Lue keskustelun säännöt.
Olisiko sinusta oikein? Vieraasta kotonasi
09.12.2016 |
Ei ole nyt oikein ajankohtainen, mutta pääsiäisen ajasta. Olisi lapsesi ensimmäinen vuosi jolloin hän jo ymmärtäisi/osaisi etsiä piilotettuja pääsiäismunia. Olisit ostanut niitä ja valmistautunut piilottamaan. Sinä pääsiäissunnuntaina sitten kun niitä piilotetaan äitisi olisi kylässä (äidin paikalle voi laittaa periaatteessa kenen tahansa vieraan) ja kertoisit hänelle, että tällaista olet suunnitellut. Niin sitten ollessasi keittiössä tekemässä jotain kuulisit yhtäkkiä, kuinka olohuoneessa on menossa täyttä häkää munienetsintä lasten kanssa! (Siis noin 3v ja 1v:n) Eli sinusta viis veisattaisiin. Sinulla ei olisi oikeutta olla mukana. Sinä olisit näille muille täysin yhden tekevä. Sinä voisit vaikka lähteä siitä ulos lenkille ja helvettiin, kyllähän se riittää, että muilla on hauskaa. Mille tuntuisi? Mitä tekisit?
Kommentit (164)
Siinä vaiheessa kun huomasit leikin alkaneen, mikäköhän esti sinua keskeyttämästä hommasi ja liittyvän mukaan/huikkaavan että odottakaa minuakin?
Ai niin, se että sinä olet päättänyt haluavasi olla koko elämäsi marttyyri ja uhriutua joka hemmetin asiasta jolle JOKAINEN täysjärkinen viittaisi kintaalla.
Sääliksi käy, todella paljon. Ja ei siis sinua, joka uhriutumisellasi aiheutat minussa enemmän aggressioita kuin moni muu palstalainen, vaan kaikkia jotka joutuvat olemaan hetkeäkään tekemisissä kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein voisi kuvitella tilannetta kotonani. Sen verran yleensä tiedän mitä vieraat puuhaa silloin kun olen itsekin kotona että olisin huomannut hänen/heidän aloittaneen leikin lasten kanssa. Jos olisin halunnut olla mukana itse olisin sanonut "Hei odottakaa hetken niin minäkin ehdin mukaan kun olen saanut tämän jutun valmiiksi".
No, teillä on tolleen. Meillä ei aloiteta tuollaista leikkiä ilman, että minulle tiedotetaan siitä, jos minä olen muualla juuri sillä hetkellä. Ei todellakaan. Äitini ei ole minulle niin rakas, että soisin sen hänelle.
apMiksi teillä on ei rakkaita vieraita joiden et soisi olevan lastesi kanssa ilman seuraasi ja miksi et ole sitten koko ajan paikalla jos et sitä soisi? Käske vieraat vain silloin kun voit toimia itse sen mukaan kuin haluat.
Sanoin, että ei ole niin rakas, että antaisin kiilata tuossa minut. Itseasiassa sillä ei ole varmaan mitään tekemistä rakkauden kanssa, koska olisin halunnut olla itse aloittamassa sitä vaikka paikalla olisi ollut keitä. Ei meillä sovi tehdä ihan mitä tahansa, sen nyt luulisi vieraiden ymmärtävän. Äitini itse on puhunut olevansa vieraana meillä ja muuten käyttäytyy kuin vieras, eli jos ei ole tarpeeksi siistiä niin arvostelee jne. (toki yleensä vieraat jotka arvostelevat eivät sano sitä ääneen. Ystäväkin voi toki sanoa, mutta yleensä ei sano jos tietää sen loukkaavan toista ja asia on merkityksetön minkään kannalta.) Mutta siis eksyin itse aiheesta, en minä ala kotonani kulkemaan varpaillani kun on vieraita vaan heiltä voinee odottaa ettei aleta itse jotain ohjelmaa, jonka minä olen suunnitellut, pyytämättä mua edes paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein voisi kuvitella tilannetta kotonani. Sen verran yleensä tiedän mitä vieraat puuhaa silloin kun olen itsekin kotona että olisin huomannut hänen/heidän aloittaneen leikin lasten kanssa. Jos olisin halunnut olla mukana itse olisin sanonut "Hei odottakaa hetken niin minäkin ehdin mukaan kun olen saanut tämän jutun valmiiksi".
