Opettajien suuret palkat

Olen lastentarhanopettaja ja vuosiansioni ovat n. 28 000 € . Työnti on yhtä vaativaa kuin luokanopettajalla. Olen lapsiryhmässä kuitenkin päivittäin kiinni 7 tuntia. 1 tunti keskellä päivää menee palavereihin ja vanhempien tapaamisiin. Ulkoilen päivittäin n. 2 tuntia säällä kuin säällä. Työskentelen paljon myös huonoissa asennoissa. Lomani ovat tavalliset kunnallisen työntekijän lomat, eivät "opettajan lomat". 

Tällä hetkellä teen kaikkeni opiskellakseni pois tästä työstä.

Vierailija kirjoitti:

350 kuulostaa aika paljolta. Ovatko ryhmäkoot todella kasvaneet niin paljon? No ei sillä sinänsä ole merkitystä. Esimerkkisi opettajan tuntipalkka on siis n. 30 €/h, mikä normaalilla asiantuntijalla tarkoittaa 4500 €/kk. Tähän palkkaluokkaan esimerkkiopettajasi siis kuuluu. Se, että hän valitsee tehdä vähemmän töitä (tai siis on valinnut ammatin, jossa tehdään vähemmän työtä) ja saa sen takia vähemmän palkkaa, ei tarkoita hänen olevan palkkakuopassa.

Esimerkiksi uskonnonopettajalla voi olla jopa 600 oppilasta. Monessa Etelä-Suomen koulussa ryhmäkoko on reilusti yli 20. Edellisessä työpaikassani kaikki ryhmät olivat järjestään 23-29 oppilaan ryhmiä. Nykyisessä onneksi ovat hieman pienempiä. Syrjäseuduilla toki on pieniä ryhmiä. Keskimääräisen kokoluvut eivät kerro totuutta siitä, missä oloissa suurin osa opettajista kuitenkin työskentelee. Valitettavasti ope saa palkan tuntien mukaan, ei oppilasmäärän. Työmäärässä voi kuitenkin olla valtava ero. Sillä on sinänsä todella suuri merkitys, toisin kuin väität. Sen huomaa varsin helposti tunteja pitäessä ja viimeistään koeviikoilla. On aika eri juttu lukea ja arvioida kaksi sataa paperia kuin sata.

Mistä asiantuntijoista oikein puhut? Eikö tässä verratu opettajia ahtaajiin?

41 jatkaa...

Tutkimusten mukaan pienten lasten, siis varhaiskasvatusikäisten lasten, opettaminen on kaikkein vaikuttavinta opetustyötä. Pienet lapset tarvitsevat kaikkein pätevimmät opettajat, koska ovat niin herkässä kehitysvaiheessa. Monet aivojen rankeista kehittyvät voimakkaasti alle kouluikäisenä, esim. henkilökohtainen taipumus reagoida stressiin.

Mielestäni aineenopettajilta voisi helposti ottaa n. 500 € palkasta pois ja siirtää se niille lastentarhanopettajille, jotka ovat lukeneet maisterin tutkinnon varhaiskasvatuksessa. Ei olisi yhteiskunnalta pois, mutta ne kaikista tärkeimmät opettajat pysyisivät kuitenkin alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien näkemys korvauksestaan vaihtelee aina sen mukaan puhutaanko lomista (lomaa voi olla vain kun on töissä) vai rahasta. Tosiasia on kuitenkin se, että opettajien palkka on yhdeksän kuukauden ansio, joka on vain sovittu maksettavaksi tasaerissä vuoden läpi.

Ööö niin? Ihan sama palkka me saadaan myös lomalla. Eli saamme kuukausipalkkamme 12 kertaa. Itse tienaan tuon 3600 ja saan sen kyllä ihan 12 kertaa. Ja lomarahatkin tulee:)

Opettajilla ei ole kesälomaa, vaan kesäkeskeytys.

