Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ero vauvavuotena, mies ei ymmärrä uupumustani
uusimamma
12.01.2017 |
Erosimme miehen kanssa jonkin aikaa sitten,vauva oli tuolloin 4kk. Vauva syntymän jälkeen olin tosi väsynyt ja saatoin sanoa miehelle välillä ikäväsťi jostain asiasta kun olin niin poikki ja muutenkin meillä oli paljon riitoja. Mies osallistui vauvan hoitoon minkä työltään kerkesi lähinnä iltaisin ja silloin sain vähän hengähtää, päävastuu vauvasta oli minulla kuitenkin kun äitiyslomalla tietysti olen...
No nyt on kuitenkin ero tullut ja mies muuttanut omaan asuntoon kun omien sanojensa mukaan "ei kestänyt negatiivista ilmapiiriä". Hän tulee vauvaa tapaamaan noin 3 kertaa viikossa iltaisin. Mutta tämä itse ongelma: hän ei ymmärrä että olin väsynyt jo ennen eroamme ja tällä hetkellä olen aivan uupunut ja lähes loppuunpalanut siitä että hoidan vauvan 24/7 kun hän on lähtenyt. Kun hän tulee vauvaa katsomaan niin hän ihmettelee kuinka en jaksa olla iloinen ja hymyillä ja keskittyä positiivisiin asioihin elämässä, olemme saaneet keskenäisiä välejä selviteltyä ja tulemme nyt ihan kivasti toimeen, välitkin hieman lämmenneet eron jälkeen kun kumpikin (tai toisinsanoen HÄN) on saanut ottaa hieman "happea".... mutta minä olen vauvan kanssa koko ajan ja aivan poikki niin ei minulla ole energiaa mihinkään. Mies tarttuu siihen kuinka saatan sanoa hänelle vähän napakammin jostain asiasta, näistä sitten syntyy ongelma ja hänen mielestään pitää keskustella tällaiset juurta jaksaen läpi, tyyliin että miksi minä sanoin TYMPEÄLLÄ ÄÄNENSÄVYLLÄ hänelle etä vauvan pyyhettä ei jätetä hoitopöydän päälle märkänä koska muuten alusta on kohta ihan märkä..olen aivan poikki kun tuollainen keskustelu saattaa kestää tyyliin 30min, mielestäni pikkuasiasta, joo ymmärrän että hän voi kokea loukkaavana ja sanoin tuossakin hänelle että ei ollut kivasti minulta sanottu, mutta olen niin turhautunut kun mies ei tunnu ymmärtävän tätä tilannetta. Hänen on helppo tulla 3 kertaa viikossa tänne minun luokse ja odottaa et kaikki menee täydellisesti ja pystyn hallitsemaan itseni ja käytökseni täydellisesti, kun hän on se joka voi rauhassa tehdä päivittäin mitä haluaa ja mennä töiden jälkeen syömään, urheilemaan, tai ihan mitä vaan ja mietiskellä maailman menoa niin paljon ku haluaa....olemme puhuneet yhteen palaamisesta mutta "minun käytökseni häntä kohtaan" nyt jarruttaa asiaa....kun minä en hänen sanojensa mukaan välttämättä "pysty muuttumaan", olen niin hel*etin väsynyt että joskus saatan sanoa rumasti, pääosin meillä on nyt mennyt kuitenkin hyvin....onko liikaa pyydetty et mies ymmärtäisi minunkin kannalta asiaa? Vai olenko minä oikeesti sit vaan niin epäkunnioittava ja inhottava ?
Vauva on meidän esikoinen ja molemmille uusi tilanne siis.......onko exmieheni pikkumainen vai olenko minä vaan v#ttumainen?
Kommentit (194)
Jos mies käy kolme kertaa viikossa vauvan luona, ota sinä silloin vapaata! Mene lenkille, leffaan tai mitä ikinä haluat! Tai laita mies vauvan kanssa ulos ja nuku. Miksi olet suostunut tuohon nykyiseen tilanteeseen?
