En enää tiedä miten jaksaa töissä - monen ihmisen tehtävät jo siirretty minulle
En tiedä enää mitä tehdä. Olen monen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti ja töissä vaativissa asiantuntijatehtävissä. Yt:iden ja muiden supistusten ja muutosten myötä minulle on siirretty jo monen ihmisen tehtävät ja teen lisäksi vielä lyhennettyä kuuden tunnin päivää. En enää mitenkään pysty tekemään kaikkia minulle kasattuja hommia. Lisäksi joudun työssäni matkustamaan työmatkoja säännöllisesti ja tuolloin päivät venyvät ihan ympärivuorokautisiksi, siis aamuyöstä iltamyöhään. Ja luonnollisesti ilman lisäpalkkaa. Alan olla niin puhki, että en enää palaudu yhtään. En tiedä mitä tehdä. Irtisanoutua en voi, kun on yksin iso asuntolaina Helsingissä maksettavana ja kolme lasta elätettävänä. Ja muita hyväpalkkaisia töitäkään ei ole tarjolla. Olen sanonut esimiehelleni sata kertaa, etten pysty tehdä näin valtavaa työmäärää., mutta hän ei ota kuuleviin korviinsakaan. Olen ihan umpikujassa, mitä tehdä. Toisaalta lasteni ainoana aikuisena minun pitäisi pitää itsestäni ja jaksamisestanikin huolta.
Kommentit (82)
Miksi teet lyhennettyä päivää?
Kuulostaa vähän siltä, että sinusta voidaan haluta eroonkin.
Vierailija kirjoitti:
Viet esimiehelle päätettäväksi mitä tehtäviä teeet ja mitä et tyyliin "tänään on mahdollisuus tehdä tämä tai tämä asia/tehtävä/projektitask; kumman teen? " Ja kirjallisena
Lisäksi minuutin tarkka kirjanpito joka ikisestä työtunnista ja raportti esimiehelle viikottain
Viikottainen 1:1 ja siinä listaus seuraavan viikon tehtävistä ja niihin varattavasta työajasta ja seuraavalla viikolla läpikäynti miten lista toteutui.
Ja sitten kun on dataa 3kk; yhteys työterveyteen ja työsuojeluun
Nimenomaan kirjallisena kaikki. Muuten et pysty todistamaan mitään, jos sinulle aletaan hommaamaan aiheetta potkuja. Itse olen tehnyt sen virheen, etten ole tallentanut kirjallista materiaalia, vaan yrittänyt hoitaa kaiken puhumalla. Siinä ei sitten tiukan paikan tullen auttanut, kun toinen osapuoli valehteli kaikesta.
Toki voit edelleen puhua esimiehelle ja muille asioista, mutta lähetä aina sen jälkeen sähköposti siitä, mitä oltiin puhuttu ja sovittu. Itselle myös kopio johonkin talteen, jo yhtäkkiä firmalla onkin serverissä ongelma ja sähköposteja "katoilee".
Vierailija kirjoitti:
Minun alallani ei todellakaan ole työpaikkoja tällä hetkellä tarjolla. Olen kyllä katsellut niitä jo pidemmän aikaa. Ja minun työtehtäviini kuuluu matkustaminen, joten esimiehen mukaan päivän pituudella ei ole merkitystä. Mutta esim. parin viikon päästä joudun taas olemaan viikon työmatkalla, jossa päivät alkavat 04 tai 05 ja loppuvat joskus iltamyöhään. En todellakaan ymmärrä millä jaksan taas viikon nukkumalla muutaman tunnin yöunia ja tekemällä sitten lähes 20 tunnin päiviä vieraalla kielellä.
ap
Miten ihmeessä näin voi tapahtua joka päivä, kun olet työmatkalla? Toki ensimmäisenä päivänä, jos matkustat aamulla ennen kokousten alkua, mutta miksi muina päivinä muka pitäisi aloittaa niin aikaisin? Ja lopettaa puolenyön aikaan? Niiltä työillallisilta voi kyllä poistua aiemminkin, ilman selittelyjä. Itse ainakin sanon vain, että lähden nyt hotellille, nähdään huomenna.
