En olisi ikinä uskonut, että olisin 4,5 vuotta valmistumiseni jälkeen edelleen työttömänä.

Valmistuin "vain" amkista 4 vuotta sitten. Nyt olen ollut kaksi vuotta siivoojana. Voin kertoa, että kohta lähtee mielenterveys.

Vierailija kirjoitti:

Tämä tulikin jo, mutta ei voi liikaa korostaa. Aktivoidu alalla harrastuspuolella. Tunge mukaan alan järjestötoimintaan, mene auttamaan webbisivujen kanssa tai tapahtumiin järkkäriksi ym. Niihin pääsee yleensä helposti, talkootyövoimaa kaivataan aina. Sen lisäksi että se on mukava harrastus, tutustut alan ihmisiin. Sopivien työpaikkojen auetessa tutut ja tutuntutut mietitään läpi ensimmäisenä, vasta sen jälkeen laitetaan ilmoitus molliin.

Itse olen pyörinyt eri alan järjestötoiminnassa ja kerännyt mahtavat verkostot, sekä saanut hienoa kokemusta talkootyön kautta. Puhumattakaan mahtavista ihmisistä joihin olen tutustunut. Työkokemusta on alalta jo ihan hyvin, mutta nykyisen työn sain 50% tämän alalle hyvin mätsäävän vapaaehtoistyökokemuksen kautta. Toki neljän lapsen kanssa vapaaehtoistyöhön osallistuminen on haastavampaa, mutta ehkä mies voi katsoa joskus lapsia kun olet itse harrastuksissa.

Blogikaan ei ole huono idea, sitä kautta saat tuotua varsin helposti ja näkyvästi omaa osaamistasi esille.

Avainsana on nimenomaan VERKOSTOITUMINEN.

Suomen menestyneimpiin kuuluva taidehistorioitsija Krista Mikkola on saanut elää melkoisen menestynyttä ja mahtavaa luksuselämää nimenomaan loistavan verkostoitumisensa kautta.

Taidehistorioitsija ja kuraattori Krista Mikkola: "Yhteistyö, ajatuksenvaihto – ja kohtaamiset – tapahtuvat verkostoitumalla. Tässä Krista Mikkola on pitkän uransa aikana kehittynyt rautaiseksi ammattilaiseksi. Hän todella tuntee "kaikki", ennen kaikkea työkonteksteista. Raikkaalla ja iloisuutta helmeilevällä olemuksellaan hänen on helppo luoda myös ystävyyssuhteita, missä maailmalla liikkuukaan."

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/27/kuusi-kuvaa-krista-mikkolan-ela…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika tykkää historiasta ja tokarissa se on kymppi.

En missään nimessä halua, että lähtee yliopistoon lukemaan ko ainetta. AMK inssi miljoona kertaa parempi.

Siis jos olen täysin rehellinen niin ihmettelen tätä taidehistorian alaa koska siinä ei työllisty. Ja ihmettelen ettei ap ole epäillyt työllistymistään...tiede on vienyt mennessään.

Miten niin historioitsija ei työllisty???

Suomen jokaista koululaista opettaa historioitsija vuosikausien ajan. Kaikki yläasteen ja lukion historian opettajat ovat nimittäin koulutukseltaan historioitsijoita!

Kyllä historioitsijoille töitä löytyy. Varsinkin, jos vielä muuttaa seudulle, jossa on opettajista pula. Jos osaa ruotsia, niin voi hakeutua lisäksi ruotsinkielisiin kouluihinkin ja niissähän on tunnetusti huutava pula aineopettajista.

Opettajan työn lisäksi on kaikki muut historioitsijoiden työpaikat. Ja se on myös yleispätevä ala, joka käy vähän kaikkeen yleissivistystä vaativaan hommaan, kuten vaikka toimittajaksi. Useita historioitsijoita tekee toimittajan hommia, mm. Yleisradion televisiotoimittaja Jan Andersson on koulutukseltaan historioitsija.

Itse olen IT-alalla ja meilläkin on ollut historioitsija pomon hommissa ja johtoryhmän jäsenenä. Hän oli myyntijohtaja ja hyvä sellainen olikin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa, niin siihen hommaan tarvitaan laajasti yleissivistynyt ja kielitaitoinen henkilö.

Jep. Historioitsijat ovat nimenomaan niitä, jotka työllistyvät. Ihan tilastojenkin valossa.

"Turun yliopiston työllistymistutkimuksen mukaan historian maistereiden työllistymistilanne on varsin hyvä verrattuna muita humanistisia aloja opiskelleisiin. Lisäksi valtaosa työelämässä olevista maistereista kokee olevansa koulutusta täysin tai osittain vastaavassa työssä."

https://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/historia/tyoelama/Sivut/home…

Vapahtaja kirjoitti:

Nyt on taas niin helvetin kipeetä läppää mitä joka toinen kommentoija heittää: "ei tartte kertoa olevasi filosofian tohtori, blaa blaa blaa." Saatana.

Haistakaa vitun alikouluttautuneet paskat hevon vittu. Tämä maa on nykyisin sellainen vitun likakaivo ettei mitään rajaa. Aloittajalle en osaa sanoa muuta kuin että tsemppiä, tilanne on mahdottoman huono.

