Lue keskustelun säännöt.
2500 euroa kulutusluottoa lastenvaatteiden vuoksi - olin tyhmä ja haluan kertoa oman tarinani varoitukseksi muille
Kävi se tyypillinen elämänkulku. Seurusteltiin muutama vuosi, mentiin naimisiin, tulin raskaaksi, jäin pois töistä, saatiin ihana vauva. Vauva-aika oli toki rankkaa, mutta myös heittämällä elämäni ihaninta aikaa. Kun esikoinen täytti vuoden, jätettiin ehkäisy pois ja seuraavasta kierrosta tulinkin raskaaksi. Raskausaikana mies sai työtarjouksen josta ei voinut kieltäytyä, joten muutimme n. 150 kilometrin päähän molempien kotipaikkakunnalta ja ostimme asunnon. Toinen, ihana vauva syntyi.
Hakeuduin jo raskausaikana uudella paikkakunnalla avoimeen perhekerhotoimintaan, koska en tuntenut sieltä ketään. Porukka olikin kivaa ja sain uusia kavereita, osaa kutsun nykyään jopa ystäviksi. En vielä tässä vaiheessa kiinnittänyt siihen huomiota, mutta tuo porukka pyöri melko materialististen arvojen ympärillä. Se hiipi pikkuhiljaa, ensin hurahti yksi ja sitten toinen. Tähän asti olin pukenut lapset ihan tavallisesti, ostanut vaatteet ketjukaupoista ja kirppareilta, omaan makuun sopivia toki.
Noin kaksi vuotta sitten se alkoi kuitenkin iskeä tähänkin talouteen. Muistan vieläkin ensimmäisen askeleen. Ajattelin, että olisi tosi kiva ottaa lapsista joulukorttikuva, jossa molemmilla on Popin raitaa. Tilasin molemmille yläosa-alaosa-setit ja alennusosiosta löysin vauvalle pari kivaa bodya. Vähän nikottelin, kun ostoskorin loppusumma alkoi kakkosella ja oli kolminumeroinen, mutta tilasin kuitenkin.
Ensimmäisen kerran ostin lastenvaatteita osamaksulla n. 1,5 vuotta sitten, kun minun oli PAKKO saada lapsille Mini Rodinin toppahaalarit asusteineen. Tässä vaiheessa budjetti ei enää kestänyt 500 euron kertatilausta, etenkin kun rahaa meni lastenvaatteisiin muutenkin. Mini Rodinista tuli Gugguun ja Papun ohella se the juttu.
Varovaisen arvion mukaan olen kuluttanut lastenvaatteisiin ja trendikkäisiin lastentarvikkeisiin lähemmäs 10 000 euroa kahden viimeisen vuoden aikana. Kaiken suinkaan liikenevän rahan olen käyttänyt lastenvaatteisiin ja olen naimisissa monien osamaksuvälittäjien kanssa. Kun en osannut päättää, mitä väriä tilaisin, tilasin kaikkia. Joskus palautin ne mistä en niin tykännyt, usein en - kun tykkäsin niistä kaikista. Irtisanoin kuntosalikortin, vaikka tykkäsin jumpista kovasti, koska halusin käyttää säästyvät rahat lastenvaatteisiin. Saihan säästyneillä rahoilla yhden Mini Rodinin "onsien" kuukaudessa. Vaihdoin ihan hyvät ja toimivat käytettynä ostetut Brion tuplat Bugaboihin kaikilla herkuilla, koska sellaiset kuului olla.