No, teillä on tolleen. Meillä ei aloiteta tuollaista leikkiä ilman, että minulle tiedotetaan siitä, jos minä olen muualla juuri sillä hetkellä. Ei todellakaan. Äitini ei ole minulle niin rakas, että soisin sen hänelle.
apMiksi teillä on ei rakkaita vieraita joiden et soisi olevan lastesi kanssa ilman seuraasi ja miksi et ole sitten koko ajan paikalla jos et sitä soisi? Käske vieraat vain silloin kun voit toimia itse sen mukaan kuin haluat.
Sanoin, että ei ole niin rakas, että antaisin kiilata tuossa minut. Itseasiassa sillä ei ole varmaan mitään tekemistä rakkauden kanssa, koska olisin halunnut olla itse aloittamassa sitä vaikka paikalla olisi ollut keitä. Ei meillä sovi tehdä ihan mitä tahansa, sen nyt luulisi vieraiden ymmärtävän. Äitini itse on puhunut olevansa vieraana meillä ja muuten käyttäytyy kuin vieras, eli jos ei ole tarpeeksi siistiä niin arvostelee jne. (toki yleensä vieraat jotka arvostelevat eivät sano sitä ääneen. Ystäväkin voi toki sanoa, mutta yleensä ei sano jos tietää sen loukkaavan toista ja asia on merkityksetön minkään kannalta.) Mutta siis eksyin itse aiheesta, en minä ala kotonani kulkemaan varpaillani kun on vieraita vaan heiltä voinee odottaa ettei aleta itse jotain ohjelmaa, jonka minä olen suunnitellut, pyytämättä mua edes paikalle.
Miksi äitisi käy teillä, miksi hänet teille kutsut tai päästät teille vierailulle kun et selvästikkään tahdo että hän käy?
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun huomasit leikin alkaneen, mikäköhän esti sinua keskeyttämästä hommasi ja liittyvän mukaan/huikkaavan että odottakaa minuakin?
Ai niin, se että sinä olet päättänyt haluavasi olla koko elämäsi marttyyri ja uhriutua joka hemmetin asiasta jolle JOKAINEN täysjärkinen viittaisi kintaalla.
Sääliksi käy, todella paljon. Ja ei siis sinua, joka uhriutumisellasi aiheutat minussa enemmän aggressioita kuin moni muu palstalainen, vaan kaikkia jotka joutuvat olemaan hetkeäkään tekemisissä kanssasi.
Se on ihan mun sääntöni tuohon pääsiäismunien piilottamiseen lasteni kanssa ekaa kertaa ikinä, että meillä ei vieras aloita sitä ja vie kyseistä hetkeä minulta. Sä voit laittaa teille sellaiset säännöt kun sä haluat. Ja ongelma ei ollut se sinänsä, miksi tämä on haavana vieläkin, että äiti toimi noin, vaan se, että hän syytti minua siitä, että suutuin, eli miksi minun olisi pitänyt sääliä häntä siinä, kun hän oli juuri loukannut minua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein voisi kuvitella tilannetta kotonani. Sen verran yleensä tiedän mitä vieraat puuhaa silloin kun olen itsekin kotona että olisin huomannut hänen/heidän aloittaneen leikin lasten kanssa. Jos olisin halunnut olla mukana itse olisin sanonut "Hei odottakaa hetken niin minäkin ehdin mukaan kun olen saanut tämän jutun valmiiksi".
No, teillä on tolleen. Meillä ei aloiteta tuollaista leikkiä ilman, että minulle tiedotetaan siitä, jos minä olen muualla juuri sillä hetkellä. Ei todellakaan. Äitini ei ole minulle niin rakas, että soisin sen hänelle.
apMiksi teillä on ei rakkaita vieraita joiden et soisi olevan lastesi kanssa ilman seuraasi ja miksi et ole sitten koko ajan paikalla jos et sitä soisi? Käske vieraat vain silloin kun voit toimia itse sen mukaan kuin haluat.
