Lue keskustelun säännöt.
Lapsen monikielisyys, kannattaako opettaa suomea?
05.12.2016 |
Odotamme ensimmäistä lastamme mieheni kanssa, mutta en ole varma mitä kieliä opettaa lapselle.
Mieheni on kaksikielinen saksa/ranska. Me asumme Ranskassa ja puhumme keskenämme englantia (puhumme kuitenkin molemmat kaikkia kolmea kieltä sujuvasti).
Lapsi tulee ainakin oppimaan saksaa ja ranskaa. Mieheni aikoo puhua hänelle saksaa. Hänen muut sukulaiset puhuvat ranskaa ja lisäksi asumme Ranskassa
En ole varma pitäisikö minun puhua englantia vai suomea lapselle. Puhun englantia todella hyvin (asuin 5 vuotta Englannissa ennen Ranskaan muuttoa)
Pelkään että neljä kieltä on liikaa lapselle, joten en ole varma haluanko puhua molempia. Suomen kieltä ei oikeastaan tarvitse missään muualla, joten kallistuisin ehkä englantiin, mutta en ole varma.
Mielipiteitä?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Meneepä monella tunteisiin tämäkin asia
Englanti olisi paljon hyödyllisempää asuinpaikkanne nähden. Ellei suunnitelmissanne tietysti ole muuttaa esimerkiksi Suomeen jossakin vaiheessa.
Tunnekieli tunnekieli, nönnönnöö.
Huomaa ettei sullekkaan ole paljon kirjoja lapsena luettu.
Tämän uutisen mukaan teini joka on lukenut kirjoja ja jolle on luettu, osaa jopa 70 000 sanaa. Teini joka ei lue osaa 15 000.
http://yle.fi/uutiset/3-8711651
Jos lukeminen vaikuttaa näin paljon, niin yrittäkää miettiä paljonko se vaikuttaa että lapselle myös puhutaan köyhää kieltä. Miettikää miten suuri ero ajattelussa on jos voit ajatella vain 15 000 sanalla verrattuna 70 000! Ajatelkaa (jos osaatte).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti puhuisin itse tilanteessasi Suomea lapselle. Englannin oppii kuka tahansa jossain vaiheessa elämäänsä pakostakin, Suomea ei. Ja lapsi tuskin arvostaa vanhempana sitä että tältä on "viety" juuret eli ei ole minkäänlaista kunnon kieliyhteyttä suomalaiseen perimäänsä. Ja mitä enemmän kieliä osaa, sitä suurempi etuhan se on, ehdottomasti.
Minäkin pidin tunnekieltä huuhaana ennen lapsen syntymää. Olen aidosti täysin kaksikielinen, joista toinen on miehen kanssa yhteinen kieli. Kun lapsi syntyi, tuntui todella epäluontevalta puhua mitään muuta kieltä kun sitä, mitä äitini on minulle puhunut. Silloin oivalsin tuon käsitteen ja sen, että se on ihan totta. Ja missään ilmaisussa ei todellakaan ole ongelmaa, olen koko elämäni käyttänyt molempia kieliä.
Miksi ap muuten puhuu miehensä kanssa englantia jos osaa miehen äidinkieliäkin?
Erään ystäväni äiti on muuten venäläinen, mutta asunut Suomessa jo ennen lapsien syntymää ja puhunut siis suomea lapselleen aina. Vaikka suomi olikin varmasti melko sujuvaa, jäi siitä puuttumaan paljon. Kaveri myöhemmällä iällä tunnusti että piti äitiään aina vähän tyhmänä, mutta aikuisena tajusi että tämä johtui vain äidin vaillinaisesta kielitaidosta. Itsekin tapasin joskus tätä äitiä eikä sitä niissä arjen tilanteissa huomannut, mutta joku olikin aiemmin keskustelussa vinkannut niitä sanontoja ja erikoisia sanoja joita on vaikea oppia muusta kuin äidinkielestä. Ja vaikka oppisi, ei niiden käyttö tule luonnostaan.
