Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pisa-älykkyystestin tuloksen julkaistu - suomalainen poika suurin häviäjä

Vierailija
06.12.2016 |

Suomalaiset tytöt ja maahanmuuttajat paransivat eniten. Eli saavutettu resurssiohjauksella juuri se tulos mitä on tavoiteltu.

Kommentit (374)

Vierailija
261/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2008 sai vielä sanoa, että monikulttuurisessa koulussa ei voi opettaa tiedettä. Nyt pitää valehdella, että lapset eivät enää lue ja pelaavat tietokonepelejä. Siksi tulokset muka tippuu.

Ne tulokset on nimenomaan romahtaneet kantasuomalaisten poikien osalta, erityisesti Itä-Suomessa. Mamulapsilla on vaikeuksia toki myös, mutta heitä ei ole Suomessa kuitenkaan niin paljon että kauheasti keikuttaisivat keskiarvoa. Jos näin olisi niin pk-seudullahan heitä on suhteellisesti eniten eli siellä olisi pitänyt olla surkein taso, mutta olivat vertailussa parhaita. Ja jostain syystä myös mamutytöt pärjäävät paremmin kuin mamupojat.

Tytöt ovat aina pärjänneet poikia paremmin. Itä-Suomessa on paljon venäläisiä. Itä-Suomessa on myös aika vaikea saada opettajia ja sieltä on muuttanut paljon koulutettua väkeä pois.

Pääkaupunkiseudulla lapset pärjäävät hyvin, mutta testin tulos olisi noin 5 % parempi jos siellä ei asuisi afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä.

Tytöt eivät ole aina pärjänneet poikia paremmin. Vielä 10-15 vuotta sitten pojat olivat tyttöjä parempia luonnontieteissä ja matematiikassa, ja lukemisessakin melkein yhtä hyviä. Nyt ero on kasvanut huikeasti.

Vierailija
262/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia huomioita peruskoulusta:

Koulussa numeroarviointi koostuu muustakin kuin aineen osaamisesta. Uusi opetussuunnitelma tulee vahvistamaan tätä entisestään. Poika ei tee vihkoon niin huolellista jälkeä, ei ole oikealla tavalla aktiivinen tunnilla, ei osaa pitää oikeaan aikaan suutaan kiinni, pitää väärällä tavalla hauskaa koulussa, ei ole tyttöjen tavoin kiinnostunut kertomakirjallisuudesta ja musiikista.

Opettajien on helppo tykätä tunnollisista ja täydellisistä tytöistä.

Itsellä myös poika, joka aivan pienestä ollut useiden mielestä poikkeuksellisen terävä, mutta ei tosiaan tee läksyjä siististi ym. Hän saa usein historiasta, matematiikasta jne kympin kokeista ilma työtä. Rohkea on tunneillakin, mutta varmasti myös pelleilee. Hyvin usein tuleekin todistukseen yksi numero huonompi kuin koearvosanat. Tytöillä usein päinvastoin. Eli todistus parempi kuin koearvosanat sanoisivat ja ainakin ylöspäin pyöristetään. Luokan paras tittelit kevätjuhlassa menee tytöille, vaikkei koearvosanat sitä puollakaan. He ovat kokonaisuutena kuitenkin parempia, eli ihan oikein menee.

mutta

Kumman motivaatio näin pikkuhiljaa poljetaan.. tytön vai pojan? Ei se ainakaan mieltä lämmitä jos käytös määrää myös sen matikan ja fysiikan numeron...Ihan sama sitten, ajattelee poika.. Väitän että osin poikien lahjakkuus jää pimentoon nykyisessä koulujärjestelmässä.

Mutta PISA-koe on nimenomaan koe, ja sama tytöille ja pojille. Ei siinä näy käytöspisteet tai tuntiaktiivisuus, vaan osaaminen. Ja keskimäärin pojat ovat nyt heikoilla siinäkin. Myös matikan ja fysiikan osalta.

