Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!

Ihana Joulu yksin vietettynä. Oma valinta. Saunomista, ulkoilua upeassa säässä, herkuttelua, hyvää ruokaa, telkun katselua, lukemista, rauhallisuutta ja lepoa. Onnellinen olo. Ei ihmisiä, lapsia eikä hässäkkää ja kiirettä. Kolme lahjaakin sain jo etukäteen. Ja itselleni ostin kymmenen kerran hierontakortin ensi vuodelle, varsi-imurin, uuden täkin ja tyynyn sekä uuden lipaston. Tämä viikko kokonaan vapaata töistä. Yksinolo ja rentoutuminen jatkuu koko viikon. Nautin niin paljon. 

Olen aina tarvinnut omaa tilaa ja aikaa. Tykkään puuhastella kotona yksin ja käydä kuntoilemassa, ulkoilemassa, shoppailemassa jne. yksin. Haluan, että minulla on oma huone ja vessa. Mies saa olla, kunhan suhde on seksitön. Nautin suunnattomasti yksinolosta ja välillä on kiva miehenkin kanssa jutella, käydä matkalla jne. Kyllä aina töissäkin olen tykännyt käydä jne. Mutta en ole koskaan ihmisistä tykännyt. Tällainen erakko olen. 

Yksinolo voi muuttaa sinut onnelliseksi ihmiseksiAinakin minun kohdalla näin on käynyt😀

Vierailija kirjoitti:

Yksinolo voi muuttaa sinut onnelliseksi ihmiseksiAinakin minun kohdalla näin on käynyt😀

Mua ei huvita tehdä oikein mitään kun olen yksin, koska kaikki tuntuu niin tylsältä ja turhalta silloin. Ja vaivalloiselta. Mutta en saa oikein mitään aikaan silloinkaan, kun joku toinen ihminen on paikalla, koska se jotenkin häiritsee mua. 

Paljon helpommalla pääsee ja paljon onnellisempi on, kun ei ole missään tekemisissä ihmisten kanssa. 

Olen aina rakastanut yksinoloa ja nauttinut yksinolosta. Enkä koskaan ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. Hyvä olo on aina ollut. Mutta ihmisten kanssa tunnen oloni yksinäiseksi ja paha olo muutenkin. Mies minulla on, mutta paljon omaa aikaa ja tilaa. Molemmilla paljon omaa tilaa, aikaa ja omia puuhasteluja. Mökillä olemme yhdessä ja matkoilla. Muuta sosiaalisuutta meillä ei juurikaan ole. On kiva olla kotona ihan kotoisasti, emme kaipaa vierailijoita. Mielestäni koti on paikka, jossa saa olla rauhassa. Töissä näkee ihan tarpeeksi ihmisiä ja on melua ja vilskettä. Koti on rauhan satama sitten. Telkkari, radio, tietokone ja cd-soitin ovat kivoja ystäviä. On mielikuvituksen puutetta, jos tarvii ystäviä. Tänäänkin oli niin kiva vapaapäivä. Ei minkaanlaista muuta ihmiskontaktia. Siivosin, joka on lempipuuhaani. Luin, kuuntelin musiikkia, söin rauhassa, kävin saunassa ja katsoin telkkua. Nautin pienistä asioista. En tarvi mitään erikoisia menoja tai suurta rikkautta. Tavallinen hyvä elämä parasta. 

Olen aina tykännyt käydä töissä, opiskella, kuntoilla, matkustella, harrastaa jne. Mutta en ole ihmisten kanssa halunnut olla tekemisissä. Yksin on kiva tehdä kaikkea. Ärsyttää, jos joku tuppaantuu jutteleen tai tulee lähelle. Eikä siitä mitään hyvää seuraa. 

Olen kurkkuani myöten täynnä ihmisiä. Olen sairaanhoitaja. Olen saanut elämäni aikana niin paljon haukkuja, ilkeilyä ja piikittelyjä työyhteisössä, potilailta, omaisilta ja lähipiirini ihmisiltä sekä myös yleisesti tuntemattomilta ihmisiltä. Olen todella kyyninen nykyään. Ja teen vain enää keikkoja. Siitäkin kyllä olen saanut kuulla. Hyvä, että talous kunnossa nyt ja voi tehdä vaan enää keikkoja sekä muutamia vuosia vielä eläkkeelle. Erakoidun sitten täysin. Ulkoilemassa käyn syrjäisillä teillä sekä linnottaudun kotiin. Syön, nukun ja luen. 

Surullista, mutta totta. Ihmiset ovat hyväksikäyttäjiä, kieroja ja valehtelijoita. Varovainen saa olla ja pysyä kaukana. 