On sun pomon tehtava huolehtia etta pystyt tekemaan sulle maaratyt tehtavat. Jos et saa niita tehtya annetussa ajassa on vikaa joko tyomaarassa tai sun tehokkuudessa.
Suosittelen samaa mita joku aiemmin, eli joka aamu listaat paivan hommat sahkopostiin (ja piilokopio omaan henk koht postiin), aika-arvion mita niihin menee, kysymys mitka on tarkeimmat koska kaikkia ei saa tehtya ja laitat lahtemaan pomolle. Siihen paalle viikottainen 1:1 pomon kanssa missa kaytte lapi prioriteetit.
HR ja tyosuojelun on toinen paikka mihin olet yhteydessa jos yllaoleva ei toimi. Liittoon voit olla yhteydessa jo nyt, osaavat neuvoa miten tilannetta kannattaa lahtea ratkaisemaan ennen kuin sotket esim. liiton juristia asiaan.
Laheta kopiot kaikesta yhteydenpidosta omaan sahkopostiin sailoon. Kaikki pitaa olla kirjallisena. Kaikesta suullisesta lahetat briefin takaisin pomolle.
Olet venynyt jo niin paljon etta tyonantaja kayttaa surutta hyvakseen, siita on vaikea paasta eroon. Etsi aktiivisesti uutta tyota samalla.
Teen lyhyttä päivää, koska olen kolmen lapsen yksinhuoltaja ja yksi lapsistani on pitkäaikaissairas, joten olen hänen omaishoitajansakin.
Ja työmatkoillakaan ei ole kyse matkustamisesta tai mistään illallisista, vaan teemme tosiaan töitä tuon koko 20 tuntia vuorokaudessa.
Liittoon en kuulu, joten liiton juristin puoleen en voi kääntyä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet lyhennettyä päivää?
Kuulostaa vähän siltä, että sinusta voidaan haluta eroonkin.
Eikö ap jo sanonut että on kolmen lapsen yh ja yksi lapsista on sairas. Aika monet pienten lasten äidit tekevät 6 tuntista työpäivää tai sitten neljäpäiväistä työviikkoa.
Sitten en ymmärrä logiikkaa, että savustetaan ulos teettämällä töitä yhdellä niin, että hän uupuu. Mutta tuota tapahtuu. Mulle tapahtui. Jos olisin ollut viisas, niin olisin jo aikaisemmin lähtenyt työpaikastani tai sitten hakenut pitkää sairaslomaa. Minut nimittäin savustettiin ulos siinä vaiheessa kun olin jo rätti poikki puhki ja todella shokissa huonosta kohtelusta.
Mä olen ensimmäistä kertaa työttömäksi jäätyäni kuullut muitakin vastaavia tarinoita. Usein jo valmiiksi kiltti ja elämässä kriisejä kokenut ihminen ajetaan umpikujaan. Kaikista oudointa oli se, että aina kun sain kiitosta, niin sitä pahemmin esimies etsi minusta virheitä.
Tuulimyllyjä vastaan ei pysty aina taistelemaan. Joskus kannattaa kuunnella itseä ja hakea joko sairaslomaa tai uutta työpaikkaa. Sulla on kai se hyvä puoli asiassa, että et ole kenenkään silmätikku.
Mulla oli sellainen elämäntilanne, etten edes ajatellut potkuja vaikka kiusattiin. Elämässä oli sillä hetkellä muita huolia ja kun viimein voitin vaikeudet yksityiselämässä, niin seuraavalla viikolla kutsuttiin palaveriin töissä. Shokissa tein päätöksen ja yritin pitää pokan hakiessani lasta tarhasta. Pari päivää tunsin helpotusta ja sitten romahdin. Ensiksi luulin että se oli hyvä idea että irtisanouduin itse, koska CV näyttää paremmalta. Sitten kaduin ratkaisuani, koska jos minut olisi irtisanottu, niin olisin välttänyt karenssin ja olisin voinut käyttää työterveyden palveluita ja liikuntapalveluita neljä kuukautta ilman työvelvoitetta. Olisin päässyt puhumaan työterveyslääkärille ja saanut lähetteen työterveyspsykiatrille. Itsetuntoni oli täysin kateissa. En edes uskaltanut ilmoittautua työttömäksi. Koko ajan odotin, että tämän täytyy olla jokin erehdys ja kohta joku soittaa ja pyytää anteeksi.