Arvasin että tällainen ääliökommentti tähän tulee. Jostain poikien taantuminen johtuu. Motivaation jatkuvasta poljennasta? On sillä seuraukset poikien opiskeluintoon ja sitä kautta tuloksiin, tietenkin.

kotoa kaikki lähtee. Täytyy arvostaa koulua ja kertoa se pojalle.kannustaa ja motivoida.kehua ja jopa palkita. Itse oon näin tehnyt ja erinomaista tulosta tuli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
263/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika oppi lukemaan koulussa. Päälukemista oli akuankat ja Roope-setä. Pelasi räiskintäpelejä. Koulu sujui erinomaisesti yli 9 ka myös lukiossa. Pääsi ens iskulla hkiin lääkikseen.

Sama kokemus. Poika pääsi sarjakuvilla ja runsaalla ruuruajalla pitkälle. Liikkui kyllä kohtuupaljon myös. Ootte väärässä jos luulette että vain kirjoja lukemalla menestyy..

Sanooko sana KESKIMÄÄRIN mitään?

Vierailija
264/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikävä kehitys, koska suurin osa esim. tekniikan alalle kouluttautuvista on kuitenkin miespuolisia. Se tarkoittaa huonompaa oppilastasoa näillä aloilla, joita on aina pidetty Suomen valttikorttina. En myöskään näe hyvänä kehityksenä sitä että eliittilukiot alkavat muistuttaa lähes tyttökouluja sukupuolijakaumansa puolesta, samoin. esim. lääkiksen, oikiksen ja kauppiksen vuosikurssit. Pojilla on älliä vaikka mihin, kyllä se on saatava takaisin käyttöön.

Vierailija
265/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lyseon käynyt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 2008 sai vielä sanoa, että monikulttuurisessa koulussa ei voi opettaa tiedettä. Nyt pitää valehdella, että lapset eivät enää lue ja pelaavat tietokonepelejä. Siksi tulokset muka tippuu.

Helsingin kouluissa on paljon mamulapsia. Helsingin tulokset ovat poikien ja tyttöjen osalta muuta maata parempia. Lukutaito-ongelmat ovat siellä missä mamuja ei ole. Ihme juttu.

Voin vakuuttaa, että itä-helsingin afrikkalaismamut eivät ole hyvä lukioita. Edellisessä pisa-testissä käytettiin nimenomaan niitä kouluja, joissa oli maahanmuuttajia. Niissä lukutulokset olivat huonoimmat.

Tosin aasialaiset saavat parempia tuloksia ja eurooppalaiset mamut eivät saa juurikaan huonompia.

Tarkkaan ottaen tuo meni kylläkin niin, että mamujen suhteen edellinen tutkimus vakioitiin, mutta mamukouluissahan on paljon wt-perheiden lapsia ja heidän suhteensa tutkimusta ei vakioitu, eli wt-perheiden lapset saivat suhteettoman suuren painoarvon tutkimuksen otoksessa.

Ne lukiot missä ei ole negroidimamuja, ovat poikkeuksetta aina keskiarvotuloksissa parhaita.

En nyt ymmärtänyt ollenkaan pointtiasi. Eihän se, että esimerkiksi Ressun lukiosta tulee melko korkeat yo-arvosanat liity mitenkään mamuihin, vaan totta kai arvosanat on korkeat kun sisäänpääsy-ka on noin 9.3 tai 9.4.

Eli jos sisäänpääsy vaatimukset ovat korkeat, niin kouluun ei tule negroidimamuja ja koulun taso säilyy korkeana. Totta, aivan loogistahan tuo on. Ressu on tästä hyvä esimerkki. 

Nuo eliittilukiot ei sinänsä ole erityisen korkeatasoisia, kun verrataan yo-arvosanoja siihen, millä peruskoulun arvosanoilla on tultu sisään. Esimerkiksi aikaisemmin mainittu Ressun lukio on näin verraten Suomen 71. paras lukio. Se, jos koulussa on pieni määrä mamuja, ei vaikuta häiritsevän opetusta.