Niin no, teidän onnenne että on meitä "alikouluttautuneita". Muuten olisi entistä pahempi tilanne.

Mutta silti en voi täysin käsittää tilannetta, jossa yli 30-vuotiaalla ei ole päiväkään työkokemusta miltään alalta. Itse en ole kovin paljoa nuorempi, opiskelen amk:ssa ja olen pienen lapsen äiti.

Kun on se ruokittava suu, niin sitä suuremmalla syyllä on tehtävä realistista urasuunnittelua, jotta saa sen suun ruokittua. Siksi lapseni lähti perhepäivähoitoon alle vuoden ikäisenä, (ja kyllä: Syyllisyys painaa päivittäin kun en voinut olla pidempään kotona pienen kanssa) itse jatkan opintoja ja ohella teen alaani liittyvää keikkatyötä. Ilman tuota keikailua varmaan pärjättäisiinkin kukkaronnyörejä nipistämällä, mutta kun teen sitä keikkaa ennenkaikkea saadakseni työkokemusta.

Eikö ole tarkoitus jeesustella nyt ap:lle, hän on saanut nyt onneksi paljon neuvoja, niin keskustelen asian vierestä. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta kun kuulen yliopistosta tai amk:sta valmistuneesta, jolla ei ole yhtään työkokemusta valmistuessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!

Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.

Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.

Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.

Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.

Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.

Aika syvältä.

Kirjoitat itse jo vastauksen:  "Työkokemusta ei ole" Miksi sut pitäis palkata, jos sulla ei ole mitään työkokemusta?

Kaikki me ollaan aloitettu ilman kokemusta. Ap tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden, josta sitten edetä.

Ihan varmasti hänkin osaa hoitaa työnsä hyvin, vai ajatteletko että tutkinto taidehistoriasta jotenkin estää tämän?

Voipa kuule estääkin. Esim. sulla on tarve palkata vaikkapa toimistotyöntekijä. Taidetohtorin kanssa samaa paikkaa hakevat ekonomi ja insinööri.

Kerro mulle, mitkä yx tai kax ammattia on mahdollista valita sanan "toimistotyöntekijä" tilalle, että taidehistorian tohtori tulisi ennen noita kahta muuta valituksi? Vaihtoehtoja ei ole monta.

Varmasti on itse valintatilanteessa näin, etenkin kun valitaan haastatteluun pääsijät. Suomessa kun pitää olla täsmäkouluttautunut. 

En kuitenkaan tarkoittanut tätä, vaan sitä, että on mielestäni näköalatonta tuomita taidehistoriaa opiskellut lähtökohtaisesti huonoksi työntekijäksi. Hänhän voi olla mitä parhain ja ahkerin työntekijä, kunhan sopiva työ löytyy.

Mikään tutkinto ei sinänsä ole tae henkilöstä työntekijänä. Itse tunnen neurologin, joka dokaa paljon, ja on usein saikulla. Että sellainen työntekijä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika tykkää historiasta ja tokarissa se on kymppi.

En missään nimessä halua, että lähtee yliopistoon lukemaan ko ainetta. AMK inssi miljoona kertaa parempi.

Siis jos olen täysin rehellinen niin ihmettelen tätä taidehistorian alaa koska siinä ei työllisty. Ja ihmettelen ettei ap ole epäillyt työllistymistään...tiede on vienyt mennessään.

Miten niin historioitsija ei työllisty???

Suomen jokaista koululaista opettaa historioitsija vuosikausien ajan. Kaikki yläasteen ja lukion historian opettajat ovat nimittäin koulutukseltaan historioitsijoita!

Kyllä historioitsijoille töitä löytyy. Varsinkin, jos vielä muuttaa seudulle, jossa on opettajista pula. Jos osaa ruotsia, niin voi hakeutua lisäksi ruotsinkielisiin kouluihinkin ja niissähän on tunnetusti huutava pula aineopettajista.

Opettajan työn lisäksi on kaikki muut historioitsijoiden työpaikat. Ja se on myös yleispätevä ala, joka käy vähän kaikkeen yleissivistystä vaativaan hommaan, kuten vaikka toimittajaksi. Useita historioitsijoita tekee toimittajan hommia, mm. Yleisradion televisiotoimittaja Jan Andersson on koulutukseltaan historioitsija.

Itse olen IT-alalla ja meilläkin on ollut historioitsija pomon hommissa ja johtoryhmän jäsenenä. Hän oli myyntijohtaja ja hyvä sellainen olikin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa, niin siihen hommaan tarvitaan laajasti yleissivistynyt ja kielitaitoinen henkilö.

Historioitsija ei ole historian opettaja. Virkaan vaaditaan myös pedagogiset opinnot. Historia on lisäksi ala, jossa on hirveästi ylitarjontaa opettajissa. Turussa esim kun oli hissanopen virka auki haki siihen useampi tohtori joka oli jo hankkinut myös sen pedagogisen pätevyyden - sitten vielä kilpaillaan siitä, kenellä on eniten alan työkokemusta - valituksi ei todella välttämättä saada sitä oppilaita motivoivaa historian maisteria jonka haave on aina ollut opettaa yläkoululaisia ja joka on tehnyt sijaisuuksia koko opiskeluajan.

