Lue keskustelun säännöt.
Pisa-älykkyystestin tuloksen julkaistu - suomalainen poika suurin häviäjä
06.12.2016 |
Suomalaiset tytöt ja maahanmuuttajat paransivat eniten. Eli saavutettu resurssiohjauksella juuri se tulos mitä on tavoiteltu.
Kommentit (374)
En lukenut koko ketjua. Se mikä pisti silmään on se hokema, että miksei pojat lue kirjoja. Miksi kaikkien pitäisi harrastaa lukemista? Oma seiskaluokkalainen poikani pärjää koulussa hyvin ja myös hänen luetunymmärtämiskykynsä on hyvä ja kykenee lukemaan koulun määräämät kirjat. Tietokirjoja lukee välillä ja välillä Aku Ankkaa, mutta mitkään romaanit eivät vaan kiinnosta. Mutta ei lue miehenikään, jolla kyllä pyyhkii mm. työelämässä hyvin. Itse olin jo lapsena nenä kiinni kirjassa ja samaten aikuisena, mutta ei se minusta sen fiksumpaa tee, se on vain harrastukseni. Ymmärrän tämän merkityksen varmaan jollain tilastotasolla, koska osalla syy lukemattomuuteen on yksinkertaisesti huono kyky ymmärtää lukemaansa tms., mutta yksilötasolla ei varmaan kannata tehdä kovin ihmeellisiä johtopäätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin opettajana ollut enemmän ihmeissäni, jos Pisa-tulokset eivät olisi laskeneet. Laskuun ei ole varmastikaan yhtä yksittäistä syytä, mutta tässä muutamia. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen on menossa jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa. Jos vanhempia kiinnostaa enemmän pubissa istumiminen kuin lasten koulunkäynti, niin siihen koulu on aikan voimaton. Tällöin kotoa tulee myös malli, että ei kouluttautuminen kannata, koska kyllä sossu maksaa.
Osa vanhemmista taas ulkoistaa kaiken mahdollisen koululle, koulun pitäisi opettaa sitomaan kengännauhat, syöminen haarukalla ja veitsellä tai huolehtia siitä, että kirjaston kirjat on palautettu.
Resursseja on ajettu alas, avustajia ei ole enää samalla tavalla kuin aiemmin, ei ole jakotunteja ja luokkakoot ovat suurempia. Tästä on luonnollisena seurauksena se, että opettaja ei ehdi antaa tarpeeksi huomiota niille, jotka sitä tarvitsevat.
Uusi opetussuunnitelma vie entistä enemmän siihen suuntaan, että oppilailta ei vaadita mitään, arvioidaan vain prosessia piittaamatta siitä, mikä on lopputulos. Uuden ops:n myötä peruskoulu romuttuu lopullisesti, on se sellaista huttua.
Onko rahaa ja resursseja nyt vähemmän kuin 90 luvulla ? Tai 70-luvulla ? Tai 50-luvulla ?
Silloin, kun tulokset paranivat. Lapset ovat samat. Opettajat ovat vaihtuneet. Mitä jos käyttäisitte tuon luovuuden vikojen hakemisessa muista, vaikka siihen opettamiseen ?
Vaikka miesopettajat kiintiöillä pakotettiin pois (silloin kun tulokset olivat parhaimmillaan), niin kyllä tekin voitte petrata. Olisiko mitenkään mahdollista ?
Vierailija kirjoitti:
Olisin opettajana ollut enemmän ihmeissäni, jos Pisa-tulokset eivät olisi laskeneet. Laskuun ei ole varmastikaan yhtä yksittäistä syytä, mutta tässä muutamia. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen on menossa jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa. Jos vanhempia kiinnostaa enemmän pubissa istumiminen kuin lasten koulunkäynti, niin siihen koulu on aikan voimaton. Tällöin kotoa tulee myös malli, että ei kouluttautuminen kannata, koska kyllä sossu maksaa.
Osa vanhemmista taas ulkoistaa kaiken mahdollisen koululle, koulun pitäisi opettaa sitomaan kengännauhat, syöminen haarukalla ja veitsellä tai huolehtia siitä, että kirjaston kirjat on palautettu.