Ei taa jaksaisi. Ensinnäkin: Miksi jaat muiden työntekijöiden palkan 12,5:llä ja opettajan 9:llä. Eikö opettajallekin pitäisi laskea sentään kesäloma, valmistelupäivät, vesot ja lomaraha tuohon vertailuaikaan mukaan?

Toiseksi 20 tuntia on pikkuisen liioittelua... Itsellä opetusta minimissään 24 luokanopena ja sillä saan sen kurppaista kurppaisemman peruspalkkani. Se on muistaakeni 2650 Euroa. Pääsen vajaaseen 3000 Euroon sillä, että opetustunteja on 27. Välitunteja kadehdit, mutta sekin on oma lukunsa. Välitunneista osa on ihan silkkaa valvontatyötä, sekin kuuluu opettajille. Sen lisäksi oppilailla on erityisesti pienemmästä päästä viehättävä tapa onnistua kuluttamaan open välkkä omien asioidensa hoitamiseen. En valita, se on työaikaa minulle, mutta yhtään opettajaa en tunne, joka pystyisi suunnittelemaan välitunneilla työnsä ja monistamistakaan ei voi laskea sen edellisen välitunnin varaan, koska siellä on aina jonoa, se laite brakaa jne. Viisas ope opettaa monisteet jo edellisenä päivänä ehtiessään tai työpäivän alussa tullen koululle aiemmin. Minulla on oikeasti päiviä, etten meinaa vessaan ehtiä vaan saan pari tuntia kärvistellä pissahädässä ennen kuin törkeästi myöhästyn tunnilta, kun vessaan on vaan pakko ehtiä siinä välissä. Olen tehnyt myös muita töitä ennen opettajuutta ja koskaan ei tuommoista tilannetta ole aiemmin ollut, ettei vessaan pääse. (kun en mäkään siellä jatkuvasti ravaa)

Kerronpa sinulle nyt työpäiväni kulun vaikka tältä päivältä:

- saavuin koululle klo 7:55, olin vähän myöhässä, menin luokkaan, otin tarvikkeet esille, en ehtinyt hakea kahvikuppia

- oppilaat tuli 8:10, josta oppitunti 8:55 asti

- 5 minuutin tauko luokassa, jolloin otin seuraavan tunnin tarvikkeet esille, laitin joulumusiikkia soimaan ja paimensin 24 ykkösluokkalaista samalla

- 9:00 alkoi toinen oppitunti

- 9:45 pitkä välitunti 30 minuuttia, jonka alussa etsin kahden lapsen kanssa tumppuja, selvitin yhden riidan ja ehdin opehuoneeseen noin 9:52-9:53, otin kahvin ja juoruilin

-Minulla oli ulkovaltonta 10:00-10:15 eli ulos seisomaan ja töihin

- 10:15-11:00 oppitunti

- 11:00-11:20 valvomaan luokan syömistä ruokalaan

- 11:20-11:30 kahvitunti opehuoneessa, rehtori kävi kysymässä yhdestä työasiasta ja juteltiin siitä hetki

-11:30-12:15 oppitunti

- 12:15-12:30 ulkovalvojana

-12:30- 13:15 oppitunti

- 13:15-13:30 monistamista huomista varten, muutama sana opehuoneessa eli hiukan vapaata

-13:30-14:15 oppitunti

- 14:15-14:30 keräsin huomiset tavarat ja sitten kotiin, koska teen aina suunnittelutyön illalla kotona ja sitten on yksi koenippu, joka pitäisi huomiseksi tarkastaa

Nyt lojun sohvalla. Huomiseksi sen verran hommaa, että kyllä siinä pari tuntia illasta hurahtaa. Yleensä painun tonne työhuoneeseen siinä kuuden jälkeen ja teen töitä sen ajan, kun tarvii. Joka ilta kyllä teen. Joskus intoudun tosissaan askartelemaan jotain materiaalia ja siinä voi mennä tajuton aika.