Pari kuukautta sitten heräsin. En tiedä miksi, mutta jostain syystä katsoin Gugguu Porinoita ihan eri silmin. Mietin, että ei helvetti, ovatko nämä ihmiset tosissaan, jauhavat jostakin trikoorievuista satojen kommenttien mittaisissa ketjuissa. Sitten silmäni rävähtivät auki kunnolla, kun tajusin, että minä en ole mitenkään kesyimmästä päästä tässä hommassa, ehkä päinvastoin. Tunnustin miehelle, vaikka ollakseni rehellinen olenkin vähän katkera siitä, ettei hän muka huomannut mitään. Miten se on mahdollista, kun koti muuttuu postikonttoriksi ja kaksivuotiaalle on kahdeksan erilaista ihan samaa tarkoitusta palvelevaa villamyssyä?
Maksan tuota velkaa pois vielä pitkään, liian pitkään. Olen koko "harrastukseni" ajan maksanut osamaksuja myös pois, eikä luonto vielä anna periksi katsoa, millaisissa lukemissa on pahimmillaan liikuttu. Haluan anonyymisti jakaa tarinani, jotta muut äidit osaisivat tätä onkaloa välttää - lastenvaatteista tulee helposti elämää suurempi asia, jos elämässä ei (lasten lisäksi, tietysti) oikein ole muutakaan.
Kommentit (468)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on aika pientä! Minulla oli raudanpuute ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkärit olivat varmoja, että kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja aloitettiin kaksi lääkettä, toinen voxra. Eihän minulla masennusta ollut ja voxra laukaisi manian. Otin 40 000 lainaa 4 kuukaudessa, ostin kaikkea ihan päätöntä. Onneksi lääkäri vaihtui ja vihelsi pelin poikki, kun mies pakotti uudelleen lääkäriin valvottuani pari viikkoa shoppailen, siivoten, tehden pihatöitä aamuyöstä jne. Tuli kallis lääkekokeilu, näitä maksellaan seuraavat viisi vuotta, hipheihellurei!
Ei omaa tahtoa?
Lääkäri ei ole jumala.
Et taida tietää maniasta mitään? Maniassa pyyhkii hyvin ja on mahtava fiilis, ei sitä edes halua lopettaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme keskituloisia. Olemme pukeneet lapset edullisiin vaatteisiin. Ostin nuorimmalle cittarista toppapuvun. Tuttavani kommentoi minulle, että hän rakastaa lapsiaan ja haluaa, että niillä on parasta ja ostaa vain reimateciä ja 100 euron kypärämyssyjä ( en muista merkkiä). Koska haluaa heille parasta.
Minä en siis rakastanut lapsia, koska minusta pihaleikkeihin jelpasi cittarin toppapuku.
Joten ymmärrän, jos heikompi luonne noihin hurahtaa ja ostaa velaksi kaikkeaTää varmaan tapahtui joskus 10 vuotta sitten? Eihän Reimatec ole enää vuosikausiin ollut mikään kovin trendikäs juttu. Ja ei kai noita kypärämyssyjäkään kukaan enää käytä.
Kypärämyssy on tosi hyvä. Pipo päähän ja kaula ja pää on kylmältä suojattu. Juuri sopiva päiväkoti-ikäiselle.
Reimalla on hyvät vedenpitävyys ja riittävän kokoinen mitoitus, kasvuvaraa 6cm.
Lapsi on 102cm ja tulee käyttämään viimevuonna ostettua 98 kokoa kun talvi alkaa.
Ostetaan uusi vuodenvaihteessa/joulu kun alet alkaa.
Didriksonin oli kapea ja ahdas, alle ei mahtunut mitään, kokeiltiin yhtenä vuonna.
En ymmärrä ollenkaan. Ap. Siirrä vaikka kaikki velat visa-luotolle ja maksat yhtä laskua kuukaudessa. Visaa voi lyhentää 3 prosenttia ja kulut ovat kohtuullisia. Ensimmäinen lyhennys 65 euroa. Ei kaada kenenkään taloutta. Ei se merkkivaate ole mikään autuaaksi tekevä juttu.