Resursseja on ajettu alas, avustajia ei ole enää samalla tavalla kuin aiemmin, ei ole jakotunteja ja luokkakoot ovat suurempia. Tästä on luonnollisena seurauksena se, että opettaja ei ehdi antaa tarpeeksi huomiota niille, jotka sitä tarvitsevat.
Uusi opetussuunnitelma vie entistä enemmän siihen suuntaan, että oppilailta ei vaadita mitään, arvioidaan vain prosessia piittaamatta siitä, mikä on lopputulos. Uuden ops:n myötä peruskoulu romuttuu lopullisesti, on se sellaista huttua.
Onko rahaa ja resursseja nyt vähemmän kuin 90 luvulla ? Tai 70-luvulla ? Tai 50-luvulla ?
Silloin, kun tulokset paranivat. Lapset ovat samat. Opettajat ovat vaihtuneet. Mitä jos käyttäisitte tuon luovuuden vikojen hakemisessa muista, vaikka siihen opettamiseen ?
Vaikka miesopettajat kiintiöillä pakotettiin pois (silloin kun tulokset olivat parhaimmillaan), niin kyllä tekin voitte petrata. Olisiko mitenkään mahdollista ?
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjakaupassa töissä ja 80 % joululahjaksi ostetuista lasten- ja nuortenkirjoista menee tytöille. Miksi näin?
Mistä tiedät? Meidän poika saa minulta joka vuosi kirjalahjan ja on saanut vauvasta lähtien. Meillä luettiin paljon siiri-kirjoja ikävuosina 3-7 ja niitä hankittiin useampi myös omaksi. Ella-sarjaakin on luettu. Jos menen kirjakauppaan ostamaan ella- tai siiri- kirjoja, niin luultavasti myyjä olettaa lahjan saajan olevan tyttö.
Joku kyseli, että miksi pojat ei lue kirjoja. Sitä samaa minäkin täällä kotona pohdin, kun oma lapseni ei ole innokas lukemaan. Pienestä asti on luettu kotona ja iltasatu kuului rutiineihin jo aivan pikkuisesta lähtien. Kirjastoakin olemme hyödyntäneet paljon. Mutta aivan liian vähän lukee, vaikka siihen kannustan. En kai voi toista pakottaakaan?
Koulussa pärjää kuitenkin hyvin ja on tunnollinen koululainen. Asiahan saattaa vielä muuttua ja tunnollisuus hävitä ajan kanssa, mutta minä en lusmuilua ja huonoa koulumenestystä katso läpi sormien. Kaikkensa pitää yrittää, kaikessa ei voi olla aina paras, mutta itselleenkin vaikeissa aineissa voi menestyä ihan ookoosti, kunhan vain jaksaa keskittyä opiskeluun. Vanhempien pitää kannustaa, mutta ei odottaa täydellistä suoritusta.
Ero taantuvaan maaseutuun ja pk-seutuun/kasvukeskuksiin on selvä. Jos lapsella ei ole lähipiirissään ketään aikuista, joka on opiskellut, työllistynyt ja menestynyt, miksi viitsisi nähdä ponnistelun vaivan? Ja ilmeisesti poikiin se menestyvän ihmisen mallin puuttuminen iskee vielä enemmän kuin tyttöihin.
Uutisen mukaan 10 vuodessa tapahtunut pistepudotus - oliko se 32 pistettä? - vastasi yhden vuoden opintoja. Nyt kipin kapin laittamaan lapset oikeaan kouluun kuusivuotiaina, että saadaan edes tuo gäppi umpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikien huonon menestyksen syitä esimerkiksi
- Uusi opetuskulttuuri, itsenäinen eteneminen ei sovi suurelle osalle pojista
- Työkirjojen puute (etenkin alakoulussa). Tehtävät tehdään vihkoihin. Pojat yleensä inhoavat vihkotyöskentelyä. Vihkojen siisteyden arviointi alentaa poikien motivaatiota.
- Kotitehtävät ja kokeisiin lukeminen digitaalisilla välineillä, pojat luiskahtavat pelaamaan.
- Vanhempien kova kiire ja perheiden yhteisen ajan puute johtuen työaikojen muuttumisesta, avioeroista ...
