Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!
09.12.2016 |
En tiedä, mistä tämä johtuu ja voiko asialle tehdä jotain. Mä vaan väsyn ihmisten kanssa olemisesta tolkuttomasti. Jotkut saa sosiaalisesta elämästä energiaa, mutta mulla kaikki energia lähtee ihmisten kanssa olemisesta. Tykkään olla yksin, enkä ollenkaan pidä itseäni yksinäisenä. Minulla on paljon ystäviä, mutta voin hyvin nähdä niitä 1-4 kertaa koko vuoden aikana. Se riittää.
Unelmani olisi muuttaa johonkin toiseen maahan ja olla siellä ihan itsekseni. Ei olisi mitään paineita olla kenenkään kanssa ja kotimaan ystäviä näkisin ihan yhtä paljon kuin nytkin.
Ärsyttää elää tällaisessa yhteiskunnassa, jossa vain ulospäinsuuntautuneilla ja yltiösosiaalisella olemisella on jotain merkitystä.
Kommentit (1714)
Olen katkeroitunut, vihainen ja erakoitunut paskojen kokemusten vuoksi ihmisistä. Olen välillä niin täynnä vihaa, etten enää pystyisikään olemaan tekemisissä kenenkään kanssa. Enkä kyllä enää haluakaan uusia pettymyksiä. Siitä ei mitään hyvää seuraa, jos on jonkun kanssa tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten ilkeys, julmuus ja pahuus on saanut erakoitumaan. En vaan kestä sitä piikittelyä ja pahantahtoisiutta. Yhtäkkiä sanotaan jotakin tosi loukkaavaa tai kerskutaan omilla tavallisilla asioillaan. Koko ajan saa olla varpaillaan. Täytyisi olla terästä, että kestäisi ihmisiä. Jokaiseen pettyy. Eikö keneenkään voi luottaa. Kieroilua, mustamaalaamista, selkäänpuukottamista, valehtelua, tahallaan käsitetään väärin jne. jne.
Tuntuu, että kaikki inhoaa. En enää edes pyri ihmisten kanssa olemiseen. Joskus olisi kiva, kun olisi joku joka halaisi. Ja saisi tuntea lämpöä. Tällaista tuskin minun kohdalle tulee koskaan tapahtumaan.
Olen entinen sairaanhoitaja ja nykyinen ihmisvihaaja. En halua tehdä mitään hyvää ihmisten eteen enää, eivät ole sen arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen entinen sairaanhoitaja ja nykyinen ihmisvihaaja. En halua tehdä mitään hyvää ihmisten eteen enää, eivät ole sen arvoisia.
Nykopp?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään niin helvetisti ihmisiä. Sitä saatananmoista vittuilua.
En vaihtaisi mistään hinnasta erakkoutta ihmisseuraan. Sellaista tyyppiä ei ole joka voittaisi yksinolon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu: muuta maalle.
Ryhdy koodariksi, kirjoittajaksi, kirjanpitäjäksi tms.
Siinä se. Kaikki hyvin.
Maalla on kivaa. voit pitää eläimiä, kasvattaa juureksia, tryffeliä, mitä vaan.
Jos siis olet tosissasi.
Seutu pitäisi valita tarkkaan. On myös tosi sisäänlämpiäviä kyliä.
Tunnen aina itseni rumaksi, köyhäksi, tyhmäksi ja inhotuksi ihmisten kanssa ollessani. Yksin ollessa olo on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virnistelijöitä, silmänpyörittelijöitä, pilkkaavia, ivaavia jne.
Aina joutuu pettymään. Aina kun luulee, että on tavannut jonkun kivan tyypin. Niin alkaakin ilkeäksi ja piikikkääksi. En halua enää tutustua keneenkään. Ja vanhoihin tuttaviin en enää halua pitää yhteyttä. Ovat hankalia tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä en pelkää enkä vihaa ihmisiä eikä ole heistä huonoja kokemuksia tai pettymyksiä.
siltikin rakastan olla yksin. ystävät tietävät etten vastaa. nähdään sillon kuin nähdään, muutaman kerran vuodessa.
olen erakoitunut maalle ja olen hirmu onnellinen.
Olen erakko omasta tahdosta. Olen jo 15-vuotiaana poikana huomannut, että ihmiset ovat pahaa haluavia. Puhuvat selkien takana vaikka ja mitä. Isä paheksui sitä valintaa, että en tulisi ikinä hankkimaan lapsia tai autoa autoa ajavana ihmisenä. Vaikka hän on sijaisisäni, hän on edelleen todella raskas. Koulukiusaamisen aikana erakoiduin joka kerta kotiin ja metsiin. Vielä nykyäänkin saan metsästä ja luonnosta voimaa työttömänä. Terveys mennyt välissä, kun tuli kutsumaton vieras eli lihassairaus joka vaikuttaa kaikkeen elämässä. Autismi diagnosoitu aikuisena. Sanon isääni usein työnakromaaniksi, kun hän puhuu minusta ja työttömästä veljestäni yhteiskunnan lusmuna, kun ei töitä muka löydy. Kaverit olleet hyväksi käyttäviä, säästöjen vuoksi ovella kello 6 aamulla. Jos ei rahaa tule, ketään ei tule edes illalla sanomaan hyvää yötä!
Lopetin isän kanssa saunomisen 2 kuukautta sitten, kun joka saunakerta meni väittelyksi olenko työkykyinen vai ei. Isän mielestä asiaa tutkivat neurologit ja lääkärit tyhmiä, kun epäilevät minua sairaaksi. Itse taas menee 3 vko polvileikkauksesta takaisin raskaisiin töihinsä! Kuukausi sitten muutin Tampereen seudulta Harjavaltaan ja se oli elämäni paras päätös! Jäi kaikki sukulaiset taakse kertaheitolla, enkä edes kertonut tarkemmin missä osoitteessa asun kenellekään. Ei tarvitse enää saunoa ilonpilaajan kanssa ja saa olla rauhassa erakkona! Kukaan ei tunne minua täällä Harjavallassa ja Kokemäenjoen maisemissa voi kalastaa vaikka joka perjantai voinnin niin salliessa. En jaksa ihmisiä ollenkaan, kaupan kassa riittää ihmiskontaktiksi. Ja mainitsinko jo, että kukaan ei tunne minua täällä? Saa elää rauhassa omaa elämää työttömänä, kunnes joku päästää eläkkeellee terveys ei meinaan ole hyvä.
Autismi yhdistettynä anhedoniaan/masennukseen ja lihaskipuihin lihassairaudessa, niin ei ole töitä, joita tehdä. Ja kun isän aika jättää, minua on ihan turhaa odottaa edes hautajaisiin tai haudalle. Sen verran raskaasti hän on minun masennukseen ja ahdistukseen osallistuttanut.
Ikuinen erakko.
Alue: Aihe vapaa
99% ihmisistä on totaalisia idiootteja.