Lapsi kuulu meillä kolmea erikieltä puhuttavan. Minä tietenkin lapselle puhuin suomea ja mies omaa kieltään ja englantia miehen kanssa. Lopputulos on se että äikästä E ja Enkusta L.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin vastaa puheterapeutti, eri kuin jossain aiemmassa viestissä.
Aikuisiällä sujuvaksi vahvistunut vieras kieli on yleensä ollut aikuisten kanssa käytetty työkieli. Sellainen kielitaito on hyvin erilainen kuin kieltä opettelevan lapsen kanssa tarvittava kieli. Pari ensimmäistä vuotta lapsen kanssa tarvitaan paljon mm. loruja, riimileikkejä, lastenlauluja, onomatopoeettiisia ääniä (eläinten äänet, kukkuu, kellon tikitys, mitä näitä on). Kuinka luonnostaan nämä tulevat vieraalla kielellä? Tässä kohtaa kyse ei ole vain kielitaidon, vaan vuorovaikutuksen ja sitä kautta koko kognitiivisen kehityksen alkutaival. Siksi näitä helppoja loruja ja lauluja ei voi leikkiä pelkän googlen avustamana.
Ja vielä. Kuinka objektiivisesti pystyt arvioimaan omaa englanninkielen taitoasi? Onko sinun "sujuva" sama kuin natiivienglanti?
Kun kerran itsekin osaat 4 eri kieltä sujuvasti, niin miksi lapsesi ei niitä oppisi? Mies puhuu saksaa, sinä puhut suomea ja ympäriltä oppii ranskan. Koulussa tulee se englanti, jonka oppimista voit sitten kouluikäisellä tehostaa, jos näyttää siltä, että koulussa opetus on vajavaista :)
Ihminen on yleensä kiinnostunut juuristaan ja jos lapsi ei osaa suomea on vaikeampi tutustua Suomen historiaan ja kulttuuriin. Sama juttu niiden lorujen ja leikkien kanssa, kivempi omalla äidinkielellä, kun tulee luonnostaan. Puhun itsekin sujuvaa englantia, mutta tiedän vain muutamia lastenloruja, joten joutuin erikseen etsimään ja opettelemaan. Ei tunnu järkevältä. Muutenkin kaikki kulttuuriasiat, joita oletan, että haluaisit lapselle Suomesta kertoa. Vaikka joulupukista, revontulista, saunomisesta, pulkkamäestä, pääsiäisnoidista jne. Niitä voi olla vaikea selittää englanniksi. Äkkiseltään en nyt itse esim. saa mieleeni, mikä hitto on kiuas englanniksi ja onko pulkalle edes englanninkielistä sanaa?
Mulla oli muuten lapsena kaveri, jonka täysin suomalaiset vanhemmat puhuivat aina keskenään englantia silloin, kun eivät halunneet lasten ymmärtävän. Semmonen salakieli ;D Kunnes lapset oppi englantia ja vaihtoivat ruotsiin ja kun oppivat lopulta ruotsinkin niin ei ollut enää salakieltä. Mutta kai se oli kätevää niin kauan, kuin sitä kesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheterapeutti kirjoitti:
En lukenut kaikkia viestejä, joten pahoittelen, jos tämä on jo sanottu useampaan kertaan.
Ihan ehdottomasti lapselle on puhuttava omaa äidinkieltä, jolla tunneilmaisu tulee luontevimmin. Ja tunneilmaisuun vastaamalla (vuorovaikutus) lapsi oppii kielen. Ja mitä vahvempi oma äidinkieli lapsella on, sitä helpommin lapsi oppii myös muita kieliä.
Työssäni puheterapeuttina tapaan valitettavasti näitä lapsia, joilla ei ole sitä omaa äidinkieltä, koska vauvasta asti on puhuttu joko eri kieliä epäjohdonmukaisesti tai sitten jotain muuta kuin sitä omaa äidinkieltä. Ja kuntoutus on hankalaa ja kestää vuosikaudet ja lapsen koulutie on yhtä takkuamista ja oppimisvaikeutta.
