskunnan jossa valtio päättää sinun puolestasi?
Itse tykkään enemmän yhteiskunnasta jossa ihmisillä on vapaus päättää omasta elämästä.
Naisten miehiä korkeampi koulutus ei ole kaventanut palkkaeroja, pikemminkin päinvastoin. Yhtäläinen koulutus takaa korkeamman palkan miehille kuin naisille, kertoo yksityistä sektoria koskeva, sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus. Toisaalta naiset tarvitsevat miehiä korkeamman koulutukseen sijoittuakseen samoihin tehtäviin työmarkkinoilla kuin miehet.
Naisten palkat näyttäisivät jäävän enemmän jälkeen miesten palkoista siitäkin huolimatta, että naisten koulutustaso on kasvanut miehiä paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorilla. Naisten koulutustason nousu ei kuitenkaan näy palkoissa eikä pääsyssä parempiin tehtäviin. Päästäkseen samaan työhön, naisilla pitää olla miehiä korkeampi koulutus.
–Voisi melkein sanoa, että korkeammin koulutetut naiset sijottuvat samanalaisiin tehtäviin kuin matalammin koulutetut miehet. Koulutuksen voimakas nousu naisilla ei ole tuottanut naisille tasavertaisempaa palkkausasemaa, sanoo Pekka Laine.
Vierailija kirjoitti:
Naisten miehiä korkeampi koulutus ei ole kaventanut palkkaeroja, pikemminkin päinvastoin. Yhtäläinen koulutus takaa korkeamman palkan miehille kuin naisille, kertoo yksityistä sektoria koskeva, sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus. Toisaalta naiset tarvitsevat miehiä korkeamman koulutukseen sijoittuakseen samoihin tehtäviin työmarkkinoilla kuin miehet.
Naisten palkat näyttäisivät jäävän enemmän jälkeen miesten palkoista siitäkin huolimatta, että naisten koulutustaso on kasvanut miehiä paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorilla. Naisten koulutustason nousu ei kuitenkaan näy palkoissa eikä pääsyssä parempiin tehtäviin. Päästäkseen samaan työhön, naisilla pitää olla miehiä korkeampi koulutus.
–Voisi melkein sanoa, että korkeammin koulutetut naiset sijottuvat samanalaisiin tehtäviin kuin matalammin koulutetut miehet. Koulutuksen voimakas nousu naisilla ei ole tuottanut naisille tasavertaisempaa palkkausasemaa, sanoo Pekka Laine.
Nolla-artikkeli. Naiset ikiopiskelevat turhia tutkintoja parhaimmillaan useita kerrallaan, ja lisäksi pykäävät lapsia ihan vapaaehtoisesti. Nolla-tutkinnoilla ne johtajanpaikat eivät vaan tule ikinä aukenemaan.
Edelleenkin odottaisin edes sitä yhtä , minkä tahansa alan työehtosopimuksen palkkataulukkoa, jossa naisille ja miehille on eri palkat. Ei ole vielä tähän päivään mennessä feministit sitä onnistuneet minulle esittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten naisvaltaisille aloille hakeutumisessa on yksi asia, jota ketjun pikaisesti selattuani en huomannut vielä kenenkään ottaneen esille. Nimittäin lisääntymisikäisen lapsettoman naisen mahdollisuus saada pidempi määräaikainen tai jopa vakituinen työsuhde. Erityisesti hoiva-aloilla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että työntekijä jää jossain vaiheessa äitiyslomalle. Tämä ei kuitenkaan heikennä nuorten naisten mahdollisuuksia saada töitä. Miesvaltaisella alalla nuori lapseton naistyöntekijä taas on niin suuri riski, että jos vain on mahdollista palkata mies, niin mies palkataan. Myös miesten ja naisten työsuhteiden vakinaistamisissa on eroja miesten hyväksi. Olen ollut 20 vuotta hoitoalalla ja sen jälkeen 17 vuotta it-alalla ja suhtautumisella tähän asiaan on ollut merkittävä ero. Kun siis ajattelee nuoren naisen näkökulmasta, voi miettiä, kummasta ammatista todennäköisemmin saa sellaisen tulevaisuuden turvan, jossa perheen perustaminenkin on mahdollista: sairaanhoitajan vai ohjelmistosuunnittelijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kuinka täällä vaaditaan sairaanhoitajille sama palkkaa kuin insinööreille. Siis kysyn oikeasti: Pitääkö sellaiselle, joka tekee töitä noin 1500 tuntia vuodessa (sh) maksaa sama palkka kuin sellaiselle, joka tekee noin 1800 tuntia (ins)?
