Pisa-älykkyystestin tuloksen julkaistu - suomalainen poika suurin häviäjä

Lainaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa suomalainen poika sitten lopettaisi hölöttämisen ja miettisi hetken kouluttautumisen tarkoitusta? Kyllä poikakin pärjää, jos hänellä on riittävästi kykyjä ja yritystä. Kummasta hänellä on enemmän puutetta?

Vieläkin mietin kouluttautumisen tarkoitusta

T. ex-poika, nyk. mies, FM ja jatko-opiskelijana pakosta, koska ei töitä

Sinulla siis on ollut riittävästi kykyjä ja yritystä, kun olet valmistunut ja päässyt jatkamaankin opintojasi. Se, ettet ole löytänyt palkkatöitä, ei kuitenkaan ole sukupuolestasi kiinni, vai kuinka?

t. Nro 1: nainen, FM ja yrittäjä

En tiedä mistä se on kiinni, tuskin ainakaan arvosanoista. Lähinnä vain huomautuksena, että jos tämä on kouluttautumisen seuraus, onko kovin yllättävää, että teinipoikia ei jaksa koulu kiinnostaa? Että jos nyt perse hiessä luette ja luette ja opiskelette vaikeita asioita niin saatte myöhemmin elää köyhyysrajalla ja tapella apurahoista. Sitten tohtoreina voitte elää elämäänne työttömyyskorvauksilla ja huomata, että kyllä kannatti opiskella.

Missä siis ongelma on? Poikia ei kiinnosta opiskeleminen, joten he menevät vapaaehtoisesti kortistoon. Tyttöjä kiinnostaa opiskeleminen, joten he menevät tutkintojen kautta kortistoon tai töihin. Kaikki saavat, mitä haluavat. Vai pitäisikö pojille nyt järjestää jokin oikotie parempaan?

t. Nro 1

Ongelma on siinä, että ennen kouluttautuminen oli keino päästä parempaan elämään. Nyt sateenkaaren päässä ei ole muuta kuin paskaa ja saa olla todella tyytyväinen, jos koulutettuna saa töitä. Epäkiinnostavia juttuja voi tehdä, jos siitä on epäsuoraa hyötyä. Salilla voi käydä, jos sillä saa tytöt kiinnostumaan. Ruotsia voi opiskella, jos sillä saa keskiarvoa paremmaksi ja pääsee haluamaansa lukioon tai saa yliopistotutkinnon valmiiksi. Jos polkuja on kaksi:

1. sluibaaja peruskoulussa -> sluibailu amiksessa/lukiossa -> kortisto

2. ahkera peruskoulussa -> ahkera lukiossa -> ahkera yliopistossa -> jatko-opinnot -> kortisto

niin kuinka paljon vaihtoehto 2 jaksaa teinipoikaa kiinnostaa, jos edes tytöt eivät kiinnostu "hikkepojasta"?

Toisin sanoen ihan hieno juttu, että sentään toista sukupuolta kiinnostaa opiskella ja tehdä töitä.

t. Nro 1

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tapahtunut muutosta pojissa siten, että heistä noin vain olisi yhtäkkiä tullut näin laajassa mittakaavassa huonompia. Se edellyttäisi jonkinlaista biologista (geenit yms.) muutosta pojissa. Jokainen tajuaa, että sellaista ei voi tuosta vain sattua.

Sen sijaan muutos on tapahtunut itse opetuksessa niin, että siinä on jokin muuttunut pojille epäsuotuisampaan suuntaan. Siinä on jokin poikia sortava tekijä, esim. opetusmenetelmät jollain tapaa sopimattomia pojille.

Mikähän se poikia sortava tekijä olisi? Entistä suurempi vastuu omasta oppimisesta vai kaikenkattava tietotekniikan käyttö opiskelussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulos on täysin odotettu ja jo tiedossa opettajien keskuudessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut isoja muutoksia erityisesti poikien kulttuurissa. Vain harvat pojat/luokka lukevat kirjoja. Joillakin luokilla ei ole yhtään kirjoja lukevaa poikaa. Suurelle osalle yläkoulun pojista jopa vain 100 sivun lukeminen on mahdotonta. Pelaaminen täyttää nuorten poikien ajan lähes kokonaan. Oppilaat eivät enää puhu toisilleen välituntisin. He seisovat ringeissä, kukin omalla kännykällään pelaten. Maaseudun pojilla ei myöskään yleensä ole liikuntaharrastusta tai muita harrastuksia.