Sanoin, että ei ole niin rakas, että antaisin kiilata tuossa minut. Itseasiassa sillä ei ole varmaan mitään tekemistä rakkauden kanssa, koska olisin halunnut olla itse aloittamassa sitä vaikka paikalla olisi ollut keitä. Ei meillä sovi tehdä ihan mitä tahansa, sen nyt luulisi vieraiden ymmärtävän. Äitini itse on puhunut olevansa vieraana meillä ja muuten käyttäytyy kuin vieras, eli jos ei ole tarpeeksi siistiä niin arvostelee jne. (toki yleensä vieraat jotka arvostelevat eivät sano sitä ääneen. Ystäväkin voi toki sanoa, mutta yleensä ei sano jos tietää sen loukkaavan toista ja asia on merkityksetön minkään kannalta.) Mutta siis eksyin itse aiheesta, en minä ala kotonani kulkemaan varpaillani kun on vieraita vaan heiltä voinee odottaa ettei aleta itse jotain ohjelmaa, jonka minä olen suunnitellut, pyytämättä mua edes paikalle.
Miksi äitisi käy teillä, miksi hänet teille kutsut tai päästät teille vierailulle kun et selvästikkään tahdo että hän käy?
Koska kaikkien mielestä vain minussa on vikaa eikä äidissäni. Kai mä yritin kokeilla antaa sukupolvien tavata meillä. Halusin olla kaikkia ajatteleva, jos kerran mussa on vikaa. Ja siis tästä on jo aikaa, siitä meni vielä monta vuotta, että tajusin että äitini on narsisti, eikä tule IKINÄ tajuamaan, että hän loukkasi minua enkä mä silloin halua ymmärtää sitä, miltä HÄNESTÄ TUNTUU, jos mä suutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein voisi kuvitella tilannetta kotonani. Sen verran yleensä tiedän mitä vieraat puuhaa silloin kun olen itsekin kotona että olisin huomannut hänen/heidän aloittaneen leikin lasten kanssa. Jos olisin halunnut olla mukana itse olisin sanonut "Hei odottakaa hetken niin minäkin ehdin mukaan kun olen saanut tämän jutun valmiiksi".
No, teillä on tolleen. Meillä ei aloiteta tuollaista leikkiä ilman, että minulle tiedotetaan siitä, jos minä olen muualla juuri sillä hetkellä. Ei todellakaan. Äitini ei ole minulle niin rakas, että soisin sen hänelle.
apMiksi teillä on ei rakkaita vieraita joiden et soisi olevan lastesi kanssa ilman seuraasi ja miksi et ole sitten koko ajan paikalla jos et sitä soisi? Käske vieraat vain silloin kun voit toimia itse sen mukaan kuin haluat.
Sanoin, että ei ole niin rakas, että antaisin kiilata tuossa minut. Itseasiassa sillä ei ole varmaan mitään tekemistä rakkauden kanssa, koska olisin halunnut olla itse aloittamassa sitä vaikka paikalla olisi ollut keitä. Ei meillä sovi tehdä ihan mitä tahansa, sen nyt luulisi vieraiden ymmärtävän. Äitini itse on puhunut olevansa vieraana meillä ja muuten käyttäytyy kuin vieras, eli jos ei ole tarpeeksi siistiä niin arvostelee jne. (toki yleensä vieraat jotka arvostelevat eivät sano sitä ääneen. Ystäväkin voi toki sanoa, mutta yleensä ei sano jos tietää sen loukkaavan toista ja asia on merkityksetön minkään kannalta.) Mutta siis eksyin itse aiheesta, en minä ala kotonani kulkemaan varpaillani kun on vieraita vaan heiltä voinee odottaa ettei aleta itse jotain ohjelmaa, jonka minä olen suunnitellut, pyytämättä mua edes paikalle.
Miksi äitisi käy teillä, miksi hänet teille kutsut tai päästät teille vierailulle kun et selvästikkään tahdo että hän käy?
Koska kaikkien mielestä vain minussa on vikaa eikä äidissäni. Kai mä yritin kokeilla antaa sukupolvien tavata meillä. Halusin olla kaikkia ajatteleva, jos kerran mussa on vikaa. Ja siis tästä on jo aikaa, siitä meni vielä monta vuotta, että tajusin että äitini on narsisti, eikä tule IKINÄ tajuamaan, että hän loukkasi minua enkä mä silloin halua ymmärtää sitä, miltä HÄNESTÄ TUNTUU, jos mä suutun.