Ja te ihmettelijät ja yhden vauvan kanssa pärjääjät. Missä vaiheessa ymmärrette, että vauvat, äidit, isät ja elämäntilanteet ovat erilaisia?! Jopa ihmisten hormonitoiminta on erilainen ja vaikuttaa merkittävällä tavalla äidin raskauden aikaiseen tai synnytyksen jälkeiseen mielialaan! Aiemmista kokemuksista tai lähipiirin tuesta puhumattakaan. Se, että sinä olet pärjännyt loistavasti ei pyyhi pois jonkun muun ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin, vauvoja on erilaisia. Suuritarpeinen koliikkivauva joka nukkuu päivällä vain liikkuvissa vaunuissa tai sylissä. Lattialla huutaa kun tapettava, samoin sitterissa & kantorepussa. Nukahtaa yöunille kahden aikoihin, herää 2 kertaa syömään noin tunniksi kerrallaan ja uuteen päivään kahdeksan aikoihin. Iskä töissä eli menee aiemmin nukkumaan ja tekee pitkää päivää. Yleensä äiti ei syö mitään koko päivänä jos se pitää erikseen valmistaa. Iskän kaverit pyytelevät viikonloppuna golffamaan & kaljalle. Äitiä vähän väsyttää..
Äiti käy kampaajalla ja iskä jää lapsen kanssa kotiin, matkoineen 3h. Seuraavana iltana iskä sanoo kavereilleen puhelimessa : " en mä ole nyt lähdössä, on sen verran rankkaa olla ton vauvan kanssa yksin etten halua toista jättää". Nopeasti huomas. Eli suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Jätähän mies kahdestaan sen vauvan kanssa. Anna olla vaikka viisi tuntia tai jopa yön yli ja mene hotelliin nukkumaan. Alkaa se miehen käsitys muuttumaan.
Tämä!
Meillä sama tilanne, paitsi ollaan vielä yhdessä. Ja kotoa löytyy myös uhmaikäinen 2-vuotias. Mies käy töissä ja harrastuksissa. Olen todella väsynyt, mutta riitelyksi menee aina, jos mainitsenkaan asiasta. Olenhan sentään "äitiyslomalla".
Haaveilen erosta, kunhan lapset ovat isompia. Nyt vaan alistin tilanteeseen ja keskityn täysin lapsiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostat kyllä aika hirveältä. Hae jostain apua uupumukseesi. Kaikille helpompaa, ettei tarvitse katsella jota kuta kuka on aina naama väärinpäin - myös sinulle itsellesi. Turha olla katkera miehen "vapaudesta", jos ja kun ero on yhteinen päätös ja myös sinun vastuullasi. Mutta niin tai näin, apuahan tunnut tarvitsevan...
Mitä v...tua kirjoitat. Aloittajan lapsella on isä jonka kuuluu kantaa vastuunsa ja sitä kautta antaa myös lapsen äidin levähtää vuorostaan ihan sama vaikka ovat eronneet.Kukaan ei edes nainen jaksa jos ei saa levätä ja nukkua. Niin että hae apua uupumukseesi. Sen helpottaminen on sen lapsen isän tehtävä. Ei kyllä miehelle tyhmiä neuvoja vastaavassa tilanteessa annettaisi vaan vaimoa syytettäs pa......ksi mikä totuus onkin.
Sitä vitt*a, että jos ei miehen apu kelpaa tai mies ei osaa auttaa, niin pakkohan sitä apua olisi muualta hakea. Ihan samalla tavalla vastaisin miehelle; tosin enpä löydä miesten kirjoittamina vastaavia narinoita. Että sitä vitt*a tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain uteliaisuudesta vähän ohiksena lapseton nainen täällä kyselee. Jos menee neuvolaan sanomaan että on ihan uupunut eikä saa nukuttua jne niin mitä apua sieltä neuvolasta konkreettisesti sitten saa?
No luonnollisestihan siellä sanotaan, että se kuuluu asiaan, jokainen pienen vauvan äiti on uupunut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama tilanne, paitsi ollaan vielä yhdessä. Ja kotoa löytyy myös uhmaikäinen 2-vuotias. Mies käy töissä ja harrastuksissa. Olen todella väsynyt, mutta riitelyksi menee aina, jos mainitsenkaan asiasta. Olenhan sentään "äitiyslomalla".
Haaveilen erosta, kunhan lapset ovat isompia. Nyt vaan alistin tilanteeseen ja keskityn täysin lapsiini.
No sepä se on hyvä; elää erosta haaveillen väsyneenä marttyyrina...
Kaikkeen te ja alatte sekä jäätte ja sitten valitatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsella kerran on isä, niin miksi hän ei voisi hoitaa välillä omaa lastaan ihan yksinään niin, että äiti saisi omaa aikaa? Tätä en ymmärrä. Mies on tehnyt loistavan diili, kun tulee kolme kertaa viikossa 'katsomaan' omaa lastaan, ja sinä olet siinä turvana. Jos et halua antaa lasta yöksi, niin sopikaa niin, että lähdet vaikka pariksi tunniksi tekemään joitain kodin ulkopuolelle tai vaikka nukut. Tai mues vie lapsen vaunuissa ulkoilemaan. Ja miksei mies voisi hakea lasta vaikka lauantaisin aamulla luokseen ja tuoda yöksi sinulle, jos et halua antaa lasta yöksi/mies vielä ottaa. On muuten aika karhunpalvelus se, ettei isä saa olla lapsen kanssa kahden.
On muuten tosi turhauttavaa sekin, kun kuulee miesten kertovan, ettei vaimo luota heidän lastenhoitokykyyn tai vaimon mielestä ei osaa tehdä mitään oikein. Kyllähän näitä äitejä on, jotka soittaa töistä kymmene kertaa päivän mittaan kotiin, että 'pitäisikö minun jo tulla, selviätkö varmasti, puithan lapselle paidan ennen kuin menitte ulos'. Minulla kyllä palaisi hermo siihen, jis joku tuolla tavalla tekemisiäni kyttäisi. Enkä minä edes tekisi lapsia sellaisen miehen kanssa, jolle en hänen omaa lastaan uskaltaisi jättää yksin hoidettavaksi. Kyllä miehestä näkee jo ennen lapsen syntymää, että kykeneekö hän hoitamaan lapsia.
Kyllä nelikuukautisen voi jättää jo viikonlopuksi isän hoitoon. Avautuu siinä isänkin silmät.
Vierailija kirjoitti:
Paperetta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä jaksaisi mäkättää puhdistuspyyhkeistä jos isä näkee vauvaansa ja hoitaa tätä sen 3 krt viikossa, lepäisin sen ajan mieluummin.
Mä en kyllä itte väsymysasteilla jaksa miettiä toisen tunteita, jos joku tulee tekemään suoranaisia typeryyksiä mun luo. Tossakin mies tulee ku manu illalliselle ja kehtaa ulista kun akka ei jaksa palvella. Ihanko oikeasti ootte sitä mieltä et tarinan pahis on äiti eikä tuo keskenkasvuinen nulikka?
Tässä on kuultu vain yksi puoli tarinasta. Ap itse sanoi, että asuessaan yhdessä mies hoiti lasta töiden jälkeen. Työelämäkin on todella raskasta, joten mitä tuon miehen olisi pitänyt vielä tehdä? Jos on uupunut, pitää hakea apua, sillä ei se työssäkäyväkään jaksa venyä loputtomiin töiden ja lastenhoidon lisäksi. Haluaisin tietää, miten tämä tilanne on mennyt toisen osapuolen kertomana.
Että isälle riittää 8 tunnin työpäivä, ettei vaan rasitu - mutta äidin pitää venyä vauvanhoitajana ympäri vuorokauden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paperetta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä jaksaisi mäkättää puhdistuspyyhkeistä jos isä näkee vauvaansa ja hoitaa tätä sen 3 krt viikossa, lepäisin sen ajan mieluummin.
Mä en kyllä itte väsymysasteilla jaksa miettiä toisen tunteita, jos joku tulee tekemään suoranaisia typeryyksiä mun luo. Tossakin mies tulee ku manu illalliselle ja kehtaa ulista kun akka ei jaksa palvella. Ihanko oikeasti ootte sitä mieltä et tarinan pahis on äiti eikä tuo keskenkasvuinen nulikka?
Tässä on kuultu vain yksi puoli tarinasta. Ap itse sanoi, että asuessaan yhdessä mies hoiti lasta töiden jälkeen. Työelämäkin on todella raskasta, joten mitä tuon miehen olisi pitänyt vielä tehdä? Jos on uupunut, pitää hakea apua, sillä ei se työssäkäyväkään jaksa venyä loputtomiin töiden ja lastenhoidon lisäksi. Haluaisin tietää, miten tämä tilanne on mennyt toisen osapuolen kertomana.
Että isälle riittää 8 tunnin työpäivä, ettei vaan rasitu - mutta äidin pitää venyä vauvanhoitajana ympäri vuorokauden?
Työpäivä JA vauvan hoitaminen. Emme taida lukea samaa aloitusta?
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käy kolme kertaa viikossa vauvan luona, ota sinä silloin vapaata! Mene lenkille, leffaan tai mitä ikinä haluat! Tai laita mies vauvan kanssa ulos ja nuku. Miksi olet suostunut tuohon nykyiseen tilanteeseen?
Ja te ihmettelijät ja yhden vauvan kanssa pärjääjät. Missä vaiheessa ymmärrette, että vauvat, äidit, isät ja elämäntilanteet ovat erilaisia?! Jopa ihmisten hormonitoiminta on erilainen ja vaikuttaa merkittävällä tavalla äidin raskauden aikaiseen tai synnytyksen jälkeiseen mielialaan! Aiemmista kokemuksista tai lähipiirin tuesta puhumattakaan. Se, että sinä olet pärjännyt loistavasti ei pyyhi pois jonkun muun ongelmia.
Mikä estää isää käydä 7 kertaa viikossa vauvaa hoitamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätähän mies kahdestaan sen vauvan kanssa. Anna olla vaikka viisi tuntia tai jopa yön yli ja mene hotelliin nukkumaan. Alkaa se miehen käsitys muuttumaan.
En kyllä ymmärrä miksi naiset saa kaikesta niin vaikeaa. Olen viettänyt paljon aikaa lastemme kanssa ihan syntymästä asti. Enkä ymmärrä miten voi rasittua noin valtavasti lastenhoidosta.
En minäkään ymmärrä ja olen nainen ja minulla myös 1 lapsi. Vauva on rauhallinen, mutta huono nukkumaan. Eihän se aina ole ruusuilla tanssimista, mutta että 1 lapsen kanssa NIIIIN raskasta että koko ajan on ihan tapissa.. Hmm.. Millaistskohan elämää nämä ovat eläneet ennen, ei mitään vastuuta mistään?
Kun sinun elämäsi on tuollaista niin kaikkien muidenkin on tietenkin! Sinähän sen tiedät. Vähän sama kun jollakin on palkka 5000 euroa kuukaudessa niin kaikilla muillakin tietenkin on, miten on muka köyhiä ihmisiä jotka tarvii toimeentulotukea, mihin ne hassaa ne 5000 euroa!
Tyhmyys haisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käy kolme kertaa viikossa vauvan luona, ota sinä silloin vapaata! Mene lenkille, leffaan tai mitä ikinä haluat! Tai laita mies vauvan kanssa ulos ja nuku. Miksi olet suostunut tuohon nykyiseen tilanteeseen?
Ja te ihmettelijät ja yhden vauvan kanssa pärjääjät. Missä vaiheessa ymmärrette, että vauvat, äidit, isät ja elämäntilanteet ovat erilaisia?! Jopa ihmisten hormonitoiminta on erilainen ja vaikuttaa merkittävällä tavalla äidin raskauden aikaiseen tai synnytyksen jälkeiseen mielialaan! Aiemmista kokemuksista tai lähipiirin tuesta puhumattakaan. Se, että sinä olet pärjännyt loistavasti ei pyyhi pois jonkun muun ongelmia.
Mikä estää isää käydä 7 kertaa viikossa vauvaa hoitamassa?
Kysy ap:ltä. Mä en tajua naisia. Jos minun mieheni paljastuisi lusmuksi lapsen kanssa, elelisi niinkuin ennenkin, niin en minä takertuisi siihen vauvaan ja jäisi katkerana tilittämään, miten paska ukko. Ei, minä ottaisin oikein pitkän viikonloppuloman, tai viikon loman jostain heti kun mahdollista ja PAKOTTAISIN miehen vahtimaan omaa lastaan tuona aikana. Mitä moni nainen tekee? Takertuu lapsiin, paapoo ukkoa ja kitisee omaa paskaa tilannetta. Ei puhettakaan siitä, että tekisi sille tilanteelle itse jotain, odotetaan vain kuin ihmettä taivaalta, että se tollo kumppani tajuaisi ilman omakohtaista kokemusta, miten raskasta se lastenhoito onkaan.
Suurin osa miehistä ei tajua. Tavutan vielä: s-u-u-r-i-n o-s-a m-i-e-h-i-s-t-ä e-i t-a-j-u-a! Ne pitää laittaa itse siihen tilanteeseen, missä ollaan vastuussa lapsesta 24/7 eikä helpotusta ole tulossa ennen kuin äiskä tulee kotiin.
Monilla miehillä empatia ei vain toimi sillä tavalla, että osaisivat realistisesti kuvitella nuo tilanteet. En tiedä johtuuko se siitä, että kulttuurissamme pojat on hätistetty pallon peluuseen kun tyttölapset ovat siivonneet, mutta näin se vaan on.
Eli sen turhanpäiväisen marttyyriasenteen ja komentelun sijaan otatte ja lähdette hetkeksi pois. Vain sillä tavalla saa tuollaisen miehen tajuamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä miten te jotkut voitte sanoa että miten yhden vauvan kanssa voi olla niin vaikeaa. Kuule se voi olla, siihen kun iskee masennus ja ero/huono parisuhde päälle, niin sitä on ihan voimaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätähän mies kahdestaan sen vauvan kanssa. Anna olla vaikka viisi tuntia tai jopa yön yli ja mene hotelliin nukkumaan. Alkaa se miehen käsitys muuttumaan.
En kyllä ymmärrä miksi naiset saa kaikesta niin vaikeaa. Olen viettänyt paljon aikaa lastemme kanssa ihan syntymästä asti. Enkä ymmärrä miten voi rasittua noin valtavasti lastenhoidosta.
En minäkään ymmärrä ja olen nainen ja minulla myös 1 lapsi. Vauva on rauhallinen, mutta huono nukkumaan. Eihän se aina ole ruusuilla tanssimista, mutta että 1 lapsen kanssa NIIIIN raskasta että koko ajan on ihan tapissa.. Hmm.. Millaistskohan elämää nämä ovat eläneet ennen, ei mitään vastuuta mistään?
Kun sinun elämäsi on tuollaista niin kaikkien muidenkin on tietenkin! Sinähän sen tiedät. Vähän sama kun jollakin on palkka 5000 euroa kuukaudessa niin kaikilla muillakin tietenkin on, miten on muka köyhiä ihmisiä jotka tarvii toimeentulotukea, mihin ne hassaa ne 5000 euroa!
Tyhmyys haisee.
Hienosti ymmärretty! Suurin osa vauvoista on kuitenkin perusterveitä, eli ei luulisi eroavan minun vauvastani juurikaan. Tällä oli koliikkiakin nuorempana, eli edes kaikista helpoin vauva. Joillakin toki on vielä vaativammat lapset. Elämänhallinnassa ja mielenterveydessä jotain vikaa, jos ei yhden vauvan kanssa pärjää, silloin on toki suotavaakin hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostat kyllä aika hirveältä. Hae jostain apua uupumukseesi. Kaikille helpompaa, ettei tarvitse katsella jota kuta kuka on aina naama väärinpäin - myös sinulle itsellesi. Turha olla katkera miehen "vapaudesta", jos ja kun ero on yhteinen päätös ja myös sinun vastuullasi. Mutta niin tai näin, apuahan tunnut tarvitsevan...
Mitä v...tua kirjoitat. Aloittajan lapsella on isä jonka kuuluu kantaa vastuunsa ja sitä kautta antaa myös lapsen äidin levähtää vuorostaan ihan sama vaikka ovat eronneet.Kukaan ei edes nainen jaksa jos ei saa levätä ja nukkua. Niin että hae apua uupumukseesi. Sen helpottaminen on sen lapsen isän tehtävä. Ei kyllä miehelle tyhmiä neuvoja vastaavassa tilanteessa annettaisi vaan vaimoa syytettäs pa......ksi mikä totuus onkin.
Sitä vitt*a, että jos ei miehen apu kelpaa tai mies ei osaa auttaa, niin pakkohan sitä apua olisi muualta hakea. Ihan samalla tavalla vastaisin miehelle; tosin enpä löydä miesten kirjoittamina vastaavia narinoita. Että sitä vitt*a tosiaan.
No et tietenkään koska miehet ratkaisevat lastenhoidon rasittavuuden poistumalla perheestä ja jättämällä kaiken naisen vastuulle. Niinkuin raukat tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätähän mies kahdestaan sen vauvan kanssa. Anna olla vaikka viisi tuntia tai jopa yön yli ja mene hotelliin nukkumaan. Alkaa se miehen käsitys muuttumaan.
En kyllä ymmärrä miksi naiset saa kaikesta niin vaikeaa. Olen viettänyt paljon aikaa lastemme kanssa ihan syntymästä asti. Enkä ymmärrä miten voi rasittua noin valtavasti lastenhoidosta.
En minäkään ymmärrä ja olen nainen ja minulla myös 1 lapsi. Vauva on rauhallinen, mutta huono nukkumaan. Eihän se aina ole ruusuilla tanssimista, mutta että 1 lapsen kanssa NIIIIN raskasta että koko ajan on ihan tapissa.. Hmm.. Millaistskohan elämää nämä ovat eläneet ennen, ei mitään vastuuta mistään?
Kun sinun elämäsi on tuollaista niin kaikkien muidenkin on tietenkin! Sinähän sen tiedät. Vähän sama kun jollakin on palkka 5000 euroa kuukaudessa niin kaikilla muillakin tietenkin on, miten on muka köyhiä ihmisiä jotka tarvii toimeentulotukea, mihin ne hassaa ne 5000 euroa!
Tyhmyys haisee.Hienosti ymmärretty! Suurin osa vauvoista on kuitenkin perusterveitä, eli ei luulisi eroavan minun vauvastani juurikaan. Tällä oli koliikkiakin nuorempana, eli edes kaikista helpoin vauva. Joillakin toki on vielä vaativammat lapset. Elämänhallinnassa ja mielenterveydessä jotain vikaa, jos ei yhden vauvan kanssa pärjää, silloin on toki suotavaakin hakea apua.
Sinuakin vielä elämä opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miten te jotkut voitte sanoa että miten yhden vauvan kanssa voi olla niin vaikeaa. Kuule se voi olla, siihen kun iskee masennus ja ero/huono parisuhde päälle, niin sitä on ihan voimaton.
Mutta se masennus pitää hoitaa ja siihen hakea apua ihan itse.
Ei voi vaatia kumppania parantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätähän mies kahdestaan sen vauvan kanssa. Anna olla vaikka viisi tuntia tai jopa yön yli ja mene hotelliin nukkumaan. Alkaa se miehen käsitys muuttumaan.
En kyllä ymmärrä miksi naiset saa kaikesta niin vaikeaa. Olen viettänyt paljon aikaa lastemme kanssa ihan syntymästä asti. Enkä ymmärrä miten voi rasittua noin valtavasti lastenhoidosta.
En minäkään ymmärrä ja olen nainen ja minulla myös 1 lapsi. Vauva on rauhallinen, mutta huono nukkumaan. Eihän se aina ole ruusuilla tanssimista, mutta että 1 lapsen kanssa NIIIIN raskasta että koko ajan on ihan tapissa.. Hmm.. Millaistskohan elämää nämä ovat eläneet ennen, ei mitään vastuuta mistään?
Kun sinun elämäsi on tuollaista niin kaikkien muidenkin on tietenkin! Sinähän sen tiedät. Vähän sama kun jollakin on palkka 5000 euroa kuukaudessa niin kaikilla muillakin tietenkin on, miten on muka köyhiä ihmisiä jotka tarvii toimeentulotukea, mihin ne hassaa ne 5000 euroa!
Tyhmyys haisee.Hienosti ymmärretty! Suurin osa vauvoista on kuitenkin perusterveitä, eli ei luulisi eroavan minun vauvastani juurikaan. Tällä oli koliikkiakin nuorempana, eli edes kaikista helpoin vauva. Joillakin toki on vielä vaativammat lapset. Elämänhallinnassa ja mielenterveydessä jotain vikaa, jos ei yhden vauvan kanssa pärjää, silloin on toki suotavaakin hakea apua.
Sinuakin vielä elämä opettaa.
Epäilen vahvasti. Olen selättänyt kuolemansairauden, lopettanut tupakoinnin, pysynyt hoikkana (vaikka 2 eri tautia jotka "lihottavat") ja tosiaan hoitanut tämän lapsenkin, vaikka tuo sairaus osui hänen vauvavuoteensa. Taidan itseasiassa ollakkin superihminen. Bring it on!
Alue: Aihe vapaa
Mitä v...tua kirjoitat. Aloittajan lapsella on isä jonka kuuluu kantaa vastuunsa ja sitä kautta antaa myös lapsen äidin levähtää vuorostaan ihan sama vaikka ovat eronneet.Kukaan ei edes nainen jaksa jos ei saa levätä ja nukkua. Niin että hae apua uupumukseesi. Sen helpottaminen on sen lapsen isän tehtävä. Ei kyllä miehelle tyhmiä neuvoja vastaavassa tilanteessa annettaisi vaan vaimoa syytettäs pa......ksi mikä totuus onkin.