Hyvät tsänssit on varmaan työllistyä jos on valmis muuttamaan jonnekin satunnaiselle pikkupaikkakunnalle 6kk tai max 9kk pestin perään, mutta AP 4lapsen ja uramiehen perheen äitinä tuskin siihen pystyy.

Alexandra kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieslukija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi viestit joissa kehotetaan uudelleenkouluttautumaan saavat niin paljon alapeukkuja? Miten vuosikausien (mahdollinen loppuelämän) työttömyys hyödyttää ap:ta tai yhteiskuntaa? No ei sitten mitenkään.

T. Se joka ehdotti sh:n tai kirjanpitäjän uraa

Aika irvokasta toivoa että tohtori kouluttautuisi uudelleen minusta..

Miksi? Parempi ikityötön tohtori kuin töihin päässyt taideterapeutti/opas/kirjanpitäjä/opettaja jne mitä kaikkea täällä onkaan aplle ehdotettu?

Ekat 35v elämästä hänellä meni kun hän kehitti itseään siinä mikä häntä eniten kiinnosti, mutta kun sillä tohtorinhatulla saa vähempi ruokaa ostettua niin nyt ehkä täytyy jatkokouluttaa itsensä johonkin vähän vähempi kiinnostavaan, jolla saa vatsansa täyteen?

Mitä mieltä itse olisit jos lukisit itsesi yliopistolla korkeimmalle mahdolliselle tasolle ja sitten sinua pyydettäisiin aloittamaan alusta?

Ei tässä kukaan pyydä aloittamaan alusta. Vaikka niin itse olen tehnyt jo parikin kertaa ongelmitta. Ongelma on jos sen itselleen ongelmaksi tekee. Itse valmistuin yliopistosta alalle, josta jo gradua tehdessäni tiesin, etten halunnut tehdä sitä loppuelämääni. Oli kuitenkin järkevää valmistua yhdestä koulutuksesta kun tulevaisuudestaan ei koskaan tiedä. Tämän jälkeen olen tehnyt parikin isoa hyppäystä, joissa toki aiempi opiskelu on antanut hyvää pohjaa. Mutta nyt 45v voin todeta vihdoin olevani (tämän hetken) unelmassani - ihmisen tulee määrätietoisesti pyrkiä omiin tavoitteisiinsa - jos vain ajautuu virran mukana voi huomata päätyneensä jonnekin, missä ei todellakaan haluaisi olla!

Mutta mitä siis APn kohdalla ehdotat? Että verovaroin pitäisi joka pikku kaupunkiin pitäisi perustaa ylempi taidehistorioitsijan virka, jotta APn kaltaiset, jotka eivät epäonnekseen ole onnistuneet löytämään itselleen työtä saisivat juuri oman koulutuksensa ja arvonsa mukaisen työpaikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!

Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.

Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.

Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.

Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.

Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.

Aika syvältä.

Kirjoitat itse jo vastauksen:  "Työkokemusta ei ole" Miksi sut pitäis palkata, jos sulla ei ole mitään työkokemusta?

Kaikki me ollaan aloitettu ilman kokemusta. Ap tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden, josta sitten edetä.

Ihan varmasti hänkin osaa hoitaa työnsä hyvin, vai ajatteletko että tutkinto taidehistoriasta jotenkin estää tämän?

Voipa kuule estääkin. Esim. sulla on tarve palkata vaikkapa toimistotyöntekijä. Taidetohtorin kanssa samaa paikkaa hakevat ekonomi ja insinööri.

Kerro mulle, mitkä yx tai kax ammattia on mahdollista valita sanan "toimistotyöntekijä" tilalle, että taidehistorian tohtori tulisi ennen noita kahta muuta valituksi? Vaihtoehtoja ei ole monta.

Miksi ihmeessä palkkaisin jonkun insinöörin toimistotyöntekijäksi? Ei varmasti olisi hyvä siinä hommassa. Kapeakatseinen nörtti-insinööri ei kuulosta yhtään pätevältä toimistoihmiseksi, jonka pitää olla laaja-alainen ja sosiaalinen jokapaikanhöylä! En missään nimessä palkkaisi insinööriä tuohon hommaan!

Ekonomi voisi vielä menetellä, mutta todennäköisesti hän olisi täysin kyllästynyt omasta mielestään vähäpätöiseen työhönsä ja etsisi vain uusia parempia hommia. Ei sitoutuisi toimistohommiin, vaan suurin osa ajasta menisi uuden työpaikan etsiskelyyn.

Näistä kolmesta vaihtoehdosta palkkaisin ilman muuta taidehistorioitsijan! Saisin laajasti yleissivistyneen ja ihmisten kanssa monenlaisiin keskusteluihin kykenevän ihmisen, joka olisi varmasti onnellinen vakituisesta työpaikastaan ja sitoutuisi siihen!

Eikä ole ongelma vain korkeakoulutetuilla tuo, ettei pääse mihinkään työpaikkaan. Itse olen ammatiltani puuseppä, ja toinen ammattitutkintokin löytyy. En pääse oman alan enkä omaa alaa sivuavaan työhön, koska ei ole tarpeeksi työkokemusta. Mutta enpä pääse edes tuotanto-, kokoonpano-, pakkaaja ym töihin, koska omaan jonkun muun alan koulutuksen. Harvoin pääsee edes työhaastatteluihin.

