Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!

Surullista, mutta totta. Olen totaalisen pettynyt ihmisiin. Kerrassaan vaan parempi olla yksin. Pelkään ihan ihmisiä. Ikävä, mutta täytyy olla varovainen. Viimeinenkin luotto meni, kun eräskin ihminen, johon luotin täysin, niin oli naureskellen kertonut, hänelle kertomiani asioita muille. Tuntui pahalta. Parempi, kun ei puhu enää kenenkään kanssa mitään. Sitten, kun olen aiemmin ollut olemukseltani hymyileväinen ja iloinen, sekin on käännetty, että yritän iskeä miehiä. Olen vaan aina nauttinut pienistä asioista ja kuntosalilla ollut hyvillämielin. En aseksuaalina edes kaipaa seksiä. Elämäni ei ole ollut helppoa, joten olen yrittänyt säilyttää positiivisen mielen ja herätä aina uuteen päivään hymyillen ja nauttia harrastuksesta. Kerrankin kiun ostin yhdelle synttärilahjan, niin sain kuulla, että sitäkin oli arvosteltu negatiivisesti. En enää halua olla ihmisten kanssa. Tulee aina paha mieli. 

Ihmiset ovat todella julmia, ilkeitä ja pahoja. Sanotaan aina jotakin halveksittavaa ja korostetaan itseään. Arvostellaan ja puhutaan pahaa muista jne. Pelkään ihmisiä. Halluan erakoitua. 

Alone by choice and loving it. 

Vierailija kirjoitti:

Alone by choice and loving it. 

Kertoisitko millaista elämäsi on?

Vierailija kirjoitti:

Ei ap ole erakko, vaan sosiaalisesti heikkolahjainen

Piti sitten haukkua? Onko sulla huono itsetunto ja saat muita haukkumalla hetkeksi paremman?

Täytyy sanoa, että pelastus on ollut etätyöt. Ihanaa, kertakaikkisen ihanaa, ettei tarvitse nähdä työ'tovereita'. Konttorilla käyn pari kertaa vuodessa. Kaikki palaverit, koulutus, luennot, infot hoituu teamsilla.

Ja työt tehokkaasti ja nopeasti.  Samalla tulee pyykkikone laitettua surraamaan, eikä kukaan kyttää vessakäyntejä, palaverien aikaan teen käsitöitä, eikä ketään ärsytä! Koira ja kissa on seurana, eikä kukaan valita allergioista. Syön mitä ruokaa haluan, eikä kukaan ole marisemassa kuinka pskaa on ja hirveää. jne jne. 

Vielä pitäisi muutama vuosi jaksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ikävä, kun ei voi nauttia elämästä ja olla onnellinen. Ihmiset pilaavat kaiken. Aina pitää sanoa jotakin ikävää. Kyllä se päivän pilaa, jos joku heittää ikävän kommentin. Näytätpä väsyneeltä, toinen kulma on erilainen jne. Vaikka olisi minkalainen ihminen tahansa, niin voidaan sanoa jotakin ilkeää. Parasta oli kun eräs puolituttu sanoi, että eihän Stubb osaa kunnolla englantia, puhuu rallienglantia. Vaikka puhuu tosi kauniisti ja täydellisesti englantia. 

Kasvata kovempi nahka. Jos päiväsi menee pilalle, siitä että sinun sanotaan näyttävän väsyneeltä, olet liian herkkä pahoittamaan mielesi. Se ei ole mikään ilkeä kommentti edes, vaan ihan neutraali. Ei väsyneeltä näyttäminen ole mikään paha asia, ja jos sinulle sanotaan että sinusta huomaa että olet väsynyt, niin sillä tarkoitetaan ehkä että tarvitset varmasti lepoa.

Jos minulle sanotaan että toinen kulmani on erilainen, niin olen ihan kiitollinen tiedosta, niin voin korjata asian. Tai että joku sanoo että hei sulla on persiljaa hampaiden välissä. Kiitos, olisikin ollut noloa koko päivä kulkea persilja hampaan välissä, kun kukaan ei uskalla sanoa asiasta. Teidän yliherkkien mielensä pahoittajien takia.

Nykyään tuo mielensäpahoittaminen on joku sellainen juttu, että ihmisten pitää olla ihan polvillaan sen edessä. Toisten ihmisten naurettavista ja lapsellisista mielipahoista ja niiden välttämisestä on tullut uusi nykyajan jumala.

Haluan erakoitua ystävästäni. Ärsyttää, kun halveksii toisia ihmisiä. On varakkaasta kodista. Saanut aina kaiken ilmaiseksi jo nuoresta asti, asunnot, autot jne. vanhemmiltaan. On itselläänkin hyvä työpaikka ja hyvä koulutus. Miehensä on varakas myös. Aina halveksimassa muita. Itsellänikin on hyvin asiat, mutta olen kaiken tehnyt itse kaiken eteen. Paljon enemmän arvostan siivoojia, lähihoitajia, rakennusmiehiä jne. kuin ystävääni. 

Mikähän minussa on vikana, kun olen saanut ihmisiltä vain pelkkää paskaa niskaan. NAUTIN kesästä. Ei parempaa seuraa ole. Aurinko, kirja, mehupullo ja viltti nurmikolla. Kukat ja perhoset seurana. 