Ei sinun tarvitse päästää kotiisi ketään jos et halua.
Toki se rajoittaa kanssa käymistä jos itse asettaa hirveän tarkat säännöt sille miten vieriden tulee kodissasi toimia. En oikein usko että itsekään haluaisin tulla teille kylään.
Enkä minä edes ole varma, että hänestä tuntui pahalta se, että mä suutuin, vaan se loukkasi hänen narsistista mieltään, että olin sitä mieltä, että hän on tehnyt jotain väärin. Vaikka en mä siitä nyt halunnut häntä syyttää, halusin vain, että hän ymmärtäisi pahoittaneensa mun mielen ja että älä tee tuota koskaan enää, jos haluat olla väleissä kanssani ja jos haluat ettet satuta minua. Vedin siis rajoja hänelle. Niin hän ottaa sen ilmeisesti kunnianloukkauksena, että nuori pystyy sanomaan hänelle jotain eikä ole hiljaa kun jumala on paikalla. Ja siis tämä on ollut se suhtautuminen minuun jo aivan pienestä alkaen. Silloinkin, kun olisi pitänyt aikuisen lailla ymmärtää lapsen mielipahoja. En siis ole ikinä saanut sitä, että mielipahani hyväksyttäisiin.
Jos se ei ole tarpeeksi paha, niin sen lisäksi äiti sitten rankaisee minua siitä, että itse käyttäytyi huonosti syyttämällä minua huonokäytöksiseksi. En ole millään voinut ratkaista, olinko mä sitä, koska olin aikuisen armoilla ja siinä kasvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein voisi kuvitella tilannetta kotonani. Sen verran yleensä tiedän mitä vieraat puuhaa silloin kun olen itsekin kotona että olisin huomannut hänen/heidän aloittaneen leikin lasten kanssa. Jos olisin halunnut olla mukana itse olisin sanonut "Hei odottakaa hetken niin minäkin ehdin mukaan kun olen saanut tämän jutun valmiiksi".
No, teillä on tolleen. Meillä ei aloiteta tuollaista leikkiä ilman, että minulle tiedotetaan siitä, jos minä olen muualla juuri sillä hetkellä. Ei todellakaan. Äitini ei ole minulle niin rakas, että soisin sen hänelle.
apMiksi teillä on ei rakkaita vieraita joiden et soisi olevan lastesi kanssa ilman seuraasi ja miksi et ole sitten koko ajan paikalla jos et sitä soisi? Käske vieraat vain silloin kun voit toimia itse sen mukaan kuin haluat.
Sanoin, että ei ole niin rakas, että antaisin kiilata tuossa minut. Itseasiassa sillä ei ole varmaan mitään tekemistä rakkauden kanssa, koska olisin halunnut olla itse aloittamassa sitä vaikka paikalla olisi ollut keitä. Ei meillä sovi tehdä ihan mitä tahansa, sen nyt luulisi vieraiden ymmärtävän. Äitini itse on puhunut olevansa vieraana meillä ja muuten käyttäytyy kuin vieras, eli jos ei ole tarpeeksi siistiä niin arvostelee jne. (toki yleensä vieraat jotka arvostelevat eivät sano sitä ääneen. Ystäväkin voi toki sanoa, mutta yleensä ei sano jos tietää sen loukkaavan toista ja asia on merkityksetön minkään kannalta.) Mutta siis eksyin itse aiheesta, en minä ala kotonani kulkemaan varpaillani kun on vieraita vaan heiltä voinee odottaa ettei aleta itse jotain ohjelmaa, jonka minä olen suunnitellut, pyytämättä mua edes paikalle.
Miksi äitisi käy teillä, miksi hänet teille kutsut tai päästät teille vierailulle kun et selvästikkään tahdo että hän käy?