Tämä näin realistisena kuvauksena, mihin se työaika siellä koulussa hurahtaa. Minulla on esimerkiksi kaksi valvontavälkkää joka päivä. Olen ollut koulussa, jossa oli kaksi opea ja me valvoimme kumpikin kolme välituntia päivässä, käytännössä enemmän, kun toinen oli rehtori ja sitä myöten joskus esteitä mennä ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien näkemys korvauksestaan vaihtelee aina sen mukaan puhutaanko lomista (lomaa voi olla vain kun on töissä) vai rahasta. Tosiasia on kuitenkin se, että opettajien palkka on yhdeksän kuukauden ansio, joka on vain sovittu maksettavaksi tasaerissä vuoden läpi.

Ööö niin? Ihan sama palkka me saadaan myös lomalla. Eli saamme kuukausipalkkamme 12 kertaa. Itse tienaan tuon 3600 ja saan sen kyllä ihan 12 kertaa. Ja lomarahatkin tulee:)

Opettajilla ei ole kesälomaa, vaan kesäkeskeytys.

No suo anteeksi. Voin paljastaa sulle tässä inside-jutun: kyllä me sanotaan sitä keskenämme lomaksi:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten en puutu, mutta Ap:n kk-palkkavertailu ontuu. Jos opettajien kk-palkkaa lasketaan jakamalla vuosipalkka työssäolokuukausilla, niin ahtaajien vuosipalkkaa ei silloin voi jakaa luvulla 12,5.

Osa-aikatyötä käsitellään eri tavalla kuin kokoaikatyötä. Se vaikuttaa mm. vuosiloman kertymiseen ja lomarahan maksamiseen. 12,5 on standardi kokoaikatyössä, mutta opettajat eivät tee täyttä työaikaa.

Opettajat tekevät täyttä työaikaa ja myös heille kertyy vuosittainen laskennallinen loma ja lomarahat.

Olet väärässä. Normaalissa toimistotyössä työaika on 1600+ tuntia vuodessa. Opettajat eivät pääse lähellekään tätä. Laskennalliset lomat ovat tietysti sopimusasia. Opettajilla ei kuitenkaan ole 3-3,5 kk lomaa vuodessa.

Hatun nosto opettajille. Tekevät arvokasta työtä ja ovat palkkansa ansainneet. Työhön vaaditaan korkeakoulututkinto (toisin kuin ahtaajille, tuntemillani ahtaajilla on suurimmalla osalla pelkkä peruskoulu käytynä, muutamalla tähän päälle amis).

Minä en lähtisi tuollaisella palkalla yläasteikäisten räkänokkien sylkykupiksi. Lukiossa ehkä voisi olla eri meininki. Nykypäivänä kuitenkin nuorilla/teineillä ei ole mielestään mitään velvollisuuksia, ainoastaan oikeuksia, se on kyllä tullut huomattua. Jos ja kun tekee tuollaista työtä niin ymmärrän täysin opettajien pidemmät lomat. 

Sitten ollaan me määräaikaiset jotka säästää läpi talven elääkseen ne kesän 2 työtöntä kuukautta. Ja syksyn jos ei töitä löydy. Työttömyyskassa on niin ruuhkainen että hyvä jos syyskuussa saa kesäkuun rahat. Ja se työttömyys ei ole lomaa. Ei ole rahaa tehdä loma-asioita. Se tässä on positiivista että osaa ennakoida kun tietää etukäteen milloin ne työttömyyskuukaudet on.

En mä edes tiedä miksi vastasin, en mäkään vittu jaksa tätä keskustelua enää. Kun on niiiiin pitkät lomat ja hyvä palkka ja pienet tunnit. Mitäs saatanan valittamista.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, että miten tämä työajanpidennys näkyy opettajilla eli miten heille tulee se 24 tuntia lisää töitä per vuosi, kuten meille muille duunareille? Onko opettajatkin esim. helatorstain töissä ensi keväänä?