Loppuvuodesta olin 1,5 kuukautta töissä tuotanto-/kokoonpanotyössä. Meitä oli siellä määräaikaisena reilu 10 tyyppiä, vain yksi oli kolmekymmentä vuotias niin kuin minäkin, mutta hänelläkin oli opiskelut vielä kesken. Muut olivat juuri ja juuri kaksikymppisiä, muutama allekin, harvoilla mitään koulutusta mihinkään ammattiin. En tiedä oliko ikä kysymys vai mikä mutta ei heitä oikein työnteko näyttänyt kiinnostavan. Kyllä välillä otti päähän huomata, että tuollaisia nuoria ilman koulutusta kyllä palkataan, mutta itse ei meinaa päästä koskaan töihin vaikka motivaatiota hieman tylsempäänkin työhön löytyy kun on ollut liian monta kertaa ja pitkiäkin aikoja työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika tykkää historiasta ja tokarissa se on kymppi.

En missään nimessä halua, että lähtee yliopistoon lukemaan ko ainetta. AMK inssi miljoona kertaa parempi.

Siis jos olen täysin rehellinen niin ihmettelen tätä taidehistorian alaa koska siinä ei työllisty. Ja ihmettelen ettei ap ole epäillyt työllistymistään...tiede on vienyt mennessään.

Miten niin historioitsija ei työllisty???

Suomen jokaista koululaista opettaa historioitsija vuosikausien ajan. Kaikki yläasteen ja lukion historian opettajat ovat nimittäin koulutukseltaan historioitsijoita!

Kyllä historioitsijoille töitä löytyy. Varsinkin, jos vielä muuttaa seudulle, jossa on opettajista pula. Jos osaa ruotsia, niin voi hakeutua lisäksi ruotsinkielisiin kouluihinkin ja niissähän on tunnetusti huutava pula aineopettajista.

Opettajan työn lisäksi on kaikki muut historioitsijoiden työpaikat. Ja se on myös yleispätevä ala, joka käy vähän kaikkeen yleissivistystä vaativaan hommaan, kuten vaikka toimittajaksi. Useita historioitsijoita tekee toimittajan hommia, mm. Yleisradion televisiotoimittaja Jan Andersson on koulutukseltaan historioitsija.

Itse olen IT-alalla ja meilläkin on ollut historioitsija pomon hommissa ja johtoryhmän jäsenenä. Hän oli myyntijohtaja ja hyvä sellainen olikin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa, niin siihen hommaan tarvitaan laajasti yleissivistynyt ja kielitaitoinen henkilö.

Historioitsija ei ole historian opettaja. Virkaan vaaditaan myös pedagogiset opinnot. Historia on lisäksi ala, jossa on hirveästi ylitarjontaa opettajissa. Turussa esim kun oli hissanopen virka auki haki siihen useampi tohtori joka oli jo hankkinut myös sen pedagogisen pätevyyden - sitten vielä kilpaillaan siitä, kenellä on eniten alan työkokemusta - valituksi ei todella välttämättä saada sitä oppilaita motivoivaa historian maisteria jonka haave on aina ollut opettaa yläkoululaisia ja joka on tehnyt sijaisuuksia koko opiskeluajan.

Hyvät tsänssit on varmaan työllistyä jos on valmis muuttamaan jonnekin satunnaiselle pikkupaikkakunnalle 6kk tai max 9kk pestin perään, mutta AP 4lapsen ja uramiehen perheen äitinä tuskin siihen pystyy.

Kaikki koulun historianopettajat ovat historioitsijoita, joten turha saivarrella.

Ja historioitsijoilla on ihan hyvät mahdollisuudet työllistyä, kuten tilastot osoittavat. Paljon paremmat kuin monella muulla alalla.

Nyt on suurtyöttömyys, eikä miltään alalta mennä suoraan virkoihin, vaan jokaiseen paikkaan on useampi hakija. Monilla aloilla hakijoita on satoja, historian alalla muutamia.

Tuo alkuperäisen kirjoittajan ihannoima AMK-inssin ala ei ole yhtään sen parempi. Insinöörejä on pilvin pimein työttömänä Nokia ja suurten IT-talojen jätti-irtisanomisten jäljiltä.

Lisäksi insinöörejä ja teknikkoja valmistuu suuria määriä niin opistoista, ammattikorkeakouluista kuin korkeakouluistakin. Eikä tuolla tekniikan alalla vaadita muodollista koulutusta, kuten esim. historioitsijoiden töissä, joten koulutus ei sinänsä takaa yhtään mitään. IT-asiantuntijoistakin suurin osa on ihan jotain muita kuin IT-insinöörejä. IT-alalla vain taito ratkaisee, koulutus on sivuseikka.

Datanomienkin työttömyysprosentti vuosi valmistumisen jälkeen on 90%!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika tykkää historiasta ja tokarissa se on kymppi.