Eiköhän niillä sairaanhoitajilla ole parempi tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden kuin insinööreillä. Esimerkiksi sairaanhoitajat tekevät työtä noin 36 tuntia viikossa (laskettu ilman ruokataukoa) ja insinöörit insinööriliiton mukaan keskimäärin yli 40 tuntia. Sairaanhoitajailla on vuosilomaa 12-13 päivää enemmän kuin insinööreillä. Ja sairaanhoitajat sairastavat THL:n mukaan keskimäärin 18 päivää vuodessa, insinöörit noin 6 päivää.
Noilla tehdyillä tunneilla ei nyt ole mitään merkitystä. On niitäkin hoitsuja, jotka tekevät +40 tuntia joka viikko.
Tottakai niillä tunneilla on merkitystä kokonaisansioita verrataan. Naurettavaa edes väittää mitään muuta. Vai mitä luulet pomosi sanovan kun seuraavassa kehityskeskustelussa ehdotat itsellesi 20h viikkotyöaikaa nykyisen 40h sijaan, samalla vuosipalkalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.hs.fi/talous/art-2000002886716.html
Vaikka mies- ja naisjohtajalla olisi samat ominaisuudet, mies tulee todennäköisemmin nimitetyksi toimitusjohtajaksi ja saa siksi myös parempaa palkkaa. Yritysten johtoryhmissä olevat naiset saavat Ruotsissa 27 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet. Miesten eteneminen urallaan yhtäläisin ominaisuuksin varustettujen naisten ohi kävi ilmi suomalaisten tutkijoiden suuresta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 25 000 johtoryhmän jäsenen piirteitä ja palkkaa Ruotsissa.
Tutkimuksen tuloksia voi kuvata lasikaton löytymiseksi. -- tutkivat 85 eri ominaisuutta koulutuksesta ja uran pituudesta alkaen aina älykkyyteen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen asti.
Keloharjun mukaan lasikattoa ei ole aiemmin tutkittu yhtä laajalla aineistolla.
Tutkijat havaitsivat eroja nais- ja miesjohtajien ominaisuuksissa, mutta ne eivät riitä selittämään kuin kahdeksasosan eroista palkassa ja etenemismahdollisuuksissa.
Valtaosaa tutkijoiden löytämistä palkkaeroista ei voi selittää muulla kuin syrjinnällä.
”Me emme kerta kaikkiaan pysty selittämään näitä eroja millään tutkimistamme muuttujista, emme sinne päinkään. Silloin todennäköisimmäksi selitykseksi jää syrjintä.”
Jos tilanne on tämä yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista, Ruotsissa, on todennäköistä, että lasikatto on vielä jykevämpi monessa muussa maassa.
Esimerkiksi laajaan S&P 500 -osakeindeksiin kuuluvien Yhdysvaltain suurimpien yritysten toimitusjohtajista vain neljä prosenttia on naisia.
Suomessa lasikatto on paikannettu Keskuskauppakamarin selvitysten mukaan johtoryhmiin liiketoimintajohdon kohdalle.
”Juuri liiketoiminnan johdosta edetään toimitusjohtajiksi, mutta pörssiyhtiöiden liiketoimintajohtajista vain 11 prosenttia on naisia."
Taloustieteilijän näkökulmasta syrjintä on ongelmallista, jos se pitää osan kyvykkäistä ihmisistä johtotehtävien ulkopuolella. ”Osa voimavaroista jää hyödyntämättä”, Keloharju kuvaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös esimerkiksi riskinottohalua ja kilpailuhenkisyyttä, joiden voi olettaa olevan tekemisissä sen kanssa, miten korkealle urallaan haluaa päästä. Näidenkään ominaisuuksien erot naisten ja miesten välillä eivät riittäneet selittämään eroa palkkauksessa ja etenemisessä toimitusjohtajaksi.
Linnainmaan mukaan suurin syy lasikaton olemassaoloon ovat asenteet.