Nyt tulee joulu. Rahaa tilillä on tosi vähän, koska yksinkertaisesti pelkkä TE toimistoon meno tuntui pelottavalta ja kun vihdoin menin, niin kivi tippui sydämeltä, mutta päätöstä täytyy odottaa pari viikkoa. Joudun luultavasti hakemaan toimeentulotukea hetkeksi, että vuokra tulee maksettua. Olen todella musertunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet lyhennettyä päivää?
Kuulostaa vähän siltä, että sinusta voidaan haluta eroonkin.
Eikö ap jo sanonut että on kolmen lapsen yh ja yksi lapsista on sairas. Aika monet pienten lasten äidit tekevät 6 tuntista työpäivää tai sitten neljäpäiväistä työviikkoa.
Sitten en ymmärrä logiikkaa, että savustetaan ulos teettämällä töitä yhdellä niin, että hän uupuu. Mutta tuota tapahtuu. Mulle tapahtui. Jos olisin ollut viisas, niin olisin jo aikaisemmin lähtenyt työpaikastani tai sitten hakenut pitkää sairaslomaa. Minut nimittäin savustettiin ulos siinä vaiheessa kun olin jo rätti poikki puhki ja todella shokissa huonosta kohtelusta.
Mä olen ensimmäistä kertaa työttömäksi jäätyäni kuullut muitakin vastaavia tarinoita. Usein jo valmiiksi kiltti ja elämässä kriisejä kokenut ihminen ajetaan umpikujaan. Kaikista oudointa oli se, että aina kun sain kiitosta, niin sitä pahemmin esimies etsi minusta virheitä.
Tuulimyllyjä vastaan ei pysty aina taistelemaan. Joskus kannattaa kuunnella itseä ja hakea joko sairaslomaa tai uutta työpaikkaa. Sulla on kai se hyvä puoli asiassa, että et ole kenenkään silmätikku.
Mulla oli sellainen elämäntilanne, etten edes ajatellut potkuja vaikka kiusattiin. Elämässä oli sillä hetkellä muita huolia ja kun viimein voitin vaikeudet yksityiselämässä, niin seuraavalla viikolla kutsuttiin palaveriin töissä. Shokissa tein päätöksen ja yritin pitää pokan hakiessani lasta tarhasta. Pari päivää tunsin helpotusta ja sitten romahdin. Ensiksi luulin että se oli hyvä idea että irtisanouduin itse, koska CV näyttää paremmalta. Sitten kaduin ratkaisuani, koska jos minut olisi irtisanottu, niin olisin välttänyt karenssin ja olisin voinut käyttää työterveyden palveluita ja liikuntapalveluita neljä kuukautta ilman työvelvoitetta. Olisin päässyt puhumaan työterveyslääkärille ja saanut lähetteen työterveyspsykiatrille. Itsetuntoni oli täysin kateissa. En edes uskaltanut ilmoittautua työttömäksi. Koko ajan odotin, että tämän täytyy olla jokin erehdys ja kohta joku soittaa ja pyytää anteeksi.
Nyt tulee joulu. Rahaa tilillä on tosi vähän, koska yksinkertaisesti pelkkä TE toimistoon meno tuntui pelottavalta ja kun vihdoin menin, niin kivi tippui sydämeltä, mutta päätöstä täytyy odottaa pari viikkoa. Joudun luultavasti hakemaan toimeentulotukea hetkeksi, että vuokra tulee maksettua. Olen todella musertunut.
Niin ja ap. Minäkään en kuulunut liittoon, koska ikinä uskonut saavani potkuja. Toisaalta sekään ei nyt varsinaisesti harmita, sillä haluan pian työelämään. Ongelma on että itseluottamus sai syvän haavan silloin kun sitä oli jo poikki kaikesta.
Siirrettiinhän sulle samalla myös monen ihmisen palkat? Jos minä tekisin säännöllisesti sekä omat että Mirjan ja Tepon työt, niin toki vaatisin saasa myös sekä omani että Mirjan ja Tepon palkat. Myös Mirjan ja Tepon lomat omien lisäksi.