Läksyjen tekeminen on harvinaisempaa, kuin niiden tekemättä jättäminen.

Eli vanhemmat, katsokaa peiliin!! Se on ihan sama, mitä koulussa yritetään, jos se kaikki mitätöidään kotona.

Miksi kotona oltaisiin yhtäkkiä alettu mitätöidä asioita? Lähes kaikissa perheissä on molemmat vanhemmat  aivan kuten ennenkin ja naistenkin koulutusaste on noussut koko ajan, heidän osuutensa korkeakouluissa on noussut. Joten luulisi jo tältäkin pohjalta, että koteihin  on koko ajan tullut enemmän sivistystä ja sen arvostusta.

Entä miksi juuri suomessa pelit ja kännykät olisivat vieneet pojat? Luulisi, että sama tapahtuisi muuallakin.

Mutta ei, vaan juuri suomessa tytöt ja pojat erottuvat muita maita enemmän.

Paljon todennäköisempää on, että kouluissa on tapahtunut jotain muutoksia negatiiviseen, koska koulutuksen rakenteita voidaan muuttaa vuodessakin. Sen sijaan muutokset koulutuksen arvostuksessa tapahtuvat kodeissa paljon hitaammin.

Vierailija kirjoitti:

Jostain luin tutkimuksesta, jossa tutkittiin murrosikäisten poikien kulttuureja eri maissa, ja Suomessa tilanne oli poikkeava: hyvä koulumenestys korreloi epäsuosion kanssa kun muissa tutkimukseen otetuissa maissa hyvä koulumenestys joko korreloi suosion kanssa tai oli neutraali.

En valitettavasti muista lähdettä, mutta tuonsuuntainen fiilis on ollut itsellä asioita seuratessa. Vain Suomessa on kova juttu, kun ei osaa.

Tämä on erittäin hyvä huomio. Kulttuurintutkimusta aiheesta on jo pitkältä ja se osoittaa sen, että valintoja tehdään jo aika nuoresta iästä alkaen sukupuoliroolien ja nuorten arvomaailman perusteella.

Kulttuurierot voivat olla isot. Kun isä on koulutettu ja sivistynyt, isän esimerkki kannustaa poikaakin opiskelemaan niissä kulttuureissa, jossa poika seuraa isänsä jälkiä.

Suomessa taas isän esimerkki on usein heikompi, koska meillä teini-ikäiset ovat vähemmän tekemissä äitiensä ja etenkin isiensä kanssa ja ottavat enemmän mallia kavereistaan, netistä, populaarikulttuurista yms. Lisäksi meillä saattaa olla, että isät ovat vähemmän koulutettuja kuin äidit, tai sitten isät ovat avioeron tai henkilökohtaisten ongelmia takia pois nuoren elämästä. Meillä miehen malli on usein vielä vanhanaikainen, eli korostetaan hyvinkin junttimaista mieskuvaa.

Poikien huono menestys lankeaa siis kotona aika pitkälle isien harteille. Kuinka moni isä lukee poikalapselleen iltasatuja? Kuinka moni isä lukee itse kirjoja kotona ja antaa kirjoja lahjaksi omalle teini-ikäiselle pojalleen?

Mutta kuten sanottu, meillä nuoret siirtyvät varhain kodin piiristä kaverien ja  ympäröivän maailman vaikutuspiiriin, jolloin vanhempien vaikutusvalta vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tapahtunut muutosta pojissa siten, että heistä noin vain olisi yhtäkkiä tullut näin laajassa mittakaavassa huonompia. Se edellyttäisi jonkinlaista biologista (geenit yms.) muutosta pojissa. Jokainen tajuaa, että sellaista ei voi tuosta vain sattua.

Sen sijaan muutos on tapahtunut itse opetuksessa niin, että siinä on jokin muuttunut pojille epäsuotuisampaan suuntaan. Siinä on jokin poikia sortava tekijä, esim. opetusmenetelmät jollain tapaa sopimattomia pojille.

Opettajakoulutus on sama koko maassa. Helsinkiläispojille opetus tuo hyviä tuloksia. Argumenttisi ei toimi.