Vierailija
266/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko muuten kirjojen lukemisen suhteen kausaliteetista olemassa todisteet eikä pelkästä korrelaatiosta? Esimerkiks itselläni oli peruskoulun päättötodistuksen ka 9.42 enkä lue kaunokirjallisuutta, ja mietin sitä, että miten kaunokirjallisuuden lukeminen olisi muka parantanut tuota tulosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
267/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"EPÄREILU KOULUARVOSTELU on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita.

Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja. Miksi? Annan viisaampien vastata. Tampereen yliopiston Pekka Räihän ja Kaisa Mattilan mukaan sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe (HS Vieraskynä 3.10.). Opetuksessa ei saa puhua pojista ja ­tytöistä, ainoastaan oppilaista.

Vain oppilaiden ongelmat tunnustetaan. Jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002872812.html

En ole ostanut lukuoikeutta Hesariin, joten voinet kopsata artikkelin tähän. Minua nimittäin kiinnostaa kovasti se, millä konkreettisilla tavoilla poikia sorsitaan.

Kas tässä tuo artikkeli:

"Epäreilu kouluarvostelu on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita. Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja, kirjoittaa Jukka Ruukki.

Jukka Ruukki HS

Julkaistu: 15.12.2015 2:00 , Päivitetty:15.12.2015 6:52

Kuuntelin lähijunassa opettaja­porukan huolia. Puhe kiertyi poikien koulumenestykseen. Pojat jäävät kuulemma jälkeen nyt kaikessa. Motivaatio on kateissa. Kirjoittaminen tökkii. Tytöt pyyhkivät pojilla lattiaa jopa matematiikassa, jonka piti olla poikien leipälaji.

Eikä niistä saa edes otetta. Outoja nuo nykypojat, kuului tuomio.

Outoudesta on aina rangaistu. Peruskoulu ei tee poikkeusta.

Filosofian tohtori Sari Mullola osoitti muutama vuosi sitten väitöstutkimuk­sessaan, että opettajien suhtautuminen oppilaisiin vaikuttaa vahvasti arvo­sanoihin. Jos lapsen persoona ei istu koulun odotuksiin, se kostautuu todistuksessa.

JOPA KOLMASOSA kouluarvosanoista selittyy sillä, pitääkö opettaja oppilaasta vai ei. Hyväntuulinen ja sinnikäs lapsi palkitaan paremmalla numerolla kuin osaaminen antaisi myöten. Varautunutta jurottajaa sakotetaan, vaikka kyvyt ­muuta edellyttäisivät. Herkästi reagoiva oppilas saa häirikön leiman ja kärsii sen todistuksessaan.

Mullolan mukaan opettajilta sekoittuu kouluarvostelussa kaksi eri asiaa: osaaminen ja yksilöllinen tapa toimia, jota myös temperamentiksi kutsutaan. Sillä ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa.

Ei kuulosta kovin reilulta. Ja vielä epäreilummaksi menee. Koulun odotuksiin sopimattomasta persoonasta kärsivät vain pojat. Kohtalokkainta on ujous. Se nakertaa pojan matematiikan numerosta lähes puolet, kielissä vielä enemmän.

Mitä jos siirrytään anonyymiin arvosteluun? Pyyhitään persoonallisuus pois. Numeron saa pelkästä osaamisesta. Tutkimustulokset yllättävät. Ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä pienenee. Matematiikassa järjestys muuttuu. Pojat saavat tyttöjä parempia arvosanoja.

Lähes kaikki koulupudokkaat ovat poikia. En ihmettele, jos yrittäminen loppuu, kun arvostusta ei heru.

EPÄREILU KOULUARVOSTELU on yhdenvertaisuusongelma. Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, asiasta olisi nostettu meteli ja kasa ryhmäkanteita.

Suomessa poikien sorsiminen ei herätä intohimoja. Miksi? Annan viisaampien vastata. Tampereen yliopiston Pekka Räihän ja Kaisa Mattilan mukaan sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe (HS Vieraskynä 3.10.). Opetuksessa ei saa puhua pojista ja ­tytöistä, ainoastaan oppilaista.

Vain oppilaiden ongelmat tunnustetaan. Jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan."