- Uudet opetussuunnitelmat tulevat pahentamaan tilannetta
Terveisin huolestunut lukion ope, poikien isä.
Vierailija kirjoitti:
Tuota tutkimusta ei tehdä kaikissa kouluissa vaan vain joissain. Nyt olisi kiva tietää mitkä ne pk-seudun koulut oli, oliko mukana eliittikouluja vai lähiökouluja? Muuten on vaikea sanoa alueellisista eroista yhtään mitään. Missään muualla ei ole "koulushoppailua" niin paljon kuin juuri pk-seudulla.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla ei ole paljon mahdollisuuksia koulushoppailuun, koska pienissä kaupungeissa tai kunnissa ei ole juurikaan vaihtoehtoja kouluille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulos on täysin odotettu ja jo tiedossa opettajien keskuudessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut isoja muutoksia erityisesti poikien kulttuurissa. Vain harvat pojat/luokka lukevat kirjoja. Joillakin luokilla ei ole yhtään kirjoja lukevaa poikaa. Suurelle osalle yläkoulun pojista jopa vain 100 sivun lukeminen on mahdotonta. Pelaaminen täyttää nuorten poikien ajan lähes kokonaan. Oppilaat eivät enää puhu toisilleen välituntisin. He seisovat ringeissä, kukin omalla kännykällään pelaten. Maaseudun pojilla ei myöskään yleensä ole liikuntaharrastusta tai muita harrastuksia.
Läksyjen tekeminen on harvinaisempaa, kuin niiden tekemättä jättäminen.
Poika teki koulu tehtävät nopeesti.luki ainakin kerran ja ja oli yli 9. Ei neloselta lähtien lukenut nk kirjoja mitä nyt koulukirjoja vähän koska oppi meni vähemmälläkin perille niin akuankat oli vapaa-ajan luettavaa ja äikäsyä sentään tuli E luonnontieteet meni paremmin
Meillä ala-asteella kaikki tekivät kiltisti läksyt, niin pojat kuin tytötkin. Ihan vain sen takia että jos opettaja kysyi jotain eikä tiennyt vastausta se oli nöyryyttävää. Pään silittelyn sijaan koulun asenneilmapiiriä pitäisi muuttaa siten että tyhmyys on häpeällistä. Olen ihan varma että se häirikkö narsistin alku muuttaa suhtautumistaan opiskeluun jos tulee nöyryytetyksi luokan edessä opettajan toimesta. Saattaa kuulostaa julmalta mutta ainakin se olisi tehokasta. Meidän pitäisi ottaa enemmän mallia Aasian maista joissa arvostetaan ahkeruutta, työntekoa ja älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lukee vain Aku Ankkaa" on tarpeetonta vähättelyä. Suomen Aku Ankka on tehnyt vuosikymmenet kunnianhimoista työtä ja heidän tekstinsä ovat huippuhyviä. On sanaleikkejä, sananparsia, eikä samassa tarinassa esimerkiksi "karhua" sanota "karhuksi" vaan koko synonyymirepertuääri on käytössä "otsosta" "metsän omenaan".
Opin itse aikoinaan, ja juuri akuankkojen ansiosta, lukemaan 3-vuotiaana.
Mitä omaa perhetaustaani pohdin, niin multa odotettiin aina enemmän hyviä arvosanoja ja vähemmän jälki-istuntoja kuin veljeltä. Veljeltä taas odotettiin enemmän hyvää fyysistä kuntoa ja intoa sekä menestystä liikunnassa. Vanhemmat eivät ikinä oikeastaan määränneet tekemään läksyjä tai mitään, mutta kyllä mun kohdalla pidettiin aika iso kriisipalaveri ja huolehdittiin että mitä on sattunut, jos oli unohtunut läksyt tehdä niin monta kertaa että kotiin tuli huomautusta. Veljeä vaan ohimennen nuhdeltiin ja vähän voivoteltiin. Silloin se tuntui musta todella epäreilulta, mutta nykyään ajateltuna se taisi olla enemmän epäreilua veikkaa kohtaan.