”Vaikka lasikatto on edelleen olemassa, se on alkanut säröillä”, Linnainmaa sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Naisten naisvaltaisille aloille hakeutumisessa on yksi asia, jota ketjun pikaisesti selattuani en huomannut vielä kenenkään ottaneen esille. Nimittäin lisääntymisikäisen lapsettoman naisen mahdollisuus saada pidempi määräaikainen tai jopa vakituinen työsuhde. Erityisesti hoiva-aloilla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että työntekijä jää jossain vaiheessa äitiyslomalle. Tämä ei kuitenkaan heikennä nuorten naisten mahdollisuuksia saada töitä. Miesvaltaisella alalla nuori lapseton naistyöntekijä taas on niin suuri riski, että jos vain on mahdollista palkata mies, niin mies palkataan. Myös miesten ja naisten työsuhteiden vakinaistamisissa on eroja miesten hyväksi. Olen ollut 20 vuotta hoitoalalla ja sen jälkeen 17 vuotta it-alalla ja suhtautumisella tähän asiaan on ollut merkittävä ero. Kun siis ajattelee nuoren naisen näkökulmasta, voi miettiä, kummasta ammatista todennäköisemmin saa sellaisen tulevaisuuden turvan, jossa perheen perustaminenkin on mahdollista: sairaanhoitajan vai ohjelmistosuunnittelijan.
Miksi naisia ja miehiä on sitten suurinpiirtein saman verran työttömänä?
Vinkkaa ihmeessä näitä patriarkaalisia työnantajia, joihin palstan työttömät miehet pääsevät heittämällä sisään naisten edellä?
Huvittavaa, että naiset itkevät samaan aikaan saavansa huomattavasti miehiä pienempää palkkaa,
mutta silti työnantajat palkkaavat mieluummin kallispalkkaisempia miehiä?
Ettekö feministit näe mitään ristiriitaa omissa älyttömyyksissänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://www.hs.fi/talous/art-2000002886716.html
Vaikka mies- ja naisjohtajalla olisi samat ominaisuudet, mies tulee todennäköisemmin nimitetyksi toimitusjohtajaksi ja saa siksi myös parempaa palkkaa. Yritysten johtoryhmissä olevat naiset saavat Ruotsissa 27 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet. Miesten eteneminen urallaan yhtäläisin ominaisuuksin varustettujen naisten ohi kävi ilmi suomalaisten tutkijoiden suuresta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 25 000 johtoryhmän jäsenen piirteitä ja palkkaa Ruotsissa.
Tutkimuksen tuloksia voi kuvata lasikaton löytymiseksi. -- tutkivat 85 eri ominaisuutta koulutuksesta ja uran pituudesta alkaen aina älykkyyteen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen asti.
Keloharjun mukaan lasikattoa ei ole aiemmin tutkittu yhtä laajalla aineistolla.
Tutkijat havaitsivat eroja nais- ja miesjohtajien ominaisuuksissa, mutta ne eivät riitä selittämään kuin kahdeksasosan eroista palkassa ja etenemismahdollisuuksissa.
Valtaosaa tutkijoiden löytämistä palkkaeroista ei voi selittää muulla kuin syrjinnällä.
”Me emme kerta kaikkiaan pysty selittämään näitä eroja millään tutkimistamme muuttujista, emme sinne päinkään. Silloin todennäköisimmäksi selitykseksi jää syrjintä.”
Jos tilanne on tämä yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista, Ruotsissa, on todennäköistä, että lasikatto on vielä jykevämpi monessa muussa maassa.
Esimerkiksi laajaan S&P 500 -osakeindeksiin kuuluvien Yhdysvaltain suurimpien yritysten toimitusjohtajista vain neljä prosenttia on naisia.
Suomessa lasikatto on paikannettu Keskuskauppakamarin selvitysten mukaan johtoryhmiin liiketoimintajohdon kohdalle.
”Juuri liiketoiminnan johdosta edetään toimitusjohtajiksi, mutta pörssiyhtiöiden liiketoimintajohtajista vain 11 prosenttia on naisia."
