Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi naiset korkeammasta koulutustasosta

Vierailija
12.01.2017 |

huolimatta tarvitsevat kiintiöitä? Eivätkö omat rahkeet oikein riitä ja muutenkin olisi kiva tulla valmiiseen pöytään miesten perustamiin yhtiöihin? Miksi naisten koulutuksen hyötysuhde on huono?

Viimeksi siis Ruotsissa kaatuivat pörssiyhtiöiden hallituksiin vaaditut kiintiöt.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
12.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko kuullut naisten syrjimisestä työelämässä? Lasikatosta?

Ei ihan uusia juttuja nämä.

Vierailija
2/7 |
12.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitenkä jos vaikka omin avuin pääsisitte sinne operatiiviseen johtoon eikä kiintiöiden kautta miesten avulla pörssiyhtiöiden hallituksiin jotka ovat hyvin korkea-arvoisia asemia vaan eivät varsinaista operatiivista johtoa. Ei päivittäistä duunia edes ja siksi usein ollaankin useankin firman hallituksessa samaan aikaan. Kuka tahansa av-mamma menisi siellä mukana kiintiönaisena. Norjassa kuulemma kiintiöt hallituksiin on paras tapa saada naiset pois itse operatiivisesta johdosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
12.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kuullut totta kai lasikatosta kun siitä koko ajan toitotetaan. Totuus nyt kuitenkin on, että esim. sanomalehtialalla naisia ei edes hae päätoimittajiksi vaikka itse luulin, että se voisi naisille olla melko sopiva ala. Se on varmaan se johtajuus ja vastuu joka aiheuttaa sen, ettei naisia edes hae päätoimittajiksi. Parjattu Appelsiinin Ulla nyt kuitenkin näyttää esimerkkiä.

Elina Lappalaisen gradu "Naisia toimitusten "äijäkerrokseen": Sukupuolidiskurssien rakentuminen naispäälliköiden käsityksissä sanomalehtien naispäätoimittajien puuttumisesta" kertoo, että Suomessa ilmestyvistä 31 seitsenpäiväisestä sanomalehdestä vain yhdessä on nainen vastaavana päätoimittajana. Naisia ei edes hae päätoimittajiksi edes pyydettäessä.

Salon kaupunginjohtajaksi haki 23 miestä ja 0 naista. Vaikuttaa olevan jonkinlainen lasikatto jo hakuvaiheessa ja kaikki miesten vika tietty.

Vierailija
4/7 |
13.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki  lähtee kasvatuksesta. Naiset opetetaan tyytymään vähään ja alistumaan. Sitten vielä saavat osakseen syrjintää työelämässä sukupuolensa vuoksi. Nämä yhdessä takaavat sen, että naiset hakevat vähemmän johtajanpaikkoja ja hakiessaan eivät niitä saa.

Vierailija
5/7 |
13.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naiset eivät osaa johtaa - jos on kolme naista koolla niin heti on ongelma.

Ensin pitää määritellä sosiaalinen asema eli omaisuus, miehen koulutus ja työ ja sitten vielä lasten koulumenestys. Tästä meneekin sitten se aika. Ja miehet porskuttaa ohi mennen tullen. Unohtui se kissatappelut.

Eli naisten energia menee noihin turhakkeisiin. Muuhun ei kapasiteetti välttämättä edes riitä.

Vierailija
6/7 |
13.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut totta kai lasikatosta kun siitä koko ajan toitotetaan. Totuus nyt kuitenkin on, että esim. sanomalehtialalla naisia ei edes hae päätoimittajiksi vaikka itse luulin, että se voisi naisille olla melko sopiva ala. Se on varmaan se johtajuus ja vastuu joka aiheuttaa sen, ettei naisia edes hae päätoimittajiksi. Parjattu Appelsiinin Ulla nyt kuitenkin näyttää esimerkkiä.

Elina Lappalaisen gradu "Naisia toimitusten "äijäkerrokseen": Sukupuolidiskurssien rakentuminen naispäälliköiden käsityksissä sanomalehtien naispäätoimittajien puuttumisesta" kertoo, että Suomessa ilmestyvistä 31 seitsenpäiväisestä sanomalehdestä vain yhdessä on nainen vastaavana päätoimittajana. Naisia ei edes hae päätoimittajiksi edes pyydettäessä.

Salon kaupunginjohtajaksi haki 23 miestä ja 0 naista. Vaikuttaa olevan jonkinlainen lasikatto jo hakuvaiheessa ja kaikki miesten vika tietty.

Miksi naisia ei voisi kannustaa ja rohkaista hakemaan, ja sitten oikeasti valita että he huomaisivat että on mahdollisuuksia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
13.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasikatto on myytti, samalla  tavalla kuin naisen euro. Naiset hakeutuvat tietoisesti sellaisille koulutusaloille joiden palkkataso on matala ja joista ei päädytä yritysten johtoon. Yleisin koulutustausta pörssiyrityksen johtajalla tai hallituksessa olevalla on Suomessa Diplomi-Insinööri. Tämä on ihan luonnollista kun katsoo minkälaisia yrityksiä Suomessa on. Kuitenkaan naisia ei kiinnosta Diplomi-Insinöörin opinnot, vaan he kansoittavat humanististen tiedekuntien käytäviä.

Sitten tämä oman elämänsä Saara Särmä kirjoittaa jonkun feministisen gradun, jonka arvo yhteiskunnalle on lähinnä miinusmerkkinen, ja ihmettelee kun ei saa hyvinpalkattua työpaikkaa vaikka on akateeminen nainen. No oman elämänsä Saara Särmät voisivat miettiä kuinka useasti he käyttävät elämässään hyödykkeitä tai palveluita joiden tuottamiseen on tarvittu naistutkimuksen tohtoria. Itsellä luku on aika lähellä nollaa ja samoin on yhteiskunnan tarve näille osaajille. Sen sijaan tätäkin tekstiä kirjoitan tietokoneella ja kun painan enteriä lähtee tekstini mutkittelemaan teknologiseen ketjuun jonka luomiseen on tarvittu satojatuhansia jos ei miljoonia insinöörejä. 

Nyt voit painaa alapeukkua.