Koska kaikkien mielestä vain minussa on vikaa eikä äidissäni. Kai mä yritin kokeilla antaa sukupolvien tavata meillä. Halusin olla kaikkia ajatteleva, jos kerran mussa on vikaa. Ja siis tästä on jo aikaa, siitä meni vielä monta vuotta, että tajusin että äitini on narsisti, eikä tule IKINÄ tajuamaan, että hän loukkasi minua enkä mä silloin halua ymmärtää sitä, miltä HÄNESTÄ TUNTUU, jos mä suutun.
Ei sinun tarvitse päästää kotiisi ketään jos et halua.
Toki se rajoittaa kanssa käymistä jos itse asettaa hirveän tarkat säännöt sille miten vieriden tulee kodissasi toimia. En oikein usko että itsekään haluaisin tulla teille kylään.
Et nyt oikein ymmärtänyt vastaustani. Tietenkin voin päättää, mutta tuolloin en olisi voinut kuvitellakaan, että vieras ei tuota ymmärrä, ja aina nekin tulee puun takaa, että äiti syyttää minua huonokäytöksiseksi oltuaan itse loukkaava ja sanon siitä. Ei mua haittaa sanoa hänelle, että hei, nyt meni yli, mutta mua haittaa se, että äidilleni on niin vaikea ottaa kritiikkiä vastaan ja syyttääkin minua huonokäytöksiseksi. Lisäksi tuossa oli kaksi lasta, joiden mummista oli kysysmys, ajattelin muitakin kuin vain itseäni. Tietysti.
Mutta äidistäni ei kukaan muu kuin minä ja isäni ole kunnolla nähnyt tuota luonteenpiirrettä, että syyttä heitä huonokäytöksisiksi, jotka sanovat hänelle jostakin. Jos äidin ystävät sanoivat hänelle jostain hän vain ajatteli, että näissä oli vikaa (mikä ei siis pidä paikkaansa, koska tunteissa ei ikinä ole vikaa, ne vain ovat) ja ystävät luulivat äitiäni niin mulavaksi ihmiseksi, mikä hän siis ei ole, vaan pelkkä esiintyjä, mutta minulle ja isälleni äiti kehtasi sanoa, että meissä on vikaa, jos hän itse meitä jotenkin loukkasi. Tyypillinen narsisti siis.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta äidistäni ei kukaan muu kuin minä ja isäni ole kunnolla nähnyt tuota luonteenpiirrettä, että syyttä heitä huonokäytöksisiksi, jotka sanovat hänelle jostakin. Jos äidin ystävät sanoivat hänelle jostain hän vain ajatteli, että näissä oli vikaa (mikä ei siis pidä paikkaansa, koska tunteissa ei ikinä ole vikaa, ne vain ovat) ja ystävät luulivat äitiäni niin mulavaksi ihmiseksi, mikä hän siis ei ole, vaan pelkkä esiintyjä, mutta minulle ja isälleni äiti kehtasi sanoa, että meissä on vikaa, jos hän itse meitä jotenkin loukkasi. Tyypillinen narsisti siis.
ap
Miksi haluat että lapsesi joutuvat viettämään aikaansa narsistin kanssa, sukulaisuus ei riitä siihen perusteeksi?
Minua inhottaakin se, kun äitini kuvittelee, että hänellä on ystäviä. Se mikä hänestä on ystävyyttä on minusta pelkkää paskamaista teatteria. En minä ainakaan ajattele ystävistäni, että jos he sanovat minulle jostain, että "ei ole perää, ystäväni on tyhmä" vaan pyrin selvittämään asian ja jos en ole mielestäni tehnyt mitään väärää, niin sanon sen, enkä loukkaile siitä, että hänestä tuntuu pahalta. Voihan muista tuntua minun toimeni pahalta, vaikken olisi tehnyt mitään väärää. Esim. juuri mustasukkaiset ihmiset, heistä se on pahaa jos toinen nauttii muidenkin seurasta, vaikkei siinä ole mitään väärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta äidistäni ei kukaan muu kuin minä ja isäni ole kunnolla nähnyt tuota luonteenpiirrettä, että syyttä heitä huonokäytöksisiksi, jotka sanovat hänelle jostakin. Jos äidin ystävät sanoivat hänelle jostain hän vain ajatteli, että näissä oli vikaa (mikä ei siis pidä paikkaansa, koska tunteissa ei ikinä ole vikaa, ne vain ovat) ja ystävät luulivat äitiäni niin mulavaksi ihmiseksi, mikä hän siis ei ole, vaan pelkkä esiintyjä, mutta minulle ja isälleni äiti kehtasi sanoa, että meissä on vikaa, jos hän itse meitä jotenkin loukkasi. Tyypillinen narsisti siis.
apMiksi haluat että lapsesi joutuvat viettämään aikaansa narsistin kanssa, sukulaisuus ei riitä siihen perusteeksi?