Kiristynyt taloudellinen tilanne on jo vuosia lisännyt opettajien työmäärää (palkka on pysynyt samana): ryhmäkokoja on kasvatettu (enemmän oppilaita ryhmässä, enemmän korjattavaa ja hoidettavaa), erilaisia tukitoimia vaativia oppilaita sijoitetaan perusopetusryhmiin (lisää palavereja ja asiakirjojen laadintaa), enemmän raportoitavaa ja vastuuta. Työmäärä on kasvanut valtavasti, palkkaan se ei vaikuta. Mites sinulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, että miten tämä työajanpidennys näkyy opettajilla eli miten heille tulee se 24 tuntia lisää töitä per vuosi, kuten meille muille duunareille? Onko opettajatkin esim. helatorstain töissä ensi keväänä?

Kiristynyt taloudellinen tilanne on jo vuosia lisännyt opettajien työmäärää (palkka on pysynyt samana): ryhmäkokoja on kasvatettu (enemmän oppilaita ryhmässä, enemmän korjattavaa ja hoidettavaa), erilaisia tukitoimia vaativia oppilaita sijoitetaan perusopetusryhmiin (lisää palavereja ja asiakirjojen laadintaa), enemmän raportoitavaa ja vastuuta. Työmäärä on kasvanut valtavasti, palkkaan se ei vaikuta. Mites sinulla?

Kuule, yllätys on varmaan suuri, mutta ihan sama juttu. Töitä kokoajan enemmän tehtävä, koska esim. toimisto jne. sihteerit irtisanottu ja näiden työt on nyt asiantuntijoiden tehtävä omien hommien ohessa. Palavereja kalenteri täynnä. Laskutusastetta vahdataan ja sen pitäisi olla melkein 100 %. Työt kirjataan puolen tunnin tarkkuudella ja koska ne laskutetaan asiakkailta, ei voi mitään puolen tunnin kahvitaukoja pitää missään välissä, kun sotä ei voi kirjata työajaksi. Eli töiden seuranta on ihan jotain muuta kuin opettajalla, joka kertoo, että korjadin viikonloppuna viisi tuntia aineita. Jos olet sairaslomalla, niin kukaan ei tee sinun töitäsi, vaan ne odottaa työhön paluutasi. Lisäksi päälle viellä yt-neuvottelut vähintään joka toinen vuosi ja ja muut organisaaiomylläykset, jonka myötä esimiehet vaihtuu ja käytännöt vähintään kerran vuodessa.

Luuletko ihan oikeasti, että töitä on tullut lisää vain opettajilla? Ja arvaapa kaksi kertaa onko meillä esim. ikälisiä, mitkä automaattisesti nostavat palkkaa?

Työelämä on kiristynyt joka paikassa, joten turha vedota siihen. Olen yhä sitä mieltä, että 50 K euroa vuodessa lukion lehtorin työstä on kyllä hyvä palkka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitäisi jakaa se ahtaajien palkka 11 kuukaudella, jos jaat myös opettajan vuosipalkan työssäolokuukausilla.

Toisekseen ahtaajien palkka on työn vaatimuksiin nähden aivan liian suuri. Lähes jokainen opettaja pystyisi tekemään ahtaajan töitä, mutta harva ahtaaja pystyy suorittamaan opettajan työhön pätevöittävän yliopistotutkinnon. Lahjakkaille ihmisille pitäisi maksaa enemmän, voitaisiinhan me kaikki ryhtyä ahtaajiksi. Mihin silloin lahjattomimmat päätyisivät?

Toivottavasti et ole opettaja. Ei nimittäin kerro lahjakkuudestasi ihan hirveästi, jos et tajua sitä 12,5 vs 9 -juttua. Edes sen jälkeen kun se on moneen kertaan selitetty. En kyllä jaksa selittää enää, mutta moni muu varmaan tajuaa pointin.