Taloustieteilijän näkökulmasta syrjintä on ongelmallista, jos se pitää osan kyvykkäistä ihmisistä johtotehtävien ulkopuolella. ”Osa voimavaroista jää hyödyntämättä”, Keloharju kuvaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös esimerkiksi riskinottohalua ja kilpailuhenkisyyttä, joiden voi olettaa olevan tekemisissä sen kanssa, miten korkealle urallaan haluaa päästä. Näidenkään ominaisuuksien erot naisten ja miesten välillä eivät riittäneet selittämään eroa palkkauksessa ja etenemisessä toimitusjohtajaksi.
Linnainmaan mukaan suurin syy lasikaton olemassaoloon ovat asenteet.
”Vaikka lasikatto on edelleen olemassa, se on alkanut säröillä”, Linnainmaa sanoo.
Lasikatosta puhuminen on naurettavaa maassa, jossa nainen on ollut presidenttinä, pääministerinä, Suomen pankin pääjohtajana, puolustus- ja monena muuna ministerinä, noin ihan alkuun mainitakseni.
Naisia ei myöskään kiinnosta vastuu, uranluominen eikä riskit, vai
miksi näitä yrityksiä , joiden johtoon naisten pitäisi päästä, perustavat naiset Suomessa alle 10% uusista yrityksistä? Kerrotko?
Suomessa yli 60 000 sotilastoimihenkilömiestä sai äänioikeuden sotien jälkeen vuosikymmeniä naisia myöhemmin, ihan tällaisena knoppitietona feministipropagandan levittäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten naisvaltaisille aloille hakeutumisessa on yksi asia, jota ketjun pikaisesti selattuani en huomannut vielä kenenkään ottaneen esille. Nimittäin lisääntymisikäisen lapsettoman naisen mahdollisuus saada pidempi määräaikainen tai jopa vakituinen työsuhde. Erityisesti hoiva-aloilla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että työntekijä jää jossain vaiheessa äitiyslomalle. Tämä ei kuitenkaan heikennä nuorten naisten mahdollisuuksia saada töitä. Miesvaltaisella alalla nuori lapseton naistyöntekijä taas on niin suuri riski, että jos vain on mahdollista palkata mies, niin mies palkataan. Myös miesten ja naisten työsuhteiden vakinaistamisissa on eroja miesten hyväksi. Olen ollut 20 vuotta hoitoalalla ja sen jälkeen 17 vuotta it-alalla ja suhtautumisella tähän asiaan on ollut merkittävä ero. Kun siis ajattelee nuoren naisen näkökulmasta, voi miettiä, kummasta ammatista todennäköisemmin saa sellaisen tulevaisuuden turvan, jossa perheen perustaminenkin on mahdollista: sairaanhoitajan vai ohjelmistosuunnittelijan.
Itse olen nykyisin ohjelmistoarkkitehti ja mielestäni kokenut sukupuolestani johtuen lähinnä positiivista syrjintää. Olen kyllä tietyt isot ohjelmistotalot kiertänyt kaukaa, ehkä niissä on vielä viime vuosisadan pappameininki voimissaan. Pienissä, kolmenelikymppisten kundien vetämissä puljuissa on ollut sellainen olo että naisdevaajia nimenomaan halutaan mukaan, eikä mistään perseenpuristeluista ole ollut tietoakaan. Muutama "vanhan liiton kellarinörtti" on tullut vastaan, joilla on ollut lieviä vaikeuksia uskoa että nainenkin osaa koodata mutta kun näytöt puhuu puolestaan niin noidenkin kanssa on tullut alkuvaikeuksien jälkeen toimeen.
Minusta monella näistä tasa-arvokeskusteluissa unohtuu, että tuolla työelämässä pyörii n. 50-luvulla kuin 1990-luvulla syntyneitäkin ja joillakin ne pinttyneet asenteet on niin tiukassa, ettei niistä päästä työpaikalla eroon kuin luonnollisen poistuman kautta. Muutamassa vuosikymmenessä on edetty huima harppaus ja kun katsoo vaikka tämän päivän kolmekymppisten miesten asenteita työpaikalla niin tulevaisuus näyttää ainakin omiin silmiin melko valoisalta.
Vierailija kirjoitti:
Naisten miehiä korkeampi koulutus ei ole kaventanut palkkaeroja, pikemminkin päinvastoin. Yhtäläinen koulutus takaa korkeamman palkan miehille kuin naisille, kertoo yksityistä sektoria koskeva, sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus. Toisaalta naiset tarvitsevat miehiä korkeamman koulutukseen sijoittuakseen samoihin tehtäviin työmarkkinoilla kuin miehet.