En silloin ymmärtänyt, että kyseessä on narsisti. Juurihan kerroin. Hän on opettanut minua. Jos hän tekee väärin, ja siitä sanoo, niin hän syyttää minua huonokäytöksiseksi. Luulin että vika riitoihimme on aina minun. Ja kaikkeen. Tuo tapahtui useampi vuosi sitten. Tajusin äidin narsistisuuden vasta reilu vuosi sitten.
Tai ei sekään haittaisi millaisia ystävyyssuhteita äidillä on, ei se mulle kuulu, mutta se mitä hän on sitten sanonut minusta on oma lukunsa. Että minä olen kuulemma niin huonokäytöksinen, jos sanoisin ystävilleni jostain loukkaantuneeni, ettei minulla ikinä voi olla ystäviä! Että se teatteri on ainoa oikea tyyli olla ystävä! Ai, minusta se on pelkkä hyvänpäiväntuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta äidistäni ei kukaan muu kuin minä ja isäni ole kunnolla nähnyt tuota luonteenpiirrettä, että syyttä heitä huonokäytöksisiksi, jotka sanovat hänelle jostakin. Jos äidin ystävät sanoivat hänelle jostain hän vain ajatteli, että näissä oli vikaa (mikä ei siis pidä paikkaansa, koska tunteissa ei ikinä ole vikaa, ne vain ovat) ja ystävät luulivat äitiäni niin mulavaksi ihmiseksi, mikä hän siis ei ole, vaan pelkkä esiintyjä, mutta minulle ja isälleni äiti kehtasi sanoa, että meissä on vikaa, jos hän itse meitä jotenkin loukkasi. Tyypillinen narsisti siis.
apMiksi haluat että lapsesi joutuvat viettämään aikaansa narsistin kanssa, sukulaisuus ei riitä siihen perusteeksi?
En silloin ymmärtänyt, että kyseessä on narsisti. Juurihan kerroin. Hän on opettanut minua. Jos hän tekee väärin, ja siitä sanoo, niin hän syyttää minua huonokäytöksiseksi. Luulin että vika riitoihimme on aina minun. Ja kaikkeen. Tuo tapahtui useampi vuosi sitten. Tajusin äidin narsistisuuden vasta reilu vuosi sitten.
Vielä vastauksena alkuåeräiseen kysymykseen... Minusta vieraalta olisi ihan oikein että hän viettää lasteni kanssa aikaa vaikka sitten leikkimällä heidän kanssaan pääsiäismunien piilottamista. Minusta ei kuitenkaan olisi oikein että minua kohdellaan tavalla jota en voisi sietään, sellaiset vieraat ajaisin ulos eikä he olisi meille tervetulleita. Välien katkeamisesta en syyttäisi itseäni vuosi kausia vaan jatkaisin elämää ilman kyseisten vieraiden vierailuja eteenpäin... riippumatta siitä olisiko he sukulaisia tai ei.
Esim. äitini on todella pienituloinen. Silti haluaa harrastaa lajia, mutta ne hänen ystävänsä eivät tiedä ollenkaan, että äiti on köyhä. Kaikki muut ovat jotain hurreja, joilla on muhleat lompakot. Niin en mä nyt sano, että joka kissanristiäisissä pitää ihmisille jakaa, että olenpas muutn pienituloinen, mutta siis aika paljon luulis vaikeuttavan elämää esiintyä varoissaan olevana ja salailla köyhyyttä, kun kuitenkin se harrastaminen kuitenkin onnistuu, että miksi käyttää energiaa sen salailuun, en ymmärrä. Ja kun siis mä en ainakaan laskisi ystäviksni ihmisiä, joille se sit ois jokin ongelma, että oon köyhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta äidistäni ei kukaan muu kuin minä ja isäni ole kunnolla nähnyt tuota luonteenpiirrettä, että syyttä heitä huonokäytöksisiksi, jotka sanovat hänelle jostakin. Jos äidin ystävät sanoivat hänelle jostain hän vain ajatteli, että näissä oli vikaa (mikä ei siis pidä paikkaansa, koska tunteissa ei ikinä ole vikaa, ne vain ovat) ja ystävät luulivat äitiäni niin mulavaksi ihmiseksi, mikä hän siis ei ole, vaan pelkkä esiintyjä, mutta minulle ja isälleni äiti kehtasi sanoa, että meissä on vikaa, jos hän itse meitä jotenkin loukkasi. Tyypillinen narsisti siis.