En missään nimessä halua, että lähtee yliopistoon lukemaan ko ainetta. AMK inssi miljoona kertaa parempi.

Siis jos olen täysin rehellinen niin ihmettelen tätä taidehistorian alaa koska siinä ei työllisty. Ja ihmettelen ettei ap ole epäillyt työllistymistään...tiede on vienyt mennessään.

Miten niin historioitsija ei työllisty???

Suomen jokaista koululaista opettaa historioitsija vuosikausien ajan. Kaikki yläasteen ja lukion historian opettajat ovat nimittäin koulutukseltaan historioitsijoita!

Kyllä historioitsijoille töitä löytyy. Varsinkin, jos vielä muuttaa seudulle, jossa on opettajista pula. Jos osaa ruotsia, niin voi hakeutua lisäksi ruotsinkielisiin kouluihinkin ja niissähän on tunnetusti huutava pula aineopettajista.

Opettajan työn lisäksi on kaikki muut historioitsijoiden työpaikat. Ja se on myös yleispätevä ala, joka käy vähän kaikkeen yleissivistystä vaativaan hommaan, kuten vaikka toimittajaksi. Useita historioitsijoita tekee toimittajan hommia, mm. Yleisradion televisiotoimittaja Jan Andersson on koulutukseltaan historioitsija.

Itse olen IT-alalla ja meilläkin on ollut historioitsija pomon hommissa ja johtoryhmän jäsenenä. Hän oli myyntijohtaja ja hyvä sellainen olikin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa, niin siihen hommaan tarvitaan laajasti yleissivistynyt ja kielitaitoinen henkilö.

Historioitsija ei ole historian opettaja. Virkaan vaaditaan myös pedagogiset opinnot. Historia on lisäksi ala, jossa on hirveästi ylitarjontaa opettajissa. Turussa esim kun oli hissanopen virka auki haki siihen useampi tohtori joka oli jo hankkinut myös sen pedagogisen pätevyyden - sitten vielä kilpaillaan siitä, kenellä on eniten alan työkokemusta - valituksi ei todella välttämättä saada sitä oppilaita motivoivaa historian maisteria jonka haave on aina ollut opettaa yläkoululaisia ja joka on tehnyt sijaisuuksia koko opiskeluajan.

Hyvät tsänssit on varmaan työllistyä jos on valmis muuttamaan jonnekin satunnaiselle pikkupaikkakunnalle 6kk tai max 9kk pestin perään, mutta AP 4lapsen ja uramiehen perheen äitinä tuskin siihen pystyy.

Kaikki koulun historianopettajat ovat historioitsijoita, joten turha saivarrella.

Ja historioitsijoilla on ihan hyvät mahdollisuudet työllistyä, kuten tilastot osoittavat. Paljon paremmat kuin monella muulla alalla.

Nyt on suurtyöttömyys, eikä miltään alalta mennä suoraan virkoihin, vaan jokaiseen paikkaan on useampi hakija. Monilla aloilla hakijoita on satoja, historian alalla muutamia.

Tuo alkuperäisen kirjoittajan ihannoima AMK-inssin ala ei ole yhtään sen parempi. Insinöörejä on pilvin pimein työttömänä Nokia ja suurten IT-talojen jätti-irtisanomisten jäljiltä.

Lisäksi insinöörejä ja teknikkoja valmistuu suuria määriä niin opistoista, ammattikorkeakouluista kuin korkeakouluistakin. Eikä tuolla tekniikan alalla vaadita muodollista koulutusta, kuten esim. historioitsijoiden töissä, joten koulutus ei sinänsä takaa yhtään mitään. IT-asiantuntijoistakin suurin osa on ihan jotain muita kuin IT-insinöörejä. IT-alalla vain taito ratkaisee, koulutus on sivuseikka.

Datanomienkin työttömyysprosentti vuosi valmistumisen jälkeen on 90%!

Mikä koulutus on "historioitsija"???

Onko tämä nyt provo? Mitä ihmettä olet tehnyt tuon viimeiset 4,5 vuotta?

Eikö miehelläsi ole jotain verkostoja, hän sai olla siellä työelämässä ja sinä jäit kotiin, hyödynnä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!

Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.

Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.

Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.

Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.

Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.

Aika syvältä.

Kirjoitat itse jo vastauksen:  "Työkokemusta ei ole" Miksi sut pitäis palkata, jos sulla ei ole mitään työkokemusta?

Kaikki me ollaan aloitettu ilman kokemusta. Ap tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden, josta sitten edetä.

Ihan varmasti hänkin osaa hoitaa työnsä hyvin, vai ajatteletko että tutkinto taidehistoriasta jotenkin estää tämän?

Voipa kuule estääkin. Esim. sulla on tarve palkata vaikkapa toimistotyöntekijä. Taidetohtorin kanssa samaa paikkaa hakevat ekonomi ja insinööri.

Kerro mulle, mitkä yx tai kax ammattia on mahdollista valita sanan "toimistotyöntekijä" tilalle, että taidehistorian tohtori tulisi ennen noita kahta muuta valituksi? Vaihtoehtoja ei ole monta.

Varmasti on itse valintatilanteessa näin, etenkin kun valitaan haastatteluun pääsijät. Suomessa kun pitää olla täsmäkouluttautunut. 