Vai tuollainen artikkeli. Olisi kiva tietää, millä tavalla ja miten laajalla otoksella on tutkittu anonyymia arvostelua. Mitähän tarkoittaa tämä: "Kohtalokkainta on ujous. Se nakertaa pojan matematiikan numerosta lähes puolet, kielissä vielä enemmän." Saako kympin edestä matikkaa osaava poika tosiaan arvosanaksi viitosen, jos on ujo?

Minä olin persoonaltani kouluun sopimaton, varautunut ja jurottava oppilas vielä lukiossakin, ja muutama opettaja sanoi minulle ihan suoraan sen, ettei kymppiä eikä edes ysiä tipu, jollen osoita innostumista ja aktiivisuutta millään tavalla. Minusta se oli epäreilua. Olin siis kasin tyttö, mutta sain pääsykokeissa korkeimman pistemäärän ja luin itseni maisteriksi, vaikka asenteeni ja persoonani ei edelleenkään muuttunut "sopivaksi". Piti vain osata asiat niin hyvin, että sillä kompensoi järjestelmän epäkohdat - aika pitkälti samaan tapaan kuin naisten, joiden on oltava reilusti miehiä parempia työelämässä (politiikasta ja muusta vaikuttamisesta puhumattakaan), jossa mennään usein yhä peniksellä jonon ohi.

Poikien kouluongelmista puhutaan ja kirjoitetaan häkellyttävän paljon siihen nähden, että "jos ongelmat koskevat poikia, niitä ei ole olemassakaan".

epäreilu arvostelu? Yo kirjoituksissa viimeistään näkee miten epäreilua oli arvostelu

Vierailija
268/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko muuten kirjojen lukemisen suhteen kausaliteetista olemassa todisteet eikä pelkästä korrelaatiosta? Esimerkiks itselläni oli peruskoulun päättötodistuksen ka 9.42 enkä lue kaunokirjallisuutta, ja mietin sitä, että miten kaunokirjallisuuden lukeminen olisi muka parantanut tuota tulosta.

Ja korrelaatio voi siis johtua pelkästään siitä, että älykkäät ihmiset sekä menestyy paremmin koulussa että lukee enemmän kaunokirjallisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
269/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musta tätä asiaa on tulkittu ihan käänteisesti mediassa. Väittäisin että säästöt on heikentäneet opetuksen laatua ja resursseja. Tällöin jää enemmän vastuuta vanhemmille jolloin paremmin koulutettujen lapset ovat paremmassa asemassa (heillä oletettavasti enemmän kiinnostusta ja taitoakin opettaa asioita mihin koulussa ei kunnolla päästä paneutumaan). Opettajien töitä ei pitäisi sälyttää jo valmiiksi ruuhkavuosissaan väsyneille vanhemmille yhtään enempää. Se eriarvoistaa ja on jo lähtökohtaisestikin väärin. Keskimäärin tytöt lienevät kouluiässä paremmin pulpetissaan pysyviä ja numeroistaan kiinnostuneita, pojat ehkä nimenomaan tarvitsevat enemmän aikuisen ohjausta tuossa vaiheessa mikä näkyy tuloksissa. Ja korostan sanaa keskimäärin, yksilöllisiä eroja tietenkin löytyy lapsissa sukupuoleen katsomatta.

Vierailija
270/374 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästäkin topikista on nähtävissä feminismin aikaan saama tyly asenneilmapiiri: kun pojat/miehet ovat jossakin asiassa heikoilla, on se heidän oma vikansa.

Sama ei ikimaailmassa mene läpi selityksenä tyttöjen ja naisten kokemissa ongelmissa (ja "ongelmissa"), jotka ovat lähtökohtaisesti aina yhteiskunnan vika.

Tuplastandardit ovat valtavat. Ja tuplastandardit taas ovat valtava ongelma tasa-arvoasian kannalta - meillä ei olisi varaa yhteenkään sellaiseen.

Melko surullista, ettei feminismi jätä edes poikia, siis lapsia, vihapropagandansa ulkopuolelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
271/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin topikista on nähtävissä feminismin aikaan saama tyly asenneilmapiiri: kun pojat/miehet ovat jossakin asiassa heikoilla, on se heidän oma vikansa.