Itse olisin valmis muuttamaan tältä ahtaasti rakennetulta alueelta pois.

Heti kun muutettiin niin eräs naapuri ilmoitti että haluaa tutustua uusiin naapureihin. Järkytyin sillä olen introvertti. 

 

Olisi ihana asua vaikka jossain metsän reunalla isolla tontilla. 

 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat todella julmia, ilkeitä ja pahoja. Sanotaan aina jotakin halveksittavaa ja korostetaan itseään. Arvostellaan ja puhutaan pahaa muista jne. Pelkään ihmisiä. Halluan erakoitua. 

Itsellä samaa. Menin tyhmyyksissäni kertomaan erään jutun sukulaiselle. En edes tiedä miksi? No tämä sukulainen sitten kertoi asian eteenpäin. Ei tullut mieleenkään että näin voisi käydä.

Että näin. Moni tekee mitä vaan jos itse hyötyy asiasta. Kertoo asiat eteenpäin yms 

Itse haluaisin asua isossa talossa isolla tontilla. Mutta pelkään pimeää ja ilkivallantekijöitä. Asun kerrostalossa ja hyvin tännekin voi erakoitua. Olen ääri-introvertti. Lukeminen, televisio, radio ja jumppaaminen on paljon parempaa seuraa kuin ihmiset. 

Onnellisesti erakoitunut minäkin ja voin loistavasti. Aina oli eripuraa töissä, sukulaisten, perheen ja kavereiden kanssa. Lopetin vaan kaikki ihmissuhteeni. Aloin elämään itselleni. Miksi pitäisi pitää yhteyttä ihmisiin tai auttaa ketään? Katkeroittaa itsensä. Hoidan omat asiani. Muut saa hoitaa omansa. En kaipaa jutustelua enkä läheisyyttä. Aurinko, puut, kukat, kesä ja ulkoilu on parasta seuraa. Saa hyvän mielen niistä. Asun kerrostalossa, saan olla ihan rauhassa siellä. Pelkäisin asua rivitalossa tai omakotitalossa. Vaikka se olisi ihanne asumismuoto. En ole koskaan aiemmin voinut näin hyvin kuin erakkona. Suosittelen kaikille, jotka kärsivät ihmisseurasta. 

Haluan erakoitua ihmisistä, joilla on lapsia. Eivät millään ymmärrä, että en halua omia lapsia. 

En oikein pysty enää ollenkaan olemaan ihmisten kanssa. Olen pettynyt ihmisiin ja luotto mennyt moneen kertaan. En olisi halunnut, että elämässäni on tapahtunut näin rankkoja asioita. Omaa typeryyttäni. En ole tajunnutkaan, miten ihmiset voivat olla julmia. Nautin kyllä nyt elämästäni yksin. Mutta en ole enää se sama iloinen oma itseni, joka olin ennen. Olen varautunut. En oikein uskalla puhua ihmisten kanssa, mieluummin olen hiljaa. Ettei vaan vahingossa päästä suustaan jotain sammakkoa, vaikka ei ole tarkoittanut mitään pahaa. Saa koko suvun, naapurit ja kaikki lähellä olevat kimppuun haukkumaan vuosi kausiksi. Kärpäsestä tehdään härkänen. Vain sanoo oman mielipiteen jostakin. Erakkona aion elellä. 

Erakoituminen vain on helvetin kallis harrastus. Kerrostalossa sitä ei voi tehdä, omassakin taloyhtiössä peräti kaksi naapuria on harrastanut naapuriensa salakuuntelua teknisin apuvälinein. Kolmannelta osapuolelta kuultua.

Ihan sama täällä. Monella on. Se on nämä piirit joissa olemme ja kun ne ovat ihan väärät monella ihmisellä.

 

Ihmiset ovat piikikkäitä, ivallisia, kerskuvia, mollaavia, minä itse ihmisiä jne. En ollenkaan tykkää ihmisistä enkä kaipaa mitään sosiaalisuutta. Pakollisissa kuvioissa saa sosiaalisenmittarin ihan täyteen. Vapaa-aika ihana viettää yksin. Nauttia kesästä eikä pilata sitä ihmisseuralla. 

Maailma ja ihmiset ovat menneet niin hurjiksi, että parempi pysyä kotona ja pelätä kaikkia. Voihan joku tietenkin murtautua kotiinkin, mutta onneksi asun kerrostalossa ja korkealla. Turvallista siinä mielessä. 

Asun kaupungin keskustassa ja elän kuin haamu, vailla ystäviä tai ketään. Tämä on oma valintani, nautin tästä vapaudesta kun ei tarvitse kantaa huolta muista ihmisistä. Käyn raksalla töissä ja se onkin melko itsenäistä työtä eikä tarvitse tuoda töitä kotiin. Kodistani olen tehnyt linnakkeen, jossa kaikki mukavuudet ja harrastukset. Aion hankkia vielä kissan kaveriksi. Tällä tavoin olen päättänyt elää, vailla huolta huomisesta, vaikka loppuun asti.