Eli et missään tapauksessa lähde nyt solkottamaan vauvalle englantia, "koska siitä on enemmän hyötyä"!
Jotenkin tuntuu, että sinulla on puheterapeuttina jäänyt jokin kurssi käymättä, sillä nykyään ei enää uskota tiukkaan yksi vanhempi ja yksi kieli -näkemykseen. Yksi vanhempi voi puhua useita kieliä eikä siitä lapsi mene sekaisin.
Toisaalta en ole tiennyt että puhetterapeutti auttaa kieliasioissa, luulin että vain puheongelmissa. :)
En ole tuo jolle vastasit, mutta ulkosuomalaisena tiedän että tuo ei toimi. Jossain vaiheessa lapset yrittää yleensä kapinoida vanhempien kieltä vastaan muutenkin ja puhua paikallista kieltä vanhemmille, koska eivät halua erottua joukosta. Jos lapselle puhuu montaa kieltä se jota käytetään vain äidin kanssa, hiipuu pois.
Minäkin olen ulkosuomalainen, mutta meillä ei ole hiipunut lapsilta suomi minnekään.
En silti ihan tajunnut, mihin vastasit kun vain toin ilmi että nykytutkimusten valossa sillä ei ole merkitystä lapsen kieleen vaikka sama vanhempi puhuisi useita kieliä. Esim. suomenruotsalaine voi puhua lapselleen sekä suomea että ruotsia eikä ongelmia synny..
Mistä olet saanut tällaista tietoa? Esim. Danny D. Steinberg, yksi alan tunnetuimmista asiantuntijoista, suosittelee edelleen vahvasti, että lapselle ollaan kielen valinnassa johdonmukaisia (yksi kieli per vanhempi). Lapsi kun oppii kielen päättelemällä sen rakenteet ihan itse eikä tietenkään voi ymmärtää, että suomen kielioppi ei päde ruotsiin tai päinvastoin. Myöhemmällä iällä voi toki opettaa kakkoskielenä jotain muutakin, mutta ensimmäisten parin-kolmen vuoden ajan parasta olisi suosia johdonmukaisesti omaa äidinkieltään.
Lapsi oppii viimeistään päiväkodissa/pihalla/koulussa sen maan kielen, jossa asutaan. Englantia oppivat nykyisin melkein kaikki viimeistään nuorena ihan tietokoneiden, musiikin ja muun populaarikulttuurin ansiosta ja tietenkin koulun avulla.
Kotikieliksi voi siis hyvin valita ne vanhempien äidinkielet.
En näe järkeä siinä että muka olisi käytännöllisempää opettaa englantia kuin suomea tulevaisuuden kannalta, koska englantia puhutaan laajasti, suomea harvoin. Siten suomen taito voi myöhemmin työelämässä olla hyödyllisempi.
Jos lapsella on jotain etnistä taustaa kuten suomalaisuus, niin on tietenkin aika raaka päätös olla opettamatta hänelle suomea. Voi kostautua pahasti sitten kun lapsi aikuistuu. Kulttuurihan kuitenkin voi välittyä lapselle muuten. Monesta mun suomalaistaustaisesta tutusta on vähän ikävää, kun joutuvat selittämään miksi heillä on suomalainen etu- ja/tai sukunimi, mutteivät osaa suomea eli edes lausua omaa nimeään oikein.