Hyvä ap että havahduit. Mulla tuli vähän samanlainen hulluus mutta lastenrattaisiin. Meillä oli yhdellä lapsella kymmenet rattaat (ei toki kuitenkaan yhtä aikaa). Rahallisesti harrastuksestani jäin onneksi plussan puolelle, koska ostin aina käytettynä ja möin vähän kalliimmalla eteenpäin sitten kun halusin vaihtaa. Tein onneksi hyviä diilejä. Mutta olin selvästi koukussa siihen hommaan ja se riippuvuus aiheutti häpeää. Ja se materiaalin ihannointi hävetti. Harrastus loppui siihen, että lapsi kasvoi ulos rattaista. Toivottavasti saat rahaa takaisin myymällä niitä vaatteita eteenpäin.
Työssäni käsittelen ihmisten raha-asioita. Olen havainnut, että jos lapsi on puettu kiireestä kantapäähän merkkivaatteisiin, auto on uudehko --> vanhemmat ovat todennäköisemmin matalasti koulutettuja ja huonotuloisia. Mikä tässä huolettaa, on se, että nämä taloudet eivät kestä minkäänlaisia muutoksia tuloissa: mitään ei ole säästössä ja kaikki menee lainanlyhennyksiin vaatteista ja ylikalliista autosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, että joku tusinamamma luulee jonkun Prismakamaa kalliimpien lastenvaatteiden olevan jotain millä voi leuhkia. Ymmärtäisin jos kyse olisi Versacen lastenvaateista. Mutta luuletteko, että kukaan luksuksen harrastaja on kuullutkaan mistään Mini Rodinista? Eli on sitäkin surullisempaa, että joku tärväsi rahansa ihan turhaan, brändeihin joilla on "luksusarvoa" vain surkimuksille. Enkä nyt tarkoita, että lapsilla pitää olla joko Prismakamaa tai Versacea, vaan että millään Mini Rodinilla ei kannata leuhkia. Nämä samat mammat luulee, että Espritin kengät on kovaa törsäystä ja kateutta aiheuttavaa. Lol. Ihan turhaan tuhlasit täyteen ROSKAAN.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, että joku tusinamamma luulee jonkun Prismakamaa kalliimpien lastenvaatteiden olevan jotain millä voi leuhkia. Ymmärtäisin jos kyse olisi Versacen lastenvaateista. Mutta luuletteko, että kukaan luksuksen harrastaja on kuullutkaan mistään Mini Rodinista? Eli on sitäkin surullisempaa, että joku tärväsi rahansa ihan turhaan, brändeihin joilla on "luksusarvoa" vain surkimuksille. Enkä nyt tarkoita, että lapsilla pitää olla joko Prismakamaa tai Versacea, vaan että millään Mini Rodinilla ei kannata leuhkia. Nämä samat mammat luulee, että Espritin kengät on kovaa törsäystä ja kateutta aiheuttavaa. Lol. Ihan turhaan tuhlasit täyteen ROSKAAN.
No aamen! Sanoisin olevani varsin varakas ja bränditietoinen, enkä ilman googlea olisi tiennyt, mitä nämä ap:n mainitsemat "merkkivaatteet" ovat. Ja googletus sai lähinnä silmät vuotamaan verta. Hirveitä rytkyjä, kannattiko noista maksaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin kurkkaa googlen kautta gugguu ja mini rodini. Ihan vieraita mulle. Järkyttävät hinnat!!!!!!!
Sama. Repesin nauruun. Noilla hinnoilla saa jo ihan oikeitakin merkkivaatteita. Siis merkkejä, joita tuntee muutkin kuin rivitalomutsit.
