Milloin on ok loukkaantua kun miehestä ei kuulu mitään poikienreissusta?
Avomieheni lähti viikonloppuna reissuun, ns. Poikienreissulle. Heitin hänet kentälle ja laittoi vielä kentällä viestiä että soittaa kun pääsee perille ja pusuhymiöitä jne. No miehestä ei ole nyt kuulunut oikeastaan mitään. Laitoin perillä pääsy päivänä viestiä että aikooko soittaa tai edes viestiä laittaa. Vastasi vasta monen tunnin päästä että ovat perillä ja menevät syömään. Lähes mietin oliko viesti hänen kirjoittama kun oli niin tyly. Tänään laitoin jonkun turhan päiväisen kuvan (teemme tätä normaalisti koko ajan) mies vastasi peukulla ja lähetti itse kuvan takaisin. Olen vähän hämilläni.
Aikaisemmin kun mies on ollut pitkiäkin aikoja reissussa on soitellut ja laittanut viestiä usein. Nyt mies on kuukauden ihan muuten vaan ryyppäys reissulla poikien kanssa ja osasin odottaa että ei roiku puhelimessa koko aikaa, mutta silti vähä loukkaa että tiesi että olin surullinen että lähtee kuukaudeksi pois ja on joulut ja uudet vuodet pois juuri kun minulla olisi vihdoin lomaa ja nyt ei voi edes parin lauseen pituisia viestejä laittaa.
En aio nyt laittaa hänelle mitään ja katsotaan milloin ottaa yhteyttä. Missä vaiheessa olisi kuitenkin ok jo vähän asiasta huomauttaa ja olla loukkaantunut? En haluaisi turhaa riitaa kun on poissa mutta kyllä minua himetyttää ja loukkaa kun tietää sen olevan minulle tärkeää.
Kommentit (177)
Kyllä siellä Aasiassa on muutakin tekemistä kun panna huoria.
Siellä voi harrastaa vaikka mitä.
Mutta toki siellä huoriakin pannaan sitä en kiellä. Mutta sillehän ei kukaan voi mitään jos mies on petturi.
Ei se kotona murehtimalla parane. Jotkut miehet nyt kuitenkin arvostavat omaa naistaan niin paljon etteivät petä vaikka olisivat vuosia yksin ulkomailla.
Sinulla taitaa olla holhoamistaipumus aika voimakas? Ole rauhassa, vaikka ei viestittelekään jatkuvasti. Johan sille nauravat naurismaan aidatkin, jos jatkuvasti pitää "mammalle" olla lähettelemässä pusi-pusi-viestejä. Jos jotain vakavaa sattuisi, ilmoitettaisiin siitä sinulle saman tien. Elämä on opettanut minut ajattelemaan, että jos mitään ei kuulu, niin kaikki on hyvin. Eri asia olisi, jos avokkisi olisi lähtenyt yksin kuukauden tunturivaellukselle.
Vierailija kirjoitti:
Ap roikkuu miehessä ja suostuu ihan kaikkeen! Ja miksikö? No ukko on rikas! Mitäs sitä ei akka rahojen eteen tekisi. Varsinkin tällaiset kaveriporukan yhteiset panoalustat.
Olen itsekkin ihan tarpeeksi rikas... AP
Vierailija kirjoitti:
Olemme vajaa 30 vuotiaita. Miehellä tai hänen kavereillaan ei pahemmin velvollisuuksia ole mutta rahaa riittää.
Olen itse matkustellt myös paljon ja asunut ulkomailla mutta en lähtisi enää paria viikkoa pidemälle reissulle ilman miestä, hänelle se ei kuitenkaan ole ongelma. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, edellisillä kerroilla tosin matkoilla oli joku agenda muukin kuin ryyppääminen. AP
Sitä ei enää kiinnosta. Älä laita viestin viestä vaan unohda koko hemmo. Seuraavalla kerralla valitse kumppaniksi joku juoksunsa jo juossut aikuinen mies.
Kyllä olisi ollut ihan sallittua loukkaantua jo tuossa matkan suunnitteluvaiheessa... Itse en haluaisi olla kuukautta (!) erossa miehestäni, alle viikon työreissutkin ovat minusta ikäviä. Ja suhteessa minusta on selvää, että aina ilmoitetaan kun on perillä jos jonnekin lähdetään.