En kuitenkaan tarkoittanut tätä, vaan sitä, että on mielestäni näköalatonta tuomita taidehistoriaa opiskellut lähtökohtaisesti huonoksi työntekijäksi. Hänhän voi olla mitä parhain ja ahkerin työntekijä, kunhan sopiva työ löytyy.

Mikään tutkinto ei sinänsä ole tae henkilöstä työntekijänä. Itse tunnen neurologin, joka dokaa paljon, ja on usein saikulla. Että sellainen työntekijä. 

Ei, vaan aivan päinvastoin. Ekonomien ja diplomi-insinöörien hakemukset menevät ensimmäisenä roskiin, jos hakevat jotain toimistosihteerin töitä.

Ei yksikään työnantaja halua työhönsä sitoutumatonta työntekijää.

Sukulaiseni oli professorina 1990-luvun laman aikaan ja silloin jokaista toimistotyöntekijän paikkaa haki valtava määrä ekonomeja, diplomi-insinöörejä ja muita akateemisia. Hän kertoi, että nämä ylikoulutettujen hakemukset menevät heti roskiin, koska jokainen ymmärtää, etteivät he ole tällaisestä työstä oikeasti kiinnostuneita, eivätkä sitoutuisi siihen, vaan lähtisivät heti pois, jos koulutusta vastaava työpaikka löytyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika tykkää historiasta ja tokarissa se on kymppi.

En missään nimessä halua, että lähtee yliopistoon lukemaan ko ainetta. AMK inssi miljoona kertaa parempi.

Siis jos olen täysin rehellinen niin ihmettelen tätä taidehistorian alaa koska siinä ei työllisty. Ja ihmettelen ettei ap ole epäillyt työllistymistään...tiede on vienyt mennessään.

Miten niin historioitsija ei työllisty???

Suomen jokaista koululaista opettaa historioitsija vuosikausien ajan. Kaikki yläasteen ja lukion historian opettajat ovat nimittäin koulutukseltaan historioitsijoita!

Kyllä historioitsijoille töitä löytyy. Varsinkin, jos vielä muuttaa seudulle, jossa on opettajista pula. Jos osaa ruotsia, niin voi hakeutua lisäksi ruotsinkielisiin kouluihinkin ja niissähän on tunnetusti huutava pula aineopettajista.

Opettajan työn lisäksi on kaikki muut historioitsijoiden työpaikat. Ja se on myös yleispätevä ala, joka käy vähän kaikkeen yleissivistystä vaativaan hommaan, kuten vaikka toimittajaksi. Useita historioitsijoita tekee toimittajan hommia, mm. Yleisradion televisiotoimittaja Jan Andersson on koulutukseltaan historioitsija.

Itse olen IT-alalla ja meilläkin on ollut historioitsija pomon hommissa ja johtoryhmän jäsenenä. Hän oli myyntijohtaja ja hyvä sellainen olikin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa, niin siihen hommaan tarvitaan laajasti yleissivistynyt ja kielitaitoinen henkilö.

Historioitsija ei ole historian opettaja. Virkaan vaaditaan myös pedagogiset opinnot. Historia on lisäksi ala, jossa on hirveästi ylitarjontaa opettajissa. Turussa esim kun oli hissanopen virka auki haki siihen useampi tohtori joka oli jo hankkinut myös sen pedagogisen pätevyyden - sitten vielä kilpaillaan siitä, kenellä on eniten alan työkokemusta - valituksi ei todella välttämättä saada sitä oppilaita motivoivaa historian maisteria jonka haave on aina ollut opettaa yläkoululaisia ja joka on tehnyt sijaisuuksia koko opiskeluajan.

Hyvät tsänssit on varmaan työllistyä jos on valmis muuttamaan jonnekin satunnaiselle pikkupaikkakunnalle 6kk tai max 9kk pestin perään, mutta AP 4lapsen ja uramiehen perheen äitinä tuskin siihen pystyy.

Kaikki koulun historianopettajat ovat historioitsijoita, joten turha saivarrella.

Ja historioitsijoilla on ihan hyvät mahdollisuudet työllistyä, kuten tilastot osoittavat. Paljon paremmat kuin monella muulla alalla.

Nyt on suurtyöttömyys, eikä miltään alalta mennä suoraan virkoihin, vaan jokaiseen paikkaan on useampi hakija. Monilla aloilla hakijoita on satoja, historian alalla muutamia.

Tuo alkuperäisen kirjoittajan ihannoima AMK-inssin ala ei ole yhtään sen parempi. Insinöörejä on pilvin pimein työttömänä Nokia ja suurten IT-talojen jätti-irtisanomisten jäljiltä.

Lisäksi insinöörejä ja teknikkoja valmistuu suuria määriä niin opistoista, ammattikorkeakouluista kuin korkeakouluistakin. Eikä tuolla tekniikan alalla vaadita muodollista koulutusta, kuten esim. historioitsijoiden töissä, joten koulutus ei sinänsä takaa yhtään mitään. IT-asiantuntijoistakin suurin osa on ihan jotain muita kuin IT-insinöörejä. IT-alalla vain taito ratkaisee, koulutus on sivuseikka.