Sitä myös vähän glorifioitiin (glorifioidaan edelleen) että veli oli niin nokkela, mutta kuitenkin liian "aktiivinen" huolellisuuteen koulussa. Ylppäreissä tai monissa pääsykokeissa ei kuitenkaan nokkeluudella hyvin arvosanoin pärjää, joten veljen jatkokoulutus, mihin hän tahtoisi muttei kykene, on vieläkin saamatta.
En tiedä miten muissa perheissä yleisesti on, mutta kun ajattelee lähipiiriä, niin aika paljon tämä sama ilmiö toistuu sielläkin. Poikia kehutaan eniten jos on välkky mutta kapinallinen. Jos tyttö alkaa laiminlyömään koulujuttujaan vaikka olisi kykyjä, niin asiasta oikeasti huolestutaan.
Kaikki lähtee lapsuudesta. Jos oma veli olisi minun tavoin hyppinyt meidän takapihalla tunnistamassa erilaisia pihakasveja ja riemuinnut piharatamon löytämisestä, olisi isä, enot ja setä varmasti huolehtineet että minkälainen autistihintti tuosta pojastakin kasvaa, kun ei edes palloa potki. Vika on asenneilmapiirissä, sekä miehissä että naisissa ja äideissä että isissä, ja pojat kärsivät siitä. Pelottaa tosissaan, miltä yliopistojen sukupuolijakauma näyttää 20 vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Pisa-älykkyystestin tuloksen julkaistu - suomalainen poika suurin häviäjä"
Suomalainen poika suurin häviäjä eli ei mitään syytä muuttaa yhtään mitään nykyisessä suomessa.
Jos suomalaisen tilalla olisi joku muun maalainen tai pojan tilalla tyttö niin korjauksiin ryhdyttäisiin välittömästi.
En tiedä miten yksinhuoltajaperheissä toimitaan, mutta meillä mies (DI) ohjaa ja auttaa lapsia kotitehtävissä koulun jälkeen. Erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä. Eihän poikia saa pysymään edes aloillaan ellei niiden tekemisiä motivoida. Käsittääkseni on kaikissa perheissä normaalia että vanhemmat ohjaavat läksyjen teossa. Näin teki hänen isänsä myös heidän perheessään. Kaikki ovat yliopiston käyneitä ja osalla tohtorin tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempia kiinnostaa enemmän pubissa istumiminen kuin lasten koulunkäynti, niin siihen koulu on aikan voimaton. Tällöin kotoa tulee myös malli, että ei kouluttautuminen kannata, koska kyllä sossu maksaa.
Tuo, mutta pubin lisäksi siihen vaikuttaa, jos vanhemmat ovat katkeria. Aikuiset usein aliarvioivat esimerkkinsä vaikutusta nimenomaan koulumotivaatioon. Seiska-kasiluokilla oli jo vuosikymmeniä sitten paljon poikia, jotka aikoivat ryhtyä hitsariksi, telakalle jos mahdollista vaikka sellaista ei ollut lähimaillakaan. Johtui siitä, että vanhemmissa oli paljon metallityöläisiä. En jaksa uskoa, että kaikki käytännön työn tekijät olisivat suhtautuneet niin negatiivisesti jatkokoulutukseen, jos nyt heistä varsinaisesti ei koulunkäyntiin apuakaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten yksinhuoltajaperheissä toimitaan, mutta meillä mies (DI) ohjaa ja auttaa lapsia kotitehtävissä koulun jälkeen. Erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä. Eihän poikia saa pysymään edes aloillaan ellei niiden tekemisiä motivoida. Käsittääkseni on kaikissa perheissä normaalia että vanhemmat ohjaavat läksyjen teossa. Näin teki hänen isänsä myös heidän perheessään. Kaikki ovat yliopiston käyneitä ja osalla tohtorin tutkinto.