:--D Miten ihmeessä ahtaajat onnistuvat työskentelemään 12,5 kuukautta vuodessa? :O Jos kerta opettajienkin palkka jaetaan työssäolokuukausiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitäisi jakaa se ahtaajien palkka 11 kuukaudella, jos jaat myös opettajan vuosipalkan työssäolokuukausilla.

Toisekseen ahtaajien palkka on työn vaatimuksiin nähden aivan liian suuri. Lähes jokainen opettaja pystyisi tekemään ahtaajan töitä, mutta harva ahtaaja pystyy suorittamaan opettajan työhön pätevöittävän yliopistotutkinnon. Lahjakkaille ihmisille pitäisi maksaa enemmän, voitaisiinhan me kaikki ryhtyä ahtaajiksi. Mihin silloin lahjattomimmat päätyisivät?

Toivottavasti et ole opettaja. Ei nimittäin kerro lahjakkuudestasi ihan hirveästi, jos et tajua sitä 12,5 vs 9 -juttua. Edes sen jälkeen kun se on moneen kertaan selitetty. En kyllä jaksa selittää enää, mutta moni muu varmaan tajuaa pointin.

Olen matematiikan opettaja ja sinun logiikkasi tässä ontuu pahasti. Mutta provohan aloituksesi on, tällä aiheella saa varmasti keskustelua aikaiseksi. Tai sitten olet suorittanut peruskoulun matematiikan hyvin heikoilla arvosanoilla.

No tartun vielä kerran täkyyn. Otetaan se kuuluisa ahtaaja. Hän tekee tammikuusta syyskuun loppuun työtä ja saa 3000 euroa kuukaudessa palkkaa. Hän tienaa sinä aikana 2,5 päivää vuosilomaa (ajatusleikin helpottamiseksi ei oteta oikeaa lomanmääräytymiskautta huomioon) eli 22,5 päivää. Hän on lokakuun lomalla ja saa lomapalkan. Marraskuusta hän on ensimmäiset 2,5 arkipäivää lomalla ja jää sen jälkeen palkattomalle vapaalle. Hän tienaa vuodessa seuraavasti:

Tammikuu: 3000 €

Helmikuu: 3000 €

Maaliskuu: 3000 €

Huhtikuu: 3000 €

Toukokuu: 3000€

Kesäkuu: 3000 €

Heinäkuu: 3000 €

Elokuu: 3000 €

Syyskuu: 3000 €

Lokakuu: 3000 €

Marraskuu: 349 €

Joulukuu: 0 €

Vuosiansio yht.: 30 349 €

Onko ahtaajan kuukausipalkka 2529 euroa vai 3000 euroa?

Jos sama ahtaaja menee työnantajansa juttusille ja sanoo: "kuule pomo - minä kun tykkään aina viettää joulun ulkomailla ja otan joka vuosi sen palkattoman vapaan, mutta koen ongelmalliseksi sen kun pitää säästää läpi vuoden, niin olisiko mahdollista että maksaisit sen palkan mulle tasaisesti kaikille kuukausille jaettuna?". Ja pomo suostuisi. Seuraavana vuonna ahtaaja tienaisi seuraavasti (ceteris paribus):

Tammikuu: 2529 €

Helmikuu: 2529 €

Maaliskuu: 2529 €

Huhtikuu: 2529 €

Toukokuu: 2529 €

Kesäkuu: 2529 €

Heinäkuu: 2529 €

Elokuu: 2529 €

Syyskuu: 2529 €

Lokakuu: 2529 €

Marraskuu: 2529 €

Joulukuu: 2529 € + 1 €

Vuosiansio yht.: 30 349 €

Saiko esimerkin ahtaaja palkankorotuksen vai laskiko hänen palkkansa ja kuinka paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

350 kuulostaa aika paljolta. Ovatko ryhmäkoot todella kasvaneet niin paljon? No ei sillä sinänsä ole merkitystä. Esimerkkisi opettajan tuntipalkka on siis n. 30 €/h, mikä normaalilla asiantuntijalla tarkoittaa 4500 €/kk. Tähän palkkaluokkaan esimerkkiopettajasi siis kuuluu. Se, että hän valitsee tehdä vähemmän töitä (tai siis on valinnut ammatin, jossa tehdään vähemmän työtä) ja saa sen takia vähemmän palkkaa, ei tarkoita hänen olevan palkkakuopassa.