Datanomienkin työttömyysprosentti vuosi valmistumisen jälkeen on 90%!

Mikä koulutus on "historioitsija"???

Historioitsija on filosofian maisteri, joka on lukenut pääaineenaan historiaa.

Ihan samoin kuin

- fyysikko, on filosofian maisteri, joka on lukenut pääaineenaan fysiikkaa

- kemisti, on filosofian maisteri, joka on lukenut pääaineenaan kemiaa

- matemaatikko, on filosofian maisteri, joka on lukenut pääaineenaan matematiikkaa

- biologi, on filosofian maisteri, joka on lukenut pääaineenaan biologiaa

ja niin edelleen.

Kaikki yläasteen ja lukion opettajat ovat oman alansa maistereita, siis historioitsijoita, kemistejä, fyysikkoja, matemaatikkoja, biologeja jne.

Suomessa on huippukoulutetut opettajat ja hyvä niin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika tykkää historiasta ja tokarissa se on kymppi.

En missään nimessä halua, että lähtee yliopistoon lukemaan ko ainetta. AMK inssi miljoona kertaa parempi.

Siis jos olen täysin rehellinen niin ihmettelen tätä taidehistorian alaa koska siinä ei työllisty. Ja ihmettelen ettei ap ole epäillyt työllistymistään...tiede on vienyt mennessään.

Miten niin historioitsija ei työllisty???

Suomen jokaista koululaista opettaa historioitsija vuosikausien ajan. Kaikki yläasteen ja lukion historian opettajat ovat nimittäin koulutukseltaan historioitsijoita!

Kyllä historioitsijoille töitä löytyy. Varsinkin, jos vielä muuttaa seudulle, jossa on opettajista pula. Jos osaa ruotsia, niin voi hakeutua lisäksi ruotsinkielisiin kouluihinkin ja niissähän on tunnetusti huutava pula aineopettajista.

Opettajan työn lisäksi on kaikki muut historioitsijoiden työpaikat. Ja se on myös yleispätevä ala, joka käy vähän kaikkeen yleissivistystä vaativaan hommaan, kuten vaikka toimittajaksi. Useita historioitsijoita tekee toimittajan hommia, mm. Yleisradion televisiotoimittaja Jan Andersson on koulutukseltaan historioitsija.

Itse olen IT-alalla ja meilläkin on ollut historioitsija pomon hommissa ja johtoryhmän jäsenenä. Hän oli myyntijohtaja ja hyvä sellainen olikin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa, niin siihen hommaan tarvitaan laajasti yleissivistynyt ja kielitaitoinen henkilö.

Jep. Historioitsijat ovat nimenomaan niitä, jotka työllistyvät. Ihan tilastojenkin valossa.

"Turun yliopiston työllistymistutkimuksen mukaan historian maistereiden työllistymistilanne on varsin hyvä verrattuna muita humanistisia aloja opiskelleisiin. Lisäksi valtaosa työelämässä olevista maistereista kokee olevansa koulutusta täysin tai osittain vastaavassa työssä."

https://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/historia/tyoelama/Sivut/home…

Krista Mikkola oli muuten Riki Sorsan ensimmäinen vaimo. Menivät naimisiin nuorina, kun kumpikaan ei ollut vielä kuuluisa.

Tuttavani on myös opiskellut taidehistoriaa. Hän työllistää itsensä toimenimen kautta pitämällä mm peligraafikkokoulutuksissa luentoja taiteen merkityksestä peleissä. Samoin web suunnittelussa, ja joillain muillakin graafisilla aloilla. Ei tuolla hurjia summia tienaa, mutta elää kuitenkin. Ja itseään saa tyrkyttää ammattikouluihin, ammattikorkeakouluihin, yliopistoihjn jne ihan huolella. Mutta sieltä täältä aina keikkaa tuntuu saavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa minussa on? En vain todellakaan saa mitään työtä!

Yleinen työllisyystilanne on huono, mutta silti. Olen 35-vuotias FT, eli filosofian tohtori, pääaine taidehistoria. Joo, tiedän, pilipalitutkinto, pitäisi olla sairaanhoitaja tai rekkakuski.

Minulla on neljä lasta, jotka sain nuorena. Mies opiskeli silloin, minä lasten jälkeen. Työkokemusta ei ole, koska minä siis opiskelin ja sain neljä lasta ja hoidin niitä. Mielestäni aika reipas tahti, olla kolmekymppisenä neljän lapsen äiti ja tohtori. No, työkokemus jäi kuitenkin kokonaan saamatta.

Väittelin tohtoriksi keväällä 2012. Olen hakenut töitä siitä lähtien, jo aiemminkin. En saa oman alan töitä ilman työkokemusta. En saa suorittavan tason töitä, koska olen liian pätevä. Olen todellakin hakenut ihan mitä vain, siivoustyötä, lastenhoitotyötä, aulaemäntää, ikkunanpesijää, mutta myös asiantuntijatöitä omalta alaltani.

Olen väärä ihminen joka paikkaan. Ja kohta jo liian vanha ylipäätään työelämään.

Tänään olen lähettänyt kuusi työhakemusta. Nyt pidän ruokatauon ja lähetän vielä kaksi. Toinen on tarjoilijaksi, toinen opetustyö.