Vai väitätkö tekeväsi samalla palkalla usean ihmisen työt? Se on jo täyttä tyhmyyttä!
Ja ei, kapitalisteja ei yhden työntekijän hyvinvointi kiinnosta. Sä olet vaihdettavissa oleva ratas koneistossa. Sut kulutetaan loppuun, samalla joudut vielä perehdyttämään jatkajan työllesi.
Siis mitä työtä teet? Kansainvälinen It-ala vai tilintarkastus?
Jos et kuulu liittoon, niin toivottavasti ainakin johonkin työttömyyskassaan. Jos et kuulu, niin ehdottomasti liityt heti tänään. Sen jälkeen voit jatkaa kärsimistä ja kunhan tilanne puolen vuoden päästä kriisiytyy entistä enemmän, voit käyttää liiton palveluja hyväksesi.
Tämä aloittajan tarina haiskahtaa provolta. Asioita kerrotaan tipoittain ja jokainen lisätieto pahentaa tilannetta. Henkilö on hyväpalkkaisessa työssä oleva asiantuntija, joka osuu kalliissa omistusasunnussa, joutuu tekemään työmatkoilla 20 tunnin työpäiviä (millähän ihmeen alalla näin on?), mutta jolle ei kertomansa mukaan ole tarjolla muita työpaikkoja. Esimiehen kanssa tilanteesta voi keskustella, mutta mitään ei tapahdu. Esimiehen esimiehen kanssa ei voi keskustella, työterveyslääkärille ei uskalla mennä eikä liittoonkaan kuuluta. Lisäksi yksi lapsista on pitkäaikaissairas. Tämä on varsin epäuskottava kokonaisuus.
Jos tarina kuitenkin on totta, niin aloittajan pitäisi ensimmäiseksi ottaa yhteyttä työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuun ja liittyä pikaisesti oman alansa liittoon. On järjen köyhyyttä olla kuulumatta ammattiliittoon, jolta tällaisessa tilanteessa saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Esimiehen vastaus on ollut, että no sitten sinun palkkaasi täytyy laskea, jos et pysty tehdä kaikkea. Ja minulle on tosiaan siirretty kolmen täysiaikaisen pois potkitun ihmisen tehtävät. Samainen esimies on vaatinut minua tekemään kotoa käsin töitä myös sairaslomalla / lasten ollessa sairaita. Kun vastaan isoista osa-aluista yksin ja minulle ei ole sijaisia, niin ne on hänen mukaansa vain tehtävä oli tilanne mikä hyvänsä. Ja kyllä yksinhuoltajana, potkut olisivat aika katastrofi.
Ap
Palkkaa ei voi laskea.
Burn outiin itsensä tietoisesti ajaminen on tyhmintä mitä ihminen voi tehdä. Ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän, että kaikki sen kokeneet eivät kuntoudu vaan joutuvat siirtymään pysyvästi helpompiin töihin tai eläkkeelle.
Miksi kukaan asiantuntija antaisi kohdella itseään noin? En käsitä
Pystytklö todistamaan kirjallisesti että sinulle on siirretty kahden muun tehtävät? Oletko yksityisyrittäjällä ainoa työntekijä vai eikö kukaan muu koe, että työtä on liikaa? Järjetön tilanne jossa hintana on oma terveytesi ja elämäsi, ehkä sitten seuraavassa elämässä teet fiksumpia päätöksiä kenelle ja mihin itsensä kannattaa uhrata
Minun alallani ei todellakaan ole työpaikkoja tällä hetkellä tarjolla. Olen kyllä katsellut niitä jo pidemmän aikaa. Ja minun työtehtäviini kuuluu matkustaminen, joten esimiehen mukaan päivän pituudella ei ole merkitystä. Mutta esim. parin viikon päästä joudun taas olemaan viikon työmatkalla, jossa päivät alkavat 04 tai 05 ja loppuvat joskus iltamyöhään. En todellakaan ymmärrä millä jaksan taas viikon nukkumalla muutaman tunnin yöunia ja tekemällä sitten lähes 20 tunnin päiviä vieraalla kielellä.
ap