Elämä, pettymykset ja ihmissuhteet ovat tehneet minusta ihmisvihaajan. En ole paha, mutta kuljen sen näköisenä, että saan olla rauhassa. En halua ikävyyksiä enää lisää elämääni. Olen totaalisesti erakoitunut. 

Lapsesta saakka on saanut vain kärsiä toisista ihmisistä. Kotiväki kohteli rumasti ja olivat inhottavia lastaan kohtaan. Koulussa kohdeltiin myös todella ilkeästi, haukuttiin, lyötiin ja suljettiin ulkopuolelle. Parisuhteissa alistettiin ja käytettiin hyväksi. Lisäki petetiin törkeästi. "Ystävätär" puukotti harrastuksenomaisesti selkään ja oli selkeästi narsistinen. Työpaikoilla sai myös kokea epäreilua kohtelua ja hyväksikäyttöä.

Ai miksi arvostan eläimiä mittaamattoman paljon korkeammalle kuin ihmisiä?

Olen ollut itse hyvä ja kiva ihmisille. Siitä huolimatta minua on kohdeltu ikävästi. Anopillenikin mitä enemmän olen hyvää tehnyt ja ollut kunnioittava, niin sitä enemmän hän on kaiken vaan ilkeydellä korvannut. En enää jaksa olla itsekään hyvä. Olen välillä aina toivonut, että jostakin suunnalta tulisi näpsäytys syyttä suotta minua kaltoin kohdelleille ihmisille. Tavallaan jälkeenpäin olen sitten sälkähtänyt ja toiveeni on toteutunutkin. Sitten on ilkeily vähäksi aikaa loppunut. 

Mistä töitä erakolle? Olen sairaanhoitaja, enkä halua tehdä tätä työtä enää. Joku lyhyt koulutus ja ei ihmisläheinen työ!? 

Haluisin olla piilorikas. Paljon rahaa ja erakko. Puuhastella vain omia juttujaan. Olen saanut ihmisistä tarpeekseni sekä töissä että muutenkin. Ihmisten kanssa tulee vaan ongelmia ja pettymyksiä. 

Ihanaa, kun en ole ainoa omituinen! Töissä olen jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, enkä meinaa jaksaa työkavereiden seuraa, jos joskus tauolle ehtisinkin. Parasta on olla ihan yksin omassa työhuoneessani.

Mies ja lapsi löytyy, mies onneksi minuakin  introvertimpi ja tekee paljon töitä tietokoneella työhuoneessa. Oman lapsen seuraa jaksan, mutta ihanaa on välillä olla ihan yksin, jos mies ja lapsi ovat hetken jossakin kahdestaan.

Omat vanhemmat ovat kuolleet, ystävät toiselta paikkakunnalta vuosien varrella jääneet ja uusia en kaipaa. Olen poistanut itseni kokonaan myös facesta ja instasta ja se oli iso helpotus! 

Minua pidetään varmasti kummallisena, entiset kaverit varmaan myös ylimielisenä, mutta en voi mitään sille, että pidän ihmissuhteiden ylläpitoa ihan liian kuormittavana. 

Luen kyllä paljon kirjoja ja lehdistä erilaisten  ihmisten elämistä, se riittää minulle. Voin ihan hyvin käydä leffassa tai syömässä myös yksin, jos mies ei innostu mukaan. Onneksi miehelläkään ei ole kavereita ja juuri sukuakaan, keiden seurassa pitäisi viettää aikaa.

En ole koskaan tykännyt ihmisistä. Suurin osa on vaan pahansuopaisia ja ilkeitä luonteeltaan. Aina pitää sanoa jotakin mahdollisimman piikikästä. En voisi kuvitellakaan, että tekisin hoitotyötä työkseni. Suurin nautintoni on erakkous. 

Olisin niin halunnut viettää viikonlopun rauhassa. Töissäkin on kaikenlaista ongelmaa. Menimme mökille ja mieheni halusi anopin mukaan. Meni viikonloppu pilalle. Anoppini on häijy. Ikävä aloittaa uusi viikko haikein mielin. 

Ihmisiltä nyt ei mitään hyvää ole odotettavissa. Viisainta erakoitua. 

Kyllä se nytkin jukoliste alkaa olemaan pinna kireällä, kun tuntuu ettei vaan ole mitenkään yhteensopiva tämän pallon väestön kanssa. Aina joku vetämässä hernettä nenään kun en osaa ilmaista jotain asiaa oikein ja käsittää aivan toisin kuin miten olen tarkoittanut. Sitten haukutaan ties miksi vaikken koskaan ole toisesta pahaa adjektiivia käyttänyt. Viesteissä tuntuu kuolemanvakava asia olevan jo hymiöt. Alan olemaan niin kypsä tähän.