apMiksi haluat että lapsesi joutuvat viettämään aikaansa narsistin kanssa, sukulaisuus ei riitä siihen perusteeksi?
En silloin ymmärtänyt, että kyseessä on narsisti. Juurihan kerroin. Hän on opettanut minua. Jos hän tekee väärin, ja siitä sanoo, niin hän syyttää minua huonokäytöksiseksi. Luulin että vika riitoihimme on aina minun. Ja kaikkeen. Tuo tapahtui useampi vuosi sitten. Tajusin äidin narsistisuuden vasta reilu vuosi sitten.
Vielä vastauksena alkuåeräiseen kysymykseen... Minusta vieraalta olisi ihan oikein että hän viettää lasteni kanssa aikaa vaikka sitten leikkimällä heidän kanssaan pääsiäismunien piilottamista. Minusta ei kuitenkaan olisi oikein että minua kohdellaan tavalla jota en voisi sietään, sellaiset vieraat ajaisin ulos eikä he olisi meille tervetulleita. Välien katkeamisesta en syyttäisi itseäni vuosi kausia vaan jatkaisin elämää ilman kyseisten vieraiden vierailuja eteenpäin... riippumatta siitä olisiko he sukulaisia tai ei.
Se on hyvä. Olen hyvilläni puolestasi. Olisipa mullakin noin. Sinua ei ole narsisti aivopessyt.
Tottahan se on että olet huonokäytöksinen. Lapsena sait raivareita ja karkoitit ystävät. Äitisi ojensi sinua. Ei onnistunut. ADD olisi vaatinut myös ulkopuolista tukea
Äitisi näyttäytyy mukavana ihmisenä. Pitkä pinna, kun edelleen jaksaa ottaa vastaan sinun raivoasi.
Näen tilanteen silmissäni. Äiti pitää hauskaa lastesi kanssa. Sinä raivoat äidillesi. Äiti on ymmällään. Mutta haluaa toki olla väleissä. Koittaa rauhoittaa sinua. Lapset pelkää (sinua)
Ap olet sairas. Mene terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Esim. äitini on todella pienituloinen. Silti haluaa harrastaa lajia, mutta ne hänen ystävänsä eivät tiedä ollenkaan, että äiti on köyhä. Kaikki muut ovat jotain hurreja, joilla on muhleat lompakot. Niin en mä nyt sano, että joka kissanristiäisissä pitää ihmisille jakaa, että olenpas muutn pienituloinen, mutta siis aika paljon luulis vaikeuttavan elämää esiintyä varoissaan olevana ja salailla köyhyyttä, kun kuitenkin se harrastaminen kuitenkin onnistuu, että miksi käyttää energiaa sen salailuun, en ymmärrä. Ja kun siis mä en ainakaan laskisi ystäviksni ihmisiä, joille se sit ois jokin ongelma, että oon köyhempi.
Tästäkin tulee mielikuva, että äitisi on fiksu.
Ei ystävyys riipu tuloista. Äitisi itsetunto on kohdallaan
Minun äitini haukkui minua siitä, että käyttäydyn huonosti, kun hänen olisi ITSENSÄ kuulunut pyytää anteeksi, sitä, että hän itse käyttäytyi huonosti!! Miksi minä käyttädyn hänen mielestään huonosti, jos minä siitä loukkaannun, että hän toimii minun yli kävellen minun omassa kodissani??? Miksi hän katsoo oikeudekseen syyttää siinä minua? Itsehän hän se oli, joka LOUKKASI!!!!