Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En olisi ikinä uskonut, että olisin 4,5 vuotta valmistumiseni jälkeen edelleen työttömänä.

Vierailija
16.01.2017 |

Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!

Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.

Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.

Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.

Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.

Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.

Aika syvältä.

Kommentit (450)

Vierailija
401/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

AP. Tsemppiä sinulle. Ymmärrän paremmin kuin hyvin tilanteesi.

Tässä keskustelussa sanotaan usein "mene töihin". Tee sitä, tee tätä. Hyväätarkoittavia neuvoja vailla todellisuuspohjaa.  Mihinkään työpaikkaan ei "mennä". Jos soitat johonkin ja tarjoat itseäsi töihin, niin saat vaan ärtyneen vastaanoton - koska ei ole alan koulutusta. 

Keskustelussa annetaan neuvoksi kouluttautua uudelle alalle. Hyvä neuvo. Mutta millä rahalla? Olen työtön maisteri. Olen rahapulassa. Teini-ikäiset lapset, asuntolainaa, jne. Tarvitsen työn kipeästi! Uudelleen kouluttautuakseni en todellakaan halua ottaa opintolainaa. Yhden olen jo maksanut. Opintorahaa en edes saa.

Uskallan väittää, että uuden alan opiskeleminen työn ohessa on henkisesti helpompaa (ei ehkä ajankäytön kannalta) siksi, että samaan aikaan saat työstäsi - mistä tahansa - elantoa, jolla kustannat perhe-elämää.

Olen epätoivoinen. Paikkakunnallani on suurtyöttömyys. Silti täällä haetaan mm. sosiaalialan ohjaajia, sosiaalityöntekijöiden viransijaisia - mistä se kertoo muusta kuin yhteiskunnallisen tilanteen, suurtyöttömyyden aiheuttamasta henkisestä pahasta olosta. Kaikenlaisesta henkisestä ja taloudellisesta jamasta. Sen heijastumisesta kokonaisuudessaan esim. perhe-elämään. Minä FM aineenopettajana en työllisty sosiaalialalle, koska en ole lähihoitaja. (Toisaaalta ymmärrän sen. Moniongelmaisten tyyppien sosiaalityö vaatinee sellaista tietotaitoa, osaamista, alan opiskelua, jota minulla ei ole).

Päiväkoteihin haetaan myös työntekijöitä. Vaatimuksena on joko lastentarhanopettajan tutkintovaatimus tai jonkun sosiaalialan tutkinto. Mihin ihmeeseen riittävät aineenopettajan pedagogiset opinnot? 

Tässä pari esimerkkiä suomalaisesta työmarkkinapolitiikasta sekä ammattiliittojen, yms. korporaatioiden vallasta.

Miten suomalainen työmarkkinapolitiikka tai ammattiliittojen toiminta liittyy tähän? Onhan se selvä, että esim. sosiaalityössä ja muussa on tarkoituksellakin lait pätevyydelle, koska työ on sen tyyppistä, että sitä ei todella voi millä tahansa tutkinnolla tehdä, kuten itsekin totesit. 

Vierailija
402/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

AP. Tsemppiä sinulle. Ymmärrän paremmin kuin hyvin tilanteesi.

Tässä keskustelussa sanotaan usein "mene töihin". Tee sitä, tee tätä. Hyväätarkoittavia neuvoja vailla todellisuuspohjaa.  Mihinkään työpaikkaan ei "mennä". Jos soitat johonkin ja tarjoat itseäsi töihin, niin saat vaan ärtyneen vastaanoton - koska ei ole alan koulutusta. 

Keskustelussa annetaan neuvoksi kouluttautua uudelle alalle. Hyvä neuvo. Mutta millä rahalla? Olen työtön maisteri. Olen rahapulassa. Teini-ikäiset lapset, asuntolainaa, jne. Tarvitsen työn kipeästi! Uudelleen kouluttautuakseni en todellakaan halua ottaa opintolainaa. Yhden olen jo maksanut. Opintorahaa en edes saa.

Uskallan väittää, että uuden alan opiskeleminen työn ohessa on henkisesti helpompaa (ei ehkä ajankäytön kannalta) siksi, että samaan aikaan saat työstäsi - mistä tahansa - elantoa, jolla kustannat perhe-elämää.

Olen epätoivoinen. Paikkakunnallani on suurtyöttömyys. Silti täällä haetaan mm. sosiaalialan ohjaajia, sosiaalityöntekijöiden viransijaisia - mistä se kertoo muusta kuin yhteiskunnallisen tilanteen, suurtyöttömyyden aiheuttamasta henkisestä pahasta olosta. Kaikenlaisesta henkisestä ja taloudellisesta jamasta. Sen heijastumisesta kokonaisuudessaan esim. perhe-elämään. Minä FM aineenopettajana en työllisty sosiaalialalle, koska en ole lähihoitaja. (Toisaaalta ymmärrän sen. Moniongelmaisten tyyppien sosiaalityö vaatinee sellaista tietotaitoa, osaamista, alan opiskelua, jota minulla ei ole).