Jos lapsi on poika ja hänelle hankitaan Suomen kansalaisuus, jossain vaiheessa tulee sitten kutsu Suomen armeijaan. Asevelvollisuus koskee myös kaksoiskansalaisuuden saanutta nimittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on ihan aidosti puoliksi suomalainen, ja voi olla että hän kiinnostuu näistä sukujuuristaan enemmän vanhempana. Silloin on aika harmi, ettei pääse kunnolla kosketuksiin niiden omien juuriensa ja kulttuurinsa kanssa, jos ei osaa kieltä. Suomesta ei ehkä ole lapselle varsinaisesti hyötyä, mutta tunnearvoa sillä aivan varmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kuulu meillä kolmea erikieltä puhuttavan. Minä tietenkin lapselle puhuin suomea ja mies omaa kieltään ja englantia miehen kanssa. Lopputulos on se että äikästä E ja Enkusta L.
No ei tuo saavutus kyllä mistään kaksikielisyydestä johdu, terveisin äikästä ja enkusta laudatur ihan suomenkielisenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuin täällä on jo moni todennut: vielä syntymätön lapsesi haluaisi suurella todennäköisyydellä osata myöhemmin suomea. Ole hyvä äiti ja anna hänelle se kieli.
Taaperot eivät puhu mitään kieltä mutta jo 1-vuotias ymmärtää hurjasti. Äiti puhuu vauvalle johdonmukaisesti omaa äidinkieltään eli suomea. Isä puhuu omaa äidinkieltään eli tässä tapauksessa saksaa. Päiväkodissa ja koulussa lapsi oppii ranskan.
Joku näistä kielistä on aluksi vahvempi. Yleensä se on äidin kieli, koska äidin kanssa vietetään enemmän aikaa ja äidillä on lapseen aluksi läheisempi suhde. Isommilla lapsilla se on se kieli, jota kaverit puhuu. Kaikkia kielet eivät kehity samaa tahtia. Lapsi esimerkiksi ymmärtää täysin, mitä äiti sanoo - mutta vastaa ranskaksi. Se on ihan ok.
Mutta jonain päivänä sinä AP huomaat, että oho, sinulla on lapsi, joka puhuu sujuvasti kolmea kieltä, joita ei ole koskaan joutunut erikseen opettelemaan! Mieti, mikä lahja!
Ps. Kannattaa harkita esim. suomalaisen aupairin hankkimista avuksi kotiin, jotta lapsi saa enemmän mahdollisuuksia kuulla suomen kieltä. Varsinkin, jos ette usein käy Suomessa.
Mieheni on espanjalainen, minä suomalainen, asumme Ruotsissa. Puhumme keskenämme ruotsia. Mies puhuu lapsellemme Espanjaa, minä suomea ja yhdessä perheenä puhumme ruotsia sekä päiväkoti on ruotsinkielinen. 4 vuotias lapsemme puhuu näitä kaikkia kieliä sujuvasti. Espanjaa kuitenkin mieluiten :) ei olisi tullut mieleenkään jättää suomea pois, rakasta äidinkieltäni. Myös sukulaissuhteet Suomeen ovat helpompia vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs sukulaisnaiseni ei puhunut lapsilleen suomea vaikka itse on suomalainen ja suomenkielinen. Kotikielenä oli lasten isän kieli ja englanti. Lapset ovat olleet hyvin katkeria jälkikäteen kun suomi jäi oppimatta, varsinkin kun muuttivat myöhemmin suomeen vanhempien eroamisen jälkeen. Eivät pysty kommunikoimaan äidin puolen suvun kanssa ja hankaloittaa opiskelupaikan saamista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheterapeutti kirjoitti:
En lukenut kaikkia viestejä, joten pahoittelen, jos tämä on jo sanottu useampaan kertaan.
Ihan ehdottomasti lapselle on puhuttava omaa äidinkieltä, jolla tunneilmaisu tulee luontevimmin. Ja tunneilmaisuun vastaamalla (vuorovaikutus) lapsi oppii kielen. Ja mitä vahvempi oma äidinkieli lapsella on, sitä helpommin lapsi oppii myös muita kieliä.
