Lue keskustelun säännöt.
Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!
09.12.2016 |
En tiedä, mistä tämä johtuu ja voiko asialle tehdä jotain. Mä vaan väsyn ihmisten kanssa olemisesta tolkuttomasti. Jotkut saa sosiaalisesta elämästä energiaa, mutta mulla kaikki energia lähtee ihmisten kanssa olemisesta. Tykkään olla yksin, enkä ollenkaan pidä itseäni yksinäisenä. Minulla on paljon ystäviä, mutta voin hyvin nähdä niitä 1-4 kertaa koko vuoden aikana. Se riittää.
Unelmani olisi muuttaa johonkin toiseen maahan ja olla siellä ihan itsekseni. Ei olisi mitään paineita olla kenenkään kanssa ja kotimaan ystäviä näkisin ihan yhtä paljon kuin nytkin.
Ärsyttää elää tällaisessa yhteiskunnassa, jossa vain ulospäinsuuntautuneilla ja yltiösosiaalisella olemisella on jotain merkitystä.
Kommentit (1660)
Kaikkein eniten inhoan perheellisiä ihmisiä. Kuvitellaan, että ollaan kaikkivaltiaita, kun on perhe. Voi sitä kerskunisen määrää. Miten täydellistä onkaan elämä, kun on perhe. Kaikki on niiiiiinnnnnn ihanaa perheen kanssa. Täydellinen perhe. Koskaan ei riidellä ja lapset ovat niiiiiinnnnnn ihania. Minua ei vaan kertakaikkiaan kenenkään onnelliset perheet kiinnosta. Akasran yli kaiken yksinoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kurkkuani myöten täynnä ihmisiä. Sosiaalisenmittarin saan täyteen pakollisissa kuvioissa. Vapaa-aikana yksinolo ja oma mies. Matkustelu, mökkeily ja asuntoautoilu.
Minusta on tullut vainoharhaisen varovainen ihmisten kanssa. Ei ole helppoa elämä näinkään, mutta parempi olla erakkona. Elämässäni on sattunut todella paljon ikävyyksiä ihmissuhteissa.
Minä pidän ajoittaisia tietoisia erakoitusmikausia. Saatan esim. järjestää elämäni siten ettei tarvitse viikkoon nähdä ketään (paitsi puolisoa) tai olla kenenkään kanssa vuorovaikutuksessa. Möllötän kotona ja teen mitä huvittaa, saatan mennä lenkillekin vasta yöllä ettei tarvitse nähdä ihmisiä ja kuljen kaikkia syrjäisiä reittejä.
Tekee hyvää.
Minä käyn vain töissä. Sosiaalinen työ. Muuten olen erakko. Tykkään käydä töisdä ja työstäni. Vapaa-ajalla on ihana olla erakkona. Syödä, nukkua, kuntoilla ja lukea. Hyvä vastapaino sosiaaliselle työlle. Odotan aina vapaapäiviä, kun saa erakoitua. Toiset suunnitteli pikkujouluja, minä omassa päässäni unelmoin ihanasta koti-illasta, saunoen ja telkkua katsellen. Parasta rentoutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan erakoita on ollut, ei siinä mitään uutta. Sen sijaan uuttakin se, jos erakko ei halua maalle vaan haluaa asua ihmisten keskellä kaupungissa. Tavallaan luulisi siitä saavan ne huonoimmat puolet, kun ei ole luonnon rauhaa eikä luonnon hoitavaa elementtiä ympärillä, mutta toisaalta ei pysty tuntemaan mielihyvää harrastuksista, kulttuurista, vapaa-ajan vietosta ystävien keskellä.
Juoksen ihmisiä pakoon sen minkä kerkeän. Ahdistaa joka iikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina nauttinut yksinolosta. En ole koskaan kaivannut ihmisiä, lapsia enkä eläimiä ympärilleni pyörimään ja elämääni pilaamaan. Erakkous on vaan niin parasta ja luxusta. Välttämätön paha olla ihmisten kanssa vain pakollisissa kuvioissa. Onneksi voi tehdä etätyötä kotoa ja mökiltä käsin. Rakastan luontoa, metsää, järveä, ulkoilua, kävelyä, lenkkeilyä, saunomista, veneilyä, lukemista, ruoanlaittoa, siivousta, pihatöitä, kukkia, uimista jne. Ja vain omassa seurassani.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan erakoita on ollut, ei siinä mitään uutta. Sen sijaan uuttakin se, jos erakko ei halua maalle vaan haluaa asua ihmisten keskellä kaupungissa. Tavallaan luulisi siitä saavan ne huonoimmat puolet, kun ei ole luonnon rauhaa eikä luonnon hoitavaa elementtiä ympärillä, mutta toisaalta ei pysty tuntemaan mielihyvää harrastuksista, kulttuurista, vapaa-ajan vietosta ystävien keskellä.