Kiitos tästä kirjoituksesta, olen lapseton ja sivusta seurannut tätä ilmiötä. Yksin äidiksi tullut kaverikin hurahti noihin merkkivaatteisiin. Itse jännitän mahdollista tulevaa äitiyttä ett syrjitäänkö koska yritän pysyä poissa materialistisista arvoista. Inhoan sellaista kilpavarustelua ja nokka pystyssä katsomista jos ei ole päällä merkkivaatetta, muuten toki mun puolesta saa kaikki ostaa mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nenän nyrpistely ois sellasta että jos ei ole lapsella merkkivaatetta, muut pitää äitiryhmissä vähän tyhmänä, köyhempänä, alempiarvoisena, ja juttelee sen mukaan minulle ja lapselle. Onko se oikeasti sellaista yhtään? Vaikka itsellä on tietoinen päätös etten pukisi merkkivaatteita. Ja vaikka olisin köyhä, haluaisin tasavertaista kohtelua ja jopa kavereita noista kerhoista.
Ihan sama mihin ne kakatat pukee. Ne on lapsia. Niitä ei kukaan katso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vertaistukea kirjoitti:
Up...
- Kuka näitä vuoden 2017 ketjuja nostelee?
- Toivottavasti ap on tässä ajassa saanut kalliit lastenvaatteet myydyiksi ja velat makseltua pois!
Mun lapsi on puettu tuttavaperheiden lapsien vanhoihin vaatteisiin ja kirpparikuteisiin. Vaatteet ovat ehjät ja puhtaat, ja mietin kivat asukokonaisuudet. Gugguuta ei meillä ole eikä tule. Kengät ja haalarit ostetaan uutena ja laadukkaina. Rahasta ei ole puutetta, tienaamme miehen kanssa noin 10 000 €/kk yhteensä, mutta en silti voisi kuvitellakaan että laittaisimme osan tuosta summasta lapsen (rumiin) merkkivaatteisiin. Sen sijaan säästämme lapselle rahaa tulevaisuutta varten. Kumpaa lapsemme arvostaa aikuisena, sitä että säästimme hänelle 200 €/kk hajautettuun osakesalkkuun, vai sitä että hänellä oli ylihintaisia merkkirytkyjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työssäni käsittelen ihmisten raha-asioita. Olen havainnut, että jos lapsi on puettu kiireestä kantapäähän merkkivaatteisiin, auto on uudehko --> vanhemmat ovat todennäköisemmin matalasti koulutettuja ja huonotuloisia. Mikä tässä huolettaa, on se, että nämä taloudet eivät kestä minkäänlaisia muutoksia tuloissa: mitään ei ole säästössä ja kaikki menee lainanlyhennyksiin vaatteista ja ylikalliista autosta.
Huomannut saman. Lisäisin vielä, että nuo vanhemmat ovat nuorehkoja. Itse olen tällainen av-mummoäiti, lapsi kaverien vanhoissa vaatteissa eikä autoa ole. Mutta on hyvät palkat ja useampi korkeakoulututkinto.
203, en osaa sanoa omasta tahdosta. Olin niin väsynyt ja lamaantunut, että pelkäsin jotain todella vakavaa. En ollut koskan kokenut fatiikkia, se vie vahvimmankin polvilleen. Sairaalassa oli kyllä huomattu ennen synnytystä, että hemppa oli 158 ennen raskautta ja oli laskenut 81 ja ferrit oli 3. Kilppari ei ollut koskaan ennen oireillut. Olin vain kiitollinen, että sain apua ja olin valmis kokeilemaan mitä vain, että pysyisin pystyssä ja hereillä. Maniahan ei hirveästi kysele, sopiiko nyt pamahtaa päälle, vaan tietynlainen lääkitys sen vain laukaisee herkästi. Olo oli kyllä muistaakseni mahtava ja paino tippui nopsaan, ei ollut edes nälkä! En ole kellekään vihainen, en itselleni enkä lääkäreille. Joskus asiat vaan menee päin honkia. Nyt onneksi kaikki on hoidossa ja olen takaisin työelämässä, joten velat tulee parissa vuodessa kuitattua. Oli se silti aikamoinen kokemus, huippuhetkiä ehkä se kun ostin auton vaikkei ole edes ajokorttia:D
Tuo on kyllä tosi outoa, ettei esimerkiksi rautoja seurata neuvolassa synnytyksen jälkeen! Itse menetin synnytyksessä JUST sen rajan alle verta, että olisin saanut pussista lisää (eli en saanut). Synnytyksen jälkeisenä iltana en jaloillani pysynyt. Silti kukaan ei vinkannut, että hei, syö rautakuuri. Eikä se sitten tullut vauvavuonna sitten mieleen, kun väsymykseen oli muitakin selityksiä. :D
Vasta lapsen ollessa kolmevuotias sain selville, että varastoraudan arvo on KOLME, kun olin alkanut selvitellä, miksi haukon happea jopa levossa ollessa ja meinaan pyörtyä, jos harrastan hengästyttävää liikuntaa. Tilanne oli päässyt tosi pahaksi.