Työssäni puheterapeuttina tapaan valitettavasti näitä lapsia, joilla ei ole sitä omaa äidinkieltä, koska vauvasta asti on puhuttu joko eri kieliä epäjohdonmukaisesti tai sitten jotain muuta kuin sitä omaa äidinkieltä. Ja kuntoutus on hankalaa ja kestää vuosikaudet ja lapsen koulutie on yhtä takkuamista ja oppimisvaikeutta.
Eli et missään tapauksessa lähde nyt solkottamaan vauvalle englantia, "koska siitä on enemmän hyötyä"!
Jotenkin tuntuu, että sinulla on puheterapeuttina jäänyt jokin kurssi käymättä, sillä nykyään ei enää uskota tiukkaan yksi vanhempi ja yksi kieli -näkemykseen. Yksi vanhempi voi puhua useita kieliä eikä siitä lapsi mene sekaisin.
Toisaalta en ole tiennyt että puhetterapeutti auttaa kieliasioissa, luulin että vain puheongelmissa. :)
En ole tuo jolle vastasit, mutta ulkosuomalaisena tiedän että tuo ei toimi. Jossain vaiheessa lapset yrittää yleensä kapinoida vanhempien kieltä vastaan muutenkin ja puhua paikallista kieltä vanhemmille, koska eivät halua erottua joukosta. Jos lapselle puhuu montaa kieltä se jota käytetään vain äidin kanssa, hiipuu pois.
Minäkin olen ulkosuomalainen, mutta meillä ei ole hiipunut lapsilta suomi minnekään.
En silti ihan tajunnut, mihin vastasit kun vain toin ilmi että nykytutkimusten valossa sillä ei ole merkitystä lapsen kieleen vaikka sama vanhempi puhuisi useita kieliä. Esim. suomenruotsalaine voi puhua lapselleen sekä suomea että ruotsia eikä ongelmia synny..
Suomenruotsalaiset nimenomaan ei tee noin. He ovat erittäin tarkkoja siitä että puhuvat lapsille ruotsia. Mitä ihmeen hyötyä lapselle on puhua kieltä jonka sanavarasto on köyhä?
Siis suomenruotsi oli esimerkki.:) Varmaan ymmärtäisit paremmin kotona vallitsevan kielien sekamelskan jos sinulla olisi kokemusta ulkomailla asumisesta maassa, jossa puhutaan paria kieltä ja vanhemmat vielä tähän päälle kahta kotimaansa kieltä.
Ymmärtänet sitten paremmin, miksi suomalainen äiti, joka puhuu kaksikieliselle miehelleen ranskaa, joka puhuu lapselle swahilia. Tällöin ruokapöydässä äiti käyttää lapsen läsnäollessa väkisin myös ranskaa, jos puhuu miehen kanssa ja lapsi altistuu sille vaikka äidin ja lapsen pääasiallinen kieli olisi suomi ja isän ja lapsen swahili.
Ja tämä kielien sekamelska on nykytiedon valossa lapselle ihan okei.. uskokaa tai älkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotamme ensimmäistä lastamme mieheni kanssa, mutta en ole varma mitä kieliä opettaa lapselle.
Mieheni on kaksikielinen saksa/ranska. Me asumme Ranskassa ja puhumme keskenämme englantia (puhumme kuitenkin molemmat kaikkia kolmea kieltä sujuvasti).Lapsi tulee ainakin oppimaan saksaa ja ranskaa. Mieheni aikoo puhua hänelle saksaa. Hänen muut sukulaiset puhuvat ranskaa ja lisäksi asumme Ranskassa
En ole varma pitäisikö minun puhua englantia vai suomea lapselle. Puhun englantia todella hyvin (asuin 5 vuotta Englannissa ennen Ranskaan muuttoa)
Pelkään että neljä kieltä on liikaa lapselle, joten en ole varma haluanko puhua molempia. Suomen kieltä ei oikeastaan tarvitse missään muualla, joten kallistuisin ehkä englantiin, mutta en ole varma.
Mielipiteitä?