Ottaa nyt jo päähän, kun ei vanhempien matematiikan taidot riitä todennäköisesti kovin pitkälle meidän pojan koulunkäynnissä, sekin vähä on jo unohtunut mistä kympin sai joskus peruskoulun matematiikan laajalta kurssilta. Kielet ovat jääneet paremmin päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se ihme, että suomalaisten asenteet koulunkäyntiä kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Aika suuri osa aikuisväestöstäkin joutuu nykyään tekemään uusia pilipalitutkintoja vuosikausia työttömyyden takia. Kyllä siinä vanhempaakin alkaa vituttaa kun saa istua koulunpenkillä opettelemassa vaikkapa sähköpostiviestintää osana sairaanhoitajan työtä tai opetus- ja ohjaustaitoja kuunnellen sitä kun kanssaopiskelija neuvoo 20 minuutin ajan kuinka käsineet laitetaan käsiin.
Nimimerkillä kokemusta on, ja lapsille on aika vaikea perustella koulunkäynnin mielekkyyttä. Itsellänikin on taustalla jo useampi tutkinto sellaisia töitä varten, joista apina suoriutuisi parin viikon perehdytyksellä.
Peruskoulu ei ole työelämää varten, vaan yleissivistystä varten. Sivistys on arvokasta ihan itsessäänkin. Ei kukaan niillä peruskoulussa luetuilla romaaneilla tai esseillä työllisty, mutta ne avaavat maailmankuvaa, kehittävät ajattelua ja kriittisyyttä.
Eiköhän ongelma ole siinä, että koko koulujärjestelmä aivan korkeimmalle tasolle asti on täysin vieraantunut todellisuudesta. Hanskat osaa pukea ilman esityksiäkin, samoin useimmat ihmiset osaavat jo lukion jälkeen lukea ja laskea. Ammattikoulutusjärjestelmän mielestä suomalaisen pitää opiskella suomea, ruotsia ja käsineiden pukemista ad nauseam. Yliopistossa taas tenteistä pääsee läpi sanomalehteä lukeneen ihmisen yleistiedoilla, ja kyllä, kokemusta on paljon tästäkin asiasta.
Yläkoulussa toisekseen mitään esseitä kirjoitella, oma lapsi on kasilla ja sai juuri 9,5 enkun aineesta, johon oli alle 300 sanaa ja aika monta virhettä. Ja aiheena joku 'kerro kesälomastasi'-tyyppinen yleishelppo aihe. Romaaneja koulussa ei ole minun nähdäkseni edes luettu.
Onpa outo koulu! Meidän lapsilla oli jo ala-asteella mahdollisuus hankkia lukudiplomi lukemalla tietty määrä kirjoja ja jo silloin kirjoitettin pieniä kirjoitelmia vihkoon. Nyt kasiluokalla on ollut ainakin mielipidekirjoitus, luettu romaani ja tehty siitä kirjallinen esitelmä sekä kirjoitettu pari esseetä. Lukiosta puhumattakaan, juuri poika luki Tuntemattoman ja siitä piti tehdä essee, jatkuvasti on kirjoitustöitä, nytkin kirjoittaa tuolla kolumnia. Onko kouluissa sitten näin suuret erot?
Onko kenties liikaa laittaa lapsi kirjoittamaan itsenäisyyspäivänä kolumnia...? Kohtuus kaikessa
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyt:
- elämänkoululaisten jälkikasvu saavuttanut kouluiän
- "pojat on poikia"-asenne ja selittely, mihin koulussa törmää viikottain vanhempien taholta
- pojat käyttää aikansa pelaamiseen, ei kehitä juur mitään ja näkyy koulumenestyksessä
- koulutusta ei arvosteta, koti ei kunnioita opettajia ja siirtävät sen mallin lapsilleenkin
- koulu menee päättäjien toimesta huonompaan suuntaan, koska a) kaikesta säästetään ja b) yritetään olla jotain ihmeen edelläkävijöitä ja viedään kouluviihtyvyyden tavoittelu ihan överiksi tekemällä koulusta yhtä sirkusta ja pelleilyä, mieleistellään oppilaita liikaa ja ei opeteta enää sisukasta työntekoa
- alkeellisimmatkin elämänhallinnan taidot vanhemmilta suurilta osin hukassa, ulkoistetaan kaikki koululle
- oppilailta ei vaadita kotona enää mitään, joten eivät opi sietämään tylsyyttä tai mielipahaa, kaiken tulisi aina olla vain kivaa, muuten "ei nappaa, ihan vitun sama"
- vastuu on aina muilla, ei meidän lapsessa ole vikaa tai meidän perheessä....