Vaikuttava tekijä Hkin paremmuuteen on vanhempien keskimääräistä parempi koulutusaste kuin muualla. 

Täälläkin koko ajan hoetaan, miten pojat testosteroneineen ovat kilpailuhenkisiä toiminnan tyyppejä. Kaksi asiaa: laitetaan ne liikkumaan rankasti koulussa - välitunnilla juoksua talon ympäri ja leuanvetoja ja punnerruksia - niin reutomisen tarve tunneilla vähenee. Ja käytetään kisahenkisyyttä hyväksi ja luodaan kunnon kilpailuasemat kokeissa ja arvosanoissa, parhaille kunnon tunnustusta.  

Nykyään koulussa kannustetaan sluibaamiseen väittämällä oppilaille jo pienestä pitäen, että arvosana 8 on muka hyvä. Se ei ole hyvä. Se on tyydyttävä.  Taantumalla kasin oppilaaksi pilaa eteenpäin pääsyn mahdollisuutensa moneen kertaan. Ei opi tekemään töitä tavoitteiden eteen eikä ole kunnianhimoa mihinkään.  Tämä koskee sekä tyttöjä että poikia.  Niihin kaikkein tavoitelluimpiin opinahjoihin hyvin harva kasin oppilas pääsee.  Arvaan että tähän ilmoittautuu useampikin lajityypin edustaja, ja vielä isompi osa alapeukuttaa, että eihän sitä herranenaika pidäkään, riittää kun toteuttaa itseään jouhikkosoitannan, arkistotieteen ja viikinkiruotsin syväosaamisessa,  mutta kun keskimääräisyyksiä tarkastellaan, niin noin se ikävä kyllä on.

"EPÄREILU KOULUARVOSTELU on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita.

Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja. Miksi? Annan viisaampien vastata. Tampereen yliopiston Pekka Räihän ja Kaisa Mattilan mukaan sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe (HS Vieraskynä 3.10.). Opetuksessa ei saa puhua pojista ja ­tytöistä, ainoastaan oppilaista.

Vain oppilaiden ongelmat tunnustetaan. Jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002872812.html

Vierailija kirjoitti:

"EPÄREILU KOULUARVOSTELU on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita.

Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja. Miksi? Annan viisaampien vastata. Tampereen yliopiston Pekka Räihän ja Kaisa Mattilan mukaan sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe (HS Vieraskynä 3.10.). Opetuksessa ei saa puhua pojista ja ­tytöistä, ainoastaan oppilaista.

Vain oppilaiden ongelmat tunnustetaan. Jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002872812.html

En ole ostanut lukuoikeutta Hesariin, joten voinet kopsata artikkelin tähän. Minua nimittäin kiinnostaa kovasti se, millä konkreettisilla tavoilla poikia sorsitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pojat eivät lue kirjoja?

Biologia. Paras tapa korjata tämä tyttöjen ja poikien ero koulutuksessa on antaa myös pojille semmoista koulutusta missä oppii parhaiten eli enemmän hauskoja leikkejä, pelejä ja metsäretkiä. 

Uskon tasa-arvoon ja tämmöinen tytöille suunnattu yhteiskunta ei sitä tarjoa.

Useimmat tälläkin palstalla tuntuvat väittävän, että vikaa ei ole millään tavalla koulussa. Ovat eri mieltä ja laittavat kaiken poikien ja perheidensä syyksi, vaikka lasten koulumenestystä paljon tutkinut prof. Keltikangas-Järvinenkin sanoo, että:

" Psykologian professori -emerita Keltikangas-Järvisen mukaan ongelma piilee siinä, että lukioon mennään keskiarvolla, ei "objektiivisesti todetulla" osaamisella.