Käännäpä tuo lätinä enkuksi niin katotaan mitä osaat
No ilmeisesti se englanti ei kuitenkaan niin luontevasti suju kun ei ap kyennyt tuota englanniksi kääntämään.
Eiköhän tämä ollut ihan provo kun käännäöstehtävä jäikin suorittamatta. Kun se osaaminen olikin kuviteltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotamme ensimmäistä lastamme mieheni kanssa, mutta en ole varma mitä kieliä opettaa lapselle.
Mieheni on kaksikielinen saksa/ranska. Me asumme Ranskassa ja puhumme keskenämme englantia (puhumme kuitenkin molemmat kaikkia kolmea kieltä sujuvasti).Lapsi tulee ainakin oppimaan saksaa ja ranskaa. Mieheni aikoo puhua hänelle saksaa. Hänen muut sukulaiset puhuvat ranskaa ja lisäksi asumme Ranskassa
En ole varma pitäisikö minun puhua englantia vai suomea lapselle. Puhun englantia todella hyvin (asuin 5 vuotta Englannissa ennen Ranskaan muuttoa)
Pelkään että neljä kieltä on liikaa lapselle, joten en ole varma haluanko puhua molempia. Suomen kieltä ei oikeastaan tarvitse missään muualla, joten kallistuisin ehkä englantiin, mutta en ole varma.
Mielipiteitä?
Käännäpä tuo lätinä enkuksi niin katotaan mitä osaat
My husband and I are expecting our first child but I'm not sure which language to teach to the child. My husband is bilingual (German/French). We live in France and speak English to each other (although both of us speak all three languages fluently).
The child will at least learn German and French. My husband plans on speaking German to him/her. I speak English extremely well (I lived in England for five years before moving to France)
I'm afraid that four languages might be too many for the child, I'm not sure if I want to speak both or not. The Finnish language isn't really useful anywhere else, so I'd probably lean toward English, but I'm not sure. Thoughts?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotamme ensimmäistä lastamme mieheni kanssa, mutta en ole varma mitä kieliä opettaa lapselle.
Mieheni on kaksikielinen saksa/ranska. Me asumme Ranskassa ja puhumme keskenämme englantia (puhumme kuitenkin molemmat kaikkia kolmea kieltä sujuvasti).Lapsi tulee ainakin oppimaan saksaa ja ranskaa. Mieheni aikoo puhua hänelle saksaa. Hänen muut sukulaiset puhuvat ranskaa ja lisäksi asumme Ranskassa
En ole varma pitäisikö minun puhua englantia vai suomea lapselle. Puhun englantia todella hyvin (asuin 5 vuotta Englannissa ennen Ranskaan muuttoa)
Pelkään että neljä kieltä on liikaa lapselle, joten en ole varma haluanko puhua molempia. Suomen kieltä ei oikeastaan tarvitse missään muualla, joten kallistuisin ehkä englantiin, mutta en ole varma.
Mielipiteitä?
Käännäpä tuo lätinä enkuksi niin katotaan mitä osaat
My husband and I are expecting our first child but I'm not sure which language to teach to the child. My husband is bilingual (German/French). We live in France and speak English to each other (although both of us speak all three languages fluently).
The child will at least learn German and French. My husband plans on speaking German to him/her. I speak English extremely well (I lived in England for five years before moving to France)
I'm afraid that four languages might be too many for the child, I'm not sure if I want to speak both or not. The Finnish language isn't really useful anywhere else, so I'd probably lean toward English, but I'm not sure. Thoughts?
Based on this I would strongly advice you to stick to the Finnish as your English seems to be slightly child-like, simple if I may say.
However, parenting is the best thing there is, especially so when its done with ones own mother tongue.. in your case Finnish!
terv, 7 vuotta ulkomailla ja englannin kielen taso perus seiska
Kannattaa tutustua ulkosuomalaisille ( blogeja esim on pilvinpimein). Niissä on todella runsaasti keskustelua lasten kielen kehityksestä. Ja hyviä vinkkejä kuinka tule sitä.