Miksi itse ajattelet miehen muuttaneen käytöstään noin radikaalisti? Eikö sinua rehellisesti huoleta, että mies, joka on tähän asti asunut kanssasi, soittanut reissuiltaan (samankaltaisilta, oletan?) joka päivä puolen tunnin puhelun - ei nyt muista edes ilmoittaa olevansa perillä?
ota lippu sinne missä ne on ja käy vakoilemassa. jos kestät niiden touhut niin sitten kestät. esim. suomenruotsalaisilla ja suomensuomalaisillakin perijöillä on aina ollut paljon naisia ja ovat aina pettäneet kumppaneita ihan ruotsin kunkusta alaspäin. sen rahan mukana tulee toiset naiset. sun pitää miettiä otatko sen rennosti vai vaihdatko normimieheen. mieti onko se sen rahan arvoista. lisäksi antaako se sulle edes sitä rahaa, vai pihtaako ja pettää samaan aikaan. noissa suhteissa sullakin voi olla sitten miehiä. mieti mihin olet valmis.
Trust kirjoitti:
No hei,
Teillä ei ole lapsia. Olette muuttamassa yhteiseen kotiin kohta ja kyllä se elämä sitten siitä asettuu uomiinsa.
Ei kannata ylianalysoida niinkuin joku jo sanoikin.
Mies rakastaa sinua vaikka ei joka päivä viestittelisikään.
Kivempi kun voi välillä kaivata toista.Ota ihan rauhassa. Jos ja kun teillä kerran on noin hyvä suhde.
Nauti itsekin vapaudestasi kuukauden. Tee juttuja mistä nautit ja tykkäät tehdä ilman miestä.
Voit sitten laittaa miehelle viestiä, että omakin elämäsi on kivaa kotona ja että häntä kaivataan.Älä nyt herranjestas ala ainakaan laittamaan mitään negatiivistä sinne reissuun. Anna miehelle tilaa. Kyllä hän sieltä palaa kotiin. Ja varmasti arvostaa sinua enemmän kun et "roiku" ja murehdi koko aikaa.
Muille kommentoijille sen verran, että huh, huh. Miten teidän kanssanne joku voi edes olla. Vaatimuksia mitä saa tehdä ja koska pitää olla kotona. Tuo elämähän kuulostaa kanssanne siltä kuin äiti-poikasuhde. Hyi hitto. En pystyisi.
Toisen ihmisen rakastaminen ja kunnioittaminen on muuta kuin vahtimista. Monen kirjoittajan "rakkaus" kuulostaa läheisyysriippuvaisuutta eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
"Päästä rakkaasi vapaaksi, jos se ei tule takaisin, ei se koskaan sinun ollutkaan."
"Luottamus on suurempi kohteliaisuus kuin rakkaus." - George MacDonald
Tässä sinun ajattelutavassasi on nyt vaan pieni ongelma. Esim. tässä ajatuksessa:
"Päästä rakkaasi vapaaksi, jos se ei tule takaisin, ei se koskaan sinun ollutkaan."
Voihan pettämään taipuvainen ihminen tulla aina takaisin ja sinä voit sinisilmäisenä uskoa hänen juttunsa ja olla tyytyväinen. Silti tämä pettäjä voi panna muita ja lähteä aina uusille vastaaville reissuille. Eli kuulostaa lähinnä "vapaalta" suhteelta. Molemmat saa tehdä mitä huvittaa, ja mistään ei kysellä. Vasta kun joku sukupuolitauti sattuu tarttumaan, ollaan aidosti huolestuneita.