Esimerkiksi uskonnonopettajalla voi olla jopa 600 oppilasta. Monessa Etelä-Suomen koulussa ryhmäkoko on reilusti yli 20. Edellisessä työpaikassani kaikki ryhmät olivat järjestään 23-29 oppilaan ryhmiä. Nykyisessä onneksi ovat hieman pienempiä. Syrjäseuduilla toki on pieniä ryhmiä. Keskimääräisen kokoluvut eivät kerro totuutta siitä, missä oloissa suurin osa opettajista kuitenkin työskentelee. Valitettavasti ope saa palkan tuntien mukaan, ei oppilasmäärän. Työmäärässä voi kuitenkin olla valtava ero. Sillä on sinänsä todella suuri merkitys, toisin kuin väität. Sen huomaa varsin helposti tunteja pitäessä ja viimeistään koeviikoilla. On aika eri juttu lukea ja arvioida kaksi sataa paperia kuin sata.

Mistä asiantuntijoista oikein puhut? Eikö tässä verratu opettajia ahtaajiin?

Ahtaaja ei kuitenkaan liene se oikea vertailukohde, vai kuinka? Ahtaajien työtunneilla ja 30 € tuntipalkalla ansiotaso nousisi todella korkeaksi koska ylityö- ja olosuhdelisät tulisivat mukaan. Tuo asiantuntijan 4500 €/kk tulee oletuksella, että tehdään pelkkää virka-aikaa. Ahtaaja tekee 40h viikkoa eli ilman lisiä ja 30 € peruspalkalla kuukausipalkka olisi siis 4800 €. Tämä on tosin ihan mielikuvitusleikkiä koska ahtaajien perustuntipalkka on pitkälti alle 20 €.

Vierailija kirjoitti:

41 jatkaa...

Tutkimusten mukaan pienten lasten, siis varhaiskasvatusikäisten lasten, opettaminen on kaikkein vaikuttavinta opetustyötä. Pienet lapset tarvitsevat kaikkein pätevimmät opettajat, koska ovat niin herkässä kehitysvaiheessa. Monet aivojen rankeista kehittyvät voimakkaasti alle kouluikäisenä, esim. henkilökohtainen taipumus reagoida stressiin.

Mielestäni aineenopettajilta voisi helposti ottaa n. 500 € palkasta pois ja siirtää se niille lastentarhanopettajille, jotka ovat lukeneet maisterin tutkinnon varhaiskasvatuksessa. Ei olisi yhteiskunnalta pois, mutta ne kaikista tärkeimmät opettajat pysyisivät kuitenkin alalla.

Ne lastentarhaopettajat ovat kylläkin varhaisvatuksen kandeja ja nykyisin myös amk:ssa voi opiskella varhaiskasvattaja-sosionomiksi ja on silloin pätevä lastentarhaopettajaksi. Onko sellaista tutkintoa edes olemassakaan kuin varhaiskasvatuksen maisteri?