Sama ei ikimaailmassa mene läpi selityksenä tyttöjen ja naisten kokemissa ongelmissa (ja "ongelmissa"), jotka ovat lähtökohtaisesti aina yhteiskunnan vika.

Tuplastandardit ovat valtavat. Ja tuplastandardit taas ovat valtava ongelma tasa-arvoasian kannalta - meillä ei olisi varaa yhteenkään sellaiseen.

Melko surullista, ettei feminismi jätä edes poikia, siis lapsia, vihapropagandansa ulkopuolelle.

Luettuani tuon teki mieli pohdiskella jonkun kanssa asiaa, mutta jätinkin sen tekemättä kun muistin, ettei vaan kannata. Useimpia ei joko kiinnosta tai sitten vedetään äärifeministin lasit päähän ja käännetään asia näppärästi nurinpäin. Toista se olisi tyttöjen kohdalla... josta mielelläni myös puhun kyeten ajattelemaan asiaa ihan objektiivisesti. En sitten ottanut riskiä, että ärsyyntyisin kun asiasta ei vaan saa puhua noin päin, ei vaikka siitä olisi selkeitä tuloksia, ei koskaan, ei missään tilanteessa. :D Poikien vika, tyhmät pojat! :D

Vierailija
272/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska käsitellään nämä kaksi faktaa ?

- Opettajat ovat tehneet huonoa työtä. Ei lapset ole tyhmentyneet. Voi hyvinkin johtua siitä, että opettajakunta naisistuu koko ajan.

- Ja oikeastaan lapset ovat tyhmentyneet. Meille on tullut tyhmempiä lapsia "geeninrikastuksen" ja maahanmuuton kautta. Eivät he voi oppia samoja asioita, joita vielä 90-luvulla opittiin.

Parhaat pisa-lapset kävivät koulua ison laman aikana. Paljon tiukemmissa taloudellisissa olosuhteissa kuin nykyään. Talous ei kelpaa selitykseksi.

Lukeminen on vähentynyt, ruudun takia, mutta niin se on vähentynyt vertailumaissakin. Vai kuvitteletteko, että aasialaiset ei istu ruudulla ? Lukemisen vähentyminen ei kelpaa selitykseksi.

Olisiko opettajien ja OAJ:n aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
273/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pojilta puuttuu miehen malli sekä koulussa että kotona. Se saa ne syrjäytymään.

Vierailija
274/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen seurannut vähän vietnamilaista koulusysteemiä ja eroa Suomeen on aika paljon.

Sen maan jokainen lapsi menee normaalin koulun lisäksi vielä ilta- ja viikonloppukouluun. Opettajat ovat samoja mutta tekevät sitä hommaa virapelinä. Kun asiat käsitellään uudestaan vielä samana päivänä ja kun opetettavia aineita ei ole kuin kolme (vietnam, englanti ja matematiikka) niin eteenpäin voidaan mennä aika vauhdilla. Toisen luokan syksyllä ratkaistaan jo ensimmäisen asteen yhtälöitä, ja koska siellä mennään vuotta aiemmin kouluun niin nämä ovat meidän ekaluokkalaistemme ikäisiä.

Kukaan ei myöskään sano, ettei ymmärrä matematiikasta mitään. Jos oppilas ei ymmärrä, hän menee kotiin lukemaan niin kauaksi aikaa että ymmärtää. Vanhemmat seuraavat myös kiinteästi, että läksyt tulee tehtyä ja opettajan palaute otetaan vakavasti.

Vietnam on vain yksi maa mutta sama tyyli on Kiinassa, Malesiassa, Koreassa, ... kaikissa Kauko-Idän maissa.

Ei Suomi tule pärjäämään Pisa-testeissä eikä muutekaan näiden kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
275/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pojilta puuttuu miehen malli sekä koulussa että kotona. Se saa ne syrjäytymään.