Meinaatko, että erakot eivät haluaisi harrastaa ja nauttia kulttuurista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset sitten voi erakoitua? Itse olen 42-vuotias it-asiantuntija (nainen) ja käytännössä erakko. Minulla ei ole omasta valinnastani miestä, lapsia tai ystäviä. Vanhat vanhemmat on ainoa ihmissuhteeni, ja heitä näen ehkä kerran kuukaudessa iltapäiväkahvittelun verran.
Työpaikkani olen valinnut niin että teen lähes 100% etätyötä. Missään harrastuksissa tai muissa sosiaalisissa riennoissa en käy. Asun kyllä Helsingissä, mutta eipä niistä vieraista ihmisistä haittaa erakolle ole, koska jättävät rauhaan.
Vielä haaveilen niistä itsepalvelukassallisista kaupoista, ettei tarvitsisi jaksaa edes moikata kaupan kassaa tai sanoa "en tarvi kuittia". Tosin netti-kauppahallista paljon ruokani tilaan kotiin toimitettuna muutenkin.
Meidän miesten mielestä menet tavallaan hukkaaan, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Erakkous on parasta kaiken sen jälkeen, mitä olen ihmisten kanssa kokenut. Olen ihmisvihaaja erakko. Mutta en kuitenkaan tee pahaa kenellekään, vaan en halua enää olla tekemisissä. Mikään ei ole niin ihanaa kuin olla yksin kotona. Vierailijoita en kaipaa. Nojatuoli, teekuppi, lämpimät voileivät, lämpimät villasukat, torkkupeitto ja telkkari. Niin parasta seuraa. Miten ei ole aina tajunnut, miten hyvää seuraa oma seura on. Yrittänyt olla sosiaalinen ja hengailla jonkun kanssa. Harvoin on saanut hyvänmielen toisten seurasta. Onnellinen nyt näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
Suosittelen erakoitumista.
Voit elää Suomessakin erakkona.
Opettelet vaan sanomaan ihmisille etten nyt jaksa nähdä. Jopa metrolla pääsee lähelle metsään
Onpa ihana ketju. Olen tosin lukenut vasta viisi sivua. Hauska kuulla että on näin paljon sielunkumppaneita, en olekaan niin outo olento kuin luulin. Olen yli kuusikymppunen nainen, ollut kaksi kertaa naimisissa. Lapsia en ole koskaan halunnut, yksi suuri syy on juuri se kaikki sosiaalisuus ja yhteiskunnan odotukset joita lasten kanssa elämiseen kuuluu. Entisiin puolisoihin on oikein hyvät välit.
Mitä vanhemmaksi elän, sitä kullankalliimmaksi yksinolo tulee. Se on kuin aarre josta en saa tarpeekseni. Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, ehkä siksi että jo kauan sitten tajusin ettei ketään oikeasti kiinnosta. Siksi kuuntelen ja eläydyn, en odota paljoakaan itselleni, en pety. Minulla on ystäviä ja he haluavat joskus tavata. Aluksi ilahdun, mutta mitä lähemmäs tapaamisaika tulee, sitä kamalammalta tuntuu. Yritän keksiä tekosyitä perumiseen ja toivon että ystävälle tulee este. Pihisenkin joskus. Silti lopulta menen, ja onkin yleensä mukavaa. Parasta on kuitenkin päästä ulos, yksin kävelemään, omaan kotiin koiran luokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunsin aina olevani erakko ja yksi asia, jota en kaipaisi, on toisen ihmisen draama ja heidän likainen katseensa tai tuomionsa ja loputon katkeruus, valituskierre sekä viha. Jos et sovi heidän maailmaansa, luo oma maailmasi! Erakot ovat kadonneita sieluja ja vahingoittuneita sieluja, eikä erakkona kukaan häiritse sinua ja sen luonteen rauhallisilla ihmisillä on luultavasti monia syitä elää yksin, kukaan ei välittänyt heistä joskus! Voit soittaa vaikka harmoniikkaa ja olla oma pomosi ja tehdä mitä haluat! Ihmiset vihasivat minua aina ja he vihaavat minua edelleen, ja on parempi olla yksin kuin miellyttää niitä vääriä ystäviä saamatta takaisin yhtään mitään muuta kuin tyhjän lautasen. Tykkään olla yksin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset sitten voi erakoitua? Itse olen 42-vuotias it-asiantuntija (nainen) ja käytännössä erakko. Minulla ei ole omasta valinnastani miestä, lapsia tai ystäviä. Vanhat vanhemmat on ainoa ihmissuhteeni, ja heitä näen ehkä kerran kuukaudessa iltapäiväkahvittelun verran.