Olen lukion lehtori ja tienaan vuodessa n. 62t euroa. Se sisältää jonkun verran ylitunteja ja muita palkattuja tehtäviä. Lisäksi aineeni on sellainen, että ryhmäni ovat aina isoja, mikä huomioidaan meillä lukioresurssia jaettaessa. Olen tyytyväinen palkkaani. Olen myös tyytyväinen siihen, että saan olla kesällä 2,5 kuukautta LOMALLA. Tykkään myös siitä, että välillä päiväni koululla ovat lyhyempiä. Kahden alakouluikäisen lapsen äitinä kaksi viimeksi mainittuja ovat erityisen hyviä puolia. Siitä en erityisesti pidä, että joudun viemään työni aina kotiin. Ei ole iltaa eikä viikonloppua lukuvuoden aikana, jonka voisin pitää töistä vapaana. Minulla on aina jotain tehtävää, tunteja suunniteltavana, aineita arvioitavana, kuunteluita, sanakokeita ja kurssikokeita korjattavana. Siitäkään en pidä, että lisääntyneet lukivaikeudet ja muut oppimisen ongelmat ovat lisänneet työmäärääni merkittävästi. En pidä myöskään tuntikehyksen supistamisen aiheuttamista ongelmista. En erityisemmin piittaa ylioppilaskokeiden sähköistymisen aiheuttamista muutoksista.

Minun työssäni on paljon hyviä puolia, on myös huonoja puolia. Kai jokaisen työssä on näin? Minun listassani plussat voittavat miinukset. Samaa toivoisin kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Taas heräsi palkkakeskustelu kun alettiin verrata ahtaajia ja opettajia ja vieläpä keksityillä summilla. Mutta se mikä tässä keskustelussa omaan silmääni erityisesti osuu on, että ei ymmärretä palkkojen ja ansioiden perusteitakaan. Sen nyt tajuaa, että harva on perehtynyt tarkemmin siihen miten opettajien palkka muodostuu, mutta ettei tajuta edes ottaa pitkiä "loma-aikoja" huomioon. Se on suorastaan käsittämätöntä.

Ensimmäinen asia, joka jokaisen pitäisi ymmärtää on se, että opettajat tienaavat palkkansa 9 kuukauden aikana. Ennen vanhaan heille maksettiin vain yhdeksän kertaa vuodessa. Koska kuitenkin on helpompaa ja myös palkanmaksajan kirjanpidon kannalta fiksumpaa, päätettiin palkka alkaa maksaa kuukausittain läpi vuoden. Mutta se on silti edelleen yhdeksän kuukauden palkka. Opettaja ei ole koulun taukojen aikana aina työssä eikä lomalla.

No mitä tästä seuraa? Siitä seuraa se, että opettajan kuukausipalkka EI ole 3000€ tai 3500€ kuten virheellisesti usein kuulee väitettävän. Tavallista työtä tekevän henkilön, esim. sen ahtaajan, kuukausipalkka saadaan jakamalla vuosiansio 12,5:llä. Se puolikas tulee lomaltapaluurahasta, joka maksetaan normaalin kuukausipalkan päälle. Siis jos tienaa 40 000 euroa vuodessa, kuukausipalkka on 40 000€ / 12,5 = 3200€. Sen sijaan opettajat tienaavat sen vuosiansionsa yhdeksän kuukauden aikana. Sen takia 40 000 euroa ansaitsevan opettajan kuukausipalkka on 40 000€ / 9 = 4444€.

Tämä on opettajan ammattiin liittyvä erikoisuus. Opettajalla ei ole pitkiä lomia. Opettaja on kausityöntekijä, joka työskentelee vain osan vuodesta.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä on se, että opettajat eivät tee normaalia tuntimäärää työtä. Tyypillinen tuntimäärä on n. 20 tuntia viikossa varsinaista koulutyötä. Yhdessä tunnissa on 45 minuuttia opetustyötä ja 15 minuuttia muuta. Välitunti ei siis ole opettajien kahvitauko, vaan sen tarkoituksena on valmistella seuraavaa oppituntia tai tarkastaa kokeita tjms. Lisäksi opettajalle on varattu muutama tunti kaikkeen ylimääräiseen kuten kommunikointiin vanhempien kanssa. Aniharva opettaja tekee 40 h viikossa töitä tai edes 37,5 tuntia, minkä takia se todellinen palkkamittari eli tuntipalkka on huomattavan kova.