Vierailija kirjoitti:
Elä huoli ap. Todellisuus on se, että sinkkukavereisen seurassa mies varmaan kokee painetta olla tunteiltaan kova eikä tähän sovellu hempeily viestit ja puhelut. Mies luulee alitajuntaisesti, että se on epänormaalia vaikka sitä se ei ole. Mahtavaa että mies pääsee matkustelemaan, sillä sehän on jokaisen meidän unelma. Tyttöystävänä tässä kannattaa kannustaa, sillä kuka nyt ei haluaisi toisen parasta. Varmasti matkustatte yhdessäkin välillä? Arvostan miestäsi siitä hyvästä, että hän panostaa myös ystäviinsä. Tuollaiset reissut ovat tärkeitä, sillä miksi ystävyysuhteiden pitäisi muuttua vain, koska yksi on parisuhteessa. Pettämisiä on turha miettiä, sillä tunnet kyllä hänet. Itselläni on kuvailemasi kaltainen mies ja tiedän miltä tuntuu luottaa toiseen 100%. Mitä tulee viestittelyyn niin kaikki passiivisagressivisuus on turhaa. Sinulla on oikeus olla mutruna asiasta, mutta kun ottaa huomioon asian laidat niin onko se kannattavaa? Kiusaat vain itseäsi ylianalysoimalla asiaa.
"kuka nyt ei haluaisi toisen parasta".
Niin ja kuka nyt ei haluaisi omaa parastaan. Jos pitää olla iloinen toisen tekemistä kuukauden ryyppy- ja panoreissuista, niin silloin ei ajattelle omaa parastaan. Ketään ei tunne niin hyvin, että voisi tietää mitä tapahtuu ulkomailla kuukauden ryyppyreissuilla.
Siinä vaiheessa on ok loukkaantua kun toisen käytös loukkaa. Itse elin suhteessa jossa toisen piti saada mennä miten tykkäsi ja yksi tärkeimpiä oppeja siitä on juuri tuo. Toinen omasta mielestä tärkeä juttu on että puhuu asioista suoraan. Eli sen sijaan että pitää radiohiljaisuutta/kettuilee tms. ja ajattelee toisen tajuavan niin sanoo suoraan että "tiedätkö, tuntuu p*skalta kun teet noin". Omassa suhteessa yritin pitää mm. radiohiljaisuutta, jos toinen tajuaisi. Ei tajunnut. Ja lopputuloksena itseä ketutti kahta kauheammin kotona samalla kun toinen huiteli tyytyväisenä pitkin maailmaa.
Tsempit sulle ap :)
HEL-NYC kirjoitti:
Kyllä olisi ollut ihan sallittua loukkaantua jo tuossa matkan suunnitteluvaiheessa... Itse en haluaisi olla kuukautta (!) erossa miehestäni, alle viikon työreissutkin ovat minusta ikäviä. Ja suhteessa minusta on selvää, että aina ilmoitetaan kun on perillä jos jonnekin lähdetään.
Miksi itse ajattelet miehen muuttaneen käytöstään noin radikaalisti? Eikö sinua rehellisesti huoleta, että mies, joka on tähän asti asunut kanssasi, soittanut reissuiltaan (samankaltaisilta, oletan?) joka päivä puolen tunnin puhelun - ei nyt muista edes ilmoittaa olevansa perillä?
Tunnen miehen pidemmältä ajalta ennen kun aloimme seurustelemaan ja tiedän että on aina ollut huono vastaamaan ja on aina paennut ns. oikeaa elämää matkustelemalla. Ei ole vakavia suhteita ennen minua ja tiedän että mies on parhaansa yrittänyt kun olemme alkaneet seurustelemaan. En ole pakottanut mitään tapahtuvaksi mutta on muuttunut parissa vuodessa todella huomaavaiseksi ja välittäväksi vaikla ennen ei halunnut päästää ketään liian lähelle. Nyt kuitenkin on reissussa lapsuuden kavereiden kanssa niin uskon vähän taipuneen vanhoille tavoille ja uskoo minun odottavan. En haluaisi alkaa kiukuttelemaan mutta koen että olen ollut jo tarpeeksi joustava kun olen päästänyt reissuun (olen kyllä ilmaissut että en pidä ajatuksesta) eli jos reissuun lähtee taas niin voisi edes pitää samalla tavalla yhteyttä kun aikaisemmin. AP
Mä olisin ap:n tilanteessa huolissani siitä, onko mies ylipäätään kunnossa.
En kyllä voisi olla tuollaisessa suhteessa. Voisin itse liian pahoin. Tarvitsen puolison lähelleni ja hänellä pitää olla parisuhteelle aikaa. Ei siis mitään tavoitteellista treenaajaa tai muuta urheilumiestä tms. joka on useimmat illat poissa. Eikä missään nimessä tyyppiä joka lähtee viikoiksi reissuun.