Työpaikkani olen valinnut niin että teen lähes 100% etätyötä. Missään harrastuksissa tai muissa sosiaalisissa riennoissa en käy. Asun kyllä Helsingissä, mutta eipä niistä vieraista ihmisistä haittaa erakolle ole, koska jättävät rauhaan.
Vielä haaveilen niistä itsepalvelukassallisista kaupoista, ettei tarvitsisi jaksaa edes moikata kaupan kassaa tai sanoa "en tarvi kuittia". Tosin netti-kauppahallista paljon ruokani tilaan kotiin toimitettuna muutenkin.
Meidän miesten mielestä menet tavallaan hukkaaan, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Ai hukkaan kun ei levittele teille haarojaan. Kaikkea muuta, elämä on parasta ilman miehiä.
Onnellisesti, vapaaehtoisesti ja totaalisesti erakko. Kova elämänkoulu ja kantapääopisto piti käydä sosiaalisena, ennenkuin tajusi tämän erakkouden autuuden. Olisi pitänyt tajuta erakoitua jo aikoja sitten. Ei varmasti osaisi arvostaa erakkoutta, jos ei olisi kokenut kovia. Vihdoinkin vaan ajatella itseään ja elää itselleen. Oma seura, oma koti, omat jutut ja puuhastelut. Huikean ihanaa. En kaipaa yhtään mitään muuta. Vanhat ihmissuhteet saa jäädä ja uusia en halua. Hyvä kirja ja suklaalevy tuo paljon enemmän iloa kuin ihmiset. Tai siis ei ihmiset mitään iloa tuo.
Kuulostaa ihanalta erakkoelämä. Ikävä, teen sosiaalista työtä, josta en tykkää. Sukulaisissa on ikäviä ihmisiä ja ystävissä myös. Naapureita yritän vältellä, en halua tutustua. Mies saa jäädä, mutta muuten erakoidun eläkkeellä. Kyllä olen samaa mieltä erakoiden kanssa, kuten moni tässä ketjussa on kirjoittanut, että ihmiset ottaa enemmän kuin antaa. Useimmiten ottavat mielenterveyden päälle.
Ei kait nyt ihmisistä voi tykätä. Hyvä, että voi sietää. En voisi kuvitellakaan, että tekisin hoitotyötä työkseni. Suurin osa aivan kamalia vanhoistakin ihmisistä.
Minulla on yksi tuttava, joka on aika erikoinen ihminen. Hän on ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu. Jäi jo 30 vuotiaana sairaseläkkeelle, johtuen kiusaamisista aiheutuneista mielenterveydellisistä syistä. Tosi surullista. Kiusaamista on, jos on jotenkin poikkeava. Olen myös omin silmin nähnyt kahdessa eri työpaikassa kiusaamista. Raadollista katseltavaa. Meillä oli myös taloyhtiössä rappusiivooja. Omalta osaltani en voi sanoa mitään valittamista työnlaadusta. Niin häntä myös meidän talon jotkut asukkaat haukkuivat. Joutui lähtemään pois töistä. Itse olen sitä mieltä, että ei se siivoojankaan palkka ole niin hyvä, että pitäisi raataa niska limassa ja tikun kanssa kaikki nurkat ja kolot puhdistaa. Herttainen muutenkin oli. Talon eläkeläisillä ei ole muuta tekemistä, kuin kytätä siivoojaa ja sen työtä. En ihmettele, jos ihmiset haluavat erakoitua.
Pelkään ja kattelen ihmisiä. Erakkous parasta. Minusta on tullut erakko. En olisi ikinä uskonut tätä. Ihmisten kanssa olo on vaan kertakaikkiaan rasittavaa, kuluttavaa ja pahaaoloa tuottavaa. Olen saanut tarpeekseni minä, minä, minä ja vielä kerran minä itse ihmisistä. Ihmiset latistaa, ei ne mitään iloa tuo. Miksi itse olisin kiva, kun saan itse vain paskaa niskaani syyttä suotta.