Päiväkoteihin haetaan myös työntekijöitä. Vaatimuksena on joko lastentarhanopettajan tutkintovaatimus tai jonkun sosiaalialan tutkinto. Mihin ihmeeseen riittävät aineenopettajan pedagogiset opinnot? 

Tässä pari esimerkkiä suomalaisesta työmarkkinapolitiikasta sekä ammattiliittojen, yms. korporaatioiden vallasta.

No entä jos teet ala-asteen open sijaisuuksia ja samalla muuntokoulutat itseäsi sellaiseksi? Lopetettiinko sinun virkasi vai miten sinulla ei ole nyt töitä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
403/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suorittavaan työhön et pääse, koska koulutuksestasi näkee että todennäköisesti vältät viimeiseen asti oikeiden töiden tekemistä. Työkokemuksen puute taas estää oman alan töiden saamisen, niin kuin itse sanoitkin.

Kannattaa pikkuhiljaa miettiä lisäopiskeluja, sillä kohta työnantajat ajattelevat jo että koulunkäynnistä on jo niin pitkä aika että tiedot ovat vanhentuneet / unohtuneet

Vierailija
404/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korkekoulututkinto hoitoalaltakaan ei takaa töitä, ei edes sairaanhoitajana. 

T. työtön kätilö 

Vierailija
405/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, täällä taidealalta väitellyt tohtori jolla on töitä vaikka millä mitalla.

Juu, on erikoinen tarina, monta epäuskottavaa kohtaa. Provoksi epäilen siis minäkin. 

Huvittaa myös se, kuinka liikuttava usko monella näyttää olevan siihen, että kirjoja voi kirjoittaa ja julkaista tuosta vain ja että se olisi jokin keino elättää itsensä. Paljon todennäköisempää on elää sillä humanistisen alan tohtorintutkinnolla kuin kirjoittamalla, ja kirjoittaminen noin yleisesti ottaen on kuitenkin todella aikaa vievää puuhaa. 

Kyllähän sitä on hyvä työllistyä veronmaksajien rahoilla.

Yrittäisit työllistyä yksityiselle sektorille voittoa tuottavaan yritykseen

Viime vuosina työnantajistani kaksi on ollut veronmaksajien ylläpitämiä laitoksia (yliopistoja). Mutta eivät nuo työkeikat ole minua miltään kovin suurelta osin työllistäneet. No yksi julkisrahoitteinen tutkijanpesti on tiedossa tulevaisuudessa.  

Kerrotko vielä, miksi kaikkien -tai vaikka nyt esim.juuri minun- tulisi työllistyä yksityiselle sektorille voittoa tuottavaan yritykseen?

Vierailija
406/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, kukaan tai mikään ei sua pakota kertomaan tutkinnosta kun haet suorittavan tason töitä. Ei ole mitään sääntöä eikä lakia että kaikki koulut pitää mainita. Itsekin mainitsen vain relevantit työpaikat esimerkiksi. Haastatttelussa jos kysyvät niin sano että opiskelit ylipistolla mutta haluat nimenomaan tehdä näitä hommia. Saat sata varmana töitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
407/450 |
20.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!

Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.

Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.

Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.

Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.

Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.

Aika syvältä.

Vielä kerkeät tekemään pari lasta lisää. Ei tule olemaan työpaikkoja.

Olen ollut samassa tilanteessa 12 vuotta. Neljä vuoden mittaista pätkätyötä siinä välissä ja lapsia pukannut tulemaan. Viimeisin lapsi tulee nyt neljävitosena. Ei tässä muutakaan tekemistä ole työttömänä kuin tehdä lapsia ja työhakemuksia.

Ei tämä mennyt kuten suunnittelin.

Vierailija
408/450 |
21.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole lukenut koko ketjua, mutta oletko ollut missään työvoimakoulutuksessa, sellaisessa mihin kuuluu työharjoittelu? Saisit edes vähän työkokemusta ja ehkäpä jalkaa työpaikan oven väliin. Niitä on monille aloille ja yhdelläkin kurssilla saattaa olla monen alan ihmisiä. Yleensä niillä pohdiskellaan myös, minkälainen työ kenellekin sopii, vaikkapa persoonallisuustestien kautta, ja aina on työnhakukoulutusta, jossa viilataan työhakemus ja cv kuntoon, sekä harjoitellaan työhaastattelua varten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
409/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullekin näyttää siltä et on opiskeltu jotakin kivaa ilman että aidosti haluaa edes mihinkään töihin