Naisten palkat näyttäisivät jäävän enemmän jälkeen miesten palkoista siitäkin huolimatta, että naisten koulutustaso on kasvanut miehiä paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorilla. Naisten koulutustason nousu ei kuitenkaan näy palkoissa eikä pääsyssä parempiin tehtäviin. Päästäkseen samaan työhön, naisilla pitää olla miehiä korkeampi koulutus.
–Voisi melkein sanoa, että korkeammin koulutetut naiset sijottuvat samanalaisiin tehtäviin kuin matalammin koulutetut miehet. Koulutuksen voimakas nousu naisilla ei ole tuottanut naisille tasavertaisempaa palkkausasemaa, sanoo Pekka Laine.
Naisten korkeakoulutus suuntautuu lastenhoito- ja kirjastoalalle sekä taideaineisiin sun muihin niin merkittävästi useammin, ettei nuo koulutustasot oikein ole vertailukelpoisia. Kouluttaudutetaan ihan eri aloille ja siksi vain hyvin pieni osa toimii tasa-ammateissa. Jopa puolet naisista on julkisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten naisvaltaisille aloille hakeutumisessa on yksi asia, jota ketjun pikaisesti selattuani en huomannut vielä kenenkään ottaneen esille. Nimittäin lisääntymisikäisen lapsettoman naisen mahdollisuus saada pidempi määräaikainen tai jopa vakituinen työsuhde. Erityisesti hoiva-aloilla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että työntekijä jää jossain vaiheessa äitiyslomalle. Tämä ei kuitenkaan heikennä nuorten naisten mahdollisuuksia saada töitä. Miesvaltaisella alalla nuori lapseton naistyöntekijä taas on niin suuri riski, että jos vain on mahdollista palkata mies, niin mies palkataan. Myös miesten ja naisten työsuhteiden vakinaistamisissa on eroja miesten hyväksi. Olen ollut 20 vuotta hoitoalalla ja sen jälkeen 17 vuotta it-alalla ja suhtautumisella tähän asiaan on ollut merkittävä ero. Kun siis ajattelee nuoren naisen näkökulmasta, voi miettiä, kummasta ammatista todennäköisemmin saa sellaisen tulevaisuuden turvan, jossa perheen perustaminenkin on mahdollista: sairaanhoitajan vai ohjelmistosuunnittelijan.
Miksi naisia ja miehiä on sitten suurinpiirtein saman verran työttömänä?
Vinkkaa ihmeessä näitä patriarkaalisia työnantajia, joihin palstan työttömät miehet pääsevät heittämällä sisään naisten edellä?
Huvittavaa, että naiset itkevät samaan aikaan saavansa huomattavasti miehiä pienempää palkkaa,
mutta silti työnantajat palkkaavat mieluummin kallispalkkaisempia miehiä?
Ettekö feministit näe mitään ristiriitaa omissa älyttömyyksissänne?
Koska molemmat hakeutuvat myös aloille, joilla työllistyminen ei muutenkaan ole kovin hyvää. Ja mihinkään työpaikkaan ei pääse nykyisin ihan vaan heittämällä. Samasta työstä maksetaan nykyisin hyvin usein samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Jos työtehtävään valitaan kallispalkkainen mies, niin mikäli olisi valittu nainen, olisi valittu kallispalkkainen nainen. Miesten ja naisten palkkaerot (peruspalkka) johtuvat nykyisin lähinnä erilaisista alavalinnoista. Sairaanhoitajanainen tienaa saman kuin sairaanhoitajamieskin ja ohjelmistosuunnittelijanainen saman kuin ohjelmistosuunnittelijamies. Sen sijaan sairaanhoitajien peruspalkka on usein pienempi kuin ohjelmistosuunnittelijan, ihan sama onko mies vai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tuntemistani "feministeistä" ei ole valmis ns. likaamaan käsiään töissä, ole suorittanut asepalvelusta jne. Puheet voivat olla mitä vaan, mutta teot puhuvat vahvasti "rusinat pullasta"-meiningistä.