Mutta me ollaan erilaisia. Toiset tarvii toisenlaista.
Mies ei ole vieläkään ottanut yhteyttä? Yrittäjä lähtee kuukaudeksi ryyppyreissulle mieskavereidensa kanssa ulkomaille, jättäen puolisonsa jouluksi ja uudeksivuodeksi. Yrittäjä? Rakastava puoliso?
Kuka jaksaa ryypätä kuukauden putkeen?!
Hänessähän on siis alkoholistin piirteitäkin, hyvä syy laittaa mies vaihtoon, sanon minä!
Ei kuulosta hyvältä tuo.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Kyllä olisi ollut ihan sallittua loukkaantua jo tuossa matkan suunnitteluvaiheessa... Itse en haluaisi olla kuukautta (!) erossa miehestäni, alle viikon työreissutkin ovat minusta ikäviä. Ja suhteessa minusta on selvää, että aina ilmoitetaan kun on perillä jos jonnekin lähdetään.
Miksi itse ajattelet miehen muuttaneen käytöstään noin radikaalisti? Eikö sinua rehellisesti huoleta, että mies, joka on tähän asti asunut kanssasi, soittanut reissuiltaan (samankaltaisilta, oletan?) joka päivä puolen tunnin puhelun - ei nyt muista edes ilmoittaa olevansa perillä?
Tunnen miehen pidemmältä ajalta ennen kun aloimme seurustelemaan ja tiedän että on aina ollut huono vastaamaan ja on aina paennut ns. oikeaa elämää matkustelemalla. Ei ole vakavia suhteita ennen minua ja tiedän että mies on parhaansa yrittänyt kun olemme alkaneet seurustelemaan. En ole pakottanut mitään tapahtuvaksi mutta on muuttunut parissa vuodessa todella huomaavaiseksi ja välittäväksi vaikla ennen ei halunnut päästää ketään liian lähelle. Nyt kuitenkin on reissussa lapsuuden kavereiden kanssa niin uskon vähän taipuneen vanhoille tavoille ja uskoo minun odottavan. En haluaisi alkaa kiukuttelemaan mutta koen että olen ollut jo tarpeeksi joustava kun olen päästänyt reissuun (olen kyllä ilmaissut että en pidä ajatuksesta) eli jos reissuun lähtee taas niin voisi edes pitää samalla tavalla yhteyttä kun aikaisemmin. AP
No älä sitten kiukuttele. Toivo vaan vauvapalstalla. Toivotaan, että mies lukee palstaa ryyppyreissullaan, niin välittyy toivomuksesi hänelle. Daa.
n.6kk päästä.
Sitä paitsi mies on pitänyt yhteyttä, joten kysymyksesi on outo.
Päätin nyt että en laita miehelle mitään viestiä, vaan saa itse ottaa yhteyttä ja sitten sanon rehellisesti miltä tuntuu. Jos ottaa tänään niin sanon että toivoisin että voisi vähän enemmän antaa kuulua itsestään ja että minusta tuntuu pahaltakun ero on niin suuri siihen verrattuna miten on ennen pitänyt matkoilta yhteyttä. Jos vasta parin päivän päästä (olemme olleet pari vuotta yhdessä ja matkoista huolimatta pitäneet Joka päivä yhteyttä, miinus minun viimeisin viiden päivän matka jolloin minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia puhelinyhteyksiin) niin sanon kyllä että en aio jatkaa näin ja kehoitan miettimään mitä merkitsen hänelle että haluaako löytää aikaa kirjoittaa paria viestiä itsestään sillon tällöin vai ei, halustahan se on kiinni kun tiedän että ei ole mitään kiirettä aikatauluakaan heillä.
ja eivät siis ole missään aasiassa maksullisten keskellä. Enkä pelkää että mies pettää, hän on ollut ennen minua aika kokematon enkä usko että nyt jossain muslimimaassa lähtisi homma ihan uuteen suuntaan... AP
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin ap:n tilanteessa huolissani siitä, onko mies ylipäätään kunnossa.