- Arvosana on kokonaisuus, jossa oppilaan osaamisen lisäksi vaikuttaa hänen toimintatyylinsä eli kuinka hyvin oppilas vastaa käytökseltään koulun odotuksia."

http://www.iltalehti.fi/perhe/2015090420295321_pr.shtml

Toisessa artikkelissa Keltikangas-Järvinen sanoo laajaan 4000+ ysiluokan oppilaan  tutkimukseen perustuen, että:

Miten seiskan pojat voivat pärjätä elämässään paremmin kuin kympin tytöt? Koulu palkitsee kympin tyttöjä kouluun sopivasta käytöksestä enemmän kuin poikia. Tulos selviää psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen ja filosofian tohtori Sari Mullolan tuoreesta temperamenttitutkimuksesta, johon osallistui reilu 4000 yhdeksäsluokkalaista ja 274 opettajaa.

http://www.opetin.fi/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-kouluarvosanoja/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tapahtunut muutosta pojissa siten, että heistä noin vain olisi yhtäkkiä tullut näin laajassa mittakaavassa huonompia. Se edellyttäisi jonkinlaista biologista (geenit yms.) muutosta pojissa. Jokainen tajuaa, että sellaista ei voi tuosta vain sattua.

Sen sijaan muutos on tapahtunut itse opetuksessa niin, että siinä on jokin muuttunut pojille epäsuotuisampaan suuntaan. Siinä on jokin poikia sortava tekijä, esim. opetusmenetelmät jollain tapaa sopimattomia pojille.

Mikähän se poikia sortava tekijä olisi? Entistä suurempi vastuu omasta oppimisesta vai kaikenkattava tietotekniikan käyttö opiskelussa?

Entistä feministisemmät opettajat, joiden mielestä pärjäävä alemman sukupuolen edustaja on yhteiskunnallinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"EPÄREILU KOULUARVOSTELU on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita.

Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja. Miksi? Annan viisaampien vastata. Tampereen yliopiston Pekka Räihän ja Kaisa Mattilan mukaan sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe (HS Vieraskynä 3.10.). Opetuksessa ei saa puhua pojista ja ­tytöistä, ainoastaan oppilaista.

Vain oppilaiden ongelmat tunnustetaan. Jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002872812.html

En ole ostanut lukuoikeutta Hesariin, joten voinet kopsata artikkelin tähän. Minua nimittäin kiinnostaa kovasti se, millä konkreettisilla tavoilla poikia sorsitaan.

Kas tässä tuo artikkeli:

"Epäreilu kouluarvostelu on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita. Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja, kirjoittaa Jukka Ruukki.

Jukka Ruukki HS

Julkaistu: 15.12.2015 2:00 , Päivitetty:15.12.2015 6:52

Kuuntelin lähijunassa opettaja­porukan huolia. Puhe kiertyi poikien koulumenestykseen. Pojat jäävät kuulemma jälkeen nyt kaikessa. Motivaatio on kateissa. Kirjoittaminen tökkii. Tytöt pyyhkivät pojilla lattiaa jopa matematiikassa, jonka piti olla poikien leipälaji.

Eikä niistä saa edes otetta. Outoja nuo nykypojat, kuului tuomio.

Outoudesta on aina rangaistu. Peruskoulu ei tee poikkeusta.

Filosofian tohtori Sari Mullola osoitti muutama vuosi sitten väitöstutkimuk­sessaan, että opettajien suhtautuminen oppilaisiin vaikuttaa vahvasti arvo­sanoihin. Jos lapsen persoona ei istu koulun odotuksiin, se kostautuu todistuksessa.

JOPA KOLMASOSA kouluarvosanoista selittyy sillä, pitääkö opettaja oppilaasta vai ei. Hyväntuulinen ja sinnikäs lapsi palkitaan paremmalla numerolla kuin osaaminen antaisi myöten. Varautunutta jurottajaa sakotetaan, vaikka kyvyt ­muuta edellyttäisivät. Herkästi reagoiva oppilas saa häirikön leiman ja kärsii sen todistuksessaan.

Mullolan mukaan opettajilta sekoittuu kouluarvostelussa kaksi eri asiaa: osaaminen ja yksilöllinen tapa toimia, jota myös temperamentiksi kutsutaan. Sillä ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa.

Ei kuulosta kovin reilulta. Ja vielä epäreilummaksi menee. Koulun odotuksiin sopimattomasta persoonasta kärsivät vain pojat. Kohtalokkainta on ujous. Se nakertaa pojan matematiikan numerosta lähes puolet, kielissä vielä enemmän.

Mitä jos siirrytään anonyymiin arvosteluun? Pyyhitään persoonallisuus pois. Numeron saa pelkästä osaamisesta. Tutkimustulokset yllättävät. Ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä pienenee. Matematiikassa järjestys muuttuu. Pojat saavat tyttöjä parempia arvosanoja.