Kuinka monta "feministiä" tunnet? Veikkaan ettet yhtäkään sellaista joka olisi feministisyydestään sulle kertonut.
Todella monta. Oletko sinäkin yksi? Oletko suorittanut asepalveluksen? Mitä teet työksesi/opiskelet? Voit valehdella anonyymina netissä, mutta saatat tuntea pienen piston sydämessäsi.
Mä olin liian vanha, kun asepalvelus tuli mahdolliseksi (siitä sai silloin tarvittavan harjoittelun pisteet opiskeluun). Opiskelin aikanaan itseni insinööriksi, silloin luokallaan oli 0 - 5 naista, riippuen suuntauksesta. Ekalla työpaikallani olin toinen naisinsinööri. Tiedän kyllä mikä miesvaltaisilla aloilla naisia odottaa, mutta paksu nahka auttaa.
Meinaatko ettei lähihoitajan työ ole käsien paskaamista? Susta on varmaan hienompaa, kun ne kädet on moottoriöljyssä.
Noniin.. Minkä ikäinen olet, jos asepalvelusta et saanut aloittaa 28 vuotiaaksi mennessä? Yllättäen akateeminen korkeakoulutustausta. Mitä palkkatöitä olet tehnyt? Taisit unohtaa mainita sen..
Kyse saattaa olla eräänlaisesta hylkimisreaktiosta?
Olen jo vanha kääkkä ja työskennellyt miesvaltaisella alalla koko ikäni. Erittäin miesvaltaisella alalla. Autojen parissa.
Minulla ei ole ollut mitään ongelmia tehdä töitä miesten kanssa. Miehet suhtautuivat jo vuosikymmenet sitten aloittaessani minuun ihan hyvin. Yksittäisiä epäilijöitä on tietysti ollut aina, mutta tyhmät ihmiset eivät ole minua ikinä kiinnostaneet. Näistä epäilijöistä ei ole ollut vaivaa kun en ole heille uhrannut kovin montaa ajatusta. Ja ovat tosiaan aina olleet vähemmistö.
Mielestäni viime vuosina negatiivinen asenne on kuitenkin lisääntynyt. Ikään kuin minun ajateltaisiin olevan alalla ärsyttääkseni miehiä. Olen tullut siihen päätelmään, että tämä lisääntynyt negatiivisuus johtuu yhteiskunnallisesta "tuputtamisesta". Sen sijaan, että minut nähtäisiin ammattilaisena kollegoiden joukossa, minut nähdään naisena miesten joukossa. En hakeutunut alalle herättääkseni huomiota, vaan koska ala kiinnosti minua. En ole esiintynyt enkä esiinny minään esitaistelijana. Enkä halua tulla nähdyksi sellaisena.
Jos lisääntymisiässä olevan naisen on vaikea saada töitä, niin mitenkä on alle 30 vuotiaan asepalvelusta suorittamattoman miehen? Vähän nyt suhteellisuudentajua näihin juttuihin. Nainen EHKÄ raskautuu, mutta mies lähtee 100% varmuudella a. armeijaan b. siviilipalvelukseen c. vankilaan d. saa jonkun kohtalaisen rankan diagnoosin. Ja kaikki tämä siksi, että miehillä on velvollisuus tarvittaessa tappaa/kuolla kitisevien palstafemakkojen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyse saattaa olla eräänlaisesta hylkimisreaktiosta?
Olen jo vanha kääkkä ja työskennellyt miesvaltaisella alalla koko ikäni. Erittäin miesvaltaisella alalla. Autojen parissa.
Minulla ei ole ollut mitään ongelmia tehdä töitä miesten kanssa. Miehet suhtautuivat jo vuosikymmenet sitten aloittaessani minuun ihan hyvin. Yksittäisiä epäilijöitä on tietysti ollut aina, mutta tyhmät ihmiset eivät ole minua ikinä kiinnostaneet. Näistä epäilijöistä ei ole ollut vaivaa kun en ole heille uhrannut kovin montaa ajatusta. Ja ovat tosiaan aina olleet vähemmistö.Mielestäni viime vuosina negatiivinen asenne on kuitenkin lisääntynyt. Ikään kuin minun ajateltaisiin olevan alalla ärsyttääkseni miehiä. Olen tullut siihen päätelmään, että tämä lisääntynyt negatiivisuus johtuu yhteiskunnallisesta "tuputtamisesta". Sen sijaan, että minut nähtäisiin ammattilaisena kollegoiden joukossa, minut nähdään naisena miesten joukossa. En hakeutunut alalle herättääkseni huomiota, vaan koska ala kiinnosti minua. En ole esiintynyt enkä esiinny minään esitaistelijana. Enkä halua tulla nähdyksi sellaisena.