En lukenut koko ketjua mutta jos tässä nyt jotakin vinkkejä pitäisi antaa niin mieleen tulee kaksi vaihtoehtoa

1) ap miettii miten varmistaa elämänsä jos mies lähtee. Kun riskit ja niiden minimointi on mietitty, jää edustusrouvaksi joka hoitaa kodin ja lapset

2) ainoa ala mistä nainen tienaa ilman oikeaa koulutusta on ns henkkoht palveluyrittäjä. Mieti posiviisesti että miehellä ei ole edes tätä vaihtoehtoa

Vierailija
410/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka palkkaa historiaa opiskelleen? Mihin sellaista osaamista voi tarvita?

Ja työkokemus on arvokasta kun puhutaan oikeista töistä.

Yliopistomaailmassa tutkinnoilla ja julkaisuilla on merkitystä, mutta yritysmaailmassa niillä voi pyyhkiä persettä, sillä jokainen tietää että se on ihan silkkaa näennäissäiosaamista, eikä kerro mitään ihmisen kyvykkyydestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
411/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä voisit jotenkin sivulaiseessa mainita opiskelut mutta korostaa kotiäitiyttä ja taitojasi. Uskon että esim. lastenhoitajia välittävään vuokrafirmaan tarvittaisiin ainakin luotettavia tekijöitä. Kannattaa korostaa että on käytettävissä ja joustava, vaikka ei todellisuudessa olisikaan niin helppoa. Mikäli kaikki työ kiinnostaa ensi hätään niin kannattaa koittaa.

Vierailija
412/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan käsittämätöntä tama tutkintojen ja koulutuksen dissaaminen.

Jos saa aikaiseksi tutkinnon esim. historiasta, oppii myös muita taitoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
413/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiesitkö että tarjoilijaksi on ihan ak-tutkinto, joka kestää 3 vuotta. Joten eiköhän jätetä homma heille, jotka sinne ovat hakunneet.

Vierailija
414/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aivan käsittämätöntä tama tutkintojen ja koulutuksen dissaaminen.

Jos saa aikaiseksi tutkinnon esim. historiasta, oppii myös muita taitoja.

Paitsi että fiksu hankkii tutkinnon aiheesta jolla on oikeasti kysyntää työelämässä. Pelkän tutkinnon arvostaminen on vähän sama kuin olisi opetellut tekemään hienoja hiekkakakkuja, ei se paljon paina työelämässä. Enemmän on hyötyä jos on opetellut leipomaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
415/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isoin ongelma taitaa olla se, että aloittaja on 35-vuotias ilman mitään työkokemusta. Aika harva jaksaa aikuista ihmistä alkaa "opettamaan työelämään". Olen itse IT-alalla ja työskennellyt useiden töiden ohella väitelleiden kanssa. Ei ole kellään ollut ongelmia työllistyä.

Alavalintasi meni kyllä täysin mönkään. Taidehistorian tutkijoita tarvitaan Suomessa ehkä kolme. Jos olisin sinä, lähtisin ulkomaille tai perustaisin yrityksen.

Vierailija
416/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko ilmoittautunut kaikkiin lähiseudun vapaan sivistystyön oppilaitoksiin opettajaksi? Tee alustavaa kurssisuunnitelmaa, jolla voisit saada edes pienen pätkätyön, vaikka aikuisten kuvataideleirin vetäjänä tai taidehistorian kurssin pitäjänä tulevan lukukauden aikana.

Et varmaan ole ainoa työtön tohtori, koska opettajien vuorotteluvapaan sijaisuuksiinkin hakee lisensiaatteja ja tohtoreita, ja kymmenen pätevää maisteria.

Vierailija
417/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajista on pulaa. Opettajien sijaisuuksia tekemään vaan. Yhteys suoraan koulujen rehtoreihin.

Vierailija
418/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisit käynyt ammattikorkeakoulun tekniikan tai terveydenhoidon alalta. Ei kai ihmisellä edes ole tarkoitus työllistyä, jos opiskelee filosofiaa. :)

Vierailija
419/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Töitä riittää - osaajille kirjoitti:

Olisit käynyt ammattikorkeakoulun tekniikan tai terveydenhoidon alalta. Ei kai ihmisellä edes ole tarkoitus työllistyä, jos opiskelee filosofiaa. :)

Ei ap ole opiskelllut filosofiaa.

Vierailija
420/450 |
14.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis mitä ihmettä yleensä FM:ät tekee työkseen, siis ne joilla on työtä? Jossain vaiheessa ja varmaan vieläkin niitä FM:iä valmistui käsittämätön määrä, joten kai niille joku käyttötarkoituskin oli ...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kahdeksan