Jos opettajien palkkoja tarkastellaankin tuntipalkkojen mukaan, huomataan heidän olevan ihan siellä yhteiskunnan parempiosaisten joukossa. Moni johtajana tai asiantuntijana työskentelevä ekonomi tai juristi katselee muhkeata kuukausi- tai vuosiansiotaan ja säälittelee "alipalkattuja" opettajia tajuamatta, että jos itse tekisi 30 h viikossa ja senkin vain yhdeksänä kuukautena vuodessa (jos se olisi näiden ammateissa mahdollista, mitä se ei tietenkään ole), jäisi oma tili usein pienemmäksi kuin sillä opettajanreppanalla.

Onko aloittaja itse opettaja kun näin kokemuksen suurella rintaäänellä puhuu?

En ole itse opettaja. Opettajat käyttävät myös tuntien valmisteluun ja kokeitten tarkastamiseen aikaa. Lisäksi voisi sanoa, että opettajien ja bussikuskien työ on kaikkein "valvotuinta" hommaa. Eli kun ollaan töissä, ollaan koko ajan töissä, eikä voi livahtaa puoleksi päiväksi piilon varastoon, arkistoon, varaosien hakumatkalle, toisen kerroksen kahvihuoneeen, remonttitarvikkeitten hakumatkalle, "huoltamaan" tai "tankkaamaan" työkoneita tms. Kun itsellä on ollut remonttireiskoja, niin kummasti niillä tulee asiaa "varastolle" monta kertaa päivässäkin.

Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy 2,5 päivää per työssäolokuukausi (tai 2 päivää alle vuoden kestäneessä työsuhteessa). Kuinka monta lomapäivää opettajilla kertyy per työssäolokuukausi?

Vierailija kirjoitti:

Olen lukion lehtori ja tienaan vuodessa n. 62t euroa. Se sisältää jonkun verran ylitunteja ja muita palkattuja tehtäviä. Lisäksi aineeni on sellainen, että ryhmäni ovat aina isoja, mikä huomioidaan meillä lukioresurssia jaettaessa. Olen tyytyväinen palkkaani. Olen myös tyytyväinen siihen, että saan olla kesällä 2,5 kuukautta LOMALLA. Tykkään myös siitä, että välillä päiväni koululla ovat lyhyempiä. Kahden alakouluikäisen lapsen äitinä kaksi viimeksi mainittuja ovat erityisen hyviä puolia. Siitä en erityisesti pidä, että joudun viemään työni aina kotiin. Ei ole iltaa eikä viikonloppua lukuvuoden aikana, jonka voisin pitää töistä vapaana. Minulla on aina jotain tehtävää, tunteja suunniteltavana, aineita arvioitavana, kuunteluita, sanakokeita ja kurssikokeita korjattavana. Siitäkään en pidä, että lisääntyneet lukivaikeudet ja muut oppimisen ongelmat ovat lisänneet työmäärääni merkittävästi. En pidä myöskään tuntikehyksen supistamisen aiheuttamista ongelmista. En erityisemmin piittaa ylioppilaskokeiden sähköistymisen aiheuttamista muutoksista.

Minun työssäni on paljon hyviä puolia, on myös huonoja puolia. Kai jokaisen työssä on näin? Minun listassani plussat voittavat miinukset. Samaa toivoisin kaikille.

Eihän rehtoreilla ole 2,5kk kesälomaa? Kaikissa kouluissa, missä minä olen ollut töissä, rehtorin kesäloma on alkanut vasta juhannuksen jälkeen ja loppunut jo elokuun alkuun mennessä. Rehtorin kesähommiin kuuluu käsitykseni mukaan mm. kurssitarjottimien ja lukujärjestyksien teko, mikä ei ole ihan pikkuhomma. Missä päin Suomea rehtori saa yhtä pitkän loman kuin opettajat?