Pojilta puuttuu HYVÄ miehenmalli. Meillä oli ydinperhe mutta silti veljistäni kasvoi huonosti koulussa pärjääviä laiskoja vätyksiä, luulen että kiitos kuuluu isällemme joka oli itsekin aikaansaamaton kaappijuoppo. Meillä äiti hoiti kaikki työt, siis ihan kaikki. Isäni vain nalkutti vieressä ja passuutti äitiäni. Veljeni seurasivat hyvin isämme esimerkkiä että mitään ei tarvitse tehdä tai mistään ei tarvitse ottaa vastuuta, nainen hoitaa kaiken. Miehet ovat päässeet liian helpolla tässä yhteiskunnassa. Koulupaikoista on kova kilpailu eivätkä laiskottelijat pärjää. Veljellänikin olisi ollut matikkapäätä vaan mitä hyötyä siitä on jos niitä lahjoja ei osaa käyttää viisaasti. Hänellä ei ole edes peruskoulun jälkeistä koulutusta, kun opiskelu ei vaan huvita.

Vierailija
276/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pikaisesti lähteä muovaamaan koulutusjärjestelmää. On aivan selvää, että nykyään virikkeiden ympäröiminä olevat pojat eivät jaksa keskittyä perinteiseen opiskeluun. Huomaan itsekin kuinka keskittymiskykyni on heikentynyt ellen oikeasti ole kiinnostunut siitä mitä teen. Valtaosa elokuvistakin pitää jättää kesken ja laskaa selailemaan keskustelupalstoja tai pelata jotain välissä. Ainoastaan kaikista parhaat elokuvat saavat minut jähmettymään ruudun ääreen koko elokuvan ajaksi. 

Osuit asian ytimeen, vaikka oletkin saanut paljon alapeukkuja.

Internetin maailma vaikuttaa juuri tällä tavalla. Se tarjoaa nopean ja helpon tyydytyksen. Jos ei kiinnosta, paina nappia ja etsi nopeasti jotain kiinnostavampaa. Se muokkaa paljon toimintatapaamme ja aivojamme.

Vierailija
277/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisille miehet ovat välttämättömyys silloin, kun haetaan syntipukkeja. Opettajat ovat naisia.

Vierailija
278/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin topikista on nähtävissä feminismin aikaan saama tyly asenneilmapiiri: kun pojat/miehet ovat jossakin asiassa heikoilla, on se heidän oma vikansa.

Sama ei ikimaailmassa mene läpi selityksenä tyttöjen ja naisten kokemissa ongelmissa (ja "ongelmissa"), jotka ovat lähtökohtaisesti aina yhteiskunnan vika.

Tuplastandardit ovat valtavat. Ja tuplastandardit taas ovat valtava ongelma tasa-arvoasian kannalta - meillä ei olisi varaa yhteenkään sellaiseen.

Melko surullista, ettei feminismi jätä edes poikia, siis lapsia, vihapropagandansa ulkopuolelle.

Miten paljon olet itse kannustanut poikiasi koulun suhteen? Oletko tsempannut, puhunut opettajista arvostavasti, kertonut, että kouluun panostaminen kannattaa oman itsen takia, kysellyt koealueista, käynyt vanhempainilloissa opettajia tapaamassa ja sopinut lapsen kanssa, miten koemenestyksestä palkitaan?

Meillä mies on tehnyt kaiken muun paitsi käynyt vanhempainilloissa ja kuulustellut koealueen, minä olen tehnyt senkin. Isien merkitys lasten koulumenestykseen on jostain syystä jäänyt lähes huomiotta. Kyllä pojat oppivat isän asenteet joka osa-alueella vaikka miehet sitä tuntuvat vähättelevän.

Vierailija
279/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi yhteiskunta on sitä mieltä, että kaikkien pitäisi olla älykkäitä ja korkeasti koulutettuja? Jos poika pitää esimerkiksi jostain matalapalkkatyöstä, jossa ei edes tarvitse laskea prosentteja ja ymmärtää atomien rakennetta? 

Vierailija
280/374 |
07.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten poikien tuloksia laskevat Ahmed ja Mohammed IQ 60.

 

Ja, kyllä, ne testit on tehty ihan tavallisissa pääkaupunkiseudun kouluissa, ei missään eliittikouluissa.

Missä ne testikoulut on listattu?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi viisi