- tytöt eivät kiinnostu "hikkepojista"
Tuossa se pääasiallinen syy. Jos tilanne olisi päinvastainen, pojat haluaisivat olla hyviä evvk-aineissakin. Tätä näkee mm. kuntosalilla missä teinipojat pumppaavat vain ajatuksella, että tytöt tykkää lihaksista
Voin puhua vaan oman tuttavapiirini puolesta, mutta kyllä fiksuus mies on huomattavan monelle naiselle isompi turn-on kuin treenattu tyhjäpää.
Onko tuttavapiirisi 7-15-vuotiaita lapsia? En käyttäisi heistä nimitystä nainen/mies. Kun ne treenatut tyhjäpäät pääsevät kuitenkin kylvämään siementään.
Pelailisin varmaan vieläkin päivät pitkät työttömänä jos isä ei aikoinaan olisi soittanut kaverin vanhemmille ja vaatinut heitä lähettämään minut pelien äärestä kotiin lukemaan ylkkäreihin. Pelattiin tosiaan abikevät tietokonepelejä kaverin kotona kun vanhemmat oli töissä. Isä piti aikoinaan jöötä läksyjen teossa ja kuulusteli ne kotona. Onneksi. Olen testien mukaan fiksu mutta aivan armottoman laiska lukuhommiin. Siis pääsin aina helpolla kokeista läpi kun lukasin viime tingassa koealueen läpi. Nyt on yliopistotutkinto ja hyvä kansainvälinen päällikkötason työ. Ja siitä pelikaveristakin tuli loppujen lopuksi juristi.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajaäidit ovat väsyneitä miesten lähdettyä karkuun kasvatusvelvollisuuttaan, eikä koulustakaan löydy miehen mallia. Lisäksi poikien käytännön taidot, jotka ennen auttoivat huonosti koulussa pärjääviä poikia, ovat kadonneet isien lähdettyä. Pojilla ei ole enää mitään muuta kuin pelaaminen jäljellä.
Muuten osuvaa, paitsi että kaikista eroista 80% ottaa nainen. Isä siis pakenee 20% tapauksista.
Idiootti. EROA hakee 80 % tapauksissa nainen - silloinkin siis kun isä lähtee kalppimaan uuden naisen takia tai koska "ei kestä paineita" ja jättää äidin pärjäilemään lasten ja arjen pyörityksen kanssa, sekä hoitamaan pikkumaiset paperiasiat. Nainen ei tietenkään voi vain häipyä ja jättää lapsia, sehän olisi heitteillejättö ja tuomiota napsahtaisi.
Valtaosassa perheistä mies voi larpata vanhempaa milloin huvittaa ja kaikki todellinen vastuu on naisella.
Olisin opettajana ollut enemmän ihmeissäni, jos Pisa-tulokset eivät olisi laskeneet. Laskuun ei ole varmastikaan yhtä yksittäistä syytä, mutta tässä muutamia. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen on menossa jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa. Jos vanhempia kiinnostaa enemmän pubissa istumiminen kuin lasten koulunkäynti, niin siihen koulu on aikan voimaton. Tällöin kotoa tulee myös malli, että ei kouluttautuminen kannata, koska kyllä sossu maksaa.
Osa vanhemmista taas ulkoistaa kaiken mahdollisen koululle, koulun pitäisi opettaa sitomaan kengännauhat, syöminen haarukalla ja veitsellä tai huolehtia siitä, että kirjaston kirjat on palautettu.
Resursseja on ajettu alas, avustajia ei ole enää samalla tavalla kuin aiemmin, ei ole jakotunteja ja luokkakoot ovat suurempia. Tästä on luonnollisena seurauksena se, että opettaja ei ehdi antaa tarpeeksi huomiota niille, jotka sitä tarvitsevat.
Uusi opetussuunnitelma vie entistä enemmän siihen suuntaan, että oppilailta ei vaadita mitään, arvioidaan vain prosessia piittaamatta siitä, mikä on lopputulos. Uuden ops:n myötä peruskoulu romuttuu lopullisesti, on se sellaista huttua.