Lähes kaikki koulupudokkaat ovat poikia. En ihmettele, jos yrittäminen loppuu, kun arvostusta ei heru.

EPÄREILU KOULUARVOSTELU on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita.

Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja. Miksi? Annan viisaampien vastata. Tampereen yliopiston Pekka Räihän ja Kaisa Mattilan mukaan sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe (HS Vieraskynä 3.10.). Opetuksessa ei saa puhua pojista ja ­tytöistä, ainoastaan oppilaista.

Vain oppilaiden ongelmat tunnustetaan. Jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tapahtunut muutosta pojissa siten, että heistä noin vain olisi yhtäkkiä tullut näin laajassa mittakaavassa huonompia. Se edellyttäisi jonkinlaista biologista (geenit yms.) muutosta pojissa. Jokainen tajuaa, että sellaista ei voi tuosta vain sattua.

Sen sijaan muutos on tapahtunut itse opetuksessa niin, että siinä on jokin muuttunut pojille epäsuotuisampaan suuntaan. Siinä on jokin poikia sortava tekijä, esim. opetusmenetelmät jollain tapaa sopimattomia pojille.

Mikähän se poikia sortava tekijä olisi? Entistä suurempi vastuu omasta oppimisesta vai kaikenkattava tietotekniikan käyttö opiskelussa?

Entistä feministisemmät opettajat, joiden mielestä pärjäävä alemman sukupuolen edustaja on yhteiskunnallinen ongelma.

Onko opettajiesi syy, ettet osaa ilmaista ajatuksiasi selvästi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomessa maailman huonoimmat opettajat?

Tytöt oli maailman parhaita lukemisessa ja toiseksi parhaita luonnontieteissä.

Suomessa on suurin ero tyttöjen ja poikien välillä. Täällä vaikuttaa edelleen sotatraumat, poikia ohjataan pienestä pitäen enemmän fyysisten taitojen kehittämiseen kuin henkisten.

Höpöhöpö. Tuollaisesta ei ole mitään näyttöä. Ilmeisesti feministien uusin myytti?

Vierailija kirjoitti:

Tuota tutkimusta ei tehdä kaikissa kouluissa vaan vain joissain. Nyt olisi kiva tietää mitkä ne pk-seudun koulut oli, oliko mukana eliittikouluja vai lähiökouluja? Muuten on vaikea sanoa alueellisista eroista yhtään mitään. Missään muualla ei ole "koulushoppailua" niin paljon kuin juuri pk-seudulla.

Eliittiperuskoulu? Anteeksi mitä? 😂

Meillä ainakin ihan normaalissa Vuosaaren peruskoulussa oli tuo joku vuosi. Elittiikoulu...

Vierailija kirjoitti:

Jospa suomalainen poika sitten lopettaisi hölöttämisen ja miettisi hetken kouluttautumisen tarkoitusta? Kyllä poikakin pärjää, jos hänellä on riittävästi kykyjä ja yritystä. Kummasta hänellä on enemmän puutetta?

Kyllä nainenkin pärjää, jos hänellä on riittävästi kykyä ja yritystä. Kummasta hänellä on enemmän puutetta? 

Tosiasia on se, että pojat ovat vilkkaita ja kokeilunhaluisia ja he kiinnostuvat paljon tyttöjä laajemmin eri asioista. Siten pojilla kestää pidempään ennen kuin se lapsenomainen innostus vähenee ja vasta silloin ollaan valmiimpia koulumaiseen oppimiseen. Moni mies ei ole vielä yliopiston ensimmäisinä vuosinakaan henkisesti valmis tuollaiseen opiskeluun, vaan muut asiat ovat tärkeämpiä.