Mulle ei onneksi manialääkkeitä syötetty, koska oireet rajautuivat tuonne fyysisen puolelle. :D
Tiedän manian. Havahduin kerran vieraan miehen matkasta Berliinin lentokentällä. Oli aika karseeta alkaa kysellä kyytiä kotiin.
Voimia kohtalotoverit.
Olen yleensä ostanut lasten vaatteet kirpparilta, mutta nyt en ole Koronan takia käynyt + vanhempi lapsi alkaa olla kokoa 122, jota on näköjään vaikea enää saada käytettynä. Olen joutunut ostamaan lapsille tarpeelliset vaatteet tänä vuonna uutena ja laskin, että rahaa on mennyt melkein 2000 € (suurin osa ulkovaatteisiin ja kenkiin) - ja todellakin olen ostanut vain tarpeeseen, en shoppaillut huvin vuoksi jostain dropeista vai mitä ovatkaan. Järkytyin vähän summan suuruudesta, vaikka ihan hyvätuloisia miehen kanssa ollaankin eikä meidän taloutemme tuosta heilu suuntaan tai toiseen. Mietin vaan, että millä rahalla kh-tuella elävät ja usein pienituloisen puolison kanssa olevat mammat rahoittavat sitten huomattavasti kalliimmat lastenvaateostoksensa?
Vierailija kirjoitti:
Olen yleensä ostanut lasten vaatteet kirpparilta, mutta nyt en ole Koronan takia käynyt + vanhempi lapsi alkaa olla kokoa 122, jota on näköjään vaikea enää saada käytettynä. Olen joutunut ostamaan lapsille tarpeelliset vaatteet tänä vuonna uutena ja laskin, että rahaa on mennyt melkein 2000 € (suurin osa ulkovaatteisiin ja kenkiin) - ja todellakin olen ostanut vain tarpeeseen, en shoppaillut huvin vuoksi jostain dropeista vai mitä ovatkaan. Järkytyin vähän summan suuruudesta, vaikka ihan hyvätuloisia miehen kanssa ollaankin eikä meidän taloutemme tuosta heilu suuntaan tai toiseen. Mietin vaan, että millä rahalla kh-tuella elävät ja usein pienituloisen puolison kanssa olevat mammat rahoittavat sitten huomattavasti kalliimmat lastenvaateostoksensa?
No, esimerkissä kulutusluotoilla. Mutta onhan tossa sekin, että kun siihen karuselliin kerran pääsee kyytiin, niin noilla vaatteilla on jälleenmyyntiarvo melko hyvä. Järkevästi rahaa käyttävä ihminen pystyy harrastamaan sitä jopa melkein plus miinus nolla -budjetilla, jos ostaa käytettynä ja myy eteenpäin käytettynä.
Itse en näe noissa vaatteissa mitään hohtoa, mutta olen jossain määrin esim. perushousuissa jopa siirtynyt noihin merkkeihin siksi, että jos kirpparilta ostetut säilyvät ehjinä, niistä saa parhaiten omansa pois tai jopa voittoa.
Ei omaa tahtoa?
Lääkäri ei ole jumala.