Olisiko sinusta oikein? Vieraasta kotonasi
Ei ole nyt oikein ajankohtainen, mutta pääsiäisen ajasta. Olisi lapsesi ensimmäinen vuosi jolloin hän jo ymmärtäisi/osaisi etsiä piilotettuja pääsiäismunia. Olisit ostanut niitä ja valmistautunut piilottamaan. Sinä pääsiäissunnuntaina sitten kun niitä piilotetaan äitisi olisi kylässä (äidin paikalle voi laittaa periaatteessa kenen tahansa vieraan) ja kertoisit hänelle, että tällaista olet suunnitellut. Niin sitten ollessasi keittiössä tekemässä jotain kuulisit yhtäkkiä, kuinka olohuoneessa on menossa täyttä häkää munienetsintä lasten kanssa! (Siis noin 3v ja 1v:n) Eli sinusta viis veisattaisiin. Sinulla ei olisi oikeutta olla mukana. Sinä olisit näille muille täysin yhden tekevä. Sinä voisit vaikka lähteä siitä ulos lenkille ja helvettiin, kyllähän se riittää, että muilla on hauskaa. Mille tuntuisi? Mitä tekisit?
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä oltiin ihan niin kuin juu mun ongelmat olis jossain mitä mä teen. Ei osattu ajatella, että ne on kyllä ihan siinä, mitä mulle on sanottu.
Elämäsi ja käytöksesi minustakin kuulostaa melko ongelmalliselta. Käytöksen syyt voi löytyä traumaattisesta lapsuudesta, mutta se ei poista sitä että vain sinä voit muuttaa omaa käyttäytymistä ja usein vain omaasi... et esim. äitisi käyttäytymistä vaikka haluaisitkin että hän toimisi ja olisi toiminut toisin.
En mä äitini käytöstä olekaan muuttamassa. Se ei enää auttaisi minua. Ei mun käytöstä tarvitse muuttaa ainakaan tuossa pääsisäisasiassakaan, minähän käyttäydyin ihan oikein. Ei se minun vikani ollut, mutta sen kanssa on tekemistä, miten suhtautua tuollaisiin tilanteisiin.
Jälkikäteen sitä omaa käytöstäkään on tosiaan vaikea muuttaa, mutta tekemisistään voi oppia. Et päästä kotiisi ihmisiä jotka eivät käyttäydy toivomallasi tavalla ja tottakai sen kanssa on tekemistä miten suhtautuu asioihin ja käsittelee asiat niin että ne eivät jää vaivaamaan vuosikausiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tasapainoisen ihmisen erottaa siitä millaisia merkityksiä hän antaa asioille. Meille kaikille sattuu kaikenlaista mutta joillekin se on aina draamaa. Joku toteaa että oli mukavaa, kun mummo sai pitää lasten kanssa hauskaa. Voisi vaikka kaivaa kameran esille ja kuvata mummoa ja lapsia.
Illalla voisi jutella asiasta ja iloita lasten kanssa
Joku suuttuu. Pilaa hetken lapsilta ja mummolta. Kaivaa asiaa vielä pitkänkin ajan päästä.
Tällaisia valintoja me voidaan tehdä. Miten suhtaudun asioihin säätää minun elämäni suunnan. Ei muiden teot vaan oma tulkinta
Joo, aina voi kääntää sen toisenkin posken. Tai sitten voi osoittaa ne omat rajat jos joku meinaa niitä kolistella. Taistelut toki kannattaa valita, mutta lapsiin liittyvät hetket on niitä missä itsekin pitäsin tiukasti rajoista kiinni. Paljon saavat rakkaat aikuiset lasten kanssa tehdä ja touhuta jos haluavat, mutta kaikenlaiset ensimmäiset kokemukset lasten kanssa - varsinkin perheen yhteiseksi tekemiseksi suunnitellut hauskat jutut - ovat sellaisia joita ei omalta perheeltä pois luovuteta. Mummolassa voivat yökyläillessään sitten tehdä jotain mummolajuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Olipa ärsyttävästi kirjoitettu juttu.
Mikä siinä ärsytti?
En mä äitini käytöstä olekaan muuttamassa. Se ei enää auttaisi minua. Ei mun käytöstä tarvitse muuttaa ainakaan tuossa pääsisäisasiassakaan, minähän käyttäydyin ihan oikein. Ei se minun vikani ollut, mutta sen kanssa on tekemistä, miten suhtautua tuollaisiin tilanteisiin.