Tämän seurauksena pitäisi tehdä helpommaksi opiskella vielä vanhemmalla iällä, kun on oikeasti sellaista rauhallisuutta, jota opiskeluun tarvitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Syyt:

- elämänkoululaisten jälkikasvu saavuttanut kouluiän

- "pojat on poikia"-asenne ja selittely, mihin koulussa törmää viikottain vanhempien taholta

- pojat käyttää aikansa pelaamiseen, ei kehitä juur mitään ja näkyy koulumenestyksessä

- koulutusta ei arvosteta, koti ei kunnioita opettajia ja siirtävät sen mallin lapsilleenkin

- koulu menee päättäjien toimesta huonompaan suuntaan, koska a) kaikesta säästetään ja b) yritetään olla jotain ihmeen edelläkävijöitä ja viedään kouluviihtyvyyden tavoittelu ihan överiksi tekemällä koulusta yhtä sirkusta ja pelleilyä, mieleistellään oppilaita liikaa ja ei opeteta enää sisukasta työntekoa

- alkeellisimmatkin elämänhallinnan taidot vanhemmilta suurilta osin hukassa, ulkoistetaan kaikki koululle

- oppilailta ei vaadita kotona enää mitään, joten eivät opi sietämään tylsyyttä tai mielipahaa, kaiken tulisi aina olla vain kivaa, muuten "ei nappaa, ihan vitun sama"

- vastuu on aina muilla, ei meidän lapsessa ole vikaa tai meidän perheessä....

Mutta jos nämä syyt ovat kaikki totta, niin miten selität suomalaisten tyttöjen hyvät tulokset ja sen että suomalaislasten tulokset ovat keskimäärin korkealla tasolla?

Pitäisi siis löytää syy joka selittää kantasuomalaisten poikien huonommat tulokset suhteessa kantasuomalaisiin tyttöihin. Ja miten kantispoikien tulokset huononivat vaikka samaan aikaan tyttöjen tulokset pysyivät samana tai paranivat ja myös kummankin sukupuolen mamujen tulokset paranivat?

Hehän kumminkin kaikki käyvät samoja kouluja ja pojat ja tytöt voivat olla samoista perheistäkin.

BBC:llä viime vuoden uutinen OECD;n tutkimuksesta, jossa tulokseksi saatiin, että samasta osaamisesta tytöille parempia arvosanoja. 60 maata tutkittu.( Yle ei ilmeisesti ideologiassaan julkaissut tätä uutista.) Ja jotta kukaan ei käsitä tätäkään viestiä miesten ylivallan ajamiseksi, niin samassa OECD:n tutkimujksessa on todettu, että naiset eivät pääse mm. hyville teknologian tiedeurille elämässään useinkaan johtuen itseluottamuksen puutteesta ja että tyttöjä pitäisi rohkaista parempaan ja kiinnostumaan matemaattisista jutuista koulussa.

http://www.bbc.com/news/education-31733742

Omia huomioita peruskoulusta:

Koulussa numeroarviointi koostuu muustakin kuin aineen osaamisesta. Uusi opetussuunnitelma tulee vahvistamaan tätä entisestään. Poika ei tee vihkoon niin huolellista jälkeä, ei ole oikealla tavalla aktiivinen tunnilla, ei osaa pitää oikeaan aikaan suutaan kiinni, pitää väärällä tavalla hauskaa koulussa, ei ole tyttöjen tavoin kiinnostunut kertomakirjallisuudesta ja musiikista.

Opettajien on helppo tykätä tunnollisista ja täydellisistä tytöistä.

Itsellä myös poika, joka aivan pienestä ollut useiden mielestä poikkeuksellisen terävä, mutta ei tosiaan tee läksyjä siististi ym. Hän saa usein historiasta, matematiikasta jne kympin kokeista ilma työtä. Rohkea on tunneillakin, mutta varmasti myös pelleilee. Hyvin usein tuleekin todistukseen yksi numero huonompi kuin koearvosanat. Tytöillä usein päinvastoin. Eli todistus parempi kuin koearvosanat sanoisivat ja ainakin ylöspäin pyöristetään. Luokan paras tittelit kevätjuhlassa menee tytöille, vaikkei koearvosanat sitä puollakaan. He ovat kokonaisuutena kuitenkin parempia, eli ihan oikein menee.

mutta

Kumman motivaatio näin pikkuhiljaa poljetaan.. tytön vai pojan? Ei se ainakaan mieltä lämmitä jos käytös määrää myös sen matikan ja fysiikan numeron...Ihan sama sitten, ajattelee poika.. Väitän että osin poikien lahjakkuus jää pimentoon nykyisessä koulujärjestelmässä.

Vierailija kirjoitti:

Entäs murrosiän vaikutus?

Ai että 10 vuotta sitten suomipojilla ei ollut murrosikää vai? Silloin kyllä pärjäsivät.