En kyllä voisi olla tuollaisessa suhteessa. Voisin itse liian pahoin. Tarvitsen puolison lähelleni ja hänellä pitää olla parisuhteelle aikaa. Ei siis mitään tavoitteellista treenaajaa tai muuta urheilumiestä tms. joka on useimmat illat poissa. Eikä missään nimessä tyyppiä joka lähtee viikoiksi reissuun.
Mutta me ollaan erilaisia. Toiset tarvii toisenlaista.
Meidän työt on sellaisia että vietämme todella paljon aikaa keskenämme, syömme joka ilta kunnolla yhdessä ja juttelemme. Ei siis haittaa jos mies kerran parissa viikossa lähtee ulos kavereiden kanssa eikä hänestä kuulu mitään, kunhan tulee yöksi kotiin.
Mutta kyllä minua loukkaa että lähtee kuukaudeksi ryyppyreissulle, pari kertaa mainitsi asiasta ennen lentojen varaamista.. itse varaan tänään kyllä matkn jota en ikinä varaisi ilman tätä miehen reissua. Lähden miespuolisen kaverini pariksi viikoksi Aasiaan reissaamaan kun mies on jo palannut kotiin. Ei sinänsä mikään kosto matka mutta en muutoin olisi lähtenyt kieltämättä. AP
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole vieläkään ottanut yhteyttä? Yrittäjä lähtee kuukaudeksi ryyppyreissulle mieskavereidensa kanssa ulkomaille, jättäen puolisonsa jouluksi ja uudeksivuodeksi. Yrittäjä? Rakastava puoliso?
Rikas lellipentu joka vasta opettelee elämään toisen ihmisen kanssa. Mutta rakastan häntä silti kovasti, olen nuorempana ollut edellisissä suhteissani vähän samanlainen ja sitten minut on jätettykkin. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin ap:n tilanteessa huolissani siitä, onko mies ylipäätään kunnossa.
En kyllä voisi olla tuollaisessa suhteessa. Voisin itse liian pahoin. Tarvitsen puolison lähelleni ja hänellä pitää olla parisuhteelle aikaa. Ei siis mitään tavoitteellista treenaajaa tai muuta urheilumiestä tms. joka on useimmat illat poissa. Eikä missään nimessä tyyppiä joka lähtee viikoiksi reissuun.
Mutta me ollaan erilaisia. Toiset tarvii toisenlaista.
Meidän työt on sellaisia että vietämme todella paljon aikaa keskenämme, syömme joka ilta kunnolla yhdessä ja juttelemme. Ei siis haittaa jos mies kerran parissa viikossa lähtee ulos kavereiden kanssa eikä hänestä kuulu mitään, kunhan tulee yöksi kotiin.
Mutta kyllä minua loukkaa että lähtee kuukaudeksi ryyppyreissulle, pari kertaa mainitsi asiasta ennen lentojen varaamista.. itse varaan tänään kyllä matkn jota en ikinä varaisi ilman tätä miehen reissua. Lähden miespuolisen kaverini pariksi viikoksi Aasiaan reissaamaan kun mies on jo palannut kotiin. Ei sinänsä mikään kosto matka mutta en muutoin olisi lähtenyt kieltämättä. AP
Ei helekkari mikä taliaivo olet. Noh, yritin auttaa sinua näkemään järjen, mutta ole vapaa ja tuhoa suhteesi lapsellisuudellasi. Hyvä puoli on, että ainakin hyvä mies lähtee eteenpäin sinkkumarkkinoille!
Älä ota pulttia. Kun suhde on tuore, varmasti soittelee pitkiä puheluita joka päivä, mutta pidemmässä suhteessa sitä asiaa ei niin akuutisti ole. Jos on reissussa ohjelmaa voi olla paljon, ja netti yhteyttä rajatusti, joten siitäkin syystä voi yhteydenpito olla hiljaisempaa. Mutta joka päivä kuitenkin ilmoittaa olevansa hengissä, hyvä niin. Voisit liittymättä ehdottaa itse puhelua joku ilta kun hänellä ei ole suunnitelmia. Matkalla yhteydenpidosta ei kannata vetää johtopäätöksiä suhteen tilasta, sanon näin paljon erikseenkin matkustavan onnellisen parisuhteen osapuolena. Ja mitä pidempi suhde, sitä vähemmän on tunne että kaikki pitää raportoida puolisolle. Ei paniikkia.