Aika syvältä.

Teitkö kaikkia mahdollisia hanttihommia koulu- ja opiskeluaikana? (Jälkimmäinen tarkoittaa tässä yliopiston ekoja vuosia.) Jos et, niin miksi?

Kysyn tätä, koska silloin tällöin valitsen ihmisiä määräaikaisiin työsuhteisiin. Toki siis pienimuotoista, oman toimen ohessa tehtävää. Pari vuodessa on näitä..

Kysyn, jotta ymmärtäisin, miksi tätä on alapeukutettu?

Mulle on jotenkin tärkeää nähdä, että on tehty ansiotyötä. Tavallista, ei-tuettua, palkkatyötä. Vaikka sitten hanttihommia vuosia sitten.

Tietenkään mulla ei ole tästä mitään faktaa, vain kokemukseen perustuva mielipide... Mutta tuntuisi, että tuollaisia duuneja tehnyt on halukas olemaan työssä, motivoitunut, sitoutuu jne.

Ja kun mulla harvoin näitä tilanteita on, joissa valitsen työntekijää, kyse ei ole ihan hanttihommasta, muttei korkeakoulutusta vaativastakaan. Jos pelkkä koulutus ratkaisisi, nää olisi merkonomin tai tradenomin hommia.

Yhden "superhumanistin" olen esim. ottanut työhön ja ollut tyytyväinen. Täytyykin kysäistä, tulisiko seuraavaakin tuurausta tekemään. Hänellä siis maisterin paprut hyvin epäkäytännölliseltä alalta, mutta läjä nuoruuden hanttihommatyösuhteita siivouksesta suksivuokraamoihin.

En ole ap, mutta minun työttömyyteni syy (olen maisteri) on varmasti juuri se, että minulla ei ole "oikeaa" työkokemusta eikä suhteita. Olen nimittäin suorittanut sekä opintoni että kaikki työharjoitteluni ulkomailla, ja opiskelijaviisumin takia en ole voinut tehdä "oikeita" palkkatöitä siinä sivussa. Valmistuttuani en siis saanut ulkomailta töitä (koska minulla ei ollut "oikeaa" työkokemusta), joten minun oli pakko palata Suomeen nostamaan työmarkkinatukea enkä edelleenkään saa töitä, koska minulla ei ole "oikeaa" työkokemusta. Kansainvälinen kokemus, kielitaito ja työharjoittelut omalta alalta eivät kiinnosta suomalaisia työnantajia paskan vertaa. Perustaisin oman firman, jos keksisin kannattavan liikeidean ja jos saisin/uskaltaisin ottaa lainaa sitä varten.

Oma vikahan se oli, että läksin ulkomaille. Mutta toisaalta, se oli elämäni parasta aikaa, joten vaikka olisin koko loppuelämäni työttömänä ja köyhänä vuokrayksiössä, niin silti olen onnellinen, että uskalsin lähteä ja kokea sen mistä olin aina unelmoinutkin.

Kiitos hyvästä näkökulmasta. Sun tilanne on harmillinen. En tiedä kuinka moni työpaikka jaetaan samantyyppisissä tilanteissa kuten mä päätöksiä teen.

Jos tuollainen tulisi esiin, kun joku työtä hakee, toki se arvioon vaikuttaisi. Usein teen sen päätelmän, että tyyppi joka on selvinnyt vaikkapa sen lukiokesän siivousfirmassa tai fuksivuonna iltoja ja viikonloppuja mäkkärissä kestää stressiä, sitä, ettei työ aina ole kivaa, pystyy sitoutumaan ajallisesti. Ellei tuollaista taustaa ole, vaikutelman rakentamiseen ei ole paljon välineitä. Tavatessa persoona voi vaikuttaa.

Sun kohdalla sille on syy, ettei vähemmän vaativaa ansiotyöhistoriaa ole. Mikä se voisi olla muilla?

En tiedä varsinaisesta palkkatyöstä, mutta jos olisit minun vaimoni, ehdottaisin työnteon harrastamista. Tee tutkimusta harrastuksena ja hae apurahoja vaikket saisikaan. Kirjoita nettiin blogi tai muut sivut, joilla on kotipaikkakunnalle arvoa. Työkokeilupaikan saa vaikka museosta kyselemällä. Opiskele turistioppaaksi, opettele olemaan kiinnostava eläkeläisille ja nuorisolle, ja tee sitä vähintään vapaaehtoisena. Valmistele taidehistorian kurssi ja koeta päästä kaikkiin 200 km päässä olevin työväen- ja kansalaisopistoihin opettajaksi - aihepiiri on todella suosittu. Aloita pitkäaikainen kirjaprojekti. Tee tutkinnollasi jotain, mistä on iloa sinulle ja muille, vaikka se ei toisi rahaa. Älä anna opintojen valua hukkaan. Siivousta ja muuta hanttityötä voit tehdä siinä sivussa, jos satut löytämään. 

Uuden käytännön mukaan tulee ottaa vastaan mitä työtä tahansa joten saattaa töitä löytyä hyvällä tuurilla mutta tuskin vastaa koulutusta.