Eli sinunkin kertomuksesi perusteella, feministit ja naisasianaiset tekevät kaikille naisille erittäin suuren karhunpalveluksen mouhoamalla sukupuolista työelämän yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten naisvaltaisille aloille hakeutumisessa on yksi asia, jota ketjun pikaisesti selattuani en huomannut vielä kenenkään ottaneen esille. Nimittäin lisääntymisikäisen lapsettoman naisen mahdollisuus saada pidempi määräaikainen tai jopa vakituinen työsuhde. Erityisesti hoiva-aloilla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että työntekijä jää jossain vaiheessa äitiyslomalle. Tämä ei kuitenkaan heikennä nuorten naisten mahdollisuuksia saada töitä. Miesvaltaisella alalla nuori lapseton naistyöntekijä taas on niin suuri riski, että jos vain on mahdollista palkata mies, niin mies palkataan. Myös miesten ja naisten työsuhteiden vakinaistamisissa on eroja miesten hyväksi. Olen ollut 20 vuotta hoitoalalla ja sen jälkeen 17 vuotta it-alalla ja suhtautumisella tähän asiaan on ollut merkittävä ero. Kun siis ajattelee nuoren naisen näkökulmasta, voi miettiä, kummasta ammatista todennäköisemmin saa sellaisen tulevaisuuden turvan, jossa perheen perustaminenkin on mahdollista: sairaanhoitajan vai ohjelmistosuunnittelijan.
Itse olen nykyisin ohjelmistoarkkitehti ja mielestäni kokenut sukupuolestani johtuen lähinnä positiivista syrjintää. Olen kyllä tietyt isot ohjelmistotalot kiertänyt kaukaa, ehkä niissä on vielä viime vuosisadan pappameininki voimissaan. Pienissä, kolmenelikymppisten kundien vetämissä puljuissa on ollut sellainen olo että naisdevaajia nimenomaan halutaan mukaan, eikä mistään perseenpuristeluista ole ollut tietoakaan. Muutama "vanhan liiton kellarinörtti" on tullut vastaan, joilla on ollut lieviä vaikeuksia uskoa että nainenkin osaa koodata mutta kun näytöt puhuu puolestaan niin noidenkin kanssa on tullut alkuvaikeuksien jälkeen toimeen.
Minusta monella näistä tasa-arvokeskusteluissa unohtuu, että tuolla työelämässä pyörii n. 50-luvulla kuin 1990-luvulla syntyneitäkin ja joillakin ne pinttyneet asenteet on niin tiukassa, ettei niistä päästä työpaikalla eroon kuin luonnollisen poistuman kautta. Muutamassa vuosikymmenessä on edetty huima harppaus ja kun katsoo vaikka tämän päivän kolmekymppisten miesten asenteita työpaikalla niin tulevaisuus näyttää ainakin omiin silmiin melko valoisalta.
Mullakaan ei ole ollut ongelmaa sukupuoleni vuoksi. Osittain varmaan siksi, että alaa vaihtaessani lapset olivat jo niin isoja, etten heidän sairastuessaan olisi ollut edes oikeutettu lakisääteiseen vapaaseen. Ja tuo on ihan totta, että mikäli johtoportaassa on nuoria, on myös asenne toinen. Itse huomasin suurissa ohjelmistotaloissa, että esimiehen sukupuolella ei ollut juurikaan merkitystä vaan samaa pappameininkiä oli niin nais- kuin miesjohtajissakin. Mutta esimiestehtävissä ei ollutkaan nuoria vaan kun oli edennyt esimiestehtäviin asti, oli myös ikäkin viidenkympin korvilla ja "talon tavat" opittu edeltäjiltä.
Alue: Aihe vapaa
Iso osa muuten ei saa kokopäiväistä työtä, vaikka haluaisi vaan keikkaa.