Lue keskustelun säännöt.
Suurin eroajaryhmä kirkosta on 18 vuotta täyttävät. Miksi ette anna lapsenne erota kirkosta aiemmin?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Itse erosin ev.lut-kirkosta juuri 18v täytettyäni koska olin silloin liittymässä jo toiseen kirkkokuntaan. Aloitin liittymisprosessin (johon kuului mm. lukuvuoden kestänyt opetusjakso) pari kuukautta ennen täysi-ikäistymistäni ja kyllä otti päähän kun piti väkisin paperilla kuulua luterilaisiin vaikka uskontoni oli silloin jo ihan muu. En ole koskaan edes uskonut luterilaisittain enkä ole ollut sen toiminnassa mukana joten en voi hyväksyä sitä että vanhemmat pakottivat minut kuulumaan vakaumukseni vastaisesti luterilaisiin.
Pääsin onneksi lopulta nykyisen kirkkokuntani jäseneksi puoli vuotta sen jälkeen kun täytin 18. Tekee silti pahaa niiden nuorten puolesta jotka harjoittavat jotain muuta uskoa kuin luterilaista mutta paperilla joutuvat kuitenkin kuulumaan luterilaiseen.
Tekee pahaa nuorten puolesta jotka ylipäätään harjoittavat jotain uskoa. Se on aina ikävää nähdä että nuorena on jo pää pehmennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse erosin ev.lut-kirkosta juuri 18v täytettyäni koska olin silloin liittymässä jo toiseen kirkkokuntaan. Aloitin liittymisprosessin (johon kuului mm. lukuvuoden kestänyt opetusjakso) pari kuukautta ennen täysi-ikäistymistäni ja kyllä otti päähän kun piti väkisin paperilla kuulua luterilaisiin vaikka uskontoni oli silloin jo ihan muu. En ole koskaan edes uskonut luterilaisittain enkä ole ollut sen toiminnassa mukana joten en voi hyväksyä sitä että vanhemmat pakottivat minut kuulumaan vakaumukseni vastaisesti luterilaisiin.
Pääsin onneksi lopulta nykyisen kirkkokuntani jäseneksi puoli vuotta sen jälkeen kun täytin 18. Tekee silti pahaa niiden nuorten puolesta jotka harjoittavat jotain muuta uskoa kuin luterilaista mutta paperilla joutuvat kuitenkin kuulumaan luterilaiseen.Tekee pahaa nuorten puolesta jotka ylipäätään harjoittavat jotain uskoa. Se on aina ikävää nähdä että nuorena on jo pää pehmennyt.
Miksi ylipäätään välität mihin joku toinen uskoo? Minusta kaikki saavat uskoa tai olla uskomatta ihan mihin ikinä haluavat, kunhan eivät tuputa omaansa muille eivätkä pidä omaa näkemystään muita parempana. Aika ahdasmielinen ajatusmaailma, että kaikilla jotka uskovat tai ajattelevat toisin olisi jotenkin pehmennyt pää. Ylimielistä.
Nyt 13-vuotias poika on kerran ottanut puheeksi kirkkoon kuulumisen. Vain sen takia koska YHDEN luokkakaverin ei tarvitse osallistua uskonnon tunneille 15-vuotias rippikoulun käynyt ei ole kertaakaan kyseenalaistanut asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Alle 18-vuotias tarvitsee niin moneen muuhunkin vanhemman luvan ja allekirjoituksen. Nyt on vaan tuo kirkon jäsenyys nostettu niin kamalaksi asiaksi. Jos vanhemmille on kirkko tärkeä, mukana omassa elämässä niin miksi pitäisi lasten antaa erota? Sehän voisi tuntua aikamoiselta loukkaukselta. Etenkin kun vanhemmat joka tapauksessa hoitavat, ruokkivat, vaatettavat, rahoittavat yms lapsensa. Kai sitä jotain sananvaltaa myös silloin saa olla.
On aika hirveää, jos vanhemmat ajattelevat, että heillä on OIKEUS sanella lastensa mielipiteitä, koska ovat huolehtineet lapsistaan. Ei se lapsi ole vanhemmalle velkaa siitä, että vanhempi on itse päättänyt hankkia lapsen ja huolehtii tästä asiaankuuluvalla tavalla. Lapsi ei ole omaisuuttasi, hänellä on oikeus omiin mielipiteisiinsä.
Nullius in verba.
Itse asiassa olen itse huomannut käteväksi sen, että lapset on vauvana kastettu, mutta kukin erotettu yhdessä siinä vaiheessa, kun esikoinen meni ekalle. Tajusimme että lapselle, jolle ei ole koskaan puhuttu olevan olemassa mitään jumalaa ja "tuonpuolista", on kohtuutonta istua koulun uskonnontunneilla "oppimassa" niitä asioita totena.
Elämme kuitenkin muuten tietyllä tavalla luterilaisesti, suomalaisen perinteen mukaan. Minulle suomalaisten perinteiden ja kulttuurin säilyttäminen on erittäin tärkeää. Virsiäkin laulan, suvivirttä ja niitä kauneimpia jouluisin, melodian ja perinteen vuoksi.
Siispä minusta onkin kätevää, että lasten on toisaalta nyt aikoinaan tehdyn kasteen vuoksi helppo halutessaan (esim. perinteikkäiden kirkkohäiden vuoksi tai aatteellisista syistä) liittyä takaisin luterilaiseen kirkkoon. Se olisi vaikeampaa, elleivät olisi joskus "käväisseet" jäseninä.
Muuten olisivat saaneet minun puolestani kuulua kirkkoon aikuiseksi asti, mutta on ärsyttävää, että silloin uskonnonopetus ja rippikoulu olisivat olleet pakollisia. Tästä syystä oli pakko erottaa lapset kirkosta. Tässä luterilainen kirkko voisi tehdä muutoksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Tottakai 18v on suurin ryhmä eroavista, sillä alle 18v ei tarvi maksaa kirkollisveroa ja pääsee ripille. Kyllä suurimman osan nuorten mielestä ripari on kiva juttu, ihan ei-uskonnollisista syistäkin. Minä erosin kirkosta heti 18vuotiaana, koska kävin töissä enkä halunnut pienestä palkastani maksaa järkyttävää summaa johonkin, mihin en usko tai en siitä hyödy. Sitä ennen en tietenkään viitsinyt erota, koska se oli minulle ilmaista ja sain aikaa harkita. Minun vanhemmistani se ei ollut lainkaan kiinni. Hekin ovat vain "tapakristittyjä" jos sitäkään.
Olen muuten kummitäti yhdelle kaverini lapselle. En tietenkään virallinen, mutta sain kummitodistuksen ja pääsin alttarille pitelemään lasta kasteen ajaksi. Eli kirkkoon kuulumattomuus ei edes estä mitään. Naimisiinkin voi mennä maistraatissa (en kyllä halua naimisiin enkä omia lapsia).
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Tottakai 18v on suurin ryhmä eroavista, sillä alle 18v ei tarvi maksaa kirkollisveroa ja pääsee ripille. Kyllä suurimman osan nuorten mielestä ripari on kiva juttu, ihan ei-uskonnollisista syistäkin. Minä erosin kirkosta heti 18vuotiaana, koska kävin töissä enkä halunnut pienestä palkastani maksaa järkyttävää summaa johonkin, mihin en usko tai en siitä hyödy. Sitä ennen en tietenkään viitsinyt erota, koska se oli minulle ilmaista ja sain aikaa harkita. Minun vanhemmistani se ei ollut lainkaan kiinni. Hekin ovat vain "tapakristittyjä" jos sitäkään.
Olen muuten kummitäti yhdelle kaverini lapselle. En tietenkään virallinen, mutta sain kummitodistuksen ja pääsin alttarille pitelemään lasta kasteen ajaksi. Eli kirkkoon kuulumattomuus ei edes estä mitään. Naimisiinkin voi mennä maistraatissa (en kyllä halua naimisiin enkä omia lapsia).
Ei kirkkollisverossa ole mitään ikärajaa. Sitä maksetaan jos on kirkollisveron perusteiden mukaisia tuloja riittävästi. Jos sinä et ollut varma katsomuksestasi kuin vasta 18 vuotiaana, niin mitä haittaa siitä sinulle olisi viakka ikäraja olisi 15 vuotta? Ei se olisi sinua pakottanut eroamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alle 18-vuotias tarvitsee niin moneen muuhunkin vanhemman luvan ja allekirjoituksen. Nyt on vaan tuo kirkon jäsenyys nostettu niin kamalaksi asiaksi. Jos vanhemmille on kirkko tärkeä, mukana omassa elämässä niin miksi pitäisi lasten antaa erota? Sehän voisi tuntua aikamoiselta loukkaukselta. Etenkin kun vanhemmat joka tapauksessa hoitavat, ruokkivat, vaatettavat, rahoittavat yms lapsensa. Kai sitä jotain sananvaltaa myös silloin saa olla.
Lapsen oikeuksien sopimus, jota Suomikin "noudattaa", sanoo että 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. JA 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt 13-vuotias poika on kerran ottanut puheeksi kirkkoon kuulumisen. Vain sen takia koska YHDEN luokkakaverin ei tarvitse osallistua uskonnon tunneille 15-vuotias rippikoulun käynyt ei ole kertaakaan kyseenalaistanut asiaa.
Antaisitko poikasi erota jos hän haluaisi erota kirkosta ja mennä ET tunnille? Tai siis sinun pitää erottaa hänet kirkosta. Onnistuu helposti eroakirkosta.fi sivuilta.
Poikasi voi olla fiksu, joka on huomannut et uskonnossa kaikki on keksittyä vallan ja rahan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OT:
Ei niitä ole kuule kastettukaan. Yksi teini tosin vänkää vastaan, että hän haluaisi liittyä kirkkoon, koska kyllästynyt ET tuntien köyhään sisältöön. Sitten vinkkasin, että voihan tuo uskontotunneilla käydä, vaikkei kuulukaan kirkkoon... Innostu. Meni seiskalle ja siellä on uskonnot ja et tunnit laitettu yhteen. Nyt ovat sitten syksyn katselleet erilaisia leffoja. Niitä samoja mitä tuijotti ala-asteen.. Piin elämän osaa kohta ulkoa - eikä siitä ole edes koetta.
Kysymys pitäisi olla: Miksi pakkoliitätte lapsenne kirkkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain onneksi erota lukioikäisenä, että pääsin et-tunneille. Olisin halunnut jo aiemmin, enkä olisi missään nimessä tahtonut käydä rippikouluakaan, mutta vanhemmat käytännössä pakottivat. Sitten oli suuri poru kun selvsi että todellakin eroan viimeistään pari vuotta kyseisestä toimituksesta, vaikka oli niin kalliit juhlat ja lahjojakin tuli vali vali.
Vierailija kirjoitti:
Itse sain onneksi erota lukioikäisenä, että pääsin et-tunneille. Olisin halunnut jo aiemmin, enkä olisi missään nimessä tahtonut käydä rippikouluakaan, mutta vanhemmat käytännössä pakottivat. Sitten oli suuri poru kun selvsi että todellakin eroan viimeistään pari vuotta kyseisestä toimituksesta, vaikka oli niin kalliit juhlat ja lahjojakin tuli vali vali.
Lahjoillako vanhempasi luulivat katsomuksesi ostavan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse olla kirkossa että pääsee leirille, saa juhlat ja lahjoja.
Mun ja ystävien nuoret menee Prometheus- leirille, on kotona juhlat sukulaisille, ja saa hienot lahjat. Pojalle olen ajatellut antaa komean kellon.
Kummallista kirkosta eroamisen agiteeraamista nykyään lähes joka päivä.
Musta olisi noloa järjestää juhla prometheusleirin käynnin kunniaksi ja olettaa että suku huomioi samalla tavalla kuin kaikki muut rippikoulun käyneet. Tulisi olo että kerjätään rahaa ja lahjoja
Vierailija kirjoitti:
Musta olisi noloa järjestää juhla prometheusleirin käynnin kunniaksi ja olettaa että suku huomioi samalla tavalla kuin kaikki muut rippikoulun käyneet. Tulisi olo että kerjätään rahaa ja lahjoja
Ja riparin käyneistä ei tule samaa oloa?
Naapurin tyttö meni riparille rahan kuvat silmissä. Juhliin piti kutsua kaikki mahdolliset sukulaiset ja tutut, jotta tuli mahdollisimman paljon lahjoja, mieluiten tietenkin rahaa. Rippijuhlien järjestäjien pitäisi hävetä rahastusta. Siellä riparilla ei ole saavutettu muuta kuin saatu kirkossa laillisesti alaikäisenä tilkka viiniä. Naimalupa? Jos se riparilainen ilmoittaa seuraavalla viikolla menevänsä naimisiin, onnistuuko? No miksei, onhan sillä naimalupa? Kaikki saavat naimaluvan 18-vuotiaana tekemättä mitään toimenpiteitä.
Ja tiedoksi yhdelle vastaajalle: kirkkoon kuuluvankaan ei ole pakko käydä rippikoulua.
Huoh. Rippikoulu on ollut satoja vuosia. Se on arvokas perinne ja yleensä juhlittu. Ensimmäinen prometheusleiri taisi olla vuonna 1989 kun et-oppilaat halusivat oman juttunsa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Prometheus-leiri
Ja ei ole kovin suosituksi vieläkään päässyt
Onneksi olkoon. Itse kun en ole koskaan kuulunut kirkkoon en ole koskaan huomannut kuulumattomuudessani olevan huonoja puolia. Toki kyselyitä ja pakanaksi haukumista on joskus kuulunut, mutta aika vähän. Ja tämän sanon 46v kokemuksella. Lapsella koulussa ET eikä hänkään ole kokenut mitään